Elämä jatkuu

Kainuun kokemukset valtakunnalliseen käyttöön

  • Kainuun kokemukset valtakunnalliseen käyttöön
  • Kainuun sote: Kajaani, Paltamo, Ristijärvi, Sotkamo, Kuhmo, Hyrynsalmi ja Suomussalmi (Vaala siirtyy Pohjois-Pohjanmaalle 2016)
    Kainuun sote: Kajaani, Paltamo, Ristijärvi, Sotkamo, Kuhmo, Hyrynsalmi ja Suomussalmi (Vaala siirtyy Pohjois-Pohjanmaalle 2016)

Kainuun kokemukset sote-integraatiosta
                            
Kainuu alkoi valmistella Kainuun maakuntahallintokokeilua syksyllä 2002, niin sanotusti puhtaalta pöydältä. Siihen liittyvä laki tuli voimaan 1.6.2003 ja Kainuun maakunta-kuntayhtymä ehti toimia 1.1.2005–31.12.2012. Vuodesta 2013 alkaen toimintaa jatkamaan perustettiin Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä, Kainuun sote. Kainuussa toimii nykyisin siis täysimittainen sote-integraatio, pian jo 11 vuotta. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuolto organisoitiin, lääkintöneuvos Tuomo Pääkkösen johdolla, asiakaslähtöisesti piittaamatta entisistä eri lakien mukaisista hallintorajoista. Organisaatiota viilattiin neljän ja kahdeksan toimintavuoden kokemuksen perusteella entistä paremmin tukemaan kainuulaisten yhdenvertaisuutta palveluita järjestettäessä. Organisaatio sisältää sairaanhoitopiirin, perusterveydenhuollon, erityishuoltopiirin, vanhuspalvelut, sosiaalipalvelut ja ympäristöterveydenhuollon. Kainuun sote-kuntayhtymän nykyisenä johtajana jatkaa Maire Ahopelto, Tuomo Pääkkösen siirryttyä eläkkeelle.

Juuri nyt suunnittellaan integraation syventämistä ja soten vielä asiakaslähtöisempää palvelua ja johtamista. Tämä mahdollistaa Kainuun pysymisen edelleen edelläkävijänä, jonka kokemusten perusteella voidaan kehittää koko valtakunnan sosiaali- ja terveydenhuoltoa edelleen. Vuonna 2011 otettiin koko Kainuun alueella käyttöön keskitetyt tukipalvelut sekä yhteinen tietojärjestelmä ja keväällä 2014 Tieran mobiili kotihoito-toiminnanohjauspalvelu, jonka ansiosta kotihoidon työntekijät voivat käyttää enemmän aikaa asiakkaiden luona. Tämä sovellus on jo lähes 300 kotihoidon ammattilaisen käytössä. Lokakuussa Kainuun Soten Hyvinvoinnin palvelutarjotin voitti vuorostaan Kuntaliiton Lähipalvelukilpailun, jossa etsittiin uusia keinoja lapsiperheiden arjen sujuvoittamiseen. Tärkeimmät tulokset lienevät kuitenkin parempi palvelu ja merkittävät kustannussäästöt, jotka tulivat paremman tuotantotehokkuuden seurauksena.

Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden tuotantotehokkuus ja kustannussäästöt

Kainuun kunnat käytännössä säästivät sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksia kokeiluaikana 91 mlj. euroa (verrattuna koko maan kustannuskehitykseen) ja 61 mlj. euroa (verrattuna verorahoituksen kasvuun). Samansuuntainen kehitys jatkuu edelleen (Lähde: Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän hallituksen lausunto 8.9.2015). 

Alueen pieni väestöpohja ei ole ollut toi­min­nan onnistumisen esteenä.

Soten organisointi yhdeksi kokonaisuudeksi maakunta-/sairaanhoitopiirijaon pohjalle on ollut taloudellinen ja tuloksellinen menestys niin Kainuussa kuin Eksoten alueella. Kunnallisen kehittämissäätiön rahoittamien tutkimuksien mukaan kuntien palveluiden tuotantokustannuksien suuruudenekonomia näyttää kääntyvän negatiiviseksi yli 50 000 asukkaiden kunnista alkaen. Sen mukaan Kainuun koko (n. 80 000 asukasta) olisi lähes optimaalinen. Oikean kokoisesta väestöpohjasta on monenlaisia käsityksiä, mutta sote-palveluiden osalta ei ole tutkittua tietoa juuri lainkaan. Vankka yhteinen käsitys on ollut, että järjestääkseen sote-palvelut tulee kunnan olla riittävän suuri, että sen talous kestäisi ennen kaikkea erikoissairaanhoidon suuret kuntakohtaiset kustannusvaihtelut. Kainuussa asiakaspalvelutapahtumiin perustuvissa rahoitusmalleissa tätä ongelmaa ei ole ollut ensinkään.

Johtopäätöksiä (Lähde: Kainuun sote-kuntayhtymän hallituksen kannanotto 8.9.2015):

Valtakunnan tasolla sote-uudistus voi tuoda, Kainuun kokemuksen perusteella, arviolta 3 jopa 5 mrd:n säästöt eduskuntavaalikauden mittaisessa ajanjaksossa. Samalla voivat myös palveluiden laatu ja jopa määräkin parantua. Tällaiseen summaan päädytään, jos laskentapohjaksi otetaan Kainuun soten taloudelliset saavutukset. Eikä niissä ole vielä otettu huomioon monikanavaisen rahoituksen purkua, joka mahdollistaisi jo yksin asiakaskuljetuksia yhdistelemällä 1,5 – 2 miljoonan euron vuotuiset säästöt pelkästään Kainuussa.

Sote-uudistuksen vaikein asia on rahoituksen uudistaminen. Perustuslaki takaa kuntien määräysvallan siitä, mitä heidän rahoillaan tehdään. Rahoituksen siirtyminen valtion vastuulle saattaa olla vielä vaikeampi kuin maakuntavero.

P.S. Kainuun erikoisongelmana on välimatkojen pituus, etenkin Oulun yliopistolliseen sairaalaan. Kainuun Liiton tekemien selvityksien mukaan lähes kaikilta kainuulaisilta kiireellinen sairaanhoito karkaisi yli kahden tunnin päähän, ellei Kainuussa olisi päivystävää keskussairaalapalvelua (peruspalvelun päivystyssairaala). Se tietäisi estettävissä olevia kuolemia ja ”maantiesynnytyksiä”. Kahta tuntia pidetään kriittisenä aikarajana.

(tämä blogi on siis osittain muokattu Kainuun sote-kuntayhtymän julkisen kannanoton pohjalta; voidaan todeta, että itse sisältö perustuu riittävän pitkäaikaisiin käytännön kokemuksiin)

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (34 kommenttia)

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman

Kainuusta tiedän sen verran, että sain Kajaanin liepeillä aikanaan ylinopeussakot. Ei hyvä.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Ilmari puhuu asiaa, mutta Kainuussa mallia kokeiltiin koko Kainuun alueella. Kainuuta ei jaettu 18 osaan, vaan päinvastoin alueet yhdistettiin jotta säästöjä syntyi.

Suomi on siis jaettava mahdollisimman suuriin osiin, jotta säästöt realisoituvat, ei 18 vaan 5 osaa, niin silloin se Kainuun- mallikin toteutuu.

Ei se Ilmari ole Kainuun malli, jos alueet pilkotaan liian pieniksi.

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel

Kunnioitan Ari mielipiteen vaikka se tässä tapauksessa onkin väärä. Luepa uudestaan Kainuun sote-kuntayhtymän johtopäätös (8.9.2015). Se on selkeä ja yksiselitteinen. He ovat alan ammattilaisia. Muuten, eilen THL:n Markku Pekurinen sanoi aivan saman asian A-studiossa: sote-integraatio tuo sillä tavalla kustannussäästöä, että se selvästi hidastaa sotekustannusten nousua (joka tapahtuu ilman integraatiota).

Se mikä siis toimii Kainuussa ja Etelä-Karjalassa, toimii aivan yhtä hyvin ja tehokkaasti muissa maakunnissa (olkoon 12, 15 tai 18). Kainuu on siis pienemmästä päästä ja siellä saatiin 10 vuoden aikana 91 miljoonan säästöt aikaan (verrattuna koko maan kustannuskehitykseen). Tämä on siis niin sanottua fakta-hommaa.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Niin miten se on ristiriidassa minun mielipiteeni kanssa?

Viisi hallintoaluetta ja sitten niitä toimipisteitä tarpeen mukaan, onko se niin vaikea käsittää. Ei Kainuuta jaettu 18 itsenäiseen alueeseen, jos jaettiin niin laita linkki missä siitä kerrotaan tarkemmin.

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel Vastaus kommenttiin #4

Kun Kainuun ja Etelä-Karjalan hyvät käytännöt kopioidaan koko valtakuntaan, syntyvät ne 3-5 miljardia säästöt, josta puhutaan aloituksessa. Comprendo?

Toisto: "Valtakunnan tasolla sote-uudistus voi tuoda, Kainuun kokemuksen perusteella, arviolta 3 jopa 5 mrd:n säästöt eduskuntavaalikauden mittaisessa ajanjaksossa. Samalla voivat myös palveluiden laatu ja jopa määräkin parantua. Tällaiseen summaan päädytään, jos laskentapohjaksi otetaan Kainuun soten taloudelliset saavutukset".

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund Vastaus kommenttiin #5

Tässä vaiheessa ei ole varmuutta lopputuloksesta, mutta IL:n Olli Ainola voi olla oikeassa, ja mikä sitten eteen Pinneberg?

Maakuntien bändissä soittimia ei riitä kaikille. Kolme maakuntaa 18:sta näppäilee pelkkää ilmakitaraa. Nämä itsehallintoalueet saavat tyytyä toisarvoisiin tehtäviin, ne eivät saa järjestää itsenäisesti mitään sosiaali- ja terveyspalveluita.

Hallitus loi kolme maakuntaluokkaa.

Ykkösluokkaan, jossa on rajaton palvelu, pääsee 12 itsehallintomaakuntaa. Niillä on oikeus pitää yllä täyden palvelun päivystyssairaalaa. Kolmelle maakunnalle jää pelkkä peruspalvelun päivystyssairaala, ja kolme ei saa mitään.

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2015111020641063_u...

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel Vastaus kommenttiin #6

Veikkaan vahvasti, että Kajaaniin jää peruspalvelun päivystyssairaala ja selkeä perustelu löytyy aloituksesta P.S.:n jälkeen. Etelässä on lyhyemmät välimatkat.

Pohjois-Pohjanmaa saa olla iloinen, että siitä tulee yhteinen sote-alue Kainuun kanssa, koska saavat näin valtavasti ja vaivattomasti tietotaitoa liittyen sote-integraation käytännön toteutukseen.

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes Vastaus kommenttiin #8

Pohjois-Pohjanmaa on maksanut tähänkin saakka pelastushelikopterin Kainuuseen.

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel Vastaus kommenttiin #18

Terve, Aimo!
Sepe-kopteria ei ole hirveän paljon näkynyt täälläpäin. Vuoteen 2011 asti rahoitus pyöri Sepen tuki ry:n kautta ja tiedän, että monet kainuulaisyritykset ja kunnat olivat silloin mukana rahoittamassa. Hyvä kun syntyy nyt (todennäköisesti) yhteinen sote-alue, jolloin Sepe nähdään toivottavasti enemmän täälläpäin. Tiedän useita tapauksia (yksi hyvä ystäväkin), jotka kuolivat ambulanssissa aivoinfarktiin matkalla Ouluun tai Kajaaniin..

"Pelastushelikopteritoiminnasta vastasi 31.12.2011 asti Sepen tuki ry, jonka jälkeen toiminnasta on vastannut sairaanhoitopiirien omistama FinnHEMS Oy. Sepen ensihoitotoiminnasta vastaa Oulun yliopistollisen sairaalan ensihoidon vastuuyksikkö" (wikipedia)

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes Vastaus kommenttiin #20

Sepeä ei oleenään olemassakaan, vaan sairaanhoitopiirien omistama yhtiö hoitaa toimintaa koko maassa, tosin Lapissa on käräjöity toiminnasta.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund Vastaus kommenttiin #22

Lapissahan on Aslak, soittelevat avustuksia firmoille etelää myöten, muistaakseni tänäkin vuonna.

Käyttäjän mattimuukkonen kuva
Matti Muukkonen Vastaus kommenttiin #6

Ei tämmöinen tule PeV:stä menemään läpi, ellei pystytä,todistamaan, että eri alueiden ihmiset ovat yhdenvertaisessa asemassa. Lisäksi tulkintani on, että tällaisten itsehallintoalueuden muodotaminen edellyttää perustuslain muutosta.

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel Vastaus kommenttiin #30

Selva on tähän asti ainakin se, ettei viiden sote-alueen malli ole perustuslain mukaista.

Veikkaanpa, että itsehallintoalueet, joilla on omat maakuntavaalit, (kunnallisvaalien yhteydessä) menevät hyvinkin läpi. Itse asiassa näin toimittiin täällä Kainuussa vuosina 2005-2013 >> maakuntavaalit >> maakuntavaltuusto >> maakunta-sotekuntayhtymä

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen Vastaus kommenttiin #30

Perustuslakivaliokunta on edellisellä myttyyn menneellä kierroksella lausunut muun muassa näin (s. 8):
"Perustuslakivaliokunta ei pidä perustuslain näkökulmasta lähtökohtaisesti mahdottomana siirtää sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuuta
valtiolle."
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Lausunto/Documen...
http://www.verkkouutiset.fi/politiikka/sote_perust...

Terveisin Kalevi Kämäräinen

Käyttäjän RaimoKorhonen kuva
Raimo Korhonen Vastaus kommenttiin #5

"Kainuun ja Etelä-Karjalan hyvät käytännöt kopioidaan koko valtakuntaan" - se vaara on olemassa, sillä Kainuun kokeilu hajosi riitelyyn.

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel Vastaus kommenttiin #7

Kainuun maakunta-kuntayhtymä lopetti 31.12.2012 (kun pikku Puolanka päätti lähteä Attendon asiakkaaksi), mutta välittömästi eli 1.1.2013 muut kunnat jatkoivat sote-kuntayhtymänä, koska olivat/ovat varsin tyytyväisiä sen saavutuksiin.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #9

Mikä pikkupuolanka? Sehän oli yksi yksikkö, joka haki vielä parempaa ja halvempaa ratkaisua, aivan kuten Rääkkylä. Rääkkylä on sittemmin liittynyt myös siun soteen.

Vielä palaan tuohon Ilmarin kehuskeluun säästöistä ilman että juuri sovitulla sotella ja Kainuun mallilla olisi mitään yhtäläisyyttä.

Kainuun mallissa monesta tehtiin yksi, nyt sovittiin että useista tehdään monta, mutta niille annettiin sitten liian vähän sotealueita, joten kolme jäi ilman, ja kolme sotealuettakin jää ilman täysiä palveluja. Oliko Kainuussakin noin?

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel Vastaus kommenttiin #10

Oho! Ilmarilta loppui rautalankaa...

(Luotan tässä sittenkin enemmän THL:n ja Kainuun sote-ammattilaisten mielipiteeseen; BTW: Puolanka pääsi maakuntakokeilun ansiosta lyhentämään reilusti velkojaan - oli kriisikunta kokeilun alussa - mutta oli tyytymätön vanhusten ja potilaiden pitkien ambulanssimatkojen aiheuttamiin rasituksiin; osasyynä oli myös Kajaanin ja Sotkamon ylimielisyys tätä pientä kuntaa kohtaan. Toivotaan menestystä Attendon pauloissa)

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund Vastaus kommenttiin #11

Rautalangan vaihtoehto on se kolmen maakunnan soittama ilmakitara, ja ilmakitaroiden lukumäärää lisätään joko jo ennen voimaantuloa, tai ainakin tarkistetaan viiden vuoden välein.

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel Vastaus kommenttiin #12

No niin. Viimeinen yritys (vastauksena Arille, joka kirjoitti: "Kainuun mallissa monesta tehtiin yksi, nyt sovittiin että useista tehdään monta")

Aivan oikein: Nyt tehdään siis kuntapohjaisista, perinteisistä ja tehottomista sairaanhoitopiirista (=useista) tehokkaita Kainuu- tai Eksotetyyppisiä sote-integraatioita (=monta), joiden yhteinen kustannussäästö tulee olemaan jotain 3-5 miljardia. Ja nämä väitteet perustuvat siis käytäntöön eikä unelmointiin. Comprendo? Hyvää yötä.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund Vastaus kommenttiin #13

Kuinka vaan vaikeammaksi käy, nyt tehdään sote-alueistakin ikiliikkuja ja muutellaan niiden lukumäärää dominoefekteineen kulloinkin arvioidun kantokyvyn mukaan. Capiche? Buona notte.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #13

Niin, säästöä jos???

Mutta kun ei ole Kainuun malli se mistä päätettiin. Kannattaakin lähteä nukkumaan ja rautalankaa vääntämään, jos ei niska tuon enempää taivu katsomaan asiaa kokonaisuuden kannalta.

Ei ole asiantuntijat oikein nyt loogisia, kun optimi olisi jossain 8 ja 10 sotealueen tietämillä asiantuntijoiden mukaan ja tehtiin luku yhdistelmä 18\15\12 ja sitä verrataan 1\1 Kainuun malliin!!!

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #13

Paljonko säästö olisikaan ollut jos olisi tehty sen optimikaavan mukaisesti:-) ? Ehkä 5-8 miljardia?

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes Vastaus kommenttiin #11

Eikös Puolangan päivystys ole nykyään lähellä Kuusamossa ?

Käyttäjän mattimuukkonen kuva
Matti Muukkonen

Selitäpäs tuo Eksoten onnistuminen. Ainakin muutama vuosi sitten, kun Lappeenrantakin harkitsi eroa, oli kuntayhtymän taseessa kasa miljoonia alijäämänä. Alueen kunnat ovat joutuneet nostamaan veroprosenttejaan ja leikkaamaan muista toiminnoista. Tätä minä vähän olen ihmetellyt.

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel Vastaus kommenttiin #29

En rupea enkä osaa selittää eksotesta mitään (koska en asu sielläpäin). Mutta tuollainen "alijäämä" johtuu yksinkertaisesti siitä, ettei kunnilta ole peritty tarpeeksi. Muuten, Kainuun sote maksoi vuoden alussa kunnille palautukset, koska oli vuorostaan peritty hieman liikaa. Näin se käy kun homma toimii.

Täällä Kainuussakin nousi (Lappeenrannan tavoin) jossain vaiheessa kova metakka siitä, että kuntien talousarviossa olisi pitänyt varata peräti 53% maakunnan yhteiseen sote-kassaan kun alussa puhe oli ollut jostain 51-52 %. Häly laski kun huomattiin miten paljon halvempaa uusi malli oli tullut verrattuna siihen, että joka kunta yrittäisi pärjätä sotekuviossa yksin (esimerkiksi Pohjois-Savossa kuntien prosenttiluvut ovat olleet päällä 60).

Parantamisen varaa edelleen on rutkasti, vaikka Kainuun säästöt ovatkin olleet melkoiset ja todelliset. Jos/kun Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan sote-alueet yhdistetään (mikä minusta on hyvä asia), niin väliportaan päälliköitä pitää karsia entisestään (ja ankarasti) ja/tai heistäkin pitää tehdä suorittajia (eli he osallistuvat, esimiestehtävän ohella, käytännön palveluun ja tulosten tekoon). Näin tehdään yksityisen puolella ja näin pitää ehdottomasti tehdä uusissa sote-integraatioissa (15 aluetta)!

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel

Kunnioitan todellisia tuloksia ja niitä syntyy kun noissa uusissa sote-alueissa otetaan käyttöön Kainuun ja Etelä-Karjalan käytännöt. Mukava kun viesti meni perille.

Hyvä, että malli on olemassa. Oletan, että juuri ne olivat nyt tehdyn ratkaisun taustalla. Saa nähdä syntyykö 3-5 miljardin säästö vai syökö kokoomuksen valinnanvapauden mahdolliset lisäkustannukset saavutetut hyödyt...

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Jokatapauksessa kaikki synnytykset ollaan Pohjois-Suomessa keskittämässä Ouluun.

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel

En oikein usko. Eilisessä Kainuun Sanomissa kokoomuksen kansanedustaja Eero Suutari ja keskustan kansanedustaja Timo Korhonen kertoivat toisin: kainuulaiset synnytykset tapahtuvat vastaisuudessakin Kajaanissa. Molemmat olivat muuten tyytyväisiä tehtyyn ratkaisuun.

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes Vastaus kommenttiin #21

Toivottavasti näin olisi, tosin sain ilmoittamaani synnytysten keskittämisestä Ouluun potilashotelleineen P-P:aan sairaanhoitopiiristä.

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel

"Kunnia sille, jolle se kuuluu" on kaunis sanonta. Tämän blogin tarkoitus on antaa kunniaa sille työlle, jota on tehty Kainuussa jo kohta 11 vuotta.

Väheksymättä Etelä-Karjalan vastaavia kokemuksia (eksote) niin maamme varsinainen edelläkävijä on koko ajan ollut Kainuun sote.

Tuure Nyqvist

Vaikuttaa ihan siltä, että harvempaan asutuilla alueilla ollaan jalat maassa ja pärjätään.

Ei taida enää olla edes citylegenda, että pullajalkaiset ylenpahoinvointisuomen ihmiset tekevät kärpäsistä härkäsiä, jolloin eivät edes vaivaudu yrittämään.

Tosin täällä etelämpänä suurinta ääntä säästötarpeista ja kilpailukykyä palkkoja alentamalla, pitävät suurituloiset ja veroparasiittimaihin rahojansa kärräävät tahot.

Parlamentarismimme uskottavuus on enemmän miinuksella kuin julkinen taloutemme.

Käyttäjän ilpopiiroinen kuva
Ilpo Piiroinen

Kainuun mallia toteuttaa juuri 15 tai 18 sotealuetta. Käytännön näytöt ovat toista kun ns asiantuntijoiden arvelut. Kiitokset Ilmarille selkokielisestä kuvauksesta.

Tuure Nyqvist

Kainuussa homma hoidettiin ilman helsinginherrojen sähläystä, mutta nyt tämä "virallinen" maakuntamalli turvaa ja lisää kallispalkkaisimpia eläkkeenkartuttamisvirkoja politiikkaan uupuneille sisaruksille.

Tuleekohan vielä Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan välinen sisällissotakin, Alkiota aikaisempienkin aikojen tapaan.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset