Elämä jatkuu

Uhtuan Romanov-lampaat

  • This programme is funded by the European Union, the Russian Federation and the Republic of Finland.
    This programme is funded by the European Union, the Russian Federation and the Republic of Finland.
  • Tutajevin lammasnäyttely 6-7.8.2011 (Jaroslavin lääni).
    Tutajevin lammasnäyttely 6-7.8.2011 (Jaroslavin lääni).
  • Tutajev sijaitsee Volgan rannalla.
    Tutajev sijaitsee Volgan rannalla.
  • Lammasnäyttelyn tuloportti (выставка овец).
    Lammasnäyttelyn tuloportti (выставка овец).
  • Lammastalous näkyy katukuvassa.
    Lammastalous näkyy katukuvassa.
  • Jaroslavin lääni (oblast). Tutajev sijaitsee aivan kartan keskellä.
    Jaroslavin lääni (oblast). Tutajev sijaitsee aivan kartan keskellä.
  • Näkymä Tutajevin katuelämään.
    Näkymä Tutajevin katuelämään.
  • Projektivetäjä Tonja Gromova Tutajevissa.
    Projektivetäjä Tonja Gromova Tutajevissa.
  • Lammasnäyttely 2011. Oikealla Jaroslavin siitoslampolan johtaja M.M.Korenevyim.
    Lammasnäyttely 2011. Oikealla Jaroslavin siitoslampolan johtaja M.M.Korenevyim.
  • Juuri keritty Romanov-uuhi karitsoineen. Romanov-lammas on yhtä sikiävä kuin suomenlammas.
    Juuri keritty Romanov-uuhi karitsoineen. Romanov-lammas on yhtä sikiävä kuin suomenlammas.
  • Venäläinen maatalousnäyttely on hyvin samanlainen kuin suomalaisversio.
    Venäläinen maatalousnäyttely on hyvin samanlainen kuin suomalaisversio.
  • Tutajevin näyttelyn komeat Romanov-uuhet.
    Tutajevin näyttelyn komeat Romanov-uuhet.
  • Hankkeen ensimmäinen lammaskurssi Kalevalassa, syksyllä 2011.
    Hankkeen ensimmäinen lammaskurssi Kalevalassa, syksyllä 2011.
  • Johtaja Aleksander Druytchin, Kalevalan piiristä, on ollut tärkeä yhteyshenkilö ja takuumies tässä hankkeessa.
    Johtaja Aleksander Druytchin, Kalevalan piiristä, on ollut tärkeä yhteyshenkilö ja takuumies tässä hankkeessa.
  • Suomussalmelainen lampuri Leena Makkonen kertoi kokemuksistaan ja antoi tärkeitä vinkkejä.
    Suomussalmelainen lampuri Leena Makkonen kertoi kokemuksistaan ja antoi tärkeitä vinkkejä.
  • Kalevalan entinen sikala oli surkeassa kunnossa, mutta kelpaa erinomaisesti lampolaksi. Oikealla Leena Makkonen.
    Kalevalan entinen sikala oli surkeassa kunnossa, mutta kelpaa erinomaisesti lampolaksi. Oikealla Leena Makkonen.
  • Juuri Tutajevista tuodut uuhet (45 kpl) ihmettelevät, karanteenin jälkeen, vanhasta sikalasta muunneltua lampolaa.
    Juuri Tutajevista tuodut uuhet (45 kpl) ihmettelevät, karanteenin jälkeen, vanhasta sikalasta muunneltua lampolaa.
  • Kalevalan Romanov-pässi valmiina töihin, astutusvyön kera (väriaine jättää jäljen uuhen selkään).
    Kalevalan Romanov-pässi valmiina töihin, astutusvyön kera (väriaine jättää jäljen uuhen selkään).
  • Keritsemisen jälkeen Kalevalan Romanov-uuhet pääsevät laitumelle, jossa on suomalainen sähköpaimen.
    Keritsemisen jälkeen Kalevalan Romanov-uuhet pääsevät laitumelle, jossa on suomalainen sähköpaimen.
  • Viime kevään karitsasatoa (yht.142 karitsaa).
    Viime kevään karitsasatoa (yht.142 karitsaa).
  • Professori Raidin Sirazdinov, Pietarin maatalousakatemiasta.
    Professori Raidin Sirazdinov, Pietarin maatalousakatemiasta.
  • Kalevalalaiset kuuntelemassa prof.Sirazdinovin luentoa.
    Kalevalalaiset kuuntelemassa prof.Sirazdinovin luentoa.
  • Kalevalan piirin eli Uhtuan kartta (Hietajärvi ja Kuivajärvi ovat jo Suomussalmea ja Rimpi Kuhmoa).
    Kalevalan piirin eli Uhtuan kartta (Hietajärvi ja Kuivajärvi ovat jo Suomussalmea ja Rimpi Kuhmoa).
  • Venäjän yksityisviljelijäin liitto AKKOR.
    Venäjän yksityisviljelijäin liitto AKKOR.
  • AKKOR (= "Venäjän MTK") - vuosikokous Moskovassa
    AKKOR (= "Venäjän MTK") - vuosikokous Moskovassa

Karelia ENPI CBC on Kainuun, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Pohjanmaan ja Karjalan tasavallan välinen rajanylittävän yhteistyön ohjelma, jonka tavoitteena on lisätä hyvinvointia ohjelma-alueella cross-border cooperation (= CBC:n) avulla. Vienan Karjalan Kalevalan piiri (karjalaksi: Uhtua) on Suomussalmen pitkäaikainen ystävyyskunta, joka halusi tehostaa lammastaloutta omalla alueellaan. ENPI-ohjelma tarjosi siihen vihdoin mahdollisuuden. Yhdessä laadittu hankesuunnitelma hyväksyttiin alkuvuonna 2011 ja tämän vuoden elokuussa yksivuotinen projektimme päättyi.

Suomussalmen kunta suostui hallinnoimaan kyseistä hanketta sillä edellytyksellä, että vaadittu 10%:n omarahoitus tulisi kokonaan Kalevalan puolelta. Hankkeen kokonaisbudjetti oli 75 000 euroa ja sillä summalla hankittiin niin lampaat, tarvikkeet, rehut kuin Venäjän ja Suomen lammasasiantuntijoiden neuvontapalvelut.

Projektinvetäjäksi valittu Tonja Gromova (kotoisin Vuonninen-kylästä ja suomen kieltä taitava) ryhtyi ensi töikseen selvittämään miltä alueelta saisi hankituksi Venäjän parhaat lampaat. Kalevalan alueen omat lampaat ovat, pitkään jatkuneiden sukusiitosten seurauksena, kitukasvuisia ja liian kirjavia. Alun perin ajateltiin, että lammasaines tuotaisiin Suomesta, mutta siitä ajatuksesta luovuttiin koska Venäjällä esiintyy valtavan laaja ja laadukas valikoima lammasrotuja. Tuonti olisi muutenkin ollut turhan työläs prosessi. Selvitysten perusteella kävi ilmi, että Jaroslavin läänin Tutajev-kaupunki on Venäjän lammastalouden mekka, jossa pidetään vuosittain lammasnäyttelyt. Sieltä löytyivät niin kontaktit Venäjän parhaimpiin lammasasiantuntijoihin kuin alueen siitoslampoloihin, eläinaineksen tulevaa hankintaa varten. Tarjolla oli Romanov-lammasrotu, joka on Venäjän tunnetuin rotu ja aivan yhtä sikiävä kuin meidän suomenlampaamme. Romanov-nimi ei tule tällä kertaa tsaarin suvusta vaan siitä, että Tutajevin alkuperäinen nimi oli vuoteen 1918 asti Romanov-Borisoglebsk (Романов-Борисоглебск).

Alkuperäinen idea oli, että hankkeen kautta haetut rotulampaat jaettaisiin ympäri Kalevalan piiriä. Eri kylistä oli tullut viesti, että ollaan kiinnostuneitä. Projektiryhmän kokouksessa kuitenkin päätettiin, että paras ratkaisu olisi erillisen osuuskunnan perustaminen, joka huolehtisi koko laumasta keskitetysti. Näiden siitoslampaiden tuotokset olisivat sitten kaikkien halukkaiden ostettavissa, jolloin uudet lammasgeenit leviävät niin Kalevalan kuin koko tasavallan alueelle. Osuuskunnan perustaminen osoittautui kuitenkin sen verran mutkikkaaksi, että päädyttiin maatalousyhtymään, joka allekirjoitti hankkeen hallinnoijan eli Suomussalmen kanssa sopimuksen siitä, että ainoastaan Kalevalassa syntyneet karitsat ovat sen omaisuutta. Jaroslavin alueelta hankkeen rahoilla tuotuja uuhia (45 kpl) ei saa teurastaa muuten kuin hätätapauksessa (tauti, villien koirien höykkäys tms).

Hankkeen toinen keskeinen tavoite oli lammastalouden tietotaidon siirto niin Suomesta kuin Venäjältä Kalevalaan. Samalla Kalevalasta tulisi kertaheitolla Karjalan Tasavallan lammastalouden osaamiskeskus. Lammaskurssit olivat avoimia kaikille kalevalalaisille. Hankkeen aikana suomalaista lammastietoutta kävivät jakamassa Kaie Ahlskog (venäjäntaitoinen ProAgrian lammaskonsulentti Tampereelta) sekä Leena Makkonen ja Ilmari Schepel Suomussalmelta. Leena on pitkäaikainen lampuri Näljängästä ja Ilmarilla oli suuri lammasfarmi Heinävedellä 1970- ja 1980-luvulla. Venäjällä on lukematon määrä lammasasiantuntijoita, joista seuraavat henkilöt tulivat Kalevalaan opettamaan alan niksejä: Lidia Akolzjina (Orenburg), professori Raidin Sirazdinov (Pietarin maatalousakatemia) sekä Tatjana Samodurova (Petroskoin Uuden Vilgan maatalouskoeasemalta). Projektivetäjä osallistui lisäksi koulutusjaksoihin Uuden Vilgan koulutuskeskuksessa. Etenkin Venäjän etelävaltioissa on valtavasti tietoa lammastaloudesta. Professori Sirazdinov on Dagestanista kotoisin, jossa lammastalouden rooli on hyvin merkittävä. Venäjähän on tunnetusti monikulttuurinen maa ja erityisesti muslimiuskoiset suosivat lammasta ruokavaliossaan. Oikea saslikki, etelävaltioiden tavoin, onkin aina tehty lampaanlihasta. 

Lokakuussa 2011, kun entisestä sikalasta oli saatu lampola, haettiin rekalla 45 uuhta ja kaksi pässiä Tutajevilta. Karitsointi onnistui hyvin ja 142 karitsaa näkivät päivänvalon Kalevalan lampolassa. Hanke sai paljon julkisuutta Karjalan Tasavallan mediassa ja jopa Venäjän televisiossa. Toiveena on, että osittain tämän tiedottamisen ansiosta nämä rotukaritsat löytävät ostajansa. Maatalousyhtymän on nimittäin nyt tultava toimeen omillaan, hankkeen päättymisen jälkeen. Romanov-karitsan hinta vaihtelee 10 000-14 000 ruplan välimaastossa (250-350 euroa). 

Kuten kaikissa kv-hankkeissa, ongelmia, kitkaa ja väärinkäsityksiäkin esiintyi, mutta ei kuitenkaan ylivoimaisia sellaisia. Myös entisen sikalan vuokrapyyntö oli alussa turhan korkea, mutta neuvotteluteitse päästiin siinäkin ratkaisuun. Lopputuloksena saatiin uudet rotulampaat Kalevalaan ja myös tarvittavaa tietotaitoa. Tärkeintä on nyt, että maatalousyhtymä onnistuu ensi vuoden rehunteossa sekä laiduntamistekniikassa. Joutavia mutta mainioita laidunmaita löytyy varsin paljon Kalevalan lähiympäristössä. Eräs ongelma voi muodostua villeista koirista (joita ei saa ampua). Siitä syystä maatalousyhtymän väki onkin kiinnostunut laumanvartiokoiran käytöstä. Venäjältä löytyisi siihen varsin sopiva rotukin: kaukaasialainen paimenkoira (Кавказская овчарка) ja sellainen penttu pitäisi saada tottumaan tähän kalevalaiseen lammaslaumaan (nukkumalla yötkin lampaiden keskellä). Tässä kiinnostava autenttinen video, josta näkyy miten vastaava laumanvartiokoira (kosovolainen sarplaninac) pärjää Balkanin susien kanssa, täysin pelottomasti.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

6Suosittele

6 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (3 kommenttia)

Matti Jalagin

Tätä minä sanoisin yhteistyöksi, josta mm. lapsiasemies Astahov ja muut riidanhaastajat saisivat ottaa oppia.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Toivottavasti uusi lammaskanta jää eläämään Venäjän Karjalaan.

Suomalalaisethan antoivat Vienan Karjalaan joku 15 vuotta sitten lypsylehmiä uusille pienviljelijöille. Nämä lypsylehmät taidettiin syödä kaikki aika nopeasti.

Siitoslampaiden kohtalo näyttää valoisemmalta, koska täysi-ikäisen lampaan lihassa on ns. villan maku, jota ei osaamaton kokki saa pois maustettua.

Romanov lampaat tunnetaan myös muualla:

http://www.romanovsheep.com/hdf.htm

http://farsheepmouton.blogspot.se/2007/08/romanov_...

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel

Sana "Viena" tulee muuten Arkangelin Dvina-joesta, joka laskee "Valkoiseen mereen" (Beloe more/White sea), suomeksi: Vienan mereen.

Ennen vanhaan puhuttiin Olonetsin (Aunuksen) Karjalasta sekä Dvinan (Vienan) Karjalasta.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset