*

Elämä jatkuu

Osta vain kerran - Buy it once

  • Rautakanki, ikä tuntematon (maatalousmuseo)
    Rautakanki, ikä tuntematon (maatalousmuseo)
  • Husqvarnan kesto-ompelukone.
    Husqvarnan kesto-ompelukone.
  • Miele G 522 (kestänyt meillä jo 30 vuotta)
    Miele G 522 (kestänyt meillä jo 30 vuotta)
  • Nokia 5500; ei enää myynnissä, mutta onneksi edelleen saatavissa.
    Nokia 5500; ei enää myynnissä, mutta onneksi edelleen saatavissa.
  • Trangia, retkimiesten ja -naisten loputon ilonaihe.
    Trangia, retkimiesten ja -naisten loputon ilonaihe.
  • MTZ-50 (vm.1970). Tekee meille edelleen lumityöt ja varaosat idästä, kilohintaan.
    MTZ-50 (vm.1970). Tekee meille edelleen lumityöt ja varaosat idästä, kilohintaan.
  • Niin yllättävältä kuin se kuulostaakin: myös NL:saa tehtiin joskus ylilaatua (1980-luvun laatumerkki)
    Niin yllättävältä kuin se kuulostaakin: myös NL:saa tehtiin joskus ylilaatua (1980-luvun laatumerkki)
  • Nämä vanhemmat "husot" ovat kerrassaan mykistyvää laatua.
    Nämä vanhemmat "husot" ovat kerrassaan mykistyvää laatua.

Kun ikää tulee lisää, niin (eräänä hauskana sivutuotteena) lisääntyy myös tieto. Paljon siitä tiedosta on turhaa kamaa, mutta joukossa myös hyödyllistä sellaista. Riittävä valppaus ilman muuta palkitaan eikä koskaan pidä mennä mukaan markkinointiväen vouhotuksiin. Niin lännessä kuin idässä tapahtui sillä tavalla "ylilyöntejä", että tehtiin yksinkertaisesti liian hyvää kamaa. Huonot tuotteet ovat jokaisen tiedossa, mutta lähimenneisyyden loistotuotteet ei ehkä niinkään. Tässä siis erään bloggaajan (täysin mielivaltainen) lista loistovehkeistä.

Tämä ylimalkainen katsaus ei siis rajoitu pelkästään länteen; kyllä idässäkin osattiin tehdä ylilaatua (taito poistui perestroikan jälkeen). Lännessäkin kyse oli vissi lähinnä huteista eli "erehdyksistä"..:

  • 1990-luvun farmarivolvot
  • Nokia 5500 Sport
  • 1970-1990-luvun Husqvarna-ompelukoneet ja moottorisahat
  • Vanhemmat saksalaiset tiskikoneet (esim. Miele G 522)
  • Itätraktoreista minskiläiset MTZ:n 500- ja 800-sarjaiset
  • AK-47
  • Trangia
  • Metos Oy:n keittiövehkeet
  • Venäläiset JaMZ- ja SMD-dieselit
  • Fiskarsin rautakanki (!) ja hiilikuitukirveet
  • Olympian ja Wickströmin keskimoottorit
  • Monet japanilaiset koneet ja laitteet (Honda, Toyota)
  • Klippo-ruohonleikkurit

Kun näkee hieman vaivaa, hallitsee tekniikan alkeet ja omaa hyviä kavereita niin elämä muuttuu älyttömän halvaksi ja hauskaksi, KUNHAN ei mene mukaan nykytorvien joukkohysteriaan (tietokoneohjatut autot, ilmastointilaitteet, älypuhelimet, 3 vuoden takuu jne, jne). Suomi ja maailma on täynnä loistokamaa ja (mitä autoihin tulee) myös täynnä autopurkaamoita ja yhden miehen pajoja, jotka eivät huolla takuu- eivätkä tietokoneautoja (eivätkä edes halua osatakaan). Vanhoihin kestovehkeisiin saa edelleen yllättävän helpolla ja halvalla osia (purkaamot, isojoen konehalli, motonet, ebay, blocket.se, tori.fi jne). Kuten huomaatte, useimmat kestokäyttöesineet on valmistettu Ruotsissa, etenkin vielä 1970-1990-luvuilla. Hatunnosto heille!

Ainut harmi, että Suomen valtio ei siedä sitä, että jengi ajaa jykevillä kestoautoilla, joiden elinkaari on 500 000 - miljoona kilometriä (viimeiset kestovolvofarmarit olivat vielä galvanisoidut ja niiden takaluukku alumiinia). Minäpoika lannistumaton maksan kuitenkin mielelläni autoveroni, koska käyn nykyisellä autollani (ml. 650 000 km) viikoittain Venäjälle, jossa löpö maksaa vain 45 senttiä (BTW: omani dieselkulutus 7-8 l/100 km).

Niin, että mitä höytyä tällaisesta vanhan laadun arvostuksesta? Jää rahaa vaikkapa purjehtimiseen..

P.S. Nyt, onneksi, on ilmestynyt sellaisiakin markkinamiehiä ja -naisia, jotka ymmärtävät tämän järkiyskän: 

http://boughtitonce.com/

Kommentoijat, kertokaa omista kestohankinnoistanne.

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

6Suosittele

6 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (23 kommenttia)

Käyttäjän ManuKorkman kuva
Manu Korkman

Omista koneista parhaimpana tulee mieleen 1970-luvulla perheeseen hankittu Kubota puutarhatraktori. Konetta on käytetty ruohonleikkurin, kelamurskaimen ja jyrsimen kanssa. Öljynvaihto yms. muutaman vuoden välein, muuta hoitoa se ei ole kaivannut. Hollantilaiset serkkuni ovat ostaneet rautakankeja Suomesta, koska sikäläiset ovat kuulemma pyöreitä, eivätkä siksi sovellu esim. kivien siirtämiseen ja asetteluun.

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel

Itse en tule koskaan ostamaan älypuhelinta (vaikka joku nero äsken sanoi, että kohta kaikki puhelimet ovat älyjä). Tulen mainiosti toimeen sillä nokialla ja sen lisäksi on pöytä-pc ja tabletti. Minun puhelimeni on ainoastaan soittamista ja tekstiviestejä varten ja akku kestää jopa viikon.

Käyttäjän ReijoMatilainen kuva
Reijo Matilainen

Harmittaa, kun enää ei löydy uutta puhelinta jossa olisi kunnollinen qwerty-näppis. Oma puhelinhistoriani on käsittänyt kaikki Nokian kommunikaattorimallit, ja näyttää siltä että joudun pärjäämään tällä E7-mallilla lopun ikääni. Ostin muutamalla kympillä pari samanlaista varalaitettakin sen varalta että luuri putoaa vessanpyttyyn tai koira syö sen, eli tällä on pärjääminen.

Tämä E7 edustaa Nokian mekaanisen kehityskaaren huippua. Nokialta kesti monta laitesukupolvea saada aikaan tuote jossa saranat kestävät.

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel

Tuliterät kestonokialaiset saa edelleen esimerkiksi ebay:n ym kautta (myymättömät erät).

Käyttäjän TimoKohvakka kuva
Timo Kohvakka Vastaus kommenttiin #5

Mielenkiintoinen vinkki. Enpä ole tullut ajatelleeksi tuollaista mahdollisuutta.

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel Vastaus kommenttiin #6

Esimerkiksi Hollannista saa useat nokiamallit entiseen tapaan:

http://www.phonespot.nl/toestellen/nokia/

Nokia 5500 saa uutena esimerkiksi Saksasta (119 euroa):

http://www.ebay.de/itm/Nokia-Sport-5500-Bronze-Ohn...

Käyttäjän PekkaReiman kuva
Pekka Reiman

Isävainaa osti joskus 60-luvulla Salon Anttilasta Black & Decker iskuporakoneen (keltaisen). Sillä on painettu niin, että parhaimmillaan käry nousi. Käy ja kukkuu edelleenkin. Löytyykö nykyään koneita, joissa ei olisi sisällä mikropiiriä, joka räjähtää takuuajan jälkeen.

Elisa Heikkinen

Ilmari, Klippo-leikkurista on pakko olla eri mieltä. Meillä saatiin taloyhtiössä Klippo aika kehnoon kuntoon parissa kesässä. Toki käyttäjiäkin reilusti (ja vähän huoltajia!).

Olen kyllä sitä mieltä, että "osta vain kerran" -tavaroita pitäisi olla enemmän. Vajaat kaksi vuotta kesti minun pari tonnia maksanut Siemensin liesitaso, sitten se päätti pukata ilmoille sähkön hajuisen savun... iPhone on pitänyt käyttää lasin vaihdossa parin vuoden aikana jo monta kertaa, akku alkaa olla siitä ihan sökö eikä vekotin toimi edes pakkasella. Kätevää näin talvisaikaan.

Kestävien listalle voisi lisätä Upon päältä täytettävän Pesukarhu -pyykkikoneen. Minua kone palveli uskollisesti vuodesta 1996 viime vuoteen saakka ja nykyisin se kone palvelee siskon poikaa. Ihmettelen itseäni, miksiköhän luovuin siitä?!

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Kliposta olen minäkin eri mieltä. Oma työnnettävä Klippo oli aivan pirun raskas työntäää ja tiputteli myötäänsä pyöriä pitkin pihoja. Paras työnnettävä leikkuri minulla on ollut Stigan muovirunkoinen multiklippi, jolla on tullut työnneltyä hehtaari, jos toinenkin.

Lujaa tekoa on myös Misan paksusta plootusta tehty 40 KW puukiuas.

Kotipaikalla on käytössä edelleen 50 vuotta vanha Ignis jääkaappi, johon ei ole edes vaihdettu kompuraa vuosikymmenten saatossa.

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel

Itse klippo on varsin kestävä (alumiinirunko ja laakeroidut pyörät), mutta sitä saa erilaisilla moottoriversioilla (Honda, B&S jne). Jos on rakas työnnettävää niin sitä saa myös itsevetävänä (självgående): http://www.lindarn.se/upload/pictures/965224902.jpg

Mutta makuja ja kokemuksia on monenlaisia. Klippo on ammattilaisten suosiossa ja se kertonee jotakin.

Käyttäjän kosonenjuhapekka kuva
Juha-Pekka Kosonen

40-60-luvun amerikkalaiset autot. Niitä pyörii kesäaikaan Suomenkin maanteillä satoja ellei tuhansia. Harmi vain, ettei niihin saa "löpöä" 45 sentillä. Saman ikäiset euroautot seisovat lähinnä museoissa.

Amerikkalaisvalmisteista työntötankoista V8 moottoria ei saa rikki kuin ampumalla.

Hauskaa sinänsä, niin teknisistä laitteista aseet ovat kaikkein kestävimpiä. Olen itse ampunut yli sata vuotta vanhalla puoliautomaattiaseella, joka kukkui kuin uusi.

Lentokoneet ovat pitkäikäisiä, koska niitä ei kansainvälisesti säädeltyjen pykälien nojalla saa rakentaa heikoiksi.

Ari Kultanen

Nikinmaan Heikin periaatteellahan se metrin ratakiskonpätkä on ainoa kelvollinen esine, jonka kestää oppilaidenkin käsittelyn :)
- Klippo on jees, mutta kokemukset yli 30-vuotta vanhoista, ja oma alumiinirunkoinen sitä vastaava vm. -84 ammattimallin Solett (4 hp B&S) leikkaa edelleen ainoana koneena 30 aarin pihanurtsin = parin kolmen tunnin tallaaminen kerta viikkoon
- Nokia 3310 on tuota metrin ratakiskoa vastaava puhelin, toimii edelleen "lomakännykkänä"
- Misan kiuas täyttää ensi kesänä 30 vuotta, arviolta 3000-4000 lämmityskertaa takana, tykätään nääs saunoa
- Perkinssin 60-70 lukujen diiselit, ja kyllähä se Massikka belkut päihittää ;)

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel

"kyllähä se Massikka belkut päihittää ;)"

Paitsi varaosien hinnoittelussa ja sillä on melkoista merkitystä kun puhutaan ikätraktoreista..ja Nikinmaan Heikki oli belarusmiehiä.

Terveisiä sinne Haminaan! Kohta purjehditaan taas.

P.S. Ei ole billnäsin/fiskarsin rautakankia voittanutta!

Ari Kultanen

Joo, sillä on merkitystä kun puhutaan ITÄraktoreista :) - kyllä IKH:n kautta saa varsin hyvin ja kohtuuhinnalla osat vanhoihin massikoinkin, mutta onneksi tarvii aika harvoin ;)

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel Vastaus kommenttiin #16

Ari, kuten hyvin tiedät, kävin minäkin aikoinani Harjun maatalousoppilaitoksella (1972-73) opiskelemassa ja muistan hyvin, miten koneopettaja Heikki Nikinmaa kehui belkun vääntömomentin nousua (Vakolan testien perusteella) ja muutenkin. Me vähän hymähdimme. Itse olin siihen aikaan Fordin miehiä (kuten työnjohtaja Tasa), mutta Heikki sanoi meille, että tuo belarus kestäisi paljon paremmin ellei jätkien suhtautuminen olisi jo lähtökohtaisesti niin negatiivista.. Vasta kun toimin haketusurakoitsijana, 1980-luvun yrittäjänä, rupesin arvostamaan sen yksinkertaista ja halpaa voimaa, kuten siihen aikaan moni kallioporausurakoitsijakin (kompuran voimalähteenä). Minun haketuskalustoni 1980-luvulla (molemmat itätraktoreita, MTZ-50 ja MTZ-820):
http://puheenvuoro.uusisuomi.fi/sites/default/file...

Kyllä, myös vanhoihin massikoihin tarvitaan varaosia jos/kun sitä kunnolla käytetään (siis ei pihakoristeena). Kuten todettiin aloituksessa: tämä on bloggaajan mielivaltainen ja ylimalkainen lista, joka perustuu kuitenkin vankkaan kokemukseen. Tuon traktorin ostin käytettynä vuonna 1983 (kun poikani syntyi) ja se riittää minulle mainiosti, koko loppuikääni (eli "buy it once"). Työtä sillä on tehty 8000 tunnin edestä ja palvelu jatkuu.

Muuten, tuo Nokia 5500 on purjehtijan ihannepuhelin: alumiinikuoret ja iskun- sekä vedenkestävä (siis oikeasti vedenkestävä).

Käyttäjän MarttiHaverinen kuva
Martti Haverinen

Noilla Nokian vanhoilla puhelinmalleilla olisi kyllä edelleen kysyntää. Sortuivat turhaan niihin simpukka- ja liukukansimalleihin ja muutenkin mallisto levisi. Isoissa sarjoissa parin retromallin valmistus vaan käyntiin sillä ihmiset tarvitsevat puhelimia eikä leluja.

Käyttäjän TimoKohvakka kuva
Timo Kohvakka

10.2.16 Maaseudun Tulevaisuudessa 75 moottorisahaa loppuun ajanut Jaakko Pessinen kertoo nykypäivän sahalle 1500 kiintoa olevan hyvä tulos. Paras saha oli kuulemma Raket 621, jolla 4000 kiintoa.

Seppo Hildén

Ilmari, meillä oli kotona tuo kuvasi pallopäinen rautakanki. Käytin sitä nuorena keihäänheittoharjoituksissani. Kesti paremmin heittää kun ne halvat puolalalaiset metallikeihäät jotka meni nopeasti rikki. Kahden rikkimenneen keihään jälkeen harrastus lopahti koska ei ollut rahaa ostaa uutta. Suomi menetti mahdollisesti toisen Seppo Rädyn. Painotan sanaa mahdollisesti.

Meillä oli tuo oranssi Husqvarnan moottorisahakin ja kestävä peli. Kerran olin jättänyt terän mutterit liian löysälle ja täysillä kierroksilla heitti mutterit, ketjun ja laikan kauas lumihankeen ja käteen jäi vain pörräävä moottoriosa. Löysin kuitenkin kaikki osat vahingoittumattomina, pistin kasaan ja sahaus jatkui. Ei ole oranssin huskun voittanutta. Ps, maailma ei menettänyt minussa mitään suurta metsuria, olen melko varma siitä.

Käyttäjän jormamoll kuva
Jorma Moll

#18
>....meillä oli kotona tuo kuvasi pallopäinen rautakanki.

ooo

Muistanko oikein, että sellainen oli tehty heinäseipäiden pystytystä varten.

Seppo Hildén

Rautakanget hankittiin aikoinaan pääasiassa heinäseipäiden pystytysreikien tekoa varten.

Eikö siellä Virossa ollut rautakankia vai laitettiinko heinät siellä aidalle kuivumaan.?

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Ällistyttävä esimerkki: Syntetisaattorissani on MIDI-piuhalla kiinni Apple MacLC. On ollut muutamaa kuukautta vaille 25 vuotta.

Neljännesvuosisadassa siihen ei ole ilmaantunut ainoatakaan vikaa. Käytän sitä säännöllisesti musiikin tekemiseen ja silloin tällöin kirjoittamiseen.

Verkkoon sen vääntö ei riitä, joten tätä kirjoitan tietenkin toisella koneella, mutta en mitenkään usko, että nämä nykyiset toimivat enää 25 vuoden kulutua.

Käyttäjän rutanen1965 kuva
Jari Rutanen

Itsellä ollut rivi Nokian peruskapuloita aina "sämpylästä" 1610 lähtien. Yksikään ei ole rikkoontunut. Nyt käyttöluurina Nokia 5C.

Käyttäjän jormamoll kuva
Jorma Moll

>Olympian ja Wickströmin keskimoottorit

ooo

Tällä kohtaa muistot heräävät. Faijalla oli fiskarimallinen vene ja siinä kaikkiaan kolme moottoria vuosien varrella.

Ensin yksipyttyinen Wickström, harvakäyntinen ja kestävä. Faija sano aina että se käy vaikka ilman polttoainetta. Sehän tempaistiin vauhtipyörästä käyntiin bensalla. Kun se oli vähän lämmennyt se kävi petrolilla. Vieläkin on ikävä sitä. Voisin pöristellä sitä vaikka huvikseni tuolla kellarissa :-)

Sitten oli kakspyttynen Olympia. Hyvä ja kestävä moottori sekin. Veivikäynnistys.

Viimeksi oli Valmetin petrolikone. Se oli luultavasti tehty alunperin paikallismoottoriksi. Siinä oli jo ylellisesti sähköstartti.
---
Myöhemmin itsellä oli keskimoottorivene ja siinä 4- pyttyinen Ford Trader diesel. Pahinta siinä oli kova ääni. Se oli traktorin tai kuorma- auton koneesta viritetty köliputkijäähdytyksineen. Kyllä sekin kunniakkaasti kesti vuosikausia. Merellä auton moottori on kovilla kun se kulkee jatkuvasti ylämäkeä sanoivat konemiehet rantsussa. Vene itsessään oli puusta tehty, runko kuparipellein vahvistettu työvene, 10x 2.70. Kotkasta ostin sen 70- luvun alussa
Yks vanha stara rantsussa sano että arvokkainta koko veneessä on noi kuparipellit...... enpä tiedä...

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset