*

Elämä jatkuu

Miksi deflaatio on vaarallista?

1. Mikä on deflaatio?

Kun hinnat laskevat pidemmän ajan, kyse on deflaatiosta. Yhden kuukauden hintojen lasku ei ole vielä sitä.

2. Mitä vaarallista deflaatiossa on?

Silloin kun hinnat laskevat kuluttujat odottavat, että hinnat laskisivat vielä lisää ja lakkaavat samalla kuluttamasta. Sen seurauksena talous pysähtyy tai suorastaan halvaantuu.

3. Mitkä maat kärsivät deflaatiosta?

Japani on kouluesimerkki. Pankkikriisin jälkeen (1990-luvun alussa) maa joutui melkeinpä 15 vuoden ajan minimaalisen talouskasvun ja deflaation vaiheeseen. Vasta nyt Japani on siitä vapautumassa, uuden hallituksen ekspansiivisen talouslinjauksen ansiosta. 

4. Uhkaako deflaatio myös Euroopassa?

Viime kuukausien aikana inflaatio on ollut poikkeuksellisen alhainen Keski-Euroopassa: 0,7 %, joka on paljon pienempi kuin EKP:n kahden prosentin tavoite. Jos ja kun talouskasvu tästä alkaa, säästymme juuri ja juuri deflaatiolta...

5. Esiintyykö vaihtelua EU:n sisällä?

Kyllä, Etelä-Euroopan maiden talouslaman seurauksena sikäläiset asukkaat joutuivat työttömiksi ja vastaavasti kuluttavat yhä vähemmän. Siksi niissä maissa hintataso laski paljon rajummin kuin Pohjois-Euroopassa. Etenkin Kreikassa ja Kyproksessa hinnat laskivat paljon ja deflaatio alkaa olla tosiasia. Deflaation riski vaanii etenkin Espanjassa, Portugalissa ja Irlannissa.

6. Miksi EKP pyrkii 2%:n inflaatiotasoon?

Ei kyse ole pelkästään EKP:n tavoitteesta. Myös USA:n FED ajaa samaa asiaa. Vähäinen inflaatio pidetään hyvänä; se on eräänlainen voiteluaine taloudelle ja panee ihmiset kuluttamaan. 

7. Miten velat ja deflaatio vaikuttavat toisiinsa?

Sille, jolla on paljon velkaa, esimerkiksi valtiolla, deflaatio on tuhoisaa. Sen seurauksena velka kasvaa. Vähäinen inflaatio sitä vastoin "syö" velkaa jonkin verran.

8. Miten deflaatiota voidaan torjua?

Yleisesti ottaen ei mitenkään. Riittävä talouskasvu on paras vastalääke. Koron säätely auttaa vähäisen. Ei siitä ole kovin kauan kun EKP alensi korkotasoa; seurauksena siitä euron arvo laski ja tuonti EU:n ulkopuolelta kallistui (esimerkiksi öljy ja kaasu). Sen ansiosta inflaatio kasvoi, joka vuorostaan torjuu deflaatiota. 

9. Minkälainen on lähiajan ennuste deflaatiorintamalla?

Yksi seikka on vuorenvarma: niin USA:n, Euroopan kuin Japanin keskuspankit pitävät korot superalhaisella tasolla, deflaatiopelosta johtuen. Todennäköisesti ainakin vuoteen 2015 asti. 

(hollantilaisekonomistien tuoreet, kansanomaiset vastaukset toimittajien kysymyksiin/bloggaajan käännös). 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (44 kommenttia)

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

On siitä rahasta monenlaista riesaa. Nykytekniikalla ihan turhasta vaihdon välineestä.

Käyttäjän HeikkiAalto kuva
Heikki Aalto

Puhutko nyt siitä Jumalan tietokantoihin kytketystä Skynetistä, joka tekee resurssien allokoinnin kannalta kriittisestä (joskin nykyjärjestelmässä inflaation vääristämästä) hintainformaatiosta täysin hyödytöntä?

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield
Käyttäjän HeikkiAalto kuva
Heikki Aalto Vastaus kommenttiin #9

Viittasin tuohon rahan korvaavaan "nykytekniikkaan".

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #10

Minä tarkoitin nykytekniikkaa. En mitään rahan korviketta.

Käyttäjän HeikkiAalto kuva
Heikki Aalto Vastaus kommenttiin #11

Taskukylmäfuusioreaktoreilla käyvät 4G-3D-tulostimet, jotka irroittavat ihmiset ikuisiksi ajoiksi materian palvonnasta?

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #13

Seuraava opiskeluprojekti IT- alalla on joulukoristeiden tuottaminen semmosel tulostimel ihan aineellistaen muoviin oman ideani!
Mut sitä ei tarvita rahan lopettamiseksi koska raha on oikeesti olemssa vain korvien välissä.

Käyttäjän OlliTuovinen kuva
Olli Tuovinen Vastaus kommenttiin #11

Mitenköhän se nykytekniikka olisi syntynyt ilman rahaa? :)

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #16

Raha on ollut käytänöllinen vaihdon väline, enää se ei ole. Siitä on tullut globaali yhteiskunnallisen kehityksen este ja massiivinen haitta.

Käyttäjän OlliTuovinen kuva
Olli Tuovinen Vastaus kommenttiin #18

Ei raha itsessään mikään este ole, vaan haittana on typerä sääntely, jos jokin. Raha itsessään on vain taloudellisen arvon mitta.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #19

Nimenomaan moninkerteistuvaksi virtuaalikuplaksi muodostuneet rahamarkkinat ovat erittäin olennainen haittatekijä maailmantaloudelle. Ilman sääntelyä kapitalistinen markkinatalous olisi romahtanut jo aikoja sitten.

Käyttäjän OlliTuovinen kuva
Olli Tuovinen Vastaus kommenttiin #20

Rahamarkkinoiden ääntely on siitä ongelmallista, että siinä yksityisten pankkien riskit kansallistetaan ja valtion kassahan on poliittisen eliitin yksityinen kassa. Pankkeja ei mielestäni tulisi tukea kansallisin varoin. Myöskään pankkien kansallistaminen ei ole ratkaisu.

Keynesiläinen rahamäärän sääntelyyn perustuva talouspolitiikka mm. jyrkentää talouden laskuja ja huippuja, eli luo epävakautta.

"Ilman sääntelyä kapitalistinen markkinatalous olisi romahtanut jo aikoja sitten."

Ei, vaan talous olisi huomattavasti vakaampi eli ennustettavampi.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #25

Niinhän monet uskovat. Taloustieteesi nojaa uskonvaraisiin premisseihin.
Uskovaisen kanssa ei kannata keskustella.
Uhkapeli ei ole ennustettavissa kuin todennäköisyyksinä.

Käyttäjän OlliTuovinen kuva
Olli Tuovinen Vastaus kommenttiin #27

"Uskovaisen kanssa ei kannata keskustella."

Kerropa, mihin sinä uskot? Voit valita historiasta ajanjakson ilman rahaa, ja kuvitella, millaista meno oli. Rahasta on hyötyä se helpottaa, ja kaikissa kehittyneissä yhteiskunnissa kautta historian on ollut olemassa rahan käsite muodossa tai toisessa.

Ja kerrohan, millainen talousjärjestelmä meillä tulisi olla? Pelkkää syyttelyä ilman perusteita olet tähän mennessä esittänyt. Taloudellinen vapaus TODISTETUSTI korreloi väestön elintason, onnellisuuden ja elintason kanssa.
http://www.libera.fi/fi/blogi/taloudellinen-vapaus...

Ja keynesiläinen korkopolitiikka mm. aiheutti nykyisen finanssikriisin, tämän valtaosa osa taloustieteilijöistä myöntävät.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #30

Eihän kellään ole lätkäistä pöytään mitään valmiita talousjärjestelmiä, enkä ole niin tyhmä että lähtisin itsekseni sellaista kehittelemään.
Vai ihan todistetusti korreloi taloudellinen vapaus (käsite joka ei ole objektiivisesti arvioitavissa) elintasoon (käsite joka ei ole objektiivisesti määriteltävissä) ja onnellisuuteen (tilannesidonnainen käsite joka on täysin subjektiivisen kokemukseen perstuva tila ) Vakuuttava tieteellistä todistustako ? Ei tulisi mieleenkään uskoa siihen. Kuten ei mihinkään muuhunkaan.
Rahana on kautta historien käytetty jotain esinettä mielellään sellaista jota on mahdollisimman helppo kuljettaa. Enää ei tarvita esinettä vaihdon välitykseen ,joten rahastakin on käytännössä helppo luopua.

Käyttäjän OlliTuovinen kuva
Olli Tuovinen Vastaus kommenttiin #33

"Eihän kellään ole lätkäistä pöytään mitään valmiita talousjärjestelmiä, enkä ole niin tyhmä että lähtisin itsekseni sellaista kehittelemään."

Silti olet valmis kritisoimaan nykyistä järjestelmää.

"ai ihan todistetusti korreloi taloudellinen vapaus (käsite joka ei ole objektiivisesti arvioitavissa) elintasoon (käsite joka ei ole objektiivisesti määriteltävissä) ja onnellisuuteen (tilannesidonnainen käsite joka on täysin subjektiivisen kokemukseen perstuva tila ) Vakuuttava tieteellistä todistustako ?"

Eli kaikki mielipiteesi ovat jo ennalta päätettyjä, tai muuttelet niitä haluamasi mukaan? Minusta kaiken pitäisi perustua empirialle ja rationaaliselle päättelylle.

"Ei tulisi mieleenkään uskoa siihen. Kuten ei mihinkään muuhunkaan."

Tutkiminen nimenomaan on olemassa, jotta uskomisen tarve vähenisi. Jos ei koskaan kyseenalaisteta, ei voida oppia eikä maailma kehitys parempaan.

"Enää ei tarvita esinettä vaihdon välitykseen ,joten rahastakin on käytännössä helppo luopua."

Ei rahan tarvitse olla esine, eikä se nykyään länsimaissa juuri olekaan. Rahan on arvon mitta kuten sanottu. Sen avulla voidaan VERTAILLA erilaisia hyödykkeitä. Raha on hyödyllinen käsite, ei mikään itseisarvo. Jos rahasta poliittisella päätökselle luovuttaisiin kehittäisivät yhteisöt nopeasti omian valuuttojaan, koska se helpottaa vaihdantaa. Tämä on puhdasta maalaisjärkeä. Valuuttana voivat toimia vaikka oravannahat.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #34

Totta kai pitää väärää kritisoida, kuka on keksinyt ettei mitään saa kritisoida ellei ole vaihtoehtoa hihassa? Sillä tsvoin mikään tiedekään olisi kehittynyt. Se on henkistä laiskuutta. Kaikki ei ole tarjolla valmiina vaihtoehtoina.
Kuten sanottu raha ei ole arvon mitta ja jopa Jouko Heyno on tässä asiassa kanssani samaa mieltä.
Minä kyllä sanoin just päin vastoin että kun vaidon välineenä ei tarvita minkäänlaista esinettä ei tarvita rahakaan, vaan vaihto voi tapahtua ilman välineellistä välitystä.
Nyt en viitse enää inttää kanssasi.
Rahan avulla ei voi vertailla mitään hyödykkeitä, päinvastoin hinta saattaa määriytyä ja rahan vaihtoarvokin hyödykkeita vertailemalla

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #19

Raha ei ole arvon mitta. Arvosuhde määritellään sopimuksenvaraisesti. Samoin kuin rahankin nimellisarvo. Mitat kuten litra tai metri ovat standardeja. sitä raha ei ole vaan sen arvo on sopimuksenvarainen suhde.

Käyttäjän OlliTuovinen kuva
Olli Tuovinen Vastaus kommenttiin #21

"Raha ei ole arvon mitta."

On. Arvo ei tietenkään ole mikään absoluuttinen ja luonnontieteellinen suure.

"Arvosuhde määritellään sopimuksenvaraisesti."

Kyllä, vapaassa vaihdannassa arvo muodostuu aina hintajärjestelmän eli kysynnän ja tarjonnan mukaan, joten tietyn tuotteen tai palvelun arvon taso vaihtelee tauotta.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #24

Miten sinä rahalla voit mitata arvoa? Ei arvoa mitata rahalla mutta jollekin arvolle voidaan sopia jokin rahalla määritelty hinta.
Kysyntä ja tarjonta määrittävät hinnan vain teoreettisessa ideaalitapauksessa. Tavaran hinnanmuodostuksessa on monenlaisia muuttuujia ja kysyntää manipuloidaan mainonnalla ja luodaan aivan uusiakin keinotekoisia tarpeita.

Käyttäjän OlliTuovinen kuva
Olli Tuovinen Vastaus kommenttiin #26

"Miten sinä rahalla voit mitata arvoa? Ei arvoa mitata rahalla mutta jollekin arvolle voidaan sopia jokin rahalla määritelty hinta."

Noh, otetaanpa esimerkki rautalangasta.

Olen aavikolla enkä ole juonut päivään. Beduiini haluaa myydä minulle pullon vettä. Koska minulla on kova jano, tuon vesipullon arvo on varsin suuri. Kyse on siis subjektiivisesta arvosta. Olen valmis maksamaan suurehkonkin summan tuosta vedestä. Juotuani veden minulla ei ole enää jano, joten veden senhetkinen arvo minulle on laskenut, enkä ole valmis maksamaan seuraavasta vesipullosta yhtä kovaa hintaa.

"Ei arvoa mitata rahalla mutta jollekin arvolle voidaan sopia jokin rahalla määritelty hinta."

Arvon "sopiminen" ei muuta sen subjektiivista arvoa. Jos palkkasi on 3000€/kk, tällöin työnantajasti antaa työllesi tuon arvon. Ei työsi arvo ole mikään absoluuttinen määre. Joku toinen työnantaja voi arvottaa työsi aivan eri tasolle.

"Kysyntä ja tarjonta määrittävät hinnan vain teoreettisessa ideaalitapauksessa."

Se toimii aina silloin, kun sen annetaan tapahtua spontaanisti, eli vapaata vaihdantaa ei kopeloida.

"Tavaran hinnanmuodostuksessa on monenlaisia muuttuujia ja kysyntää manipuloidaan mainonnalla ja luodaan aivan uusiakin keinotekoisia tarpeita."

Tämä todistaa arvon subjektiivisuuden puolesta. Ensimmäiseen esimerkkiini viitaten, jos en tietäisi veden sammuttavan janon, ei sillä olisi minulle käytännössä mitään arvoa siinä tilanteessa.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #28

Puhdas vesi on aina hintansa väärti.

Käyttäjän OlliTuovinen kuva
Olli Tuovinen Vastaus kommenttiin #31

"Puhdas vesi on aina hintansa väärti."

Osuit naulan kantaan, eli hinta osoittaa aina sen subjektiivisen arvon se nostajalle. Hinta siis vaihtelee ollen suurempi siellä, missä sen tarve on suurempi, jne. Näin on aina hinta = arvo vapaassa taloudessa.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #32

Kun tarpeena on elinehto hinta määräyty ostajan varallisuuden mukaan.

Käyttäjän OlliTuovinen kuva
Olli Tuovinen Vastaus kommenttiin #38

Korkeat voitot houkuttelevat kilpailevia toimijoita, jolloin hinnat laskevat. Haitallisia monopoleja ei vapaassa markkinassa ole.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #28

Sellaista kopeloimatonta spontaanikauppaa löydät tänä päivänä korkeintaan pimeillä markkinoilla.
Seuraavaa vesipulloa ei tule kun maksoit ensimmäisestä jo koko omaisuutesi.
vesipullon hinta on kymppi jos sinulla ei ole enempää, tai miljoona jos sinulla on vaikka sen arvoinen timanttisormus.
Totta, subjektiivistahan se on. Rahan arvokin, ei siitä ole mitaksi.

Käyttäjän OlliTuovinen kuva
Olli Tuovinen Vastaus kommenttiin #39

"Seuraavaa vesipulloa ei tule kun maksoit ensimmäisestä jo koko omaisuutesi."

Tuskin koko omaisuuttani maksoin. Jos beduiinin voitto on huikea, huomataan tämä nopeasti, jolloin tämä saa kilpailua viitaten edelliseen viestiini.

Käyttäjän HeikkiAalto kuva
Heikki Aalto

Velkadeflaatio tulee tiukasti erottaa esimerkiksi kultakannassa tai vastaavissa vakaan rahan järjestelmissä talouskasvun myötä ilmenevästä nimellisestä hintojen noususta, mikä ei ole samassa mielessä taloudelle haitallista kuin deflaatio eli rahan kvantiteetin väheneminen.

Deflaatio on tulonjaon kannalta reilumpaa, koska raha menettää arvoaan kaikilla yhtä paljon, kun taas tyhjästä luotu raha eli inflaatio ohjautuu tuottojen perässä liiketoimintaan, mikä hyödyttää pääasiassa ennestään rikasta eliittiä, olkoonkin että pieni osa vauraudesta valuu myös keskiluokalle.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Meinasit ettei deflaatiossa ne vähätkin rahat valuisi liiketoimintaan?

Jänniä ajatuksia..

Käyttäjän HeikkiAalto kuva
Heikki Aalto

On eri asia luoda rahaa tyhjästä pääomaa hallinnoiville tahoille kuin leikata kaiken omaisuuden nimellisarvosta muutama prosentti omistussuhteiden pysyessä samoina.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #6

Onko vai eikö omistussuhteet pysyneet koskaan samoina deflaation aikana?

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #15

Toi on on olennainen kysymys ja asia jota kannattaisi tutkia, luulisin.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Missä on kultakantaan perustuva talous ?

Käyttäjän HeikkiAalto kuva
Heikki Aalto

Euroopassa ennen ensimmäistä maailmansotaa kultakanta oli vallitseva rahajärjestelmä.

Nykyisin kultaa kaupankäynnin välineeksi ehdottavat joutuvat eräiden arvioiden mukaan Yhdysvaltojen sotilaallisten interventioiden kohteeksi.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #29

Niinpä ennen ensiimmäistä maailmansotaa kultakanta oli vielä olemassa, nyt ei kaikki maailman kultaa riittäisi kierrossa olevaa rahamäärä lunastamaan.

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel

"Deflaatio on tulonjaon kannalta reilumpaa, koska raha menettää arvoaan kaikilla yhtä paljon".

Velallisen rahan suhteen tämä ei pidä paikkaansa...

Käyttäjän HeikkiAalto kuva
Heikki Aalto

Rahamäärän supistuessa velkojen takaisinmaksu toki vaikeutuu, olet täysin oikeassa.

Tämän takia en itse kannata sen enempää rahamäärän vähentämistä kuin sen lisäämistäkään, siitä ei ole pitkällä tähtäimellä kuin harmia.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Suomessa oli deflaatiota 30-luvun alkuvuosina ja tilanne hipoi sitä myös 90-luvun alkuvuosina. Eli deflaatio on selvästi sidoksissa lamaan.

Kun Roosevelt esitti New Deal politiikkansa Yhdysvalloissa laman voittamiseksi, niin hänen keskeisin sanomansa oli se, että hinnat pitää saada nousuun.

Rahavaikeuksien kourissa kituvalle kansalaiselle saattaa kuulostaa vieraalta, mutta näin se kuitenkin on.

Talousteorian mukaan deflaatio on paljon vahingollisempaa kansataloudelle kuin normaaleissa puitteissa pysyvä inflaatio.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Luuleks te että rahamäärä on jotenkin lukkoonlyöty?

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka
Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Koska kommentit kuulostavat siltä.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Raha ei osoita, todista, mittaa yhtikäs mitään, rahalla ei ole arvoa sinänsä, se on itsessään arvoton pantti. Raha on olemassa vain korviemme välissä. Todellisuudessa rahan arvon takeena on viime kädessä väkivaltakoneisto.

Käyttäjän HeikkiAalto kuva
Heikki Aalto

Ymmärrät näköjään nykyisen rahajärjestelmän luonteen täysin, siitä sinua ei voi syyttää. Et kuitenkaan ilmeisesti hyväksy hyödykerahan etuja verrattuna fiat-rahaan?

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Ja mikä ero niissä muka on? Ei raha ole mikään hyödyke ainakaan enää kun se on tarpeeton vaihdon välineenäkin.
Mitä varten seuraisin uskomustieteiden uusia kiemuroita kuten fiat-raha tms. Ei kiinnosta pätkäkään sellainen humpuuki. En tutki sciencefictiota.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset