Elämä jatkuu

Grexit - näin se tapahtuu

  • Δραχμή (5000 Δραχμές)
    Δραχμή (5000 Δραχμές)
  • Grexit - näin se tapahtuu

Maanantaina Yanis Varoufakisin korvat pestiin perusteellisesti. Varsin lyhyessä kokouksessa mies sai peräti 19 kertaa kielteisen vastauksen: muilta euromailta sekä sen lisäksi EKP:n puheenjohtaja Draghilta. Vaikka muut välimeren maat ovat jo alusta lähtien suhtautuneet kylmäkiskoisesti Kreikan vaatimuksiin, niin erityisesti Baltian maat, Slovenia ja Slovakia ovat olleet suorastaan käärmeissään. Tsipras lupasi kannattajilleen 750 euron minimipalkkaa, joka Baltiassa kuulostaa suorastaan utopialta. Tsiprasin toivoma kuukausieläke olisi sekin selvästi suurempi kuin itäeurooppalainen vuosieläke. Sympatiaa ei siis heru ja niin sanottu chicken game näyttääkin johtavan kiviseinään ja Kreikan lähtöön, Grexit:iin. Mitä se tarkoittaa käytännössä?

Vaikka kyse on Kreikan salaisuudesta, niin yleisen arvion mukaan valtion kassassa on jäljellä enää 3,5 miljardia euroa. Maaliskuussa Kreikan pitää maksaa 1,4 miljardia imf-lainaa sekä 4,6 miljardin edestä 3- ja 6-kuukauden lainoja. Ellei Kreikka pääsee rahoittajien kanssa yhteisymmärrykseen, jää vielä yksi mahdollisuus: kreikkalaispankit antavat valtiolle rahaa. Näin tapahtuu itse asiassa jo nyt; viime joulukuun loppuun mennessä maan omat pankit ovat antaneet lainaa 23,6 miljardia euroa..

Kreikkalaispankit pystyvät tähän ainoastaan ELA-hätärahoituksen avulla. Vaikka EKP ei enää haluakaan lainata rahaa Kreikalle, niin ELA-luukku on vielä auki. ELA-nostolimiitti on itse asiassa nostettu pariin otteeseen ja on nyt 65 miljardia euroa. Ellei euromaat pääse sopuun Kreikan kanssa, niin silloin EKP:n on vedettävä myös ELA-johdon pois töpselistä ja siitä seuraisi Kreikan konkurssi.

Maan konkurssi ei kuitenkaan tarkoita sitä, että maa joutuisi automaattisesti luopumaan eurosta tai joutuisi samantien lähtemään EU:sta, mutta jos Kreikka ei enää saa rahaa muista ulkomaisista lähteistä sen on otettava käyttöön oma valuutta, drakma. Ainoastaan näin Kreikka voi estää, että sisämarkkinat romahtavat, ja näin varmistetaan, että maan sisäinen rahaliikenne sentään jatkuu. Mikäli Kreikka kuitenkin pitäisi kiinni eurosta konkurssin jälkeen, niin kreikkalaispankit kaatuisivat, palkkoja ei enää makseta, eivätkä yritykset saisi enää tarvikkeita ym. Kreikka ei nimittäin saa enää painaa euroja, ilman EKP:n lupaa. Jos se näin tekee, niin nämä"geurot" eivät kelpaisi ulkomaan maksuliikenteessä ja ulkomaankauppa pysähtyisi samantien.

Sama ilmiö tapahtuu myös silloin kun drakma otetaan käyttöön rinnakkaisvaluuttana. Silloin Kreikan pankit joutuvat olemaan viikkokaupalla kiinni ylimenon ajaksi, koska ne tyhjennettäisiin nopeasti mikäli jäisivät auki. Kaikki kreikkalaiset hakisivat rahansa pois euroina ennen kuin halpa drakma tulisi tilalle. Drakma tekisi ulkoisen devalvaation mahdolliseksi ja paranisi Kreikan kilpailukykyä, mutta yleisen arvion mukaan devalvaatio suhteessa euroon olisi 50-70 %. Kreikasta tulisi ulkomaalaisille varsin halpa lomamaa ja sama koskee maan vientituotteita. Vaikka Kreikka joutuisi alkuvuosina varsin syvään kriisiin, niin pitkässä juoksussa maa pärjäisi todennäköisesti paremmin kuin euromaana.

Mikäli Kreikka valitsee vapaaehtoisen konkurssin se pääsee kertaheitolla 320 miljardin veloistaan. Nimellisesti velka olisi edelleen olemassa, mutta kaikki tietävät, ettei maa koskaan pysty maksamaan sitä. Näin on nytkin, mutta vasta konkurrssin jälkeen myös eurojäärät/europoliitikot pystyvät vihdoin nielemään tällaista totuutta. Yli 90 % tukipaketin miljardeista on valunut takaisin eurooppalaispankkeihin ja kyse olikin valtavasta bail out:istsa, jossa 80 % velasta siirrettiin euromaiden veronmaksajien harteille..Euromaat (ml. Suomi) maksavat tästä lystistä siis melkoisesti eli kaikki lainatut rahat menevät savuna ilmaan, mutta lisärasitteena tulee vielä olemaan tuo ELA-piikki, joka on edelleen auki. Joka viikko, kun ELA-luukku on auki, siis maksaa. Luottokortti on annettu ja nostovaraa löytyy.

Yksi selkeä etu on Grexit-vaihtoehdossa: tähän se loppui, tuo musta aukko! Toisaalta jo nyt pelätään, että köyhä Kreikka tulee myöhemmin sittenkin pyytämään Euroopalta lisää rahaa. No, onhan olemassa Kiina, joka himoitsee Kreikan rannikon öljyesiintymiä.

Grexit on siitäkin syystä tällä hetkellä todennäköinen, koska euromaat eivät millään tule sallimaan moista kiristyslinjaa. Vastaavasti muut välimeren maat ja Irlanti seuraisivat esimerkkiä. Jopa Ranska kuuluu tähän samaan riskiryhmään.

Grexitin jälkeen euro ei ole kuitenkaan niin vakaata kuin ennen. Vaikka muut 18 euromaat ja EKP tulevat selittämään, että Kreikka oli vain poikkeus, niin euron maine ja uskottavuus on kärsinyt vakavan kolauksen. Voi olla, että muutamat muut maat seuraisivat perässä. Suomi?

Aiheeseen löyhästi liittyvä blogi

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (8 kommenttia)

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Rinnakkaisvaluutan kohdalla pankkeja ei tarvitse pitää "viikkokaupalla" kiinni.

Pääomakontrollit voidaan asettaa tässä tapauksessa siten, että (esimerkiksi) euroina voi nostaa 50€ vuorokaudessa, mutta rinnakkaisvaluutalla enempi. Rajumpi kontrolli tietäisi, ettei euroja voi nostaa lainkaan ilman erillistä anomusta. Tällaista poikkeusmenetelmää tarvitsevat firmat, jotka ostavat euroissa muilta euromailta hyödykkeitä myytäväksi.

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel

Sehän on sinun olettamuksesi; luin vuorostani ekonomistiryhmän arvion samasta aiheesta ja he lähtevät siiitä, että pankkien on oltava kiinni ylimenon ajaksi, joka kestää hyvinkin viikkoja.

Joka tapauksessa, jos mennään grexitiin eli euroeroon, odottaa kreikkalaisia sen verran pahoja aikoja, että valta voi hyvinkin siirtyä aivan toiseen ääripäähän, tyytymättömyyden seurauksena..

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

http://www.telegraph.co.uk/finance/comment/1141430...

Kohta 5.

Ei tämä tästä hullummaksi voi mennä. Ne pahat ajat ovat olleet päällä jo useamman vuoden.

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel Vastaus kommenttiin #3

Viimeinen lause on "You have been warned" ja tämä koskee, eurojäärien lisäksi, aivan erityisesti tavallisia kreikkalaisia....Kaikki näyttää siltä, että se tästä vielä huononee.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #4

Se pitää ymmärtää kontekstissaan. Bootlehan kertoo olleensa suurin piirtein aina lomalla, kun on sattunut ja tapahtunut. Ja hän (puoli)leikillään kertoi olevansa taas lomalla.

Se varoitus liittyi siihen.

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel Vastaus kommenttiin #6

Mutta minä lainasin tuon varoituksen aivan toisesta syystä: Kreikka voi sukeltaa entistä pahempaan kriisiin..

Matti Blomqvist

"Mikäli Kreikka valitsee vapaaehtoisen konkurssin se pääsee kertaheitolla 320 miljardin veloistaan".

Ei se varmaankaan ihan näin menisi. Kreikan valtio ei varmastikaan pääse irti veloistaan julistautumalla maksukyvyttömäksi. Tästä on useita esimerkkejä eri maista. Luultavasti homma menisikin ainakin aluksi niin, että Kreikka oman parlamenttinsa päätöksellä julistaisi *Kreikan lakien mukaan* solmitut lainasopimukset vaihdettavaksi Drakhmoihin 1:1 kurssilla.

Muihin kuin yllämainittuihin lainasopimuksiin Kreikan parlamentin valta ei ulotu ja ne lainat säilyisivät Euroissa ja Dollareissa niinkuin nytkin.

Ulkopuolisen analysoijan vaikeutena on se, että kukaan ulkopuolinen ei voi tietää riittävän tarkalleen millaisilla sopimuksilla Kreikka on lainoja saanut. Näinollen emme oikeastaan voi tarkasti arvioida grexitin todellista vaikutusta Kreikan valtion velkaisuuteen. Itse luulen, että Kreikan valtionvelan suhde bruttokansantuotteeseen pikemminkin kasvaisi grexitissä koska BKT laskennallisesti alenisi devalvaation seurauksena.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Totta, mutta sillähän ei ole merkitystä mikä prosenttiluku velan suhteessa bkt:hen tulee.

Jos on maksukyvytön niin on maksukyvytön. IMF:n luotot ovat de facto super senior -velkoja, joten ne varmastikin hoidetaan.

En minä usko, että Kreikan kohdalla olisi viisasta jättää kaikki EFSF-luotot hoitamatta (euromaiden bilateraaliset voidaan kuitenkin kuitata luottotappioiksi).

Eipä niissä Meksikon ja muiden latinalaisen Amerikan maiden velkakriisissä 80-luvun puolivälissä auttanut muu kuin niellä luottotappiot. Velkakirjat vaihdettiin Brady-bondeihin. Jokainen velkoja sai toki itse valita mieluisimman vaihdon muutamasta annetusta vaihtoehdosta.

Ennen vanhaan asiat hoidettiin niin, että brittiläisen imperiumin laivasto lähti velkoja peräämään.

Tokkopa Kreikan kohdalla tehdään samoin.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset