*

Elämä jatkuu

Trans-Siperian juna

Oletko aina halunnut ajaa junalla Siperian läpi, muttet rohjennut kun on muka niin "pelottavaa"? Kiinnostaako minkä näköinen on tuo iso manner itään? Kaipaatko Siperian opetusta? (Siperiahan tunnetusti opettaa....). Nyt, Googlen ja Venäjän rautateiden yhteistyöllä, pääset virtuaalimatkalle. Samalla kun katsot junasi ikkunasta näet rinnakkaiskartalla missä mennään. Kun on tylsää voit loikata eteenpäin vaikkapa Novosibirskiin.

Kuvausryhmä kuvasi koko matkan (yhteensä 150 tuntia). Tein saman matkan vuonna 1976, silloin kun olimme suomalaisryhmän kanssa menossa Kiinaan. Lähtö Helsingin rautatieasemalta tapahtui lauantaina ja seuraavana lauantaina olimma Pekingin rautatieasemalla (Harbinin kautta)..

Paluumatkalla, Suomen viisinkertainen voimistelumestari Kalevi "Nikru" Suoniemi ja allekirjoittanut, ehdimme käydä uimassa Baikaljärvessä. Jäät olivat juuri lähteneet, toukokuun lopulla, ja jo menomatkalla valitsimme tarkoitukseemme sopivan aseman. Muistan vielä hyvin, miten tuon Sljudjanka-rantakylän kanat ja koirat väistyivät kun kaksi suomalaisjätkää juoksivat rantaan. Uinti tapahtui täydessä vaatetuksessa ja ehdimme juuri ajoissa takaisin lähtevään junaan. Vaununhoitaja (provodnik) oli melko vihainen tempusta, mutta kuulunpa siitä lähtien Baikal-uimareiden kerhoon: http://ilmari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/83199-transsiperia-1976-maita-joi...

Ja itse virtuaalijunamatka alkaa TÄSTÄ ! СЧАСТЛИВОГО ПУТИ! 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (11 kommenttia)

K Veikko

Kiitos linkistä - olenkin aina halunnut tehdä tuon matkan.

Heikki Ojala (nimimerkki)

Ikimuistoinen reissu oli minullekin ! Tein saman reissun Harbinin kautta Pekingiin toukokuussa 1975. Silloin oli vielä NL voimissaan, samoin Mao Kiinassa.

Juna liikkui melko haipakkaa tuhannen kilsaa päivässä ja sen muistan, kuinka valtava junaliikenne oli sillä radalla. Olivathan nuo Siperian kaupungit suuria raskaan teollisuuden keskuksia.

Meidän matkustajavaunumme taisivat olla DDR:n tekoa. Muuten olivat hyviä, mutta vessan lavuaarin päällä oli kiinteä putki siten, että kun päästi hanasta vettä ja yritti pestä naamaansa,aina puolet vedestä räiskyi lattialle ja se oli aina märkä.

Mukavaa oli kyyti muuten. Silloin toukokuun alussa menomatkalla oli vielä kunnon hanget ja öisin pakkasta pari-kolmekymmentä astetta, vaikka moskovasta lähtiessämme oli harvinaisen lämmin, ihan kesäinen keli.
Itää kohti mennessä sai jonkinmoisen käsityksen Siperian laajuudesta.
Sitä ei lentokoneesta tajua ollenkaan yhtä hyvin, kuin junan kyytissä.
Mieleenpainuvina yksityiskohtina jäi paikallisten assojen vessat.
Olovjannaja tai jotain sinnepäin oli yksi pysähdys, jossa vessa oli niin eksoottinen kokemus, että jo ovelta kurkkaaminen riitti.

Ravintolavaunu oli myös mielenkiintoinen kokemus, kun se pelasi koko ajan Moskovan ajassa, vaikka muuten aikavyöhyke vaihtui monta kertaa.
Toki sen opimme matkan varrella, mutta palvelu pelasi sitä huonommin, mitä lähemmäksi Kiinaa tultiin. Loppumatkasta ei oikein ollut muuta tarjolla, kuin nietua ja seljankasoppaa. Toki votkaa sentään ja pivoa ja tsajua tietenkin sai aina vaunun samovaarista.

Eräs täti niistä tarjoilijoista oli oikein ystävällinen ja oli kiinnostunut, kun näki minulla taskulaskimen. Pyysin häntä suorittamaan helmitaululla kerto- ja jakolaskuja ja ihmetltävän näppärästi hän laski. Laskin samat laskut laskimellani ja hauskaa oli molemmilla. Ihmetteli kovasti minun uutta taskulaskintani, jollaisen taisi nähdä elämässään eka kertaa.

Siihen aikaan oli asemien, siltojen ym. "strategisten" kohteiden kuvaaminen ankarasti kielletty. Kuitenkin matkan edistyessä lipsuimme säännöstä ja kuvasimme Jenisein yli menevän sillan ja monta muutakin kohdetta puolihuolimattomasti, kunnes Krasnojarskin paikkeilla junan komissaari, tai mikä lie tittelinsä ollut, piti kovan rähinän ja uhkasi takavarikoida filmit.
Ei onneksi kuitenkaan niin tehnyt ja olimme mekin vähän varovaisempia kameran kanssa jatkossa.

Kiinan rajalla nostettiin vaunut kiinalaisille, kapeeraiteisen radan pyörille ja keulalle tuli höyryveturi. Samoin ravintolavaunu ja vaunupalvelijat vaihtuivat kiinalaisiksi. Meitä palveltiin, kuin pappia Pispalassa.
Siihen aikaan ei Kiinaan ollut tavallista turismia, vaan olimme "ystävyysvaltuuskuntia", kuten heidän terminsä virallisesti kuului.

Vielä tekisi mieli uudemman kerran samalle reissulle. Ehkä sitten isona !?

ps. Mainitsemasi mestarivoimistelija taisi olla Suoniemen Kalevi.
Muistan Kallun kertoneen tuosta uinnista Baikalissa.

wieras (nimimerkki)

Hyvin tehty virtuaalimatka!

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel

Heikki, terve! Kiitos kun muistit Kalevin sukunimen (muutan sen oikeaksi siinä aloituksessa). Taisimme liikkua peräkkäin. Sinä joko viikko aikaisemmin tai myöhemmin.

Tuo koko junan hydraulinosto Kiinan rajalla oli vaikuttava, kuten koko matkakin.

Meidän junassa oli myös vaunu, joka meni PjongJangiin ja oli huvittvaa kun joka aamu, sekunnin tarkkuudella, pohjoiskorealainen lentopallojoukkua marssi käytävän läpi, matkalla ravintolavaunuun. Me, muina miehinä, kerran perässä katsoaksemme mistä oli kysymys. Ravintolavaunussa herrat (jolla oli verryttelyunivormit sekä Kim il Sungin rintanappikuvat) söivät puuroa täydessä hiljaisuudessa, jonka jälkeen painuivat välittömästi takaisin omaan vaunuun pomon käskyn jälkeen.

Kiinan puolella, ravintolavaunussa, olen muuten syönyt elämäni parhaat ruoat!

Kalle J. Miettinen (nimimerkki)

Illu ! Nahodkaan päättyy Siperian Rata,Tyynelle Merelle !Rohkenen suositella Illulle BAM:n reittiä ! Siellä tapahtuu nyt pitkän tauon jälkeen.Katso Ylen dokumentti " Gazprom Venäjän energia karhu" !

ilmari (nimimerkki)

Minun seuraava matkani sinne on sellainen, että ensiksi junalla Habarovskiin ja siitä lentokoneella Anadir:iin (Tsukotkan pääkaupunki). Vaimoni Toma on tsuktsi ja tarkoituksemme on mennä hänen äitinsä haudalle lähivuosina. Se ei vaan ole niin helppoa kuin sanottu: Tsukotkaan tarvitaan erityislupaa..

Heikki Ojala (nimimerkki)

Ilmari #4. Kiitti tästä virtuaalimatkasta !
Poimin siitä vasta muutaman sattuman. On tosi hieno toteutus kaikenkaikkiaan. Ihmeellistä tuo nykytekniikka !

Piti vielä sanomani, että lähdimme Hesasta vappuna ja paluu samaa rataa ja kuukauden päästä olimme takaisin Suomessa. Moskovasta lähdimme 2.5.-75 eli seuraavana iltana myöhään pyörittyämme päivän kesäisessä kaupungissa.
Silloin oli jokin paikallinen helleaalto istahtanut Moskovan päälle viikoksi tai pariksi, joten siellä oli täysi kesä ja lämmintä reilut parikymmentä astetta. Jo seuraava aamu olikin sitten paljon kylmempi ja hengitys siinä höyrysi, kun ulkona piipahti jossakin itäisemmässä kohteessa.
Siellä oli porukka vielä karvalakki päässä.

Viereiseen vaunuun tuli Moskovassa vietnamilaisia opiskelijoita, jotka olivat olleet muutaman vuoden pois kotoa. Vietnamin sota oli juuri loppunut ja näille nuorille miehille oli rauhallinen Vietnam vielä kokematon käsite.
Heillä oli koko maallinen omaisuus mukanaan ja uskomattoman määrän tavaraa saivat hytteihinsä sopimaan. Suurin odotuksin olivat matkalla kotiin. Heidän matkansa jatkui vielä Pekingistä pari-kolme päivää.

Tämä virtuaalimatka on oivallinen opas tuolle reissulle.
Suosittelen matkaa kaikille ennakkoluulottomille !

ilmari (nimimerkki)

Juu, todella hieno toteutus.

Sljudjanka (eli Kalevin ja minun uimaranta) on muuten tässä

 

jussi (nimimerkki)

Olin samalla junamatkalla vuonna 1986. Hieno kokemus ja kiitokset siitä, että koen sen näin uudestaan.

vieras (nimimerkki)

NOTE: It’s now possible to take a virtual trip from Moscow to Vladivostok aboard the Trans-Siberian railroad (a far preferable way of making this journey than to actually commit the insane act of boarding a Russian train). Thanks to technology supplied by America (Google maps and YouTube), not Russia, of course ...
(lähde: la russophobe)

LP (nimimerkki)

Täällähän puhuvat veteraanit... itse tein matkan isäukkoni kanssa vasta viime kesänä Mongolian läpi Pekingiin, ja kivaa oli. Kirjoittelin matkan aikana (ja jälkeenpäinkin) blogia: http://trans-siperia-2010.blogspot.com/

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset