Elämä jatkuu

Bioliuotus on perästä

  • Primäärikasat ovat 8 metrin korkeat ja sisäinen lämpötila noin 80 astetta.
    Primäärikasat ovat 8 metrin korkeat ja sisäinen lämpötila noin 80 astetta.

"Biokasaliuotus on kustannuksiltaan edullinen prosessi, joka tarvitsee toimiakseen vain ilmaa, vettä ja mikrobeja. Prosessin vaatimat investoinnit ja käyttökustannukset ovat pienemmät kuin perinteisillä sulatus- ja jalostusprosesseilla, minkä lisäksi biokasaliuotus on niitä puhtaampi ja ympäristöystävällisempi teknologia" (Lähde: www.talvivaara.com).

Ei näy mainintaa rikkihaposta. Talvivaaran köyhähkön malmin ”rikastus” perustuu pääasiassa rikkihapon tehoon, yhdistettynä tärkeään mikrobitoimintaan. Malmissa on nikkeliä vain reilut 0,2 %. Näin köyhää malmia ei olisi taloudellista hyödyntää perinteisemmillä menetelmillä. Rikkihappoa kuluu junalasteittain per viikko (tarkkaa määrää en löytänyt millään haulla) ja pelkästään lipeää kuluu 40 rekkakuormaa viikossa. Ensimmäinen ympäristölupa saatiin 30 000 tonnin nikkelin tuotantoon, joka myöhemmin nostettiin 50 000 tonniin ja nyt on vireillä laajennussuunnitelma (ja luvan haku) peräti 100 000 tonnin tuotantoa varten. Kaivospiirin laajennushakemuksena tämä tarkoittaa: 61 km2 -> 131 km2. Mitä enemmän malmia tuotetaan, sitä enemmän rikkihappoa tarvitaan. Ja mitä suuremmat pinta-alat ja rikkihappomäärät sitä vaikeampaa on pitää kierto suljettuna jos se ylipäätään on ollut edes teoreettisesti mahdollista.

Vielä edellisten vuotojen aikana Pekka Perä kommentoi kriisin keskellä, että pitäisi muistaa kuinka suuri ”ihme” Talvivaara on kainuulaisille ja että sillä on suuri työllistävä vaikutus (kuten kieltämättä on ollutkin). Työllistävä vaikutus on sekin, että käytetään runsaasti rikkihappoa (H2SO4) avotaivaan alla ja ihmetellään mitenkä sulfaatti (SO4) vuorostaan joutuu luontoon. Ihmettelyn jälkeen alkaa taas päästöjen torjuntatyöt. Suljetun kierron sijasta ikiliikkuja.. Väistyvä elinkeinoministeri Jyri Häkämies ihmetteli viime toukokuussa ympäristöministeri Niinistön huolta kaivoksen päästöistä ja oli valmis antamaan kaivokselle lisää aikaa päästöjen kuriin saattamiseksi. Myös hän muistutti suurista työllisyysvaikutuksista. Toivossa on ollut hyvä elää.

Outokumpu luopui aikoinaan Talvivaara-nikkelin hyödyntämisestä ja möi oikeudet lähes ilmaiseksi pelottomalle Pekka Perälle. Mitä tuon jälkeen tapahtui on kaikille tuttu. Ensiksi positiiviset vaikutukset:

Talvivaara työllistäjänä: Rakentamisvaihe n. 6 500 henkilötyövuotta. Suora työllistävä vaikutus 650 henkilöä: noin 450 henkilöä ovat Talvivaaran palkkalistoilla ja noin 200 henkilöä ovat pysyväisluonteisesti urakoitsijoiden palveluksessa. Talvivaaran kaivoksen suora kokonaistyöllisyysvaikutus on 1 800 henkilöä. Työllisyyden kerrannaisvaikutukset ovat yleensä 2-3-kertaiset. Suunnitellulla laajennuksella syntyy huomattavat työllisyysvaikutukset n. 2013-2014 alkaen.

Talvivaaran vaikutukset kansantuotteeseen: yli 20%:n kasvu Kainuun kansantuotteeseen. Jalostusketju tuottaa seitsemässä muussa maakunnassa yhteensä suunnilleen yhtä paljon talouskasvua ja työllisyyttä kuin itse kaivostoiminta ja sen alihankinta Kainuussa.

Negatiivinen vaikutus (mitalin toinen puoli) alkaa pikku hiljaa paljastua koko kansalle, kuten ilmeinen syy miksi Australiassa vastaavasta bioliuotus-kokeilusta luovuttiin. Siellä nimittäin ongelmat veden kanssa osoittautuivat ylivoimaisiksi. Kyynisesti voidaan silti todeta, että negatiivisten vaikutusten hyvä puoli on siinä, että siivoaminen taas työllistää paikallisia urakoitsijoita, virkamiehiä, analysoijia, lakimiehiä jne.

Pekka Perä luopui äsken toimitusjohtajan tehtävästä ja siirtyi hallituksen puheenjohtajaksi. Mies on ollut hiirenhiljaa, mikä on ymmärrettävä vaikka juuri hänen ajatuksensa, prosessin alullepanijana, kiinnostavat juuri nyt. Hallituksen puheenjohtaja ei ole operatiivinen toimija, vaan johtaa hallituksessa puhetta. Talvivaaraa toimitusjohtaa tällä hetkellä toimitusjohtaja Harri Natunen.

  • Lisätietoa (kiinnostava lause: "Esimerkiksi kaikki kasojen, altaiden ja putkilinjojen pohjat on kalvotettu niin, ettei kemikaaleja pääse pohjaveteen", kertoo turvallisuuspäällikkö).
  • Talvivaaran Kestävä kehitys (marraskuu 2011).
  • Rakentava toimenpide-ehdotus (marraskuu 2012).

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (30 kommenttia)

Tapio Neva

Kiitos Ilmari selvityksestä. Olisi hyvä, jos tuon prosessin yksityiskohtia vielä, mahdollisesti joku muu, selvittäisi.

http://www.lenntech.com/periodic/elements/ni.htm

http://www.talvivaara.com/toiminta/teknologia/biok...

http://www.talvivaara.com/toiminta/teknologia/Meta...

"Metallien talteenotossa nikkeli, kupari, sinkki ja koboltti saostetaan ja suodatetaan metallia sisältävästä kierrätysliuoksesta, jotta saadaan aikaan myytäviä metallituotteita."

Eli tässä on muitakin kuin nikkeli, myös sinkki ja koboltti sekä kait kasalle mennyt uraani tulevaisuudessa.

Olisi tietenkin mielenkiintoista tietää, miten paljon rikkihappoa todella tarvitaan. Jos jokin, jonka Ph = 2, menee veteen niin se vaikuttaa...

T. O. N.

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel

Juu, en löytänyt tarkkaa tietoa Talvivaaran rikkihapon tarpeesta (ainoastaan lipeästä), mutta tiedän että rikkihapon tarve on aikamoinen. Jopa niin suuri, että erillinen junarata rakennettiin Talvivaaraan, jotta vaarallinen rekkaralli saatiin pois Pohjolan teiltä.

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel

"Uraanihankkeen ympäristölupahakemuksen mukaan lipeän ja rikkihapon kulutus nousisi nykytasosta noin kymmenen prosenttia. Lipeää kuluisi 36 000 tonnia ja rikkihappoa 47 000 tonnia enemmän kuin nyt. Käytännössä esimerkiksi lipeää tuotaisiin kaivokselle neljä uutta rekkalastia viikossa, nykyisten 40 rekkakuorman lisäksi".

Lähde:
http://yle.fi/uutiset/kemikaalien_kayttoa_halutaan...

Eli tuon perusteella rikkihappoa kuluu parhaillaan 470 000 tonnia vuodessa.

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel

Ellei joku korjaa tietoa, niin tuon Ylen uutisen perusteella Talvivaara käyttää vuodessa (vajaavaiselle nykytuotannolle) 360 000 tonnia lipeää ja 470 000 tonnia rikkihappoa. Kemian teollisuudelle ja kuljetusalalle tietysti hieno homma.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Kiitos tästä Ilmarille ja aiemmista pläjäyksistä myös.

Talvivaaran jätevesiongelma on todella suuri.

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel

Kiitos palautteesta. Kuten oheisesta blogistani huomaa, aiemmin minulla oli selvät sympatiat Talvivaaran puolella enkä pitänyt siitä kun yhtiötä mollattiin oikein laumana. Nyt ylitettiin kuitenkin "the point of no-return":

http://ilmari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/92392-talvi...

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Olen seurannut asiallisia kirjoituksiasi ja joskus jopa kommentoinut;P))

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel

Kun vuosi sitten sain perusteellisesti tutustua Talvivaaraan (Kainuun ympäristöohjelma-2020:n puitteissa) Kainuun Ely-keskuksen edustaja kertoi meille, että Talvivaara joutui tallentamaan Ely-keskuksen tilille 31 miljoonaa euroa ennenkuin käynnistyslupa annettiin. Kyseinen "takuusumma" käytettäisiin maisemointiin yms silloin kun kaivostoiminta, tavalla tai toisella, aikanaan loppuu. Kertoivat muuten myös, että yhtiö oli pyytänyt josko nuo takuurahat voitaisiin sittenkin käyttää liiketoimintaan, mikä ei tietenkään tule kysymykseen.

Tapio Nevan osakeoptiolainan lisäksi ehdotan, että kyseinen takuusumma käytetään (lainana) altaiden korjaustyöhön. Yhtiö velvoitetaan maksamaan summan takaisin ulosoton uhalla.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Ajatuksessa on itua, mutta se ei mene taulapäiden kaaliin. Tuotantoa on tiputettava sellaiselle tasolle johon lupaehdot riittävät ja siltikin luonto on ainoa kärsijä.

Käyttäjän Jouni kuva
Jouni Tuomela

Aikamoinen prosessi. Vaarallisia aineita. Onneksi suunnilleen vastakohtia, josta kai kipsi.

Selkeää vastuuttomuutta tehdä moisille litkuile ja niiden jätevesille noin heikot altaat. Suunnittelija ja toteuttaja vastuuseen, jos niiden on ollut tarkoituskaan kestää?

Minkälaiset määrät on lupaehdoissa vaarallisia jätevesiä sallittu päästää, toivottavasti ei mitään.

Pitäähän jätteensä pystyä käsittelemään, eikä päästää niitä luontoon. Mikä siinä on niin vaikeaa?

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Ainahan joidenkin malmien rikastamiseen on tarvittu myrkkyjä. Esim. kultakaivoksien ongelmana ovat suuret myrkkypäästöt.

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel

Ja ainahan siihen on liittynyt samanlaisia päästöjä kuin Talvivaarassa...

Talvivaara on maailmassa ainutlaatuinen prototyyppi, josta muut maat (ja Outokumpu Oy) ovat älyneet pysyä erossa. Valtava avotehdas. Australiassa meinasivat tehdä saman virheen, mutta luopuivat ajatuksesta.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Juuri näin! Kaivokset sisältävät aina jonkinlaisen ympäristö- tai turvallisuusriskin! Suomessa tulisi lyödä jäitä hattuun uusia kaivoksia perustettaessa. Ehkä 50 vuoden tauko olisi paikallaan? Talvivaarassakin on tekemistä, jotta se saataisiin toimimaan paremmin.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #14
Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel Vastaus kommenttiin #18

Aamun uutinen: "Vaikka kriisi onnistuttaisiin pian ratkaisemaan, vuodon mahdollisia vaikutuksia joudutaan seuraamaan pitkään, arvioidaan Suomen ympäristökeskuksesta (Syke).
- Tämä on yksi pahimmista teollisuusonnettomuuksista johtuvista ympäristövahingoista, joita muistan. Tällaista ei pitäisi sattua nykyaikana, sanoi Syken vesikeskuksen johtaja Seppo Rekolainen STT:lle"
.

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel

Itse edustan mieluiten "no-nonsense"-linjaa ja tykkään siitä, että faktat pidetään faktoina. Virhe on tehty ja valtavat vikainvestoinnit tosiasia, kuten nykypäästötkin. Haukkumisen sijasta päät kylminä ja eteenpäin. Tapio Neva heitti mainion ehdotuksen, joka jalostuu matkan varrella (tässä kommenttiketjussa tuo Kainuun Ely-keskuksen 31 miljoonan euron takuusummakin tuli sopivasti kuvaan mukaan/viesti 7):

http://ilmari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/123975-rake...

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel

Tarvitaan rehellistä pohdintaa. Tällainen aivoton politisointi ja kiihkoilu vakavalla asialla ei ole mistään kotoisin:

http://hannutapiotanskanen.puheenvuoro.uusisuomi.f...

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

"Tarvitaan rehellistä pohdintaa. Tällainen aivoton tymilpolitisointi ja kiihkoilu vakavalla asialla ei ole mistään kotoisin"

Itse olen aiemmin ehdottanut jopa 70 vuodena rauhoitusaikaa pohjoisen malmiesiintymille, jotta seuraaville sukupolville jäisi edes jotakin päätettavää. En halua pysäyttää kehitystä, mutta toivoisin Suomen hyötyvän enemmän malmeistaan.

Tapio Neva

"Itse olen aiemmin ehdottanut jopa 70 vuodena rauhoitusaikaa pohjoisen malmiesiintymille, jotta seuraaville sukupolville jäisi edes jotakin päätettavää"

Ei Lapissa ole "tulevia" sukupolvia, jos siellä ei ole töitä.

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel Vastaus kommenttiin #19

Nyt on sotkamossa talvivaara ja sotkamo silver, sodankylässä pahtavaara ja kevitsa, kittilässä suurikuusikko, rovaniemellä romppaan kaivos, kemissä elijärvi ja mahdollisesti vielä tuo sokli. Työtä on pohjoisessa.

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel

Kun tiedetään, että Talvivaaran ympäristölupa sallii 50 000 tonnin nikkelituotannon, niin tämän vuoden tuotantoennuste (kuten aiemminkin) on ainoastaan 17 000 tonnia ja sotku on siitä huolimatta jo melkoinen... Talvivaara tuotti 10 598 tonnia nikkeliä tammi-syyskuussa, pörssitiedotteen mukaan.

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel

PTT julkaisi sopivasti, lokakuussa, selvityksen "Kaivostoiminnan taloudellisten hyötyjen ja ympäristö- ja hyvinvointivaikutusten arvottaminen". Ennen tätä viimeistä vuototapahtumaa Talvivaaran tilanne oli seuraava:

Talvivaara:
- aloitusvuosi 2008
- toiminta-aikaa 46 vuotta
- hyödyt 2 557 miljoonaa euroa
- haitat 656 - 803 miljoonaa euroa

Tutkija Emmi Halti toteaa, että "Täytyy kuitenkin muistaa, että Talvivaara on poikkeustapaus nykyisten kaivosten joukossa jo valtavan kokonsa ja käyttämiensä metallinerotusmenetelmien puolesta".

Koko selvitys löytyy seuraavasta linkistä ja suomalaiskaivosten vertailutaulukko sivulta 9:

http://www.ptt.fi/dokumentit/tp138_0611120801.pdf

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel

Vaikka blogin otsikko (ja käytännön seuraukset ympäristön kannalta) puhuvat puolestaan, niin silti kunniaa sille jolle se kuuluu (ks. linkki). Itse prosessi on hieno ja toimii talvipakkasillakin. Vahinko vain, että siihen liittyy aivan liian suuret riskit...

http://www.bioteknologia.info/etusivu/terveys/Biok...

(kattavaa taustatietoa Talvivaaran kehityksen alusta)

Käyttäjän jukkamikkola kuva
Jukka Mikkola

Kirjoitin toisaalla, mutta käsitykseni mukaan tämä sopii myös tähän kommenttiketjuun:

On täysin käsittämätöntä, että paikallinen Ely- keskus on laitettu näin suuren ongelman vartijaksi.

Miten tämä on mahdollista, kun Ympäristöministeriön työjärjestyksen 3. luvun 7 §:ssä kuitenkin lukee:

”Ympäristönsuojeluosasto vastaa asioista, jotka koskevat ilmansuojelua, ilmastonmuutosta, kestävää kulutusta ja tuotantoa, jäteasioita, kemikaalien sekä nano- ja biotekniikan ympäristöhaittojen ehkäisemistä, maaperän pilaantumista, ympäristövahinkojen torjuntaa ja korvaamista, ympäristötaloutta ja ympäristöteknologiaa”.

Talvivaarassa toiminta perustuu bioliuotusprosessiin. Eikö tämä prosessi olisi pitänyt olla jo ajat sitten yllä olevan työjärjestyksen 7 §:n mukaan nimenomaan Ympäristöministeriön ”luupin” alla. Mikä on ympäristöministerin ja kansliapäällikön vastuu tässä asiassa?

http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=118...

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel

Mikäli varsinaisia syyllisiä etsitään niin silloin pitää kääntyä Pohjois-Suomen Aluehallintoviraston puoleen. Kainuun Ely-keskus on ollut valvova viranomainen, mutta Avi myönsi luvat....

http://www.avi.fi/fi/virastot/pohjoissuomenavi/Siv...

Käyttäjän jukkamikkola kuva
Jukka Mikkola

Uskon, että nämä kaikki asiat tullaan selvittämään tulevaisuudessa. Vahinkojen mittaluokka on nyt ja tulee jatkossakin olemaan sitä luokkaa. Kysymys saattaa olla taloushistoriamme pahimmasta ympäristökatastrofista ja siinä ei ole syytä jättää myöskään ympäristöministeriötä tarkastelun ulkopuolelle.

Työjärjestyksellä on erittäin tärkeä merkitys sekä ministeriöissä että virastoissa. Ne ovat "ohjenuorana" kaiken toiminnan A ja O. Yli 32 vuoden virkamieskokemuksella voin todeta, että ne eivät ole tai ne eivät saisi olla mitään ”sanahelinää”.

Mitä tulee itse työjärjestykseen 7 §:ään, niin se astui voimaan 1.3.2009 ja siitä poistettiin ”Ympäristönsuojeluosasto vastaa erityisesti asioista, jotka…” sana "erityisesti" työjärjestyksellä 24.6.2009. Tämä astui voimaan 1.8.2009.

Työjärjestykset on allekirjoittanut ympäristöministerinä toiminut Paula Lehtomäki.

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel Vastaus kommenttiin #30

Juu, kiinnostava seikka: "Ympäristönsuojeluosasto vastaa asioista, jotka koskevat ilmansuojelua, ilmastonmuutosta, kestävää kulutusta ja tuotantoa, jäteasioita, kemikaalien sekä nano- ja biotekniikan ympäristöhaittojen ehkäisemistä, maaperän pilaantumista, ympäristövahinkojen torjuntaa ja korvaamista, ympäristötaloutta ja ympäristöteknologiaa".

YM:n ympäristösuojeluosasto vastaa siis näistä asioista, mutta ympäristöministeriö ei voi puuttua siihen liittyvään katastrofiin rikkomatta lakia (kuten Ville Niinistö totesi).

Ja koko päätösvastuu tällaisessa onnettomuudessa on kuulemma valvovalla taholla (Kainuun Ely) kun sen pitäisi olla lupien myöntävällä taholla (Pohjois-Suomen AVI), eikö?

Käyttäjän jukkamikkola kuva
Jukka Mikkola Vastaus kommenttiin #31

Kansanedustaja Lea Mäkipää toi huolen esille Eduskunnan kyselytunnilla ja ilmoitti, että Talvivaara on saanut 40 huomautusta. Tähän Katainen totesi, että he eivät voi puuttua asiaan, kun laki kieltää sen.

”Suomen luonnonsuojeluliitto esitti keskiviikkona, että Talvivaaran ongelmien kaltaisissa tilanteissa viranomaispäätösten teko pitäisi siirtää alueellisilta ely-keskuksilta kansalliselle tasolle. Ympäristöministeriön lainsäädäntöjohtajan Riitta Rönnin mukaan esteenä on periaatteellinen ongelma”. Lähde Helsingin Sanomat 9.11.2012.

Tähän on kysyttävä, että mikä ihmeen periaatteellinen ongelma? Käsitykseni mukaan ei ole mitään periaatteellista ongelmaa, vaan pikemminkin päinvastoin. Työjärjestys on A ja O.

Tässä vielä vähän faktaa työjärjestyksestä, kun sana ”erityisesti” oli vielä mukana:

Annettu Helsingissä 26 päivänä helmikuuta 2009

Ympäristöministeriön työjärjestys

Ympäristöministeriön päätöksen mukaisesti säädetään valtioneuvostosta 28 päivänä helmikuuta 2003 annetun lain (175/2003) 7 §:n 2 momentin nojalla:

3 luku

Ministeriön organisaatio

7 §

Ympäristönsuojeluosasto

Ympäristönsuojeluosasto vastaa erityisesti asioista, jotka koskevat ilmansuojelua, ilmastonmuutosta, jäteasioita, kemikaalien sekä nano- ja biotekniikan ympäristöhaittojen ehkäisemistä, maaperän pilaantumista, ympäristövahinkojen torjuntaa ja korvaamista, ympäristötaloutta, ympäristöteknologiaa, ympäristön seurantaa, ympäristönsuojelun tietojärjestelmiä, alueellisen yhteistyön ympäristönsuojeluhankkeita sekä toimialan kehittämis- ja suunnittelutoimintaa. Lisäksi osastolle kuuluu kestävään kehitykseen liittyvien asioiden valmistelu ja yhteensovittaminen ministeriön toimialalla yhteistyössä muiden osastojen ja yksiköiden kanssa.

51 §

Voimaantulo

Tämä työjärjestys tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2009.

Tällä työjärjestyksellä kumotaan 19 päivänä joulukuuta 2008 annettu työjärjestys (1031/2008).

Ennen työjärjestyksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

Helsingissä 26 päivänä helmikuuta 2009

Ympäristöministeri
Paula Lehtomäki

Kansliapäällikkö
Hannele Pokka

Viimeisimmän tiedon mukaan Oulun poliisi on aloittanut oma-aloitteisesti esitutkinnan tästä ikävästä asiasta. On se hienoa, että meillä on tämä Poliisi, jolla on koko kansan enemmistön suuri tuki.

Tässä on hyvä huomata se, että asia ei lähtenyt liikkeelle ministeriöstä, vaan Oulun poliisi aloitti sen oma-aloitteisesti.

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel

Eilisiltana Kainuun Sanomat julkaisi valtakunnallisen uutisen, jonka ahkerat lukijat saivat lukea jo pari päivää aiemmin tässä blogissa (katso kommenttiketjun viestini 7). Aina luotettava tietolähde siis, tämä "Elämä jatkuu"-blogi...

http://www.kainuunsanomat.fi/Kainuu/1194777421863/...

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel

Hauska heitto: toimitusjohtaja Harri Natura.....

(lähde: Alivaltiosihteeri ja kohde: Talvivaara)

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset