*

Elämä jatkuu

Tony B & George W, thanks! Nice job, blokes....

  • "This foreign policy stuff is a little frustrating" (G.W.Bush, 23.4.2002/Bush Quotes)
    "This foreign policy stuff is a little frustrating" (G.W.Bush, 23.4.2002/Bush Quotes)
  • Tony B & George W, thanks! Nice job, blokes....

Ennen meillä oli maailmanpoliisi sekä maailmanmiliisi, mutta NL:n kaatumisen myöten maailmantilanne muuttui ja suomalaisetkin toimittajat rupesivat puhumaan "maailman ainoasta supervallasta" (jotkut vieläkin..).

NL:n viimeinen johtohahmo ja Novaja Gazetan pääomistaja Mihail Gorbatshov puhui tästä vuonna 2009, selkokielellä: "NL:n kaatumisen jälkeen USA:n pää meni sekaisin" (Newsweek, 29.8.2009: "The world according to Russia"). Ehkä räikkein esimerkki tästä "oman käden oikeudesta" lienee Irakin sota, jossa Yhdysvaltain ja Britannian johtama liittouma syrjäytti diktaattori Saddam Husseinin hallinnon vuonna 2003. Voidaan hyvällä syyllä todeta, että me suomalaiset saamme kiittää niin George W. Bushia kuin Tony Blairiä nykyisestä irakilaistulvasta, jonka tulevat mittasuhteet emme vieläkään pysty hahmottamaan. Kirjoitin siitä hieman kyynisen blogin Mass migration & Weapons of mass destruction, jonka viestin ydin voi pitää mielessä kun ihmetellään miksi irakilaiset eivät enää viihdy omassa maassaan..

Syyrian osalta voidaan todeta, että siinä ovat syyllisiä niin länsimaat, Venäjä kuin Persianlahden maat. Venäjä on tähän asti yrittänyt pitää kiinni "omasta" diktaattoristaan (alussa passiivisesti mutta nyt myös aktiivisesti) kun taas länsi ja Persianlahden maat ovat tukeneet oppositioita. Tilanne on niin sekava, että Syyriassa on itse asiassa meneillään neljä erillistä sotaa.

Moni on pohtinut näitä syitä ja seurauksia, mutta tähän asti parhaan lukemani analyysin kirjoitti konkaridiplomaatti, suurlähettiläs Heikki Talvitie. Heikki tarjoaa myös rakentavan ratkaisumallin:

Lähi-Itä ja Eurooppa

Neuvostoliiton hajottua alkoi länsimaiden ristiretki demokratian nimissä ympäri maailmaa. Yhdysvallat kykeni käyttämään sotilaallista voimaa ilman vastatoimien pelkoa. Ja ainakin Itä-Euroopassa löytyi demokratialle käyttäjiä, vaikkakin joskus ihan omine käsityksineen demokratiasta ja sen keskeisistä prinsiipeistä.


Lähi-Itä oli ollut pitkään keskeinen energia-alue, joten siellä Yhdysvallat paitsi suojeli Israelia arabimaiden vihalta niin huolehti omista energiatarpeistaan lähinnä öljyn hinnan säätelyllä keskeisten klienttiensä toimesta.
Keski-Aasia, Etelä-Kaukasia, Lähi-Itä ja Pohjois-Afrikka ovat alueita, joissa useat valtiot koostuvat heimoista ja klaaneista. Heimo- ja klaanivaltioita on hallittu kovalla kädellä, sillä usein heimot ja klaanit ovat toisilleen vihamielisiä ja vallanpito on tasapainoilemista niiden kesken ja siinä heikko vallanpitäjä helposti syrjäytetään jämäkämmän toimesta. Lännessä näitä vallanpitäjiä kutsutaan diktaattoreiksi, koska heidän valtansa on ehdotonta ja toimenpiteensä vallan ylläpitämiseksi useinkin raakoja.


Lännen demokratisointiohjelmat lähtivät usein liikkeelle siitä, että kun diktaattori saadaan kaadetuksi, niin seuraaja onkin sitten jo demokraatti ja jos ei muuta niin ainakin hyödyllinen klientti. Näin usean maan kohdalla vallan vaihdon myötä syntyi uusi diktaattori, mutta lännelle hyödyllinen valtias, joten hänet tunnistettiin tosi demokraatiksi tai ainakin hyväksi oppilaaksi.
Täten hämärtyi se tosiasia, että heimo- ja klaaniyhteiskuntien oppositio, joka on usein toinen klaani tai toinen uskonto, ei ole sen demokraattisempi kuin syrjäytetty diktaattori. Kun ns. arabikevät alkoi Tunisiasta, niin siellä oli otettu käyttöön opposition taholta demokraattiset tunnukset ja niissä oli osittain jotain aitouttakin. Tästä vedettiin se johtopäätös, että kaikki arabikevään oppositiot ovat demokraattisia ja niitä pitää tukea voimalla.


Länsi on Lähi-Idässä ja Pohjois-Afrikassa miehittänyt, pommittanut, pannut pakotteita ja aikaansaanut saartoja siinä toivossa, että siellä demokratia toteutuisi ja lännen valta-asema säilyisi tai voitaisiin etabloida uudelleen. Ja kun valtioiden infrastruktuuri on sitten näiden toimenpiteiden takia romahtanut, terrori saanut jalansijaa ja pakolaisvirrat alkaneet suuntautua kohti Eurooppaa, niin mietitään meillä ja muualla, että mistähän tämä johtuu ja mitenkähän tämän saisi loppumaan.


Yksi keino olisi jälleen toimia niin kuin Euroopan Unionin määräykset sanovat. Schengenin ulkorajat kiinni, niin kauan kun pakolaisvirta saadaan kontrolliin. Unionissahan ei koskaan ole toimittu määräysten mukaan kun on tullut vastaan tavanomaista suurempi kriisi. Tämä tietenkin osoittaa määräysten utopistisen ja naivin luonteen. Näin kävi vakaussopimuksen, näin kävi Kreikan ja näin on käynyt pakolaisten. Kun määräykset eivät sovi Saksalle, se ottaa käyttöön omat toimet. Lisäksi tarvitaan Euroopan johtaja Angela Merkel sanomaan, että hallitsematon pakolaisvirta on Euroopalle ongelma. Sitten vasta voivat pienemmät poliitikot tulla perässä.


On ihan selvää, että tätä pakolaisongelmaa ei ratkaista ihan hetkessä. On myös selvää, että se on jo nyt kiristänyt ilmapiiriä useimmissa Unionin jäsenmaissa. Tärkein on tietenkin Saksa. Jos siellä alkaa epävakaus, merkitsee se Eurooppaa suurempaa kriisiä Unionille. Ratkaisua ei pidä lähteä hakemaan uusista naiiveista säännöistä, joilla Unionin huonoa hallintoa tiivistetään vielä entisestään. Unionille selvemmät periaatteelliset tavoitteet ja sitten jokainen jäsenvaltio huolehtii omista asioistaan.


Toinen ratkaisun avain on tulitauon aikaansaaminen Lähi-Itään, jotta alueen uudelleen rakentaminen kävisi päinsä. Se edellyttää sitä, että länsi tunnustaa olevansa kykenemätön pitämään alueella edes siedettävää järjestystä. Siksi Lähi-Idän rauhankonferenssia tulee alkaa suunnitella välittömästi ja siihen tulee kaikkien alueen valtioiden voivan osallistua.
Obama on avannut suhteet Kuubaan ja Iraniin. Häneltä on Yhdysvaltain sisäpoliittisessa tilanteessa vaikea vaatia enempää. Siksi Euroopan Unionin on otettava aloite käsiinsä. Suomesta ei enää pitkään aikaan ole ollut rauhan välittäjäksi. Josko nyt kuitenkin oltaisiin aloitteellisia Brysselissä ja sysättäisiin rauhankonferenssi alulle Saksan johdolla.

15.9.2015 (lähde)

 

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (7 kommenttia)

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel

Minä lisäisin Heikki Talvitien ehdotuslistaan vielä erityisesti tuon Frontexin kuntoon saamisen. Nyt EU:n ulkorajat vuotavat kuin seula ja ovatkin lähinnä vitsi, johon ei riitä kalustoa. "Hauskana/surullisena" yksityiskohtana voidaan mainita, että Islanti ja Norja vuokraavat laivakalustoa Frontex-töihin, koska EU-jäsenmaat eivät osallistu riittävästi...

Lähde: http://www.hpdetijd.nl/2015-09-18/frontex-eu-stil-...
(Otsikko: Frontex huutaa apua, mutta EU pysyy tuskallisen hiljaisena...)

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Alueelle on tullut nyt myös uusi voimatekijä joukkoineen. Tämän seurauksia jatkossa voimme vain hatarasti arvailla, vaikkakin ovat omin sanoin vain puolustamassa al-Assadin hallintoa.

http://edition.cnn.com/2015/09/21/world/russia-isr...

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel

Siksi kirjoitinkin: "Tilanne on niin sekava, että Syyriassa on itse asiassa meneillään neljä erillistä sotaa."

Blogin pääpointti on kuitenkin irakilaisten massamigraatiossa (ja mistä syystä). Asia koskee nimenomaan Suomea:

Suomeen oli saapunut tänä vuonna 20. syyskuuta mennessä 12 471 turvapaikanhakijaa. Eniten turvapaikanhakijoita oli tullut näistä maista:

- Irakista 7 729

- Somaliasta 1 568

- Afganistanista 680

- Albaniasta 653

- Syyriasta 297

(Lähde: Maahanmuuttovirasto)

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski Vastaus kommenttiin #3

On sanomattakin selvää, että Bushin ja Blairin sotaretkestä joudutaan nyt myöhemmin esim. meillä Suomessa ja Euroopassa vastuuseen, ja pelkäämpä, ettei tämä vielä tähän jää.

Melkoiset hotspotit ovat Irakin sodan seurauksin kehittyneet valtatyhjiöihin sekä Lähi-Itään, että Pohjois-Afrikkaan.

Otaksuisin, että kotouttaminen näille ryhmille tulee aiempien kokemusten myötä olemaan haaste, jos onnistuu ollenkaan.

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu

Puolustus ja rajavalvonta ovat monessa suhteessa sidoksissa keskenään. Tuossahan näkyy hyvin se, että EU on ulkoistanut puolustuksensa NATOlle. Yritystoiminnassakin ulkoistuksella pyritään saamaan kustannushyötyä mutta ulkoistamalla oma ydintoiminta käytännössä annetaan alkutahdit koko yrityksen kaatumiselle.

Tuossa vieresssä Suurosen blogissa välitettiin juutalais-kristillis-yhdysvaltalainen näkemys Iranista. Jos eurooppalaiset ostavat senkin, viimeinenkin Lähi-Idän stabiili valtio ajautuu kaaokseen. Islamistisen tasavallan ihmisoikeusrikkomuksista huolimatta pitäisi yrittää saada se kääntymään vapaaehtoisesti sisäisesti demokratian suuntaan.

Kaiken kaikkiaan olisi parempi, että eurooppalaiset kävisivät vuoropuhelua venäläisten kanssa itsenäisesti, ei USAn kanssa yhteisrintamassa. Aivan kuten EU:n sisällä isot valtiot ajavat ensisijaisesti omaa etuaan, sama pätee USAn toimintaan. Euroopan ja Aasian levottomuudet eivät juurikaan tunnu oikeasti Amerikan maaperällä.

Käyttäjän heke kuva
Heikki Paananen

Aidommin isoja kuvioita ymmärtävän Ilmarin blogeja on aina mielenkiintoista lukea. Monet kiitokset!

Pidäthän (itsekkäästi vaatien) Ilmari meidät kartalla, mitä Hollannissa tuumitaan Euroopan ongelmista, alsjeblieft.

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel

Kiitos mukavasta palautteesta. Jos rupeaisin kääntämään kaikkea, mitä Hollannissa tuumitaan Euroopan ongelmista en enää nauttisi osa-aikaeläkkeestäni. Pakolaistulvan suhteen aivan yleinen käsitys näyttää olevan, että liian suuri osa edustaa puhdasta siirtolaisuutta (itse ajattelen samoin "meidän" nuorista irakilaisistamme, jotka älyävätkin olla menemättä tiukkaan Hollantiin). Varsinaiset sotapakolaiset on lajilteltava esiin siitä joukosta, niin siellä kuin meillä (etenkin syyrialaiset perheet). Voimakas yleisvaikutelma on, että hollantilaiset näyttävät olevan väsyneitä tähänastiseen integraatioon ja hyvin huolissaan tulevasta.
Fijn, dat je mijn blogs boeiend vindt. Ik doe mijn best.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset