Elämä jatkuu

Sandarmoh

  • Sandarmoh:in tienviitta Karhunmäki-Poventsatiellä (ns. Puudosin tie).
    Sandarmoh:in tienviitta Karhunmäki-Poventsatiellä (ns. Puudosin tie).
  • Sisäänkäynnin muistokivi, jossa lukee:
    Sisäänkäynnin muistokivi, jossa lukee:
  • "Ihmiset, älkää tappako toisianne"
    "Ihmiset, älkää tappako toisianne"
  • Hautakaivantojen reunat on koristettu kukilla.
    Hautakaivantojen reunat on koristettu kukilla.
  • Sandarmoh
  • Kalle Viktorinpoika Kytömäki (alunperin Vaasan läänistä kotoisin).
    Kalle Viktorinpoika Kytömäki (alunperin Vaasan läänistä kotoisin).
  • Sandarmoh
  • Sandarmoh
  • Uusi rukoushuone.
    Uusi rukoushuone.
  • Sandarmoh
  • Sandarmoh
  • Myös Poventsan pappi Ivan Jefimovitsh Maksimov ammuttiin Sandarmohissa.
    Myös Poventsan pappi Ivan Jefimovitsh Maksimov ammuttiin Sandarmohissa.
  • Sandarmoh
  • Feliks Pesonen, Valkealasta.
    Feliks Pesonen, Valkealasta.
  • Yrjö-Niilo Helander, Heinolasta ja Väinö Finberg, Ikaalinen/Superior, Wisconsin.
    Yrjö-Niilo Helander, Heinolasta ja Väinö Finberg, Ikaalinen/Superior, Wisconsin.
  • Sandarmoh
  • Sandarmoh
  • Oskari Corgan ja Matti Tenhunen (katso kommentit).
    Oskari Corgan ja Matti Tenhunen (katso kommentit).
  • Tällä paikalla ammuttiin 1934-1941 (vähintään) 7000 henkilöä.
    Tällä paikalla ammuttiin 1934-1941 (vähintään) 7000 henkilöä.
  • Suomussalmen Ala-Vuokin Juho Iivari Keränen (katso kommentit).
    Suomussalmen Ala-Vuokin Juho Iivari Keränen (katso kommentit).
  • Sandarmohissa ammuttiin myös norjalaisia.
    Sandarmohissa ammuttiin myös norjalaisia.
  • Hanna ja Osmo Pikkuvirta.
    Hanna ja Osmo Pikkuvirta.
  • Aleksei Sergejevin tie kulki Pihkovasta Solovetskin kautta Sandarmohiin.
    Aleksei Sergejevin tie kulki Pihkovasta Solovetskin kautta Sandarmohiin.
  • Myös juutalaishautamerkkejä löytyy.
    Myös juutalaishautamerkkejä löytyy.
  • Sandarmoh
  • Muistokivi tshetsheeneille ja ingusheille.
    Muistokivi tshetsheeneille ja ingusheille.
  • Sandarmoh
  • Sandarmoh
  • Arvo Juhaninpoika Kataja.
    Arvo Juhaninpoika Kataja.
  • Puolalaismuistokivi.
    Puolalaismuistokivi.
  • Muisto vainon uhreille.
    Muisto vainon uhreille.
  • Ukrainan ohjaaja Oleksander ("Les") Kurbas ja dramaturgi Mikola Kulish (ks.kommentit)
    Ukrainan ohjaaja Oleksander ("Les") Kurbas ja dramaturgi Mikola Kulish (ks.kommentit)
  • Muistokivi Solovetskin puolalaisvankeille.
    Muistokivi Solovetskin puolalaisvankeille.
  • Muslimeille pystytetty muistokivi.
    Muslimeille pystytetty muistokivi.
  • Sandarmoh sijaitsee Äänisen pohjoisrannalla lähellä Stalinin kanavan Poventsa-sulkua.
    Sandarmoh sijaitsee Äänisen pohjoisrannalla lähellä Stalinin kanavan Poventsa-sulkua.

Kaunis syystalvipäivä ja Karhunmäestä hieman itään. Käyn uudestaan Sandarmoh:issa, jossa kävin ensimmäisen kerran 1990-luvun loppupuolella sen jälkeen kun tuttu karjalaismies kertoi, että hänen isänsä siellä ammuttiin. Kaikesta näkee, että paikalle käy yhä enemmän sukulaisia. Nyt on pystytetty rukoushuone ja metsä on täynnä ristejä, jotka kertovat kesken jääneestä elämästä. Idän hieno tapa tehdä vainajasta kuva emalin päällä vaikuttaa varsin puhuttelevasti. Nuoret kasvot kertovat elämänhalusta ja -ilosta silloin kun kohtalo ei vielä ollut tiedossa. Mieleenpainuva ja surullinen paikka, Sandarmoh. Oheiset kuvat kertonevat kaiken. On syytä muistaa, että tällaisen kohtalon kokivat niin venäläiset, ukrainalaiset, virolaiset, latvialaiset, liettualaiset, puolalaiset, kaukaasian asukkaat kuin pohjoismaalaisetkin. Täysin mielivaltainen Stalin-terrori koski lähes kaikkia eikä pelkästään suomalaisia.

Veikko Huuska kirjoitti hyvän blogin, josta kävi ilmi ketkä suomalaismiehet ammuttiin Sandarmohissa. Itse tein pienen urakan ja käänsin suomalaisnaisten listan suomeksi. Heitä oli 21 naista:

Waller, Lidia Veniaminovna (Benjamintytär), syntynyt vuonna 1897, syntymäpaikka: Kronshtadt, Leningradin alueella, suomalainen, entinen NKP:n jäsen, notaari. Asui Uhtuan kylässä Kalevalan alueella. Vangittiin 21.9.1937 NKVD:n taholta ja tuomittiin Neuvostoliiton yleisen syyttäjän vaatimuksesta 20.12.1937 (Artikla 58-06-11). Ammuttu 28.12.1937 Karhunmäen Sandarmoh:issa. Rehabilitoitu Karjalan Tasavallan syyttäjän taholta 30.11.1989.

Vartiainen, Hilja Ivanovna (Iivanantytär), syntynyt vuonna 1900, syntymäpaikka Kaavi, Kuopion lääni, Suomi, suomalainen, sitoutumaton, toiminut radiokomiteassa. Asui Kiestingin kylässä Kiestingin alueella. Vangittu 6.11.1937 NKVD:n taholta ja tuomittu Neuvostoliiton yleisen syyttäjän vaatimuksesta 20.12.1937 (Artikla 58-11-10). Ammuttu 28.12.1937 Karhunmäen Sandarmoh:issa. Rehabilitoitu Karjalan Tasavallan syyttäjän taholta 19.6.1989

Väyrynen, Iida Simontytär, syntynyt vuonna 1892, syntymäpaikka Helylän kylä, Viipurin lääni, Suomi, suomalainen, sitoutumaton, kotiäiti ja työssä vesivoimalaitoksella. Asui Vodogubsky Navolok-kylässä Kontupohjan alueella. Vangittiin 26.10.1937 NKVD:n taholta ja tuomittu Neuvostoliiton yleisen syyttäjän vaatimuksesta 20.12.1937 (Artikla 58-1a-2-10). Ammuttu 28.12.1937 Karhunmäen Sandarmoh:issa. Rehabilitoitu Karjalan Tasavallan syyttäjän taholta 4.11.1961.

Dialektova-Hiljanen, Chamilija Kaarlontytär, syntynyt vuonna 1902, syntymäpaikka Suomi, suomalainen, sitoutumaton, postissa työssä. Asui Unduksa-kylässä Louhen piirissä. Vangittiin 12.2.1938 NKVD:n taholta ja tuomittu Neuvostoliiton yleisen syyttäjän vaatimuksesta 23.2.1938 (Artikla 58-6). Ammuttu 6.03.1938 Karhunmäen Sandarmoh:issa. Rehabilitoitu Karjalan Tasavallan syyttäjän taholta 6.6.1989.

Korjus-Pitkänen, Lidia Andrejevna, syntynyt vuonna 1907, syntymäpaikka Sestroretsk Leningradin läänissä, sitoutumaton, sairaanhoitaja, asui Rabotseostrovsk:in sahalla № 1, Kemin alueella Karjalan Tasavalta. Pidätetty 31. lokakuuta 1937 NKVD:n taholta ja tuomittu Neuvostoliiton yleisen syyttäjän vaatimuksesta 20:nä joulukuuta 1937 (Artikla 58-10). Ammuttu Karhunmäen aseman läheisyydessä 28:nä joulukuuta 1937. Rehabilitoitu pohjoisen sotapiirin tuomioistuimen taholta 26.4.1958.

Lehtonen, Iida Jaakontytär , syntynyt vuonna 1880, syntymäpaikka Viipuri, Suomi, suomalainen, entinen NKP:n jäsen, eläkeläinen. Asui Petroskoissa. Vangittiin 23.12.1937 NKVD:n taholta ja tuomittu Neuvostoliiton yleisen syyttäjän vaatimuksesta 26.1.1938 (Artikla 58-6). Ammuttu 10.02.1938 Karhunmäen Sandarmoh:issa. Rehabilitoitu pohjoisen sotapiirin tuomioistuimen taholta 24.05.1958.

Mustonen, Taina Petrovna, syntynyt vuonna 1905, syntymäpaikka Valkeala, Viipurin lääni, Suomi, suomalainen, sitoutumaton, palveli radiokomiteassa. Asui Petroskoissa. Vangittiin 30.12.1937 NKVD:n taholta ja tuomittiin Neuvostoliiton yleisen syyttäjän vaatimuksesta  27.1.1938 (Artikla 58-10). Ammuttu 11.02.1938 Karhunmäen Sandarmoh:issa. Rehabilitoitu NL:n korkeimman oikeuden päätöksellä 28.07.1956.

Määttä; Reeta Aukustintytär, syntynyt vuonna 1893, syntymäpaikka Oulu, Suomi, suomalainen, sitoutumaton, työläinen. Asui Olenii Ostrov-kylässä Zaonezhskoe:n alueella. Vangittiin 17.12.1937 NKVD:n taholta ja tuomittiin Neuvostoliiton yleisen syyttäjän vaatimuksesta 12.1.1938 (Artikla 58-2-9-10). Ammuttu 21.01.1938 Karhunmäen Sandarmoh:issa. Rehabilitoitu Karjalan Tasavallan syyttäjän taholta 6.6.1989.

Nieminen, Irja Ivanovna, syntynyt vuonna 1911, syntymäpaikka Porvoo, Suomi,suomalainen, sitoutumaton, työläinen. Asui Petroskoissa. Vangittiin 7.12.1937 NKVD:n taholta ja tuomittiin Neuvostoliiton yleisen syyttäjän vaatimuksesta 21.1.1938 (Artikla 58-10). Ammuttu 10.02.1938 Karhunmäen Sandarmoh:issa. Rehabilitoitu Karjalan Tasavallan syyttäjän taholta 6.6.1989.

Nurmi, Anni Erkintytär, syntynyt vuonna 1894, syntymäpaikka Hämeen lääni, Suomi, suomalainen, sitoutumaton, siivooja Vilgan koneaseman ruokalassa. Asui Vilgan kylässä Petroskoin alueelle. Vangittiin 28.12.1937 NKVD:n taholta ja tuomittiin Neuvostoliiton yleisen syyttäjän vaatimuksesta 26.1.1938 (Artikla 58-6-10-11). Ammuttu 11.02.1938 Karhunmäen Sandarmoh:issa. Rehabilitoitu Karjalan Tasavallan syyttäjän taholta 6.6.1989.

Pikkarainen, Hilda Vilhelmintytär, syntynyt vuonna 1905, syntymäpaikka Kuopio, Suomi, suomalainen, sitoutumaton, työssä Matrosa-kylän lastentarhassa. Asui Vilga-kylässä Petroskoin alueelle. Vangittu 27.11.1937 NKVD:n taholta ja tuomittiin Neuvostoliiton yleisen syyttäjän vaatimuksesta 2.01.1938 (Artikla 58-10). Ammuttu 20.01.1938 Karhunmäen Sandarmoh:issa. Rehabilitoitu pohjoisen sotapiirin tuomioistuimen taholta 23.01.1958.

Pikkuvirta, Hanna Eerontytär, syntynyt vuonna 1891, syntymäpaikka Oulu, Suomi, suomalainen, entinen NKP:n jäsen, kotiäiti. Asui Uhtuan kylässä Kalevalan alueella. Vangittiin 2.9.1937 NKVD:n taholta ja tuomittiin Neuvostoliiton yleisen syyttäjän vaatimuksesta 20.12.1937 (Artikla 58-06-11). Ammuttu 28.12.1937 Karhunmäen Sandarmoh:issa. Rehabilitoitu pohjoisen sotapiirin tuomioistuimen taholta 12.07.1957.

Rantala, Paula Timontytär, syntynyt vuonna 1912, syntymäpaikka Suomi, suomalainen, sitoutumaton, siivooja. Asui Louhi-kylässä Louhen piirissä. Vangittiin 3.12.1937 NKVD:n taholta ja tuomittiin Neuvostoliiton yleisen syyttäjän vaatimuksesta 7.1.1938 (Artikla 58-6). Ammuttu 20.1.1938 Karhunmäen Sandarmoh:issa. Rehabilitoitu Karjalan Tasavallan syyttäjän taholta 6.6.1989.

Sankari, Lempi Aukustintytär, syntynyt vuonna 1908, syntymäpaikka Turku, Suomi, suomalainen, sitoutumaton, konekirjoittaja Matrosan koneasemalla. Asui Vilga-kylässä Petroskoin alueelle. Vangittiin NKVD:n taholta ja tuomittiin Neuvostoliiton yleisen syyttäjän vaatimuksesta 23.2.1938 (Artikla 58-6). Ammuttu 6.3.1938 Karhunmäen Sandarmoh:issa. Rehabilitoitu pohjoisen sotapiirin tuomioistuimen taholta 6.10.1959.

Sivola, Allie Aukustintytär, syntynyt vuonna 1895, syntymäpaikka Tampere, Suomi, suomalainen, entinen NKP:n jäsen, opettaja. Asui Svjatnavolok-kylässä Petrovskin alueella. Vangittiin 7.12.1937 NKVD:n taholta ja tuomittiin Neuvostoliiton yleisen syyttäjän vaatimuksesta 26.1.1938 (Artikla 58-6). Ammuttu 10.2.1938 Karhunmäen Sandarmoh:issa. Rehabilitoitu Karjalan Tasavallan syyttäjän taholta 6.6.1989.

Silfors-Lindholm, Tyyne Oskarintytär, syntynyt vuonna 1902, syntymäpaikka Lojan-kylässä, Viipurin läänissä, Suomi,suomalainen, sitoutumaton, työssä kerhossa. Asui Kontupohjassa. Vangittiin 29.12.1937 NKVD:n taholta ja tuomittiin Neuvostoliiton yleisen syyttäjän vaatimuksesta 26.1.1938 (Artikla 58-6). Ammuttu 11.02.1938 Karhunmäen Sandarmoh:issa. Rehabilitoitu Leningradin sotilaspiirin sotarikostuomioistuimen päätöksellä, 12.6.1964.

Törmälä, Tyyne Einontytär, syntynyt vuonna 1897, syntymäpaikka Suomi, suomalainen, entinen NKP:n jäsen, palveli kirjapainossa. Asui Petroskoissa. Vangittiin 24.12.1937 NKVD:n taholta ja tuomittiin Neuvostoliiton yleisen syyttäjän vaatimuksesta 26.1.1938 (Artikla 58-10). Ammuttu 10.2.1938 Karhunmäen Sandarmoh:issa. Rehabilitoitu NL:n korkeimman oikeuden päätöksellä 30.3.1957.

Filpus, Elvira Kaarlontytär, syntynyt vuonna 1888, syntymäpaikka Orimattila, Suomi, suomalainen, sitoutumaton, kotiäiti. Asui Petroskoissa. Vangittiin 10.12.1937 NKVD:n taholta ja tuomittiin Neuvostoliiton yleisen syyttäjän vaatimuksesta 12.1.1938 (Artikla 58-10). Ammuttu 21.1.1938 Karhunmäen Sandarmoh:issa. Rehabilitoitu Karjalan Tasavallan syyttäjän taholta 27.11.1989.

Heiskanen, Tyyne Tahvontytär, syntynyt vuonna 1896, syntymäpaikka Kuopion läänissä, Suomi, suomalainen, sitoutumaton, Matrosan koneaseman työntekijä. Asui Vilga-kylässä Petroskoin alueelle. Vangittiin 27.11.1937 NKVD:n taholta ja tuomittiin Neuvostoliiton yleisen syyttäjän vaatimuksesta 20.12.1937 (Artikla 58-10). Ammuttu 28.12.1937 Karhunmäen Sandarmoh:issa. Rehabilitoitu Karjalan Tasavallan syyttäjän taholta 12.4.1989.

Hukkanen-Jääskeläinen, Hilja Ivanovna, syntynyt vuonna 1895, syntymäpaikka Hiltula, Kuopion lääni, Suomi, suomalainen, sitoutumaton, kotiäiti. Asui Petroskoissa. Vangittiin 10.11.1937 NKVD:n taholta ja tuomittiin Neuvostoliiton yleisen syyttäjän vaatimuksesta 7.1.1938 (Artikla 58-6). Ammuttu 20.01.1938 Karhunmäen Sandarmoh:issa. Rehabilitoitu Leningradin sotilaspiirin sotarikostuomioistuimen päätöksellä vuonna 1970.

Steinmiller, Jevgenia Kaarlontytär, syntynyt vuonna 1899, syntymäpaikka Viipuri, Suomi, suomalainen, entinen NKP:n jäsen, piirineuvoston sihteeri. Asui Kiestingin kylässä, Louhen piirissä. Vangittiin 1.10.1937 NKVD:n taholta ja tuomittiin Neuvostoliiton yleisen syyttäjän vaatimuksesta 20.12.1937 (Artikla 58-11-10). Ammuttu 28.12.1937 Karhunmäen Sandarmoh:issa. Rehabilitoitu pohjoisen sotapiirin tuomioistuimen taholta 5.2.1959.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (14 kommenttia)

Käyttäjän Enologi kuva
Aki Pulli

Ilmari, miksi olet kääntänyt jotkin etu- ja isännimet ja toiset jättänyt kääntämättä? Ihan uteliaisuuttani kysyn kun aloin ihmetellä osan olevan noin ja toisten taas näin...

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel

Käänsin lähinnä silloin kun isännimi oli lähes tunnistamaton (esimerkiksi Erovna on Eerontytär).

Matti Jalagin

Huh-huh.

Että rehabilitoitu postuumisti; mikä onni voi ihmisiä yllättäen kohdata?

Toisaalla juuri kerroin lukeneeni taas Unto Parvilahden Berijan tarhat ja se kuuluisi mielestäni edelleen oppikirjaksi mm. Suomen kouluihin.

Ettei unohtuisi, kuinka summittainen tuo kaikenkattava aurinkoinen käsi parhaimmillaan on ja voi olla silloin, kun onnea kunnon kansalle jaetaan.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Miksei sitten ns. sotasyyllisiä voida rehabiloida?

Käyttäjän JormaVesa kuva
Jorma Vesa

Jos tarkoitit ns. suomalaisia sotasyyllisiä, niin mitä tekemistä kysymykselläsi on käsiteltävän aiheen kannalta? Eivät kai Venäjän viranomaiset voi rehabilioida heitä?

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Tarkoitinkin, että vastaavasti kuin Venäjä rehabiloi omia uhrejaan, niin Suomikin voisi tehdä samoin. Eihän siitä ole kuin vajaa miesmuisti, kun Suomessakin haluttiin ottaa mallia itärajan takaa.

Käyttäjän jukkakuhanen kuva
Jukka Kuhanen

Ilmari, eräs mielenkiintoinen nimi valokuvien kuvateksteissä kiinnitti huomioni. Nimittäin Oskari Corgan. Hän oli näitä amerikan- tai kanadansuomalaisia ja oli järjestyksessään viimeinen aktiivinen rapakon takana toimínut Neuvostoliittoon lähtijöitä koonnut ja houkutellut puoluelleen uskollinen joukkojen kokoaja toimien Karjalan tekninen apu -nimisen järjestön värvärinä. Hän muutti perheineen Amerikasta viimeisen suomalaissiirtolaisryhmän mukana Neuvostoliittoon v. 1934 ja palkittiin uskollisuudestaan ja aktiivisesta toiminnastaan puoluelleen niskalaukauksella v. 1938. Hänen ja muiden kaltaistensa värväreiden toimesta rapakon takaa houkuteltiin eräiden arvioiden mukaan 12.000 suomalaissiirtolaista Neuvosto-Karjalaan ja heistä teloitettiin vähintään 1/6 Stalinin puhdistuksissa vv. 1937-38.

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel

Niin onkin! Kiinnostava lisätieto, kiitos siitä.

Löysin tällaista tekstiä: "Among the victims were two well-known members of the American Communist Party: Matti Tenhunen and Oscar Corgan. Tenhunen had led the Soviet Karelian Technical Aid Committee that had arranged the emigration of many from North America to Karelia and then joined the exodus himself.
For a time he served as head of the Karelian Council of People’s
Comissariats Labor Department and became editor of the Finnish-language
Punainen Karjala_ [Red Karelia]. He was arrested in 1937. In 1938 the
Communist International privately informed Canadian and American
Communists that the Soviet Karelian Technical Aid Committee had been
part of an anti-Soviet conspiracy out to "flood Soviet Karelia with all
sorts of undesirable bourgeois- nationalist, fascist and Trotskyist
agents; in short, under cover of a working class movement, these people
became the advance agents of fascism aiming at the destruction of
socialist economy in Soviet Karelia and its separation from the USSR."
The Comintern stated, "At his trial for diversionist activities . . .
[Matti Tenhunen] was fully exposed as an agent of the Finnish police and
sentenced to a term of imprisonment by the Soviet Courts." Actually, the
KGB murdered Tenhunen on December 28, 1937, shortly after his arrest,
and the charges against him were totally false.

Oscar Corgan became head of the Soviet Karelian Technical Aid Committee
in the United States after Tenhunen’s departure for Karelia, and then he
too emigrated along with his wife and three American-born children.
Corgan, who had once managed the CPUSA’s _Työmies_ newspaper in
Superior, Wisconsin, went to work for a Finnish-language Karelian
publishing house. He was arrested on November 4, 1937, and his family
was later told that he had received a fifteen-year prison sentence. He
never returned from the labor camps, however. In 1956, after
Khrushchev’s de-Stalinization campaign began, the family received a
death certificate showing that Corgan had died of "stomach cancer" in
1940. In 1991, under the Gorbachev reforms, they received a corrected
certificate showing that he had been executed two months after his arrest
.

Lähde: http://www.discoverthenetworks.org/Articles/The%20...

Juhani Putkinen

Huomautan, että Stalin oli vain yksi henkilö - hän ei kyennyt murhaamaan kymmeniä miljoonia ihmisiä. Murhaajat olivat pääsääntöisesti venäläisiä.

Toki korkeammalla tasolla murhattiin ensin vaikkapa juutalaisten toimesta venäläisiä ja sitten venäläisten toimesta juutalaisia, mutta se ei muuta asiaa miksikään.

Stalin georgialaisista (tai ossetialaisista ja georgialaisista) juuristaan huolimatta pyrki olemaan venäläinen.

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel

Kuvissa näkyy myös Juho Iivari Keräsen muistotaulu, jonka kohtalo koskee sikäli läheltä, että vaimoni äidin Eedit-täti loikkasi nuorena tyttönä juuri tämä Iivarin kanssa rajan yli Karjalaan kesällä 1932. He olivat naimissa Petroskoissa ja Iivari toimi laivamiehenä Äänisellä. Iivari päätyi siis tunnetulla tavalla Sandarmohin multiin tammikuussa 1938 ja Eedit kuoli leukemiaan Permissä vuonna 1951. Sukulaiset olivat pitkään yrittäneet saada kirjeitse yhteyttä häneen, tuloksetta.

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel

Jukka-Pekka Taavitsaisen kiinnostavassa tutkielmassa "Terrorin arkeologia" kerrotaan mm. Sandarmohista lisää sivuilla 4-5:

http://hiiskuttua.utu.fi/wp-content/uploads/tiedos...

"Vainajatkin vaikenevat – kunnes tulee aika heidän puhua", Stanislaw Jerzy Lec.

(tämä linkkitieto tuli siis Veikko Huuskan blogin kautta)

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel

Neljänneksi viimeisin kuva näyttää ohjaaja Les Kurbasin ja dramaturgi Mikola Kulishin kasvot. Heidän elämästä ja kohtalosta lisätietoa tässä:

http://en.wikipedia.org/wiki/Les_Kurbas

Käyttäjän SelmaSchepel kuva
Selma Schepel

Wat mooi en uitgebreid, zoveel extra informatie!

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

Terve!

Liittämäsi kartan kuvatekstin mukaan Sandarmoh sijaitsee Äänisen pohjoisrannalla lähellä Stalinin kanavan Poventsa-sulkua.

Google Earth -sovelluksella paikkaa etsiessäni Poventsan kohdalla näkyy olevan kolme sulkua. Voitko paikantaa Sandarmohin satelliittikuvasta tarkemmin, asteita ja sekunteja myöten?

https://www.google.com/earth/download/gep/agree.html

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset