*

Elämä jatkuu

Pakastin uusiokäyttöön kompostoriksi

  • Koneisto ja alapohja otetaan pois (katkaisukohdissa putket puristetaan kiinni ja lyödään litteäksi)
    Koneisto ja alapohja otetaan pois (katkaisukohdissa putket puristetaan kiinni ja lyödään litteäksi)
  • Pakastinkoneiston aukot kiinni, esimerkiksi popniiteillä
    Pakastinkoneiston aukot kiinni, esimerkiksi popniiteillä
  • Koneiston jättämä aukko suljetaan ja muotoillaan uudelleen alapohjan eristeen ja polyuretaanin avulla.
    Koneiston jättämä aukko suljetaan ja muotoillaan uudelleen alapohjan eristeen ja polyuretaanin avulla.
  • Liikaeristeet sahataan pois.
    Liikaeristeet sahataan pois.
  • Valmis seinäpinta liimattavaksi (entisen koneiston muutettu tila)
    Valmis seinäpinta liimattavaksi (entisen koneiston muutettu tila)
  • Pintaviimeistely (kontaktiliima toimii hyvin)
    Pintaviimeistely (kontaktiliima toimii hyvin)
  • Pohjaverkko (kompostoinnin tärkeä ilmanvaihto). Myöhemmin vaihdettu: vahva teräsverkko
    Pohjaverkko (kompostoinnin tärkeä ilmanvaihto). Myöhemmin vaihdettu: vahva teräsverkko
  • Pakastin uusiokäyttöön kompostoriksi
  • Yläreunassa muutamia ilmanvaihtoputkia.
    Yläreunassa muutamia ilmanvaihtoputkia.
  • Valmiina käyttöön.
    Valmiina käyttöön.
  • Eka satsi.
    Eka satsi.

Temppu on vanha, mutta edelleen sen verran pätevä että tuon sen tässä esille. Tein eilen vissi jo kolmannen kompostorin vanhasta pakastimesta. Ehkä joku teistä saa siitä ahaa-elämyksen ja tekee vastaavan lämpöeristetyn halpaversion, juuri sopivasti ennen talven tuloa. Kuvasarja kertonee kaiken. Tärkeintä on, että koneiston poiston yhteydessä puristetaan putket ja lyödään ne sen verran litteäksi ettei freonkaasu lähde lentoon. Tuon jälkeen koneisto viedään kunnan lajittelukeskukseen.

Ison, talvenkestävän kompostorin saat siis muutaman tunnin työllä. Heips.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

6Suosittele

6 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (16 kommenttia)

Käyttäjän moro kuva
Markku Tyry

Hyvä idea, mutta valitettavasti Fortum ja se ruotsalainen Vattenfall joka kävi käärimässä täällä sievoiset voitot, ovat keksineet tuon jo ajat sitten.

Se on tehnyt sen haja-asutusalueille.

Siellä ne on hirvenlihat, marjat sun muut suppilovahverot kompostoituneet sähkökatkojen aikana, ja vakuutusyhtiöiden taseet sen kun vaan nousevat kun maksut nouseepi.....

Juu, tuota...

Käyttäjän selavii kuva
Seppo Lavikainen

Tää on hyvä kun lehmän muna! Muutaman vuoden päästä tosin laatikko on niin ruosteessa, että se pitää viedä itse kierrätykseen.

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel

Tein ensimmäisen vuonna 1994 ja se toimii, toisella paikkakunnalla, edelleen.

Arvo Koiso

Mitä voisi tehdä vanhasta mikrosta?

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel

Teevee-ohjelmat ovat nykyisin sen verran huonoja, että mikrosta saa kätevästi varatelevision...

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel

Kokonaiskustannukset: polyuretaanipullo/5,95 €, iso kontaktiliimatuubi/4,50 €, pohjaverkko/5 €. Loput (popniitit, harkot ja putket minulla oli omasta takaa). Kun alapohja kerran otetaan pois (kulmahiomakoneella) jää siitä riittävästi eristettä, pelttiä ja sisäseinämateriaalia tarvittavaa korjausta varten.

Heikki Knookala

perhana, ei kannattas päästää freoneja ja muita ötököitä ilmastoon.....

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel

Niinpä, ei kannattas. Luepa aloituksen teksti.

Heikki Knookala

juu ei mitään, mä kun oon näiden kans päivittäin tekemisis, niin oon vaan aina "huolissani", että tehdäänkö temppu niinkuin pitää. Vaikka meillä on näiden käsittely, purkutyö pitää silti tehdä tuottajapiirissä. Mutta oikeasti tuo on ihan hyvä laatikko.

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel

"Tuottajapiireille" hyvä vinkki pientä lisäansiota varten? Mitäs olisi: valmis kompostori 50 €?

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel

Tein 1970-luvulla Heinäveden Uudessa Valamossa, vuokraviljelijänä, makkilannasta (siihen aikaan siellä kävi noin 80 000 turistia/v) valtavat kompostikasat sen jälkeen kun olin Kiinassa tutustunut vuosisataisiin kompostointimalleihin. "Perusjuttu" on hallinnassa eikä siihen tarvita mitään muuta kuin hieman vaivaa (= touhun iloa).

Lauri Korhonen

Laittaisin tukevamman pohjan. Jotakin tukemaan pohjaverkkoa.

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel

Laita vaan. Tuollainen rautaverkko on kestänyt minulle kuitenkin varsin hyvin. Kuten kirjoitin: vanha temppu eikä tämä ole ensimmäinen. Kuvasarja lienee joillekin hyvä käynnistyspotku?

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel

Vanha heteka-jousiverkko olisi paras!

anna eino

Meillä on maalla ulkovarastossa, iso pakastinarkku, josta voisi tehdä kompostorin, jos tällainen uusavuton kaupunkilaisnainen osaisi...
Naapurin nuori mies varmaankin suostuisi irrottamaan pohjan ja koneiston kulmahiomakoneella.
Pari tyhmää kysymystä vielä:
Mitä ne litteäksi lyötävät putket ovat? Ovatko ne nuo, jotka ovat tuossa ritilän näköisessä levyssä vai tarkoitatko pyöreästä koneesta lähteviä putkia?
Missä vaiheessa koneiston putket pitää lyödä litteäksi, ennen irroitusta vai sen jälkeen? Millä välineellä ne lyödään, vasaralla vai millä, ja riittääkö naisen voimat?
Voiko tuota kompostoria pitää sisätilassa, multapohjaisessa hyvin tuulettuvassa varastossa, entisessä heinähuoneessa, vai onko parempi pitää sitä ulkona?

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel

Koneistoa ei saada pois yhtänä osana ja sitä joudutaan katkaisemaan. Jotta sen sisältämät freonikaasut eivät lähde pilaamaan ilmakehää pitää huolehtia siitä, että putkien katkaisukohdat ensiksi puristetaan isolla pihdillä katkaisukohdan molemmin puolin kunnolla kiinni. Katkaisun jälkeen löin ne vielä litteäksi ja taivutin tuplana. Kyse on niin ritilään, eristeen sisään kuin pyöreään koneeseen (kompressoriin) menevistä putkista. Minulla on nyt nuo laitteet tallella ja kaasut on edelleen sisällä. Toimitan ne Ekokympille (Kainuun jätehuoltoon).

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset