Elämä jatkuu

Ulosteemme ja maailman nälkä

Meitä ihmispoloja on jo yli 7 miljardia...

Mitä me todellisuudessa tuotamme? 

  • Yksi ihminen ulostaa vuodessa noin 220 kg peräsuolen ja virtsarakon sisältöä. Vauvat vain 100 g/pv, mutta aikuiset 600 g/pv (Guyton, 1982). Tasatahtiin, päivästä toiseen.
  • Yhden ihmisen vuotuinen ulostemäärä sisältää noin 7,5 kg NPK ja sillä voitaisiin tuottaa noin 250 kg viljaa (Wolgast, 1993). Kasvukaudesta toiseen.
  • Ihmisen ulosteen kiinteä aines sisältää 30 % kuolleita bakteereja, 15 % rasvaa, 15 % anorgaanista ainetta, 3 % proteiinia ja 30 % sulamattomia kuituja sekä soluja.
  • Ulosteista noin 3/4 osaa on vettä.
  • "Makkilannan" ravinteiden kuuluisivat mennä takaisin ravinto- ja ravinnekiertoon, mikäli haluamme toden teolla luoda kestävää kehitystä. Edes kaukaisessa tulevaisuudessa..
  • Kiina, Japani, Korea ja Intia ovat aina jossain määrin pystyneet käyttämään oman väestönsä makkilannan hyväksi (Sirkka Malkki: "Human faeces as a resource in agriculture"). Sivistyneen ja "siistin" lännen ravinnekierto on surkealla tasolla.
  • Pekingin lähellä on peltoja, jotka ovat olleet jatkuvassa viljelyssä lähes 3000 vuotta, hyvällä vuoroviljelyllä ja kompostoimalla makkilantaa.
  • Mikrobiologian prof. Mirja Salkinoja-Salonen todisti jo ajat sitten, että jokainen suomalainen pystyisi periaatteessa ja turvallisesti kompostoimaan omat jätöksensä, jonka jälkeen tämä "tuotantopanos" voitaisiin käyttää vaikkapa oman kaupunkiviljelmän tai siirtolapuutarhan voimalähteenä, ellei sitten palauta maatalouteen.
  • Ongelman ydin on siinä, että vesiklosetin kautta "hyvä raaka-aine" menee pilalle kun siihen sekoittuu viemärin teollisuus- ym.kemikaaleja. Samalla pilataan puhdas vesi, joka kerta kun vedetään vessapöntön vivusta. Tarvitaan kalliita puhdistuslaitoksia, jotta viemärivedestä tulisi taas puhdasta. Hölmöläisten touhua.. 
  • WC eli vesiklosetti on ihmiskunnan ylivoimaisesti typerin keksintö. Keksijä oli Sir (sic!) John Harington (Somerseth, 1592), mutta vasta Thomas Crapper:in sarjatuotanto 1800-luvulla sai aikaan sellaisen ketjureaktion, josta joudumme kärsimään vielä pitkään.
  • Kaupungistuminen, kangistuneet ajatusmallit ja perinteiset rakenneratkaisut ovat edelleen pahin este ulosteittemme järkevään käyttöön ja todelliseen kierrätykseen.
  • Suurten kaupunkien (Meksiko ym) eräs kestoratkaisu voisi olla biokaasulaitokset, jonka jälkeen dehydratoitu jäte palautettaisiin viljelyyn.
  • Vaikka lajimme tieteellinen nimi onkin Homo sapiens (tiedostava ihminen), niin on pakko todeta, että varsinaisesta sottupekasta on kyse...

(P.S. Kevyt laskutoimitus taskulaskimella: 7 000 000 000 x 220 kg, vuodesta toiseen...tai laskepa vastaavasti: 7 000 000 000 x 7,5 kg NPK ja pohdi sen jälkeen riittävätkö maapallon fosfori- ja kalivarat. Typestä nyt puhumattakaan, jonka lannoitekilon valmistus vaatii 8 kWh/kilo eli vajaa litra öljyä..).

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

15Suosittele

15 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (16 kommenttia)

Käyttäjän selavii kuva
Seppo Lavikainen

Sinne ne lopulta kiertokulkuun päättyvät oli meillä veisivessat tai riuku.

Jari Söderholm

Taas yksi syy lisää miksi omakotiasuminen omalla tontilla olisi järkevämpää kuin tiivis kaupunkirakentaminen.

Käyttäjän JyrkiParkkinen kuva
Jyrki Parkkinen

Kulttuurimme rakentuu monessa kestämättömälle perustalle. WC on osa sitä. Hyvä kirjoitus!

Käyttäjän hemmokoskiniemi kuva
Hemmo Koskiniemi

Ilmari, piristävää lukea näin inhorealistisia blogeja.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu

Asiaa. Ei nykyisessä järjestelmässä ole mitään järkeä. Ehkä olisi enemmän, jos orgaanista jätettä kuljettavat viemärit pystyttäisiin pitämään niin puhtaina, että tuotokset saataisiin viemärin toisesta päästä takaisin kiertoon pelloille.

Pertti Ikonen

No kuinka pitkä kierto ajallisesti on ollut sillä, että ihminen on käynyt puuseessä tarpeillaan vuosisatojen ajan, ja sittemmin tarpeet ovat kärrätty kasvavaan peltoon.

Ja kun pellosta nousee perunat ja sum muut vihannekset, niin kuinka paljon sitä itseänsä peltojen antimien kasvun kautta pistämme suuhumme, kun ruokatarpeita myöhemmin ostamme esim. S-K-Lild-E-kaupoista.

Eli sitä ihteään kaiketi jalostuneessa muodossa syömme sen kummemmin asiaa tuntemattamme, kun kaupoilla elintarvikeostoksillamme käymme ravintoamme hankkimassa.

Ps. Ainakin se kauppojen nykyinen perässävedettävä, lattianpinnassa kulkeva "kauppakassi" laahaa niin lähellä elintarvikekaupan lattiaa, että hiukan arvelluttaa moinen käytäntö.

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel

Aihe on minua askarruttanut jo pitkään, kuten jokaista pitääkin. Kiinan käynnin jälkeen, 1970-luvulla, ryhdyin tuumasta toimeen ja kompostoin Valamon turistien (siihen aikaan 100 000 kävijää/kesä) jätökset koneellisesti. Toimin sen tilan vuokraviljelijänä 1977-1986 ja kypsää kompostia syntyi useita satoja tonnia vuosittain. Tuli jopa mieleen myydä turisteille omat tuotonsa takaisin "pussitettuna, mustana kukkamultana". Heh, heh.

http://ilmari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/58794-vuosi...
(käytännön kompostointi näkyy viidennestä kuvasta eteenpäin)

http://ilmari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/46864-paska...

Ilpo Nuorula

Ilmari !

Penn & Teller, tuo muutaman kerran bullshitohjelmallaan ojaan ajanut pari, lasketti kerran kaatopaikan koon, joka nykytahdilla tarvittaisiin, että jenkkien nykyvauhdillla tuottama jäte seuraavan sadanvuoden aikana mahtuisi. Eipä ollut kummoinen monttu. Itseasiassa mikä hyvänsä loppuun kaluttu pienehkö avolouhos riittäisi jos jäte käy läpi puristimen. Laskennassa oli mukana teollisuus.

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel

Sehän onkin bullshitohjelma, mutta tämä paskasia on varsin vakava, erityisesti jälkipolvellemme.

Ilpo Nuorula

niintai näin, monttu oli tosi pieni.
Ja siis on. Kenen tahansa laskettavissa.
Jenkit tuottavat kolme kertaa enemmän jätettä kuin eu kansalainen, ja sittenkin vielä.
Kaiva tilastot ja laske !

Ei asiaa muuta kuka sen sanoo.

Tässä täyty olla tosin varovainén, ettei vie ihmisiltä orjantappurakruunun autuutta !

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel Vastaus kommenttiin #14

Juuri niin, Ilpo: "Ei asiaa muuta kuka sen sanoo". Ehket ymmärtänyt ongelman ydintä. Kyse ei ole siitä paljonko jätettä syntyy ja mihin kuoppaan se mahtuisi vaan ravinteiden kiertämisestä. On arvioitu aivan yleisesti, että fosforivarat loppuvat ensiksi. Pitääkö meidän vain jatkaa nykylinjalla? Siis sinun ehdotuksesi mukaisesti Marokon ym.fosforivarat käyttettäisiin loppuun ja kaikki jätteet dumpattaisiin yhteen monttuun, niinkö?

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel

Ympäristöasiantuntijat puhuvat kehittyneen kuivakäymälän puolesta:
hieno ekokäymälä sopii sisätiloihinkin. Professori Mirja Salkinoja-Salonen esitteli kotitalonsa sisällä sijaitsevaa kuivakäymälää Suomen Kunnat -lehdessä jo 1980-luvun alussa.

Miksi kuivakäymälä ei ole yleistynyt?
Vanhat asenteet ja mielikuvat vaikuttavat. Kuivakäymälän suosion lisääminen edellyttäisi 20 vuoden tehokasta aivopesua, Vihdin johtava rakennustarkastaja Jorma Merisalo arvioi (Lähde: KuntaTekniikka-lehti 7/2010).

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel

Vaikka aloituksessa tuo Wolgast-niminen tutkija tuli siihen tulokseen, että yhden ihmisen uloste sisältää vuositasolla 7,5 kg käyttökelpoista NPK:ta, niin kompostoinnin yhteydessä nuo kuolleet bakteerit, solut ym. rikastuvat uudestaan ravinteiksi kuivikkeiden kanssa. Veikkaanpa, että tuosta 220 kilosta selvästi enemmän kiloja muuttuisivat kompostointiprosessin aikana taas kasveille helpoliukoiseen muotoon. Tuo 7,5 kg olkoon siis minimimäärä.

Jari Jakonen

Dennis Holmin kommentti Lasse Laaksosen 'Paskasta kultaa. 50 miljoonalla syntyy se uusi nokiakin' Uuden Suomen Puheenvuorosta, http://lasselaaksonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/127... :

Ihmisjätösten erilliskeräys tulee takaisin. Tunnetut apatiitti (fosforimalmi) varat ovat loppumassa. Keinolannoiteteollisuus tarvitsee kipeästi uutta raakaa-ainetta, kakkaa ja pissaa.

Nykykäytäntö, jossa ihmisjätökset sotketaan 50-100kertaseen vesimäärään ja sitten mukamas puhdistetaan on täysin järjetöntä. Vesiklosetti on kenties ihmiskunnan tuhoisin keksintö.

Uusin taloihin, kerros- ja pien-, tulee kehittää eroittelevat erilliskeräysjärjestelmät, joissa jätökset kerätään kasetteihin, jotka sitten on helppo ja siistiä, kuljettaa lannoitetehtaisiin tyhjennettäviksi.

Suomessa on runsaasti osaamista ja tietotaitoa kompostointiin, bioreaktorointiin, vähäpäästöiseen jätteenpolttoon ja lannotetuotantoon.

Suomen uusi Nokia:
Kyliin ja pienyhteisöihin;
-Kompostoivat huussit => lannotteita kylien pelloille
-Pienet jätteenpolttolaitosvoimalat => sähköä kyliin
-Biokaasureaktorit => lannoitetta, sähköä ja kaasua liesiin

Asutuskeskuksiin ja kaupunkeihin;
-Ihmisjätösten erilliskeräysjärjestelmät
-Kasettihuusiit (julkiset käymälät)
-Kaasutusvoimalaitokset

Kakka ei maailmasta lopu, eikä lamat sen tuotantoa vähennä. Saadaan työllisyyttä joka on nimenomaan luonto- ja ihmisystävällistä. Sekä Suomessa, että kohdemaissa.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset