Elämä jatkuu

tunnistettavissa...

No, niin. Kun tuo US-toimitus ei poistanutkaan blogiani, ajattelin tulla vastaan julkaisemalla sukunimeni sekä nykyinen asuinpaikkani (Kontiolahdella asuin kyllä pitkään ja juuri nytkin asun sellaisen lahden rannalla, jonka vastarannalla kontio näkyy alvariinsa/pari vuotta sitten sain todistaa, muorini kanssa, miten karhu hyökkäsi vastarannalla hirven kimppuun; taistelu kesti noin 30 minuuttia. Saatanpa kertoa tuonnempana).

Sukunimeni juontaa Alankomaista ja alunperin Ukrainasta (muutamia vuosisatoja sitten). Isäni, Jan Schepel, saapui Suomeen loppuvuonna 1939, punaisen ristin vapaaehtoiskirurgina. Hänen ansiostaan tuhansia, loukkaantuneita jermuja jäivät henkiin (Viirumäen sotasairaalassa). Suomalainen Rauha-äitini sattui olemaan leikkaussalin sairaanhoitaja ja tuosta lähtöasetelmasta syntyi 8 lasta. Sodan lapsi, minäkin.

Olisin pitänyt matalampaa profiilia ja silti osallistunut keskusteluun, mutta mennäänpä näillä eväillä eteenpäin. Toivon, että kohta (kun nuo vaalit ovat ohitse) puhutaan taas asiaa eikä pelkästään itsekehua.

Ilmansuunnista minua kiinnostavat eniten itä ja pohjoinen, jostain ihmeen syystä (Venäjällä olen toiminut lähes 20 vuotta, projektityössä sekä suuren yksityistilan pääagronomina, ja vakiokävijä olen ollut siellä vuodesta 1972). Tärkein työkalu siihenkin suuntaan on kielitaito. Jospa yhä useampi suomalainenkin oppisi.

terveisiä pohjoisesta:

http://www.kainuunsanomat.fi/cs/Satellite/Kainuu/1194619732338/artikkeli/karhu+raateli+pahoin+hevosta.html

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (8 kommenttia)

Harri Lehtimäki

Olen ihmetellyt ajoittain näitä epäilyksiä blogien poistoista. Itsekin vaahtosin jo viime syksynä oman blogini sensuroinnista, mutta huomasin, että blogialustassa on joitain omituisuuksia, joihin en ole tottunut muihin blogeihin kirjoittaessani. Oliko siis Ilmarillakin ongelmia bloginsa kanssa? Näitä on sattunut, tahallisia, tai tahattomia, kuka tietää. Mutta silti on hyvä, että johonkin valtakunnaliselle alustalle saa ajatuksiaan tuoda julki. Muistan senkin ajan, kun sait rukoilla valtalehtiä julkaisemaan mielipidekirjoituksesi printtilehdissä, varsinkin, jos se oli valtavirtaa vastaan, tai pahimmassa tapauksessa, valtamainostajaa vastaan suunnattu kirjoitus. Siunaus tai kirous, tämä nettiaika, riippuu miltä kantilta asiaa katsoo!

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel

Kyllä minulle tuli peräti viesti Huuskon Markulta (ilmeisesti kantelun seurauksena). Sen jälkeen blogi ei toiminut vähän aikaa, kunnes yhtäkkiä taas toimii...

Käyttäjän malva kuva
Eeva Vasenius

No hyvä, että toimii. Tervetuloa takaisin:):)

Eeva

Harmaasusi™ (nimimerkki)

Tervetuloa takaisin, lapiollinen Ilmaria tekee
oiwallisen hyvää keväiselle atmosfäärille.

Kerro tädilleni terveisiä Karhulanvaaraan jos
paarustaa vastaan.
Asunet Kiantajärven rantaa???

Kannattaa varoa ettei omat koirat pure!

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel

Eiku aivan toisen jokijärven rannalla, kuitenkin turvallisen lähellä itärajaa.

Kun äskettäin murehdittiin (aivan aiheellisesti), että Kainuulta vietiin yöjuna, niin haluaisin muistuttaa, että yöjuna kulkee Ylä-Kainuusta edelleen, jokaikisenä päivänä: Kostamuksesta Petroskoihin/Pietariin tai vaikkapa Vladivostokiin. Tyttäreni pyynnöstä pyysin juuri äsken paljonko maksaa, suoraan tiskiltä, menolippu Vladivostokiin (tarkoittaa muuten: hallitsee itää): neljän hengen makuuvaunussa hieman yli 5000 ruplaa (130 euroa) per nuppi. Tyttäreni ja hänen miehensä tulisivat lennolla takaisin Jaapanista (laivalla yli). Suomalaisen matkatoimiston kautta tuonkin junalipun hinta olisi ollut moninkertainen.

R.von Rims (nimimerkki)

On hyvä,että täällä on aitoja Venäjän tuntijoita ryssävihaisten vastapainoksi. Ulkomaiset geenit tuovat myös lisäarvoa.

Käyttäjän jarmokoponen kuva
Jarmo Koponen

Hyvä että yhteys palasi. Hämmentävä hinta. Minä olen tottunut Venäjän karttaan, jossa maailma kiertää Moskovaa. Yllätin taas blogiasi lukiessa itseni. En oikein pysty hahmottamaan, kuinka junaradat on pantu menemään. Sama juttu kuin automatkastasi lukiessa. Olen jumputtanut Helsinki-Moskova väliä ja muualle lentänyt. Nyt tuli taas sellainen olo, etten minä oikeasti mitään tiedä. Ihan niin kuin yksi Kremlin autokuski kerran yksissä kotibileissä Moskovassa totesi 1990-luvun puolivälissä. Tätä lisää.

Harri Lehtimäki

"Sukunimeni juontaa Alankomaista ja alunperin Ukrainasta. Isäni, Jan Schepel, saapui Suomeen loppuvuonna 1939, punaisen ristin vapaaehtoiskirurgina. Hänen ansiostaan tuhansia, loukkaantuneita jermuja jäivät henkiin (Viirumäen sotasairaalassa). Suomalainen Rauha-äitini sattui olemaan leikkaussalin sairaanhoitaja ja tuosta lähtöasetelmasta syntyi 8 lasta. Sodan lapsi, minäkin."

Hienoa, että maahanmuuttajan lapsi kommentoi suomalaista elämänmenoa neuvostoliittolaisen elämänmenon jälkeen! Siksi itsekin olen lukenut mielenkiinnolla näitä Ilmarin tekstejä!

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset