Elämä jatkuu

Maakotka poronhoitajan työkaverina

  • Länsisiperianlaika "Köpi" löysi poron pään lähes välittömästi (jo 22. raato tänä vuonna). Omistaja Tuula Kilpivaara.
    Länsisiperianlaika "Köpi" löysi poron pään lähes välittömästi (jo 22. raato tänä vuonna). Omistaja Tuula Kilpivaara.
  • Myös lapinporokoira "Luna" suoritti tehtävänsä loistavasti. Omistaja Mika Tauriainen.
    Myös lapinporokoira "Luna" suoritti tehtävänsä loistavasti. Omistaja Mika Tauriainen.
  • Koirien kouluttajat Teet Otstavel (vasemmalla) ja Reijo Hynynen vaihtavat kokemuksiaan.
    Koirien kouluttajat Teet Otstavel (vasemmalla) ja Reijo Hynynen vaihtavat kokemuksiaan.
  • Varjoliitimestä poronhoitajan uusi työkalu?
    Varjoliitimestä poronhoitajan uusi työkalu?
  • Kuusamolainen Esko Korpela antoi erinomaisen lentonäytöksen (harrastukseen tarvitaan yhteensä noin 10 000 euroa).
    Kuusamolainen Esko Korpela antoi erinomaisen lentonäytöksen (harrastukseen tarvitaan yhteensä noin 10 000 euroa).

Jo usean vuoden ajan on ollut käynnissä ns. petohanke (virallinen nimi: "Maasuurpetojen vaikutukset, seuranta ja vahinkojen ennaltaehkäisy"), jonka hallinnoija on Suomussalmen kunta ja rahoittaja Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013. Tämän ylimaakunnallisen hankkeen kohdealue on poronhoitoalueen kaakkoisseutu (Hyrynsalmi, Puolanka, Suomussalmi, Taivalkoski, Pudasjärvi ja Kuusamo). Suurpetojen (ahma, ilves, karhu, susi) porotaloudelle aiheuttamat vahingot ovat olleet valtavassa kasvussa 2000-luvulla. Petopaineen painopiste oli pitkään poronhoitoalueen kaakkoisosissa, mutta on siirtynyt nyt myös Sallan ja Savukosken seudulle sekä käsivarren alueelle. Hankkeen tähänastistista kokemuksista pidettiin eilen Kuusamossa tiedotustilaisuus, josta tässä blogissa lyhyt yhteenveto.

  • Suomen riistakeskuksen erikoissuunnittelija Harri Norberg kertoi petovahinkojen ennaltaehkäisymenetelmistä, joista selkein on suurpetoaidan pystyttäminen. Tämä keino on ollut laajassa käytössä niin USA:n kuin Kanadan karjatiloilla ja on yleistynyt myös Suomen lammastiloilla. Erityisesti Pohjois-Karjalassa on useita suurpetoaitauksia. Riistakeskus toimittaa materiaalin hakemuksesta, mutta pystytysvastuu jää viljelijälle. Myös hajustettu lippusiima antaa väliaikaisen turvan sutta vastaan. Porotalouden suojeleminen on paljon vaikeampaa koska kysehän on puolivillistä eläimestä. Tarharuokinta on eräs keino, mutta silloin porojen sairastavuus yleistyy pitkässä juoksussa. Tämän hankkeen aikana testattiin auringon valolla toimivia "pirunsilmiä" sekä liiketunnistin-äänipelotelaitetta. Kokemukset ovat vielä keskeneräiset ja jatkokehitystä tarvitaan. Suomessa on tänä vuonna kokeiltu ilmapyssyn (FN-303) tehoa karhua vastaan ja tulokset olivat hyvät. Pihapiiriin tullut karhu häipyi samantien "paineilmapaukun" jälkeen.
  • Luontokuvaaja ja lintuharrastaja Olli-Pekka Karlin kertoi miten hankkeen aikana syntynyt idea (idean isä Kallioluoman paliskunnan poroisäntä Heikki Härmä) on toteutettu käytännössä. Korppi on tunnetusti poromiehen paras kaveri, koska tämä lintu paljastaa omilla lentoliikkeillään raadot lähes vuorenvarmasti. Ajatus oli, että korppi varustetaan radiolähettimellä, jolloin raadot löydetään helpommin. Korppi on tunnetusti hyvin arka ja ovela lintu, mutta Olli-Pekka onnistui saamaan sellainen kiinni ja hän asensi korpin selkään pienen lähettimen. Valitettavasti lähettimen akun kesto osoittautui liian heikoksi, jolloin jouduttiin pohtimaan muita vaihtoehtoja. Maakotka syö mielellään porojen raatoja ja pitkän kokeilun jälkeen saatiin tänä syksynä yksi maakotka kiinni, jolloin sille asennettiin hyvin kevyen, auringonvalolla toimivan sateliittilähettimen (Microwave Solar Argos/GPS PPT). Tämä "Tytti"-niminen naaraskotka on jo nyt, lyhyen ajan sisällä, löytänyt kaksi raatoa ja kokeilu ilman muuta jatketaan. Siihen liittyvä karttaohjelma kaipaa vielä kehitysta (liian paljon tietoa ja siksi vaikeata seurata). Tulevaisuudessa nuori uros lienee paras vaihtoehto, koska Tytti on rengastuksen perusteella jo iäkäs (22 v). Vanhin todettu maakotka on ollut 27 vuotta. Uros hankkii ruokaa ympäri vuoden, kun taas naaras istuu pesässä alkukesän.
  • Virolais-suomalaistutkija Teet Otstavel kertoi, miten laumavartijakoirien avulla saadaan sudet pysymään pois lammastiloilta. Erityisesti Itä-, Keski- ja Etelä-Euroopassa on pitkät perinteet laumavartijakoirien kanssa. Sopivia rotuja on useita, mutta tärkeä ominaisuus on, että koira ei koe ihmistä uhkaavana. Koirat elävät alusta lähtien lammaslauman keskuudessa, niin laitumella kuin lampolassa, jolloin koira kokee lammaslauman "omaksi perheeksi". Juuri siitä syystä nämä väkivahvat ja kookkaat koirat puolustavat lampaita mikäli pedot uhkaavat. Hankkeen puitteissa Teet on pitänyt useita koulutustilaisuuksia.
  • Eläkkeellä oleva poliisi Reijo Hynynen Haukiputaalta lienee Suomen parhaita poliisikoirien kouluttajia. Hän on myös erikoistunut vainajien etsintään maastosta ja hänen ja Sakke-koiransa paras suoritus on 64 vuotta vanhan sotilasvainajan löytäminen Sallan maastosta. Koiran hajuaisti on uskomaton ilmiö, jota ihminen voi valjastaa omaan käyttöönsä. Siksi syntyi ajatus, että myös pororaatojen etsintään tätä ominaisuutta voitaisiin käyttää. Kuusamon lentokentän takana kaksi koiraa antoivat vakuuttavan työnäytöksensä.
  • Hankkeen eräs tavoite oli testata porojen "kuolinkellot" ja GPS-pannat. Kuolinkello lähettää signaalin kun poro on ollut täysin liikkumatta (eli kuollut) muutaman tunnin. Signaalin vastaanotto ja paikallistaminen on joskus vaikeata ja siksi kokeiltiin myös peilausmenetelmiä niin miehittämättömien lentolaitteiden kuin varjoliittimen avulla. Paljastui, että ohjausryhmän jäsen, Kuusamon maaseutusihteeri Jouni Määttä, harrastaa lentämistä varjoliitimellä ja näin päästiin myös tätä peilaustekniikkaa kokeilemaan. Kun vastaanottolaite siirtyy noin 150 metrin korkeuteen signaalin vastaanotto paranee huomattavasti. Signaalin suuntauksen havainnointi kaipaa vielä parannusta, mutta oikealla tiellä ollaan. Tiedostustilaisuuden yhteydessä Esko Korpela antoi hienon lentonäytöksen varjoliittimellä. Hauska harrastus!

Teknologian testaus

Kirjoitin tämän blogin ohjausryhmän puheenjohtajan ominaisuudessa, mutta varsinaisen urotyön on tehnyt hankevetäjä Juha Järvenpää. Hanke jatkuu ensi vuoden maaliskuun loppuun asti.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (1 kommentti)

Käyttäjän ilmari kuva
Ilmari Schepel

Teet kertoi, että Virossa sudet selvästi vierastavat sellaisia lammastiloja, joista aavistavat laumavartijakoiria. Usein on nähty, että sudet jatkavat matkaa sellaiseen lammasfarmiin, jossa ei ole vastaavaa koiraa. Susi on paljon enemmän saalistaja kuin taistelija.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset