*

Elämä jatkuu

Willem Barents

  • Willem Barentsin matkareitti 1596
    Willem Barentsin matkareitti 1596
  • "De Windhond"
    "De Windhond"
  • Willem Barents
  • Willem Barents
  • "Het behouden huys"
    "Het behouden huys"
  • Talon sisistus (piirtäjä: hengissä selvinnyt Gerrit de Veer)
    Talon sisistus (piirtäjä: hengissä selvinnyt Gerrit de Veer)
  • Willem Barents
  • Willem Barents
  • Tutkimusmatkailijat Willem Barents ja Jacob van Heemskerk
    Tutkimusmatkailijat Willem Barents ja Jacob van Heemskerk
  • Willem Barents
  • Barentsin kuolema paluumatkalla
    Barentsin kuolema paluumatkalla
  • Norjalainen Elling Carlsen löysi vuonna 1871 talon jäännökset,
    Norjalainen Elling Carlsen löysi vuonna 1871 talon jäännökset,
  • käyttöesineitä sekä
    käyttöesineitä sekä
  • Barentsin melko hyvin säilinyt päiväkirja
    Barentsin melko hyvin säilinyt päiväkirja
  • Talvehtimispaikka Novaja Zemljan koillisrannalla
    Talvehtimispaikka Novaja Zemljan koillisrannalla
  • Reittikartta 1594
    Reittikartta 1594
  • Willem Barentsin patsas Vardössä
    Willem Barentsin patsas Vardössä
  • aiheeseen liittyvää kirjallisuutta
    aiheeseen liittyvää kirjallisuutta
  • "De Windhond" (rekonstruktio)
    "De Windhond" (rekonstruktio)

Nyt kun tuo Koillisväylä on tulossa yhä ajankohtaisemmaksi, niin tässä hieman siihen liittyvää historiaa. Suomalaissyntyinen Adolf Erik Nordenskiöld pääsi vuosina 1878-79 vihdoin "Vega"-laivallaan Koillisväylän läpi, mikä oli loistosuoritus, mutta jo 300 vuotta aiemmin tehtiin ensimmäinen tosiyritys, joka on vähemmän tuttu. Siinä sivussa löydettiin samalla paljon uutta maantietoa. Hollantilainen tutkimusmatkailija Willem Barents syntyi vuonna 1550 Pohjanmeren Terschelling-saarella ja oli jo nuorena merimiehenä vakuuttunut siitä, että pitäisi olla mahdollista mennä Kiinaan pohjoista reittiä pitkin. Kokenut merenkyntäjä Barents oli ehtinyt purjehtia jo niin paljon Välimerellä, että teki siitä varsin pätevän kartaston (zeeatlas) muille merenkulkijoille. Willem Barents suoritti yhteensä kolme matkaa pohjoiseen, ja löysi niin Novaja Zemljan (1594) kuin Karhusaaren ja Huippuvuoret (1596). Jo vuonna 1594 Barents oli pyrkinyt kiertämään Novajaa Zemljaa pohjoisrannan kautta, mutta juuttui jäihin ja joutui palaamaan. Toinen hollantilaisalus, Cornelis Nay:n johdolla, onnistui kuitenkin pääsemään Karanmerelle ja tästä rohkaistuneena Willem Barents päätti kokeilla Koillisväylää nyt oikein tosissaan. "Välivuonna" 1595 tämä merenkulkija ja kauppamies oli tehnyt jo Nenetsien kanssa onnistunutta nahkakauppaa Petšora-joen suistossa ja heiltä hän kuuli, että vesitie itään mahdollisesti jatkuisi, suotuisissa oloissa.. Karanmereen hän ei onnistunut pääsemään siinä kesänä vahvojen ajojäiden takia.

Vuonna 1596 Barents lähti kolmannella matkalla, jolloin hän suuntasi, löytämiensä Karhusaaren ja Huippuvuorten kautta, uudestaan Novaja Zemljan pohjoisrantaan. Barentsin purjealus "De Windhond" (tuulikoira/vinttikoira) juuttui uudestaan jäihin kiinni ja tällä kertaa niin pahasti, että miehistö joutui talvehtimaan Novaja Zemljan koillisrannalla. Laivan puutavarasta tehtiin talo, jonka nimeksi tuli "Het behouden huys" (turvatalo). Miehistö säilytti hengensä arktisen talven yli syömällä jääkarhuja. Alkukesällä tämä sitkeä, 17-miehinen joukko rakensi talon laudoista vuorostaan merikelpoisen sluupin, joka toi heidät takaisin Kolaan (nykyinen Murmansk)! Paluumatkan aikana, viikko lähdön jälkeen, Barents sairastui keripukkiin ja kuoli keskellä nykyistä Barentsin merta, 47-vuotiaana. Yhteensä kaksitoista miehistön jäsentä pääsi takaisin Hollantiin. Talvehtimispaikalla rakennettu talo löytyi vuonna 1871, kuten myös osia Barentsin päiväkirjasta. Löytäjä, norjalainen valaanpyytäjä Elling Carlsen, jätti kaiken paikallaan, mutta vuonna 1876 britti Charles Gardiner purki kirjaimellisesti loput talosta, museoille ja harrastajille suunnattua myyntiä varten... 

Barentsinmeri sai kuitenkin kunnianimensä, kuten myös meillä niin ajankohtainen Barents yhteistyö.

(kohtuullisen sisukasta ja pakkasenkestävää väkeä, nuo sen ajan alankomaalaismerimiehet....)

 

https://

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (4 kommenttia)

Käyttäjän harmaasusi kuva
Harmaasusi ™

Tösös!
Mie se käyn aina Viljamia moikkaamassa
kalanostoreissulla Kaikantenilta.

Hyvin on hapettunut naamarustinki hälläi
vihriäksi, mutta vielä siitä tunnistaa epelin.

Mistä nuo kuvat? Onkohan tuo kartta
isossa julistekaupassa saatavana?

Tuo sopisi meidän kirjaston atmosfääriin
oivallisen hyvin.


█║▌│█│║▌║││█║▌║▌║
H a r m a a s u s i ™ 2 0 1 3

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel

Huomenta, Harmaasusi!

Barentsin kolmannen matkan kartta löytyi englanninkielisestä wikipediasivulta. Siinä on myös lähdeluettelo. Hyvä idea tehdä siitä juliste; ehkä sellaisia on tehty Hollannissa. Ainakin Terschelling-saarella on nykyisin Barents-museo.

http://en.wikipedia.org/wiki/Willem_Barentsz

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Olipa hyvä kiorjoitus. Samaan syssyyn voisit kirjoittaa myös Beringistä. Hänhän oli kai tanskalainen, hollantilaisten heimoveli.

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel

Pertti, vaikka kirjoitus oli hyvä, niin se näköjään hukkuu täällä puheenvuoron puolella, jossa politikoidaan niin kiihkeästi.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset