*

Elämä jatkuu

Soklin rata, mutta norjalaisella rahoituksella

Alkaa olla jo melko yleisessä tiedossa, että Suomen valtio teki vuonna 2007 historiamme ylivoimaisesti typerin kaupan: norjalaiselle Yara-yhtiölle myytiin 207 miljoonalla eurolla Soklin fosforinvarat, joiden todellinen arvo arvioidaan olevan noin 30 miljardia..Hinta-arvio johtuu siitä, että maatalouspääravinne fosforista alkaa tulla huutavaa pulaa lähitulevaisuudessa.

StoraEnson miljardimöhläys USA:ssa tai Soneran ilman ostos Saksasta ovat peanuts tähän verrattuna. Mikäli kiinnostaa ketkä ministerit olivat tähän syyllisiä, niin lue tämä kirjoitus.

Norjalaiset ovat nyt ilmoittaneet, että ovat valmiita sijoittamaan miljardi euroa Soklin kaivoksen avaamiseen sillä edellyksellä, että Suomen valtio osallistuisi Soklin junaradan rakentamiseen 200 miljoonalla eurolla (kokonaiskustannus noin 400 miljoonaa). Vaikka kaivos tarjoaisikin työtä noin 300-400 ihmisille, niin ehdotan että Suomen valtio on tällä kertaa tarpeeksi tiukka. "Olette saaneet meiltä melkoisen lahjan; nyt saatte pitää sen. Mutta tarvittavan junaradan rakennatte aivan itse!"

Toinen vaihtoehto voisi olla lakimuutos, jolla Soklin kaivosoikeudet siirtyisivät takaisin Suomen valtiolle.

 

Lisätietoa: Soklin rata

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

12Suosittele

12 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (10 kommenttia)

Käyttäjän kaunaherra kuva
Tuure Piittinen

Amen! Luvat suomalaisilta ja rakennuskulut oiltorsknatsjonin kassasta.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Yaran piti alunperin tiedottaa Soklin hankkeesta viime uuteen vuoteen mennessä, mutta hiljaista on tainnut olla.

Siilinjärven tehtailla ja kaivoksilla lyödään vuosi toisensa jälkeen uusia tuotantoennätyksiä, joten fosfori käy kaupaksi hyvin myös talouden taantumasta huolimatta.

YARA on nyt hankkinut uudet varaukset Siilinjärvellä n.10 km2 alueelle, jossa yhtiö aloittaa koeporaukset uusien apatiittimalmioiden löytämiseksi. GTK on arvatenkin jo aiemmin kartoittanut näitä alueita , joten perustietoa varausalueiden malmioista lienee jo olemassa. On täten hyvinkin mahdollista, että Siilinjärveltä löytyisi vielä esiintymä nykyisten ja Soklin lisäksi, joka entisestään asettaisi GROW-HOW -kaupan entistäkin kyseenalaisemmaksi.

Löytyisiköhän mistään tietoja pelkästään YARA:n Siilinjärven toimintojen kannattavuudeta.

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel

"Yaran piti alunperin tiedottaa Soklin hankkeesta viime uuteen vuoteen mennessä, mutta hiljaista on tainnut olla".

Odottavat ilmeisesti josko Suomen hallitus on tarpeeksi hölmö osallistumaan radan kustannuksiin. Esko-Juhani Tennilä manasi toissa päivänä radiossa siitä, ettei hallitus ottanut Soklin rataa mukaan tulevaan budjettiin..

Käyttäjän MikkoKotiranta kuva
Mikko Kotiranta

207 miljoonaa euroa koski valtion 30% osuutta Kemira GrowHowsta. Hinta perustui senhetkiseen markkina-arvoon. Soklin malmiolle ei tuolloin oltu määritelty tulevaisuudessa olevaa mahdollista arvonnousua. Tulevaisuuden ennustaminen on vaikeaa, vai miten sitä sanotaan?
Malmion arvo on täysin laskennallinen. Kaivoshankkeilla on tapana kestää ja maailmanmarkkinahinnat sahaavat laidasta toiseen. Talvivaarakin kärsi nikkelin hinnan laskusta. 30 miljardin ulossaanti vaatii miljardien investoinnit ja vuosien työn. Jos malmion hyödyntäminen olisi ollut helppoa ja kannattavaa miksi Rautaruukki tai Kemira koskaan katsoneet tuotannon aloittamista kannattavaksi? Yaran markkina-arvo on tällä hetkellä n. 10 miljardia euroa niin eikö yritys ole kovasti alihinnoiteltu jos sillä on hallussaan 30miljardin hyödyntämätön omaisuus?

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Puhut asiaa. Valtion osuuden myyminen Grow How:sta Yaralle kaivosoikeuksineen ei ehkä sittenkään ollut niin suuri juttu kuin itse Grow How:n erottaminen Kemirasta omaksi yhtiökseen (myyntiä varten).

Se on tuo "core business" -ismi, jota joskus liian ortodoksisesti seurataan silloinkin, kun useampien hyvien tukijalkojen säilyttäminen olisi suotuisaa. Ja rehellisesti sanoen osakekursseihin sidotut bonukset ovat myös omiaan puskemaan eteenpäin kaikenlaisia yritysjärjestelyjä, joiden ansiosta osakekurssi voi hetkellisesti ponnahtaa ylöspäin sopivana ajankohtana.

Käyttäjän hemmokoskiniemi kuva
Hemmo Koskiniemi

Ilmari olen samaa mieltä.

Radan reitti jos kulkisi esim. Rovaniemi-Pyhätunri-Luosto-Sodankylä-Saariselkä niin silloin olisi perusteltua valtion satsaus.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Itä-Lappiin ei tule rakentaa rautatietä valtion kustannuksella.

Rautatie Pellosta Skibottniin olisi kannatettava investointi.

Käyttäjän Ukkram09 kuva
Markku Laitinen

Tällä viikolla olemme saaneet lukea miten Tehyläinen palkansaaja oli nostanut 6000 euron työttömyyskorvaukset, samaan aikaan kun oli saanut palkkaa 9000 euroa. Tämä Tehyläinen duunari joutui oikeuteen ja maksamaan takaisin saamansa 6000 euroa.

Mutta kun valtion ministerit aiheuttavat kymmenien miljardien vahingot tahallisella valtion omaisuuden myynnillä, murto-osalla omaisuuden kokonaisarvosta. Eivät nämä ministerit joudu minkäänlaiseen vastuuseen, eikä heitä velvoiteta korvaamaan aiheuttamaansa vahinkoa takaisin valtiolle!

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel

Näyttää siltä, että liikenneministeri Paula Risikko jatkaa Jyri Häkämiehen ja Mauri Pekkarisen viitoittamalla tiella: tämän päivän uutisoinnin mukaan hän aikoo esittää valtion osallistumista radan rakentamiseen....

Onhan meillä rahaa (eikä norjalaisilla yhtään), ja saadaanpa edelleen "edullista" lainaa kun olemme AAA-luokkaa?

Käyttäjän petripartanen kuva
Petri Partanen

Vielä jos päättäisivät viedä rikasteen jalostettavaksi Venäjälle, niin tämäkin touhu saisi arvoisensa loppusilauksen...

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset