Elämä jatkuu

Avoin hallinto, lähidemokratia ja sähköinen osallistuminen

  • e-Government (sähköinen osallistuminen)
    e-Government (sähköinen osallistuminen)
  • Helsingin julkisen datan sivusto (www.hri.fi)
    Helsingin julkisen datan sivusto (www.hri.fi)
  • osallistuva budjetointi Saksassa (Bürgerhaushalt)
    osallistuva budjetointi Saksassa (Bürgerhaushalt)

Kaupunki- ja kuntakoot kasvavat, maailma monimutkaistuu ja digitalisoituu. Kun yksikkökoot kasvavat hallinto loittonee yhä kauemmaksi, niin muualla kuin myös meillä. Ehkä tapahtuu sittenkin jotain myönteistä, kaikesta huolimatta. Tässä lyhyt yhteenveto paremmasta hallintotavasta, joka yleistyy niin kaukoidässä kuin lännessä. Nyt siis myös Suomessa.

Näyttää siltä, että digitaalinen murros alkoi Obaman ensimmäisen valinnan yhteydessä vuonna 2009. Crowdfunding eli joukkorahoitus oli maan ensimmäisen mustan presidentin salainen ase ja kansalle tarjottiin vastapalveluksi "Open government", jonka suuntaviivat Barack Obama linjasi jo virkaan astuessaan. Eräänä seurauksena tästä, kahdeksan maata perustivat vuonna 2011 Open Government Partnership:in, jonka Avoimen hallinnon julistukseen tähän mennessä ovat sitoutuneet jo 65 maata. Suomi liittyi siihen huhtikuussa vuonna 2013.

Avoin hallinto valtion tasolla

Niin yllättävältä kuin se siis kuulostaakin, niin Obaman USA on ollut suunnannäyttäjä tässä kehityksessä. Suomen kielellä tällä prosessille on keksitty hieman kammottava ilmaisu: joukkoistaminen. Sana tulee joka tapauksessa yleistymään, hieman toisen muotisanan, halpuuttamisen, tavoinIdeana kuitenkin on, että hallinto on mahdollisimman avoin ja kansalaisia otetaan mukaan yhteiskunnan suunnitteluun sähköisen osallistumisen kautta. Sanomatta on selvä, että juuri USA:ssa avoimuus on rajallinen (NSA, CIA, FBI jne..). Silti, Obaman linjaus on ollut hieno ja näyttää toimivan myös käytännössä:

Tuo viimeinen eli kansalaisaloitesivusto on siitä kiinnostava, että siinä on muun muassa mukana Pardon Edward Snowden-aloite, johon tähän mennessä on tullut jo 164 673 allekirjoitusta! Vastaavaa ei olisi mahdollista republikaanisen pressan alaisuudessa eikä missään nimessä Kremlin nettisivustolla, vaikkapa Aleksei Navalnyin suhteen...mutta viimemainitussa kyse onkin "vertikaalisesta vallasta".

Islanti otti avoimen hallinnon käyttöön varsin järisyttävällä tavalla: pääministeri Johanna Sigurdadottir halusi kansalaiset mukaan perustuslain uudistamisessa. Islantilaiset kommentoivat verkossa ja kansalaiskokouksissa perustuslain luonnoksia, jonka jälkeen 500 vapaaehtoisesta valittiin 25 kansalaista mukaan perustuslakityöryhmään. Syksyllä 2012 järjestettiin ei sitova kansanäänestys, jossa 2/3 islantilaisista kannatti lakiuudistusta. Uusi perustuslaki antaa valtaa kansalle enemmän kuin entinen laki. Parlamentti ei ole kuitenkaan vielä hyväksynyt uutta perustuslakia: http://stjornlagarad.is

Avoin Suomi: maamme sitoutui siis vuonna 2013 avoimeen hallintoon ja ensimmäisen avoimen hallinnon toimintasuunnitelman toimeenpano käynnistyi heinäkuussa 2013 ja päättyy kesäkuussa 2015. Sen aikana erityisesti oikeusministeriö on tehnyt paljon työtä, jotta sähköinen osallistuminen helpottuisi valtakunnan tasolla:

Kaikki nämä verkkopalvelut ovat maksuttomia. Otakantaa-, lausuntopyyntö- ja kansalaisaloitepalveluun tarvitaan tunnistautuminen (esim. pankkitunnukset), jolloin palautteen luotettavuus paranee.

Oikeusministeriön verkkopalveluiden lisäksi kehitetään Suomessa toinenkin keino osallistua päätöksentekoon sähköisesti: www.apps4finland.fi on avoin innovaatiokilpailu, jossa halutaan löytää uusia tapoja jalostaa avointa dataa. Eräs älypuhelinten sovellus on esimerkiksi Eduskunta Explorer ("pyörittele parlamenttia peukalollasi"), jossa kansalainen voi seurata suorana Eduskunnan työskentelyä ja antaa vaikkapa palautetta omalle kansanedustajalle. Kansanaedustaja voi vastaavasti kysyä jostain vaikeasta asiasta mielipiteen laajasta taustajoukostaan (sähköinen äänestys).

Avoin hallinto kaupunki- ja kuntatasolla

Kaupunkien avoin hallinto kehitetään parhaillaan ehkä eniten Kauko-Idässä, mutta myös Saksassa ja rapakon takana. Etelä-Korean pääkaupunki Sŏul ja Kiinan Hong Kong ovat olleet edelläkävijiä silloin kun puhutaan e-Government:ista. Nyt siitä on tullut villitys ympäri maailmaa: WeGo tarkoittaa käytännössä "the World e-Government Organization of Cities and Local Governments". Siihen kuuluu jo 76 kaupunkia tai kuntaa. Helsinki on liittynyt siihen, tähän asti Suomen ainoana kaupunkina, ja myönteiset vaikutukset näkyvät jo käytännön tasolla:

Saksassa jo 237 kaupunkia/kuntaa käyttävät osallistuvaa budjetointia (= Bürgerhaushalt), joista Berliini, Bonn ja Köln kulkevat eturintamassa.

Kriisikaupunki Chicagon pormestari Rahm Emanuel otti vuonna 2012 hätäkeinona osallistuvaa budjetointia avuksi: www.askchicago.org ja niin tekee Kanadan Calgary-kaupunki, jossa kaupunkilaiset esittivät 1200 ideaa ja jossa äänestettiin netissä 120 000 kertaa: Our city, our budget, our future.

Kuntaliitosten ja kuntakoon suurentamisen takia Kuntaliitto on vetänyt jo parin vuoden ajan lähidemokratian hanketta ("Kuntalaiset keskiöön"), jossa nämä asiat ovat olleet voimakkaasti esillä. Tässä kehityshankkeessa on ollut mukana 18 kaupunkia ja kuntaa, myös pohjoinen Suomussalmi. Tämä blogin pohjatekstistä melkoinen osa perustuu Helsingin kaupungin Ari Tammen erinomaiseen esitelmään KuKe-hankkeen tuoreessa tilaisuudessa. Varsin tarpeellisesta Kuntalaiset keskiöön-hankkeesta lisää tässä:

Mitä lähidemokratia voidaan turvata kuntaliitosten yhteydessä?

Uusi kuntalaki astuu voimaan keväällä 2015 ja sen mahdollistavan lain luonne säilytetään. Tärkeänä tavoitteena on kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien kehittäminen. Kunnassa on oltava kuntastrategia, jossa siis perinteisten pitkän aikavälin tavoitteiden lisäksi asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet on otettu huomioon ("mitä sillä tavoitellaan? onko strategia laadittu osallistuen? kenen vastuulla osallistuminen? toteutuuko kaikilla toimialoilla ja minkälaiset mittarit? onko osallistumisen toteuttamiseen ja koulutukseen varattu työaikaa ja määrärahaa?").

Uuden suurkunnan vaikuttamistoimielimet ovat kunnan-/kaupunginhallituksen asetettavat nuorisovaltuusto, vanhusneuvosto sekä vammaisneuvosto (pakolliset). Tämän lisäksi valtuusto voi asettaa alueellisia lautakuntia edistämään kunnan osa-alueen asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia:

  • aluelautakunnat (Rovaniemen malli)
  • mökkiläisten neuvosto
  • maahanmuuttajien neuvosto jne.

Vaikuttaa kuitenkin siltä, että sähköisen osallistumisen kehittäminen tarjoaa parhaat mahdollisuudet lähidemokratian ylläpitoon muuttuvassa maailmassamme.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (1 kommentti)

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel

Kun puhutaan IT:sta tai ICT:sta tarkoitetaan yleensä teknologian hardcorea: Information+Communication+Technology.

Avoimessa hallinnossa sekä sähköisessä osallistumisessa on otettava huomioon myös itse ihmistä ja otettava käyttöön ICSCT-lyhenne:

I = information
C = communication
S = services (sähköinen osallistuminen ja asiointi)
C = community (yhteisöllisyys)
T = technology

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset