*

Elämä jatkuu

Kurdistanin kolme kovaa: PYD, PKK ja KRG

  • Kurdistanin kolme kovaa: PYD, PKK ja KRG
  • Kurdistanin kolme kovaa: PYD, PKK ja KRG
  • PYD:n, PKK:n ja KRG:n toimialueet (keltaisella: uudet valloitukset)
    PYD:n, PKK:n ja KRG:n toimialueet (keltaisella: uudet valloitukset)
  • KRG-alueen johtaja, KPD-puolueen Masud Barzani
    KRG-alueen johtaja, KPD-puolueen Masud Barzani
  • PYD:n johtajat Asya Abdullah ja Salih Muslim
    PYD:n johtajat Asya Abdullah ja Salih Muslim
  • PKK:n ideologi, jo pitkään vangittu Abdullah Öcalan
    PKK:n ideologi, jo pitkään vangittu Abdullah Öcalan

En taida olla ainoa, jolla on selvät sympatiat kurdien puolella. Toivon, että jossain vaiheessa tämäkin kansa saisi enemmän itsenäisyyttä ja jopa oman valtion. Valitettavasti kurdien yhtenäisyys on kaikkea muuta kuin hyvä, ainakaan tässä vaiheessa. Koska Suomen mediassa turhan harvoin näkee kunnollista taustatietoa kurdien tämänhetkisestä tilanteesta, kirjoitan tämän blogin, jonka tärkeämpänä lähteenä on toimittaja Rob Vreeken:in tuore artikkeli "Op de grens van broederschap en rivaliteit"/Veljeyden ja keskenäisen tappelun rajamailla (de Volkskrant, 19.2.2016).

Ensi alkuun on tärkeätä huomauttaa, että kurdit ovat järjestäytyneet aivan eri lailla eri naapurimaissa. Syyriassa heidän katto-organisaationsa on PYD, Turkin kuuluisin järjestö lienee PKK (vaikka on myös olemassa lailliset HDP sekä Oikeuksien ja vapauksien puolue, HAK-PAR) kun taas Irakissa vuorostaan on voimassa KRG (jonka pääpuolue on Masud Barzanin KPD). Näistä kolmesta PYD ja PKK ovat liittoutuneet, mutta varakas ja vaikutusvaltainen KRG kulkee omaa tietään. Myös näiden kurdijärjestöjen kiinteät suhteet ulkomaihin eroavat mielenkiintoisella tavalla:

  • PYD (ja YPG): EU, USA ja Venäjä
  • PKK: ei minkälaisia (virallisia) suhteita; myös Venäjä on kysymysmerkki
  • KRG (ja Peshmergat): EU, USA, Turkki ja Venäjä

PKK:n yksinäisyys johtunee siitä, että se on kansainvälisesti luokiteltu terroristijärjestöksi, Turkin aktiivisella myötävaikutuksella. Terroristinimitys onkin monen itsenäisyystaistelijan valitettava kohtalo, kuten tiedämme.

Kurdien jakaantunut nykytilanne käy parhaiten ilmi Pohjois-Irakin ja Pohjois-Syyrian rajajoella (Tigris), jossa Semalka-lossin länsirannalla elätään köyhissä ja kovissa sotaoloissa kun taas Irakin puollella vallitsee vauraus ja kohtuullinen rauha. Tärkeä rooli tässä kuviossa pelaa Turkki, joka pyrkii ylläpitämään kurdien keskenäistä erimielisyyttä. Syyrian kurdit (PYD) ovat PKK:n liittolaisia ja kunnioittavat sen vankilassa istuvaa johtajaa, Abdullah Öcalan:ia. Irakin kurdit ovat sitä vastoin hyvässä väleissä Turkin kanssa ja muun muassa Turkin avulla Erbil- ja Duhok-kaupungeista on tullut vauraat ostoskeskukset sekä koko seudusta eräänlainen kapitalistinen öljyvaltio. Masud Barzani ja Turkin presidentti Tayyip Erdogan tiedetään olevan hyviä ystäviä. Viimeisen kahden vuoden aikana öljyn alhainen hinta ja KRG:n peshmergan sota isis:tä vastaan on hieman vaikeuttanut alueen hyvinvointia, mutta edelleen ero Syyrian kurdeihin on kuin yö ja päivä. Yhteenvetona voidaan todeta, että Pohjois-Irakissa hallitsevat kurdien perinteiset klaanit kun taas Syyriassa ja Turkissa kyse on enemmän ideologiasta ja ideologeista.

Pääseminen Pohjois-Syyrian kurdialueelle riippuu kokonaan Irakin kurdien myötävaikutuksesta. Kun toimittajat halusivat päästä PYD:in hallitsemaan Rojavaan, piti siitä käydä kuukausikaupalla neuvotteluja Erbil:issä ennen kuin päästiin ruosteisella lossilla rajajoen yli. Myös aseiden kuljetus kurdiveljeille on tiukan valvonnan ja kiusanteon alla. Näin voidaan sanoa, että Tigris-rajajoki kuvaa liiankin hyvin kurdien veljesriitaa...

Mistä moinen skisma sitten johtuu? Pohjois-Syyrian kurdit ottivat vuonna 2011 ohjat omiin käsiinsä kun huomasivat, että presidentti Bashar al-Assad ei enää pystynyt hallitsemaan koko maata. Pohjois-Syyria on aina ollut kurdien luonnollinen asuinalue, kuten näkee oheisesta kartasta. Uudessa tilanteessa kaksi kurdiryhmittymää taistelivat vallasta: KDPS, joka on aina ollut Syyrian kurdien tärkein puolue (ja jolla on hyvät suhteet Irakin KDP-puolueeseen, Barzanin "Kurdin demokraattinen puolue"), sekä Partiya Yekitiya Demokrat (PYD), jolla on varsin tiivit suhteet PKK:hon ja jolla oli valmiina loistavan tehokas YPG-militiansa. Juuri YPG antoi tavalliselle väestölle parhaat takeet tehokkaasta, aseellisesta suojelusta ja pääosin sen ansiosta PYD voittikin taistelun Pohjois-Syyrian kurdien herruudesta. KDPS jäi oppositioon ja itse asiassa täysin sivuraitteilla. Pohjoissyyrialaisten kurdien ongelmana onkin eräänlainen eristäytyneisyys ja yhden puolueen ideologia/diktatuuri. Seurauksena siitä roikkuvat nyt kaikkialla Pohjois-Syyrian kurdialueella Abdullah Öcalan:in viiksikuvat. Voidaan sanoa, että juuri nyt, isis-taistelun aikana, PYD on varsin hyvissä väleissä suurvaltojen (EU, USA, Venäjä) kanssa, mutta suhteet Turkiin ovat täysin poikki. Turkin epäluulo ja venäläisen hävittäjän alasampuminen juuri sillä alueella olivat eräs osoitus siitä.

Toimittaja Rob Vreeken:in johtopäätös nykytilanteesta on se, että tässä (valitettavassa) veljesriidassa kyse on kahden, poliittisen mallin eroista: PYD:n ja PKK:n alueella vallitsee nyt vasemmistolainen näkemys, johon kuuluu voimakkaasti (ja oikeutetusti) miesten ja naisten samanarvoisuus, kun taas KRG/KPD:n alueella vallitsee markkinatalous ja suora kapitalismi. 

New Yorkin Columbia-yliopiston David Phillipsin mielestä on kuitenkin aivan liian suoraviivaista leimata Masud Barzania Turkin sylikoiraksi. "Tiukan paikan tullen, kurdit pitävät yhtä", sanoo Phillips. Se nähtiin muuan muassa Kobani-kaupungin valloittamisen yhteydessä. Kun vuonna 2014 näytti siltä, että isis valloittaa Kobanin, KRG:n peshmergat tulivat apuun. Hehän olivatkin hyvin tervetulleita sillä ehdolla, että lähtisivät taas, heti taistelun jälkeen. Vaikka Turkki olisi antanut Kobanin rauhallisesti kiehua omassa sopassaan, niin Pohjois-Irakin kurdeille tuollainen kehitys oli yksinkertaisesti sietämätön, poliittisista näkemyseroista huolimatta. Samanlainen kuvio nähtiin Sinjar-kaupungin kohdalla, jossa PYD:n YPG-militia, yhdessä KRG:n peshmerga-taistelijoiden kanssa ajoivat isiksen pois alueelta. Tärkeätä on myös huomata, että Masud Barzani sallii PKK:n pakolaisten leirit Pohjois-Irakin alueella, vaikka hänkin joutuu sivusta ja surullisesti toteamaan, että Turkin ilmavoimat tekevät jatkuvasti iskuja näitä leiriä vastaan. "Barzani ei yksinkertaisesti voi sallia sitä, että hänetkin pantaisiin vastuulle Qandilin kurdien kuolemista; olkoonkin, että hän on hyvä pata Turkin kanssa", toteaa tutkija Phillips. Näin monimutkaista on reaalipolitiikka...eikä pelkästään joskus, vaan lähes aina. Onko meissä ihmisissä sittenkin enemmän eriäviä kuin yhdistäviä tekijöitä?

KRG - Kurdistan Regional Government

PYD - Partiya Yekîtiya Demokrat‎

PKK - Kurdistan Workers' Party (Partiya Karkerên Kurdistanê)

Aiempi blogikirjoitus Kurdistanista, jossa Jouni Suonsivun erinomainen kommentti.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (4 kommenttia)

Käyttäjän jukkakuhanen kuva
Jukka Kuhanen

Itselläni on samoin sympatiat kurdien puolella. On todella sääli, että erilaiset maailmankatsomukset hajoittavat muutoinkin jo hajallaan olevia kurdeja. Toivon mukaan he voivat vielä tulevaisuudessa muodostaa yhteisen valtiomuodollisen parlamentarismiin ja demokratiaan perustuvan näkemyksen erilaisista lähtökohdista riippumatta. Kiitos erinomaisesta tietopaketistasi!

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel

Tämä, aiheeseen liittyvä kuva oli yksi World Press Photo:n voittajista vuodelle 2015:

http://www.bjp-online.com/wp-content/uploads/2016/...

tarkempaa tietoa kyseisestä kuvasta tässä:

http://www.bjp-online.com/2016/02/world-press-phot...

Reijo Jokela

En ota kantaa itse asiaan, mutta eikö ole riski, jos valtio perustetaan puhtaasti etnisesti (taustan) mukaan, niin erilaisen taustan omaavat eivät koskaan tule yhdenveroisiksi tuollaisessa valtiossa. Eli voiko etniselle pohjalle luodussa valtiossa muka olla demokratia?

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset