*

Elämä jatkuu

Olisiko peilin paikka, MTK?

  • Olisiko peilin paikka, MTK?

Maatalousyrittäjä Timo Sorvali kertoo lopettaneensa maataloustukien haun kokonaan vuosi sitten. Hän otti asian esiin somerolaisen kanalayrittäjän Mikko Välttilän blogin kommenttiketjussa. Välttilä ilmoitti blogissaan lopettavansa maataloustukien haun kovan byrokratian takia. Hän arvostelee kovan byrokratian lisäksi kauppojen katteita maatalousyrittäjien kannattavuuden laskemisesta.

Maa- ja metsätaloustuottajain liiton MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila kertoi tänään Uuden Suomen haastattelussa pitävänsä maataloustuottajien tukienhakuprosesseja täysin kohtuuttomina: "Tämä tukijärjestelmähän on tehty sellaiseksi, että pienikin huomaamaton rike tukiehdoissa voi johtaa täysin kohtuuttomiin sanktioihin", Marttila sanoi. Timo Sorvali on Marttilan kanssa samoilla linjoilla: "Tää byrokratia on ihan hävytön täällä. Euroopassahan saa mennä myymään tavaraa torille niin kuin haluaa, eikä siinä mikään tarkastaja pysty kimppuun käymään", Sorvali toteaa.

Sorvalin mukaan moni maatalousyrittäjä haluaisi lopettaa toimintansa, mutta niiden jotka ovat investoineet, ja ottaneet lainoja, on vaikea lopettaa. Sorvalin mukaan maatalousyrittäjien investoinnit ovat usein 500 000 - 1 000 000 euron luokkaa. MTK:n Marttila korostaa, että suurimmalle osalle maatalousyrittäjistä ei ole taloudellisesti mahdollista luopua tukien hausta (blogin alkuteksti on tähän asti suora lainaus Uuden Suomen uutissivuilta).

Miten tähän on tultu ja onko kyse pelkästään EU:n ilkeydestä? Voin vastata suoraan: EU ei ole suinkaan syyllinen tähän surkeuteen (vaikka onkin mukana monessa sotkussa). Meidän on kiittäminen niin MTK:ta kuin sen 1990-luvun sparraajaa, MMM:tä, tästä Euroopan ylivoimaisesti monimutkaisimmasta maataloustukiviidakosta.

Minulle tämä tosiasia selvisi toden teolla silloin kun olin mukana kääntämässä Wisu-viljelyohjelma venäjän kielelle. Tämä suomalainen suunnitteluohjelma on niin pätevä ja monipuolinen, että se on käännetty jo useille EU-kielille. Ohjelman avulla viljelijä voi suunnitella viljelykiertoa, lannoitusta, tukien optimointia jne, jne. Wisu on myös neuvonnan keskeinen työkalu. Kun juttelin tekijöiden kanssa ohjelman eri kieliversioista, kävi ilmi, että alkuperäinen (eli suomalainen) versio vaatii aivan erillisen laskenta- ja tulostusgeneraattorin siitä syystä, että maamme tukikuviot ovat uskomattoman monimutkaiset. Muiden EU-maiden maataloustuet (Venäjästä puhumattakaan) ovat niin selkeät, että pärjätään huomattavasti kevyemmällä ohjelmoinnilla...

Ankea totuus paljastui minulle siis 1990-luvun loppupuolella, vaikka siihen asti olin kyllä kiinnittänyt huomioni siihen, miten hanakasti tuottajajärjestö vaikutti maatalousministeriön virkamiehiin, jotta EU:sta saataisiin vielä enemmän irti. Olihan ulkoministeri Heikki Haavisto (MTK:n pitkäaikainen pj) käytännössä myös maataloutemme pääneuvottelija liittymissopimuksen kynnyksellä ja MTK:n myöhempi puheenjohtaja Esa Härmälä vuorostaan alan erikoisasiantuntijamme Brysselissä.

Pitkään suomalaiset maataloustahot naureskelivatkin Ruotsin suuntaan, "koska mehän neuvottelimme paljon paremman tukipaketin" (josta muuten itse Suomen valtio saa maksaa melkoisen osan: ns. kansalliset tuet). Silloinen maatalouskomissaari Franz Fischler väläytti useaan otteeseen, että Suomen kannattaisi käyttää EU:n sallimat ympäristötukimahdollisuudet puhtaaseen tuotantoon sekä ravinnepäästöjen vähentämiseen, mutta Kalevi Hemilän (komitean pääsihteeri ja myöhemmin maatalousministeri) "Maatalous-2000"-komitea painotti jo 1980-luvun lopussa tilakoon suurentamista ja satotason nostamista. Siitä syystä ympäristötuen teho on ollut tähän asti aika vaatimaton. "Joko laajennat tai lopetat" oli pääkaupungin suunnalta kuultu mahtikäsky. Niin tuottajajärjestö kuin alan virkamiehet suosivat tätä linjaa voimakkaasti.

Ja näin siis tehtiin: nyt meillä on monen, monen iltalypsyn tuloksena EU:n ylivoimaisesti monimutkaisin maataloustukijärjestelmä, samanlaiset jättisikalat ja suurnavetat kuin Hollannissa ja Tanskassa sekä lisäksi melkoinen määrä ylivelkaantuneita maatiloja, jossa väki kärsii niin velkataakasta kuin kohtuuttomasta byrokratiasta ja valvonnasta. Vaikka MTK:n nykyinen puheenjohtaja ei ollutkaan vaikuttamassa 1990-luvun linjauksiin, niin hänen edustamansa järjestön kannanotot tuntuvat hieman tekopyhiltä (näin maatalousalan ammattilaisen silmin).

Suomessa edelleen voimassa oleva, tsaarinaikainen virkamiesasenne sekä EU-byrokratian kotimainen keitos ovat kerrassaan tappava yhdistelmä..

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

16Suosittele

16 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (22 kommenttia)

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

- Suomessa edelleen voimassa oleva, tsaarinaikainen virkamiesasenne sekä EU-byrokratian kotimainen keitos ovat kerrassaan tappava yhdistelmä..

Talonpojantappolinja jatkuu kepun pääministeriydestä huolimatta tai juuri siksi.

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel

Tiilikaisen Kimmoa pidän kyllä järkimiehenä, eikä hän ole suinkaan syyllinen nykysoppaan. Hänessä on sekin hyvä puoli, että itse on toiminut maaseutuyrittäjänä varsin pitkään, mikä on harvinaista päättäjiemme keskuudessa.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Pidetään järkimiehenä, on aivan eri asia kuin olla järkimies, eli hallitusvastuu on pimentänyt senkin kynttilän mitä hänellä joskus on ollut. Kimmosta on tullut puhekone.

Käyttäjän erkkilaitinen kuva
Erkki Laitinen

Osuva kuvaus siitä, mitä historia on ollut. Nyt vain pitäisi tietää, miten tästä eteenpäin. Suomalaiset tilat on ajettu keskieurooppalaiseen muottiin ja sen mukaan kilpailemaan bulkkituotteilla paremmissa oloissa toimivien tilojen kanssa. Kilpailussa menestyminen edellyttää tukia. Ilman niitä on aivan turha yrittää. Pieni kananmunien suoramyyjä tai vastaava voi pärjätä ilman tukia, mutta näitä tilaisuuksia on hyvin rajallinen määrä.

Onko tukijärjestelmän yksinkertaistaminen tai ylipäätään maataloushallinnon keventäminen mahdollista, jää nähtäväksi. Siihen liittyy paljon erisuuntaisia intohimoja. Maatalouteen käytetyt rahat joutuu jatkossa entistä enemmän arvostelun kohteeksi Suomen heikon talouskehityksen vuoksi. Halpojen elintarvike-erien vapaa tuonti Euroopasta sotkee markkinat ja pitää viljelijähinnat alhaalla. Tämä ei kuitenkaan näy kaupan hyllyllä.

Tällä alalla näitä haasteita riittää. Tukikäytännön kohtuuttomuus on ehkä pienemmästä päästä, mutta murheena tekemällä tehty ja siksi ensimmäisenä korjauslistalla.

Eero Mattila

MTK kolminkertaisti jäsenmääränsä ottamalla metsänomistajat mukaan järjestöön. Eiköhän tämä ole jonkinlainen merkki siitä, että MTK:n organisaatio pelastetaan - maanviljelijöistä ei ole niin väliä. MTK alasajo alkoi mielestäni järjestön politisoitumisen myötä. Älykkäiden ammatti-ihmisten sijaan luottamustoimiin alkoi tunkea wannabe-poliitikkoja, joilla maalina oli kansanedustajan paikka ja jäsenten edunvalvonta käytännössä loppui tähän kiintiöjärjestelmään.

- Pari termiä jotka itseäni välillä vaivaa ja välillä naurattaa. Kannattavuus ja eturivin viljelijä. Millä näitä mitataan? Usein puheissa kuulee, mutta kukaan ei vaivaudu selventämään.
- Minun mielestäni kannattavuus tulisi mitata tilan myyntituloilla ei tukieuroilla. Toisekseen eturivin viljelijä on minun mielestäni sellainen joka kykenee kannattavasti viljelemään tilaansa tuotantosuunnasta riippumatta. Hyvä mittari on se pystyykö maksamaan tilakaupan tilan tuloilla.

MTKn ja MMMn mittarissa eturivin viljelijä arvioidaan hehtaarien ja eläinmäärän mukaan - ei kannattavuuden. Osaavilla viljelijöillä ei taida enää olla MTKssa edes puheoikeutta. Puheoikeus on annettu poliitikoille.

Käyttäjän veksi kuva
veikko kärkkäinen

Kirjoitat täyttä asiaa. Sain välillisesti maataloudesta leipäni 46 vuoden työrupeamalla. Sinä aikana maataloudessa siirryttiin puulapioitten aikakaudesta robottien aikakauteen.
Aluksi byrokratiaa ei ollut juuri ollenkaan, sittemmin, varsinkin EU:n liittymisen jälkeen siitä on tullut maataloutemme kummajainen. Se on kieltämättä pahinta koko EU:ssa ja täysin käsittämätöntä.

Tätä menoa pieni ja keskisuuri maatalous loppuu Suomesta ja suuret tilat ajautuvat entistä pahempaan ahdinkoon.

Byrokratiaa pitäisi purkaa mitä pikimmin, myös muutakin kuin maataloustukiin kohdistuvaa. Mm. kotimyyntiä on alettu rajoittamaan erilaisilla säädöksillä niin, että se loppuu kohta kokonaan. Sama koskee myös kaikenlaista torimyyntiä.

Hallitus lupasi alentaa byrokratiaa. En ole huomannut ainoatakaan maatalouteen kohdistuvaa helpotusta.

Juha Merisaari

Olen käynyt useilla eteläeuroopan elintarviketoreilla. Näkemäni perusteella eteläeuroopassa on aivan eri säännöt kuin Suomessa. Esimerkkinä käytettäköön vaikka kalatuotteiden, siis kalojen ja äyriäisten käsittely. Heh, Eu valvoja on etelässä varmaakin hyvin ansaitulla lomalla. Vai alkaako työaika vasta torikaupan hiljennettyä? Eikä se lomailu jää pelkästään kalatuotteiden valvontaan. No, etelässä on kesällä niin kuuma toreilla, että jäähdytetty toimisto on mukavampi paikka ennen kuin aurinko laskee.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Mm. Pariisissa voi ostaa tuoretta lihaa ulkona toreilla ja kaduilla olevilta kauppilailta. Suomessa moinen ei tulisi kuuloonkaan.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

Suomessa on virkamiesten laatu korvattu määrällä. Tästä kärsii koko kansa.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Pekka "Suomessa on virkamiesten laatu korvattu määrällä. Tästä kärsii koko kansa."

Täytyyhän kaikilla virkamiehilläkin jotain puuhaa olla, muuten tulee aika pitkäksi. Niin, ja kivahan se on miettiä mitä uusia lakeja taas tuolle kurittomalle ja lapselliselle kansalle taas keksisi - eihän ne muuten pärjäisi, jos pitäisi itsekin jotain ajatella.

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola

Näitä virkamiehiä tarvitaan etsimään maataloustukien väärinkäytöksiä, sillä komissio ei usko, että suomalaiset voivat olla rehellisiä.

Väärinkäytöksiä pitää löytyä tietty määrä. Esimerkiksi Italiassa tukien tarkastaja vaihdetaan, jos hän on liian innokas.

Luterilaisen ja katolisen maan kulttuuri on erilaista.

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola

Suomen maatalouden päätösvallan luovutus eduskunnan 2/3 enemmistöllä oli valtiopetos eli hallitusmuodon 2 pykälän vastaista.

Valtiopetos on rikos, joka ei vanhene.

Liittymisasiakirjan salaaminen on samaan asiaan liittyvä petos. Kansanedustaja Timo Kaunisto kertoi 16.1.2009 totuuden, jonka oli nähnyt kotisivullani.

Tässä Timo:
http://jormajaakkola.fi/141%3An%20ja%20142%3An%20E...

Klikatkaa linkki, kuunnelkaa mitä Timo sanoo tuossa 32 sekunnin pätkässä ja katsokaa liittymisasiakirjasta millaisia tukia kaikki Suomen maatalousartiklat ovat.

Totuusterveisin
Jorma Jaakkola

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola

Heikki Haavisto ei ollut maatalouden pääneuvottelija, vaan Esa Härmälä. Mainittakoon että Suomen maatalousministeri ei kuulunut neuvotteluvaltuuskuntaan. Presidentti Koivisto katsoi, että maatalous ei ole niin tärkeä, eikä nimittänyt maatalousministeriä EY-ministeriryhmään.

Härmälä kantaa vastuun. Myös huijauksesta. Ironista on, että MTK:n puheenjohtaja joutui vastustamaan itse tekemiään ratkaisuja. Tästä on Kalevi Hemilän jompaan kumpaan iltapäivälehteen antama dokumentointi.

Ulkoministerinä Heikki Haavisto joutui neuvottelujen loppuvaiheessa konklaaviin eli suljettujen ovien takana tehtävän salaisen sopimuksen todistajaksi.

Mauno Koivisto oli antanut neuvottelijoille maratonistuntoon tehtävän, mutta sopimuksen kariuduttua aika ei riittänyt Koiviston presidenttikaudelle, vaan siirtyi Ahtisaaren presidenttiyden ensimmäisille tunneille.

Pari tuntia presidentin valan vannottuaan presidentti Martti Ahtisaari otti yhteyttä Helmut Kohliin, ehdottaakseen mitä sopimukseen kirjoitetaan.
Kohl puolestaan välitti huijaussopimustekstin Klaus Kinkelille.

Ahtisaaren ideoimalla huijaussopimuksella molemmat neuvotteluosapuolet - Suomi ja komission edustajat - saivat olla voittajia.

Asian paljastaa hävitetyssä EU-kirjassaan MTK-veteraani Lauri Kuosmasen poika Antti, joka oli keskeinen henkilö vuosia kestäneessä EY-liittymisprosessissa.

Valtiopetos on rikos, joka ei vanhene.

Lukekaa kotisivultani dokumentointi
http://jormajaakkola.fi/nettikirja

Totuustervein
Jorma Jaakkola

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola

Kun 1.3.1994 tehtyä huijaussopimusta alettiin kirjoittamaan artiklojen muotoon, tuli suomalaisten ja komission tulkintojen välille suuria erimielisyyksiä.

Niinpä perustettiin liittymissopimuksen lakitekstiä (artikloja) laatimaan erityinen alatyöryhmä, jossa Esa Härmälä oli konklaavissa olleena asiantuntijana.
Kalevi Hemilä tietää, koska joutui yhden alatyöryhmän kokouksen sihteeriksi.

Antti Kuosmanen paljastaa alla olevassa sitaatissa asioita, joiden johdosta hain Ulkoministeriön arkistosta alatyöryhmän asiakirjat.

Mainittakoon, että Antti Kuosmanen ei 1.3.1994 päässyt suljettujen ovien taakse. Siellä olivat maatalouden pääneuvottelija Esa Härmälä, jäsenyyden pääneuvottelija ulkomaankauppaministteri Pertti Salolainen, ulkoministeri Heikki Haavisto ja EY-suurlähettiläs Erkki Liikanen.

Tässä Härmälästä paljon kertova sitaatti Kuosmasen häivitetystä kirjasta "Suomen tie EU:n jäseneksi", sivu 39:


"Maratonistunto oli neuvottelujen ehdoton huipentuma, vaikka neuvottelut eivät siihen päättyneetkään. Niiden jälkeinen vaihe oli taas laskusuhdannetta kahdestakin syystä. Ensinnäkin EU juuttui sisäisiin kiistoihin määrävähemmistökynnyksen takia (siitä on enemmän luvussa 32) ja toiseksi jouduttiin sopimustekstien laadinnan yhteydessä yllättäen käymään tiukka taisto jo kerran sovittujen asioiden puolustamiseksi EU:n avaamisyrityksiä vastaan. Neuvottelujen lopullinen päättäminen 12.4.1994 tapahtuikin vähemmän sydämellisissä merkeissä, kuten myös käy vielä ilmi.

Maatalouteen liittyvät ongelmat eivät jättäneet neuvottelijoita rauhaan varsinaisten neuvottelujen päätyttyäkään, sillä aina vuoden loppuun saakka jouduttiin käymään tiukkaa vääntöä niin sanotun kansallisen paketin hyväksymisestä. Sitä vääntöä tehtäessä oli maataloudesta vastannut Esa Härmälä siirtynyt MTK:n puheenjohtajaksi, eikä elämäämme helpottanut se, että hän joutui järjestöjohtajana vastustamaan itse keskeisesti valmistelemiaan ja neuvottelemiaan ratkaisuja. Mutta ei kai se helppoa ollut Esalle itselleenkään.

Suomen maatalousartiklojen laatiminen siis tapahti "neuvottelujen lopullisessa päättämisessä" vasta 12.4.1994, eikä 1.3.1994, vaikka Pertti salolainen oli suus messingilla saavutetusta sopimuksesta.

Molemmat sopimukset, 1.3.1994 aikaansaatu maratonistuntosopimus ja 12.4.1994 laaditut artiklat olivat pelkkää huijausta.

Lukekaa kotisivultani Nettikirjasta
http://jormajaakkola.fi/nettikirja

Totuusterveisin
Jorma Jaakkola

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel

Heikki Haavisto oli käytännössä maatalouden pääneuvottelija. Tämä oli valtakunnan totuus.

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola

Tämäpä mielenkiintoista!

Onko Sinulla Ilmari dokumentit siitä, että Haavisto oli käytännössä Suomen EY-maatalouden pääneuvottelija?

Haluan tietää, miten asia on dokumentoitu?

Oliko Esa Härmälä MTK:n puheenjohtaja Heikki Haaviston juoksupoikana jo kesällä 1991 perustetussa, Kesärannassa kokoontuneessa, Esko Ahon sisärenkaassa?

Härmälä teki ensimmäisen Suomen maatalouden sopeuttamisohjelma-luonnoksen jo muutamia viikkoja ennen kuin EY-neuvotteluja edes aloitettiin. Asiakirjaan lyötiin leima SALAINEN.

Oliko MTK:n puheenjohtaja Heikki Haavisto taustalla jo siinä vaiheessa, kun Valtioneuvoston tiedonantoa EY-jäsenyyden vaikutuksista Suomelle ja Taustaselvitys (n. 200 sivua) valmisteltiin?

Oliko Heikki Haavisto Martti Ahtisaaren mukana valmistelemassa 1000-sivuista salaista raporttia, joka kuivui 200-sivuiseksi eduskunnalle, valtioneuvoston selonteon liitteenä annetuksi, Tausta-aineisto-asiakirjaksi?

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel

Sen verran voin kertoa, että Heikin mahtikäskystä maatalouden pitkään valmistettu ympäristöohjelma kirjoitettiin viime hetkellä uusiksi. Ympäristöväki oli siitä raivoissaan.

Tämä oli siihen aikaan aivan yleisessä tiedossa (maatalous- ja ympäristöpiireissä), vaikka siitä ei uutisoitukaan laajemmin.

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola Vastaus kommenttiin #15

Minulla on mapeissani ja sähköisessä arkistossani koko joukko valtionhallinnon (UM, MMM ja VN) dokumentointia, jota olen peilannut maatalouden yhdentymisprosessissa mukana olleiden muistelmiin.

Kerrohan Ilmari tarkemmin kyseisestä ympäristöohjelmasta.

Mikä oli tuo viime hetki, jotta voin omista arkistoistani tarkistaa?

Käyttäjän erkkilaitinen kuva
Erkki Laitinen

Kieltämättä mielenkiintoisia nämä vanhat asiat, mutta miten olisi tulevaisuuden kanssa. Kuten on nähty, keskieurooppalainen tuotantomalli johtaa suomalaiset tilat velkavankeuteen, autioittaa maaseudun ja lopulta tekee järkevän tuotannon mahdottomaksi.

Viimeksi Ollilan brändityöryhmä ehdotteli laajamittaiseen luomutuotantoon siirtymistä. Ajatus vaikuttaisi toimivalta. Voitaisi päästä laajalla rintamalla eroon bulkkituotannosta. Asiaan ei kuitenkaan ole millään tavoin tartuttu. Johtuneeko samasta syystä, kuin Fischlerikin ehdotusten hautaaminen.

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola

Erkki Laitinen:
"Kieltämättä mielenkiintoisia nämä vanhat asiat, mutta miten olisi tulevaisuuden kanssa. "

Suomalaiset ryhtyivät harjoittamaan slougania jotenkin näin: "EU:ssa harjoitetaan maataloutta kaikkialla EU:ssa."
Tuon tokaisun oli Brysselin EY-herra päästänyt suustaan.

Tarkoitus oli/on lopettaa Suomen maatalous kokonaan.
Tämä tuli esille komission vaatimuksesta syksyllä 1993. Suomi ei tulisi saamaan pysyviä tukia, vain siirtymävaiheen tuet.
Näin myös kävi. Dokumentti löytyy skannattuna kotisivultani.
Alkuperäinen suomenkielinen teksti piti tilata ihan Hollannista saakka, EIPA:lta, ja maksoi vuonna 1999 180 mk.

Pentti Rantanen

turhaa jälkiviisautta katsokaa peiliin siellä se syyllinen pällistelee

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel

Tehdäänpä niin kuin Pentti käskee: katson peiliin ja mitä siellä näen? Miehen, joka kirjoitti jo 1990-luvun alussa Hesarin yliöartikkelin jossa ehdotti, että Suomen maatalouden kannattaisi erikoistua luomumaatalouteen bulkkituotannon sijasta (saman ehdotti Ollilan ja Stubbin maabrändiryhmä pari vuotta sitten).

Myöhemmin, juuri ennen EU-liittymistä, tämä peilistä pällistelevä kovanaama kirjoitti Maaseudun Tulevaisuuden yliöartikkelin, jonka otsikko oli "Jauhot suuhun Keski-Euroopan alkutuotannolle". Siinä hän vertasi keskieurooppalaista suurmaataloutta painija Aleksander Kareliniin ja ennusti, että Suomen/Hemilän tuleville "suurtiloille" tulee turpaan ellei älytä erikoistua johonkin muuhun (piti siis laihduttaa itsensä sellaiseen painiluokkaan, jossa pärjää..).

Vielä myöhemmin, juuri ennen "maatalouden supervuotta 1999", sama peilinaama yritti vielä kerran vaikuttaa kotimaisen maatalouspolitiikkalaivan kurssiin kirjoittamalla niin HS- kuin MT-lehteen, mutta tuloksetta. Nyt sitten ollaan siinä jamassa, jossa haluttiin olla...ja tämän tosiasian toteaa pikemmin surullinen etuviisas kuin ilkeä jälkiviisas. Rantasen Pentin kannanottoja saatikka rakentavia ehdotuksia maataloutemme tulevaisuudelle en ole missään saanut lukea, en aiemmin enkä nytkään.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset