*

Elämä jatkuu

Helikopterilainasta helikopterirahaan

Muistan varsin hyvin, niin omalta kohdaltani kuin hyvän ystäväni osalta, miltä tuntui helibor-lainan rasitus 1990-luvun alussa. Kun koron tarkastusväli oli mitä oli, niin korko nousi (ja pysyi) välillä reilusti kipurajan yläpuolella...heliborlainan sijasta käytimme vakionimitystä "helikopterilaina", koska siihen liittyvä korko tuntui nousevan aina vaan ylöspäin.

Nyt, kun Euroopassa eletään miinuskorkoista ihmeaikaa, tulemme näkemään sellainenkin ihme, että "helikopteriraha" otetaan käyttöön lähiaikoina. Uskotaan, että jakamalla "tuoretta rahaa" ympäri EU:ta syntyy sen avulla uutta toimintaa ja kulutusta, jolloin vihdoin päästään deflaatiosta (Japanin taudista) taas inflaatioon. Toisin kuin moni on antanut ymmärtää, Euroopan keskuspankki ei ryhdy rahoittamaan suoraan jäsenmaidensa budjettivajeita (kuten varmaankin Ranska toivoo) tai pönkittämään kysyntää suorilla rahasiirroilla kansalaisille. Ilmeisesti Euroopan keskuspankki ryhtyy lainaamaan rahaa eurooppalaisille yrityksille; käytännössä siis kaikille yrityksille, jotka eivät ole pankkeja. Tästä lienee kysymys kun puhutaan helikopterirahasta.

Saas nähdä auttaako edes EKP:n helikoptereiden nousu rahoitustaivaalle nostamaan inflaatiota lähellekään kahden prosentin tavoitetasoa. Konstit alkavat olla vähissä. Vaikka helikopterirahan perusajatus on lisätä yritysten tuottamien hyödykkeiden kysyntää, mahdollistamalla pitkään odotetut investoinnit, niin riski on olemassa, että monet yritykset ottavatkin hanakasti tämän halvan rahan ja ostavat omia osakkeitaan takaisin, "investointikohteiden puuttuessa"... Sen seurauksena firman osakekurssi nousee, omistajat iloitsevat ja johto saa taas tuhdit bonukset (paljon normaaleja vähemmällä vaivalla). Toivottavasti EKP on tehnyt riskianalyysin tältäkin osin.

Olisiko sittenkin parempi, että helikopteriraha jaettaisiin suoraan meille kuluttajille? Ostovoiman lisääntyessä talous taas elpyisi eivätkä Mario Draghin rahat valu bonuksiin tai optioihin.

Aiheeseen liittyvää kuvamateriaalia

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (15 kommenttia)

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Helikopterirahan iso ongelma on se että Euroopan maat ovat hyvin erilaisessa kilpailuasemassa. Suomalaiset tuotteet eivät pärjää edes Suomen markkinoilla vaikka sekö julkista että yksityistä kulutusta on stimuloitu (ja kasvatettu) koko kriisin ajan.

Saksalle kyse olisi taivaan lahjasta, Suomelle housuun pissimisestä. Toisaalta jos pitäisi valita helikopteriraha tai nykyinen omaisuuserien arvon suojaaminen pumppaamalla rahaa finanssipuolelle, valitsisin helikopterirahan. Ainakin saataisiin kunnon bileet ennen seuraavaa, syvempää kriisiä.

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel

Helikoptereista ja talousasioista puheen ollen, varsinaiset kunnon bileet ovat koko ajan menossa maavoimissamme:

http://ilmari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/185676-nh90...

(NH90 - lentävä susi)

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Helikopteriraha suomalaiselle kuluttajalle lisäisi vain tuontia ja matkailua ulkomaille, mutta varmasti kelpaisi meille jokaiselle ilman huolta huomisesta.

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel

Kuten totesin aloituksessa, helikopteriraha joka tapauksessa ja takuuvarmasti kelpaisi jokaiselle bonus-, optio- ja osinkosaajalle, ilman huolta huomisesta.

Kiinnostavin kysymys onkin siinä millä jakomallilla kysyntä ja ostovoima nousisivat parhaiten EU-maissa. "Huumausaineen kerta-annoksesta" joka tapauksessa on kyse.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen

Ongelma1: euroalueen maat tarvitsevat erilaisen kilpailukyky- ja suhdannetilanteensa takia erilaista rahapolitiikkaa. Rahaliitossa kaikille on yksi ja sama rahapolitiikka käytössä. Niin kauan kuin rahaliittoa ei pureta tai liittovaltioelementtien avulla ei tätä allaolevaa erilaisuutta huomioida tulonsiirtojen avulla, ongelma jatkuu.

Ongelma2: kaikki rahapolitiikka korkojen ollessa nollarajan tuntumassa on tavalla tai toisella yhteisvastuiden eli ristiintakausten kasvattamista. Siksi rahapolitiikan löystäminen ei maistu kaikille jäsenmaille (erityisesti Saksa)

Ongelma3: Koska kaikki tietävät, että löysempi rahapolitiikka ei maistu kaikille maille (Saksa), Euroopan keskuspankin uskottavuus kärsii. EKP:n ei yksinkertaisesti uskota saavuttavan sille asetettuja tavoitteita, joten EKP:n toimien pitää olla paljon järisyttävämpiä kuin "tehdään mitä vaaditaan"-hokeminen.

Ongelma4: työtön ei kulutuslainaa, eikä tase kuralla oleva pankki lainaa, varsinkaan tuolle työttömälle. Ennenkuin pankit on pääomitettu ja keksitään jotain, mikä kasvattaa kysyntää ja investointeja, talous ei nouse - vaikka rahapolitiikalle tehtäisiin mitä.

Sitten itse kirjoituksesta: helikopterin muodosta (kotitalouksille vai yrityksille, iso kertaruiske vai jatkuva kunnes tavoitteet saavutettu) ei ole puhuttu mitään konkreettista, ja kynnys aloittaa toimenpide on vielä korkea. Ennenaikaista olkiukkoilua rakentaa "menee firmojen taskuihin"-teesejä.

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel

"Ennenaikaista olkiukkoilua rakentaa "menee firmojen taskuihin"-teesejä."

Käytin Talouselämä-lehdessä maaliskuussa käydyn keskustelun oman blogini pohjaksi (Sami Rainisto: "Kyllä, helikopteriraha tulee Eurooppaan": http://www.talouselama.fi/uutiset/kommentti-kylla-...)

Yleinen veikkaus siis on, että helikopteriraha on tulossa ja jos näin tapahtuu, niin silloin todennäköinen jakomalli lienee blogissa mainittu. Katsotaanpa yhdessä.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen

Väität ensin tekstissä, että "Toisin kuin moni on antanut ymmärtää, Euroopan keskuspankki ei ryhdy rahoittamaan suoraan jäsenmaidensa budjettivajeita (kuten varmaankin Ranska toivoo) tai pönkittämään kysyntää suorilla rahasiirroilla kansalaisille. Ilmeisesti Euroopan keskuspankki ryhtyy lainaamaan rahaa eurooppalaisille yrityksille; käytännössä siis kaikille yrityksille, jotka eivät ole pankkeja. Tästä lienee kysymys kun puhutaan helikopterirahasta."

Pohjaksi tälle väitteelle kerrot Talouselämään kirjoittaneen Sami Rainiston mielipiteen, että todennäköisesti helikopteri kohdistuisi yrityksiin. Rainisto ei perustellut väitettään millään tavalla.

Rainiston artikkeli käsitteli pääasiallisesti yritysten velkakirjojen osto-ohjelmaa ja sen ongelmallisuutta. Sehän ei liity helikopteriin, vaan jo ilmoitettuun ja tänä vuonna aloitettavaan osto-ohjelmaan.

En itse usko, että helikopteri kohdistuisi yrityksiin. Todennäköisempi kohde ovat kotitaloudet tai Euroopan investointipankki.

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel Vastaus kommenttiin #10

Sami Rainisto kirjoitti kirjaimellisesti näin: "Ei, kyse ei ole mistään niin radikaalista kuin mitä ilmoille ovat heittäneet esimerkiksi Financial Timesin Martin Wolfin tai The Economist-lehden kaltaiset kyseenalaiset vasemmistohipsterit. Euroopan keskuspankki ei ryhdy rahoittamaan suoraan jäsenmaidensa budjettivajeita tai pönkittämään kysyntää suorilla rahasiirroilla kansalaisten pankkitileille. Sen sijaan Euroopan keskuspankin rahoitushelikopterit nousevat taivaalle lainaamaan rahaa eurooppalaisille yrityksille. Keikauksen voi kuvitella mielesssään esimerkiksi niin, että EKP:n helikopterit röpöttävät pian Euroopan yllä ja pudottavat rahaa kaikille yrityksille, jotka eivät ole pankkeja.". Olettamus siis.

Sinä kirjoitit näin: "En itse usko, että helikopteri kohdistuisi yrityksiin. Todennäköisempi kohde ovat kotitaloudet tai Euroopan investointipankki". Olettamus siis.

Kuten huomasit, itse toivon aloituksessa juuri samaa: helikopteriraha tehoaisi suoraan kotitalouksille annettuna ilmeisesti parhaiten ostovoimaan, kysyntään ja deflaatioon.

Edelleen: katsotaanpa yhdessä mihin EKP ryhtyy lähiaikana.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

"Uskotaan, että jakamalla "tuoretta rahaa" ympäri EU:ta syntyy sen avulla uutta toimintaa ja kulutusta, jolloin vihdoin päästään deflaatiosta (Japanin taudista) taas inflaatioon."

Ei sitä tarvitse vain uskoa vaan tästä on jopa näyttöä.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Mutta selkeästi vaikutukset voivat olla hyvinkin erilaisia. Suomessa on nyt harrastettu jo pian vuosikymmen tätä politiikkaa että velaksi kasvatetaan sekä yksityistä että julkista kulutusta. Ne ovat nyt korkeammalla kuin kriisin alkaessa 2008. Meillä sillä ei kuitenkaan ole ollut vaikutuksia työllisyyteen tai bruttokansantuotteeseen. Ne ovat jatkaneet laskemista vaikka kansa ja byrokraatit kyllä kuluttavat.

Toisaalta moni Euroopan maa on saanut taloutensa nousuun kiristävästä politiikasta huolimatta. Ne ovat samaan aikaan kasvattaneet bkt:ta ja lyhentäneet velkojaan.

Helikopteriraha pitäisi jakaa viisaasti. Pelkkä ostovoiman kasvattaminen ilman vaatimusta myös tuottavuuden nostosta on ihan päätöntä. Eli toisinsanoen rahaa vain investointeihin ja vaikka pienituloisten (vain työssäkäyvien) veronkevennyksiin. Pannaan vaikka suoraan alta kahden tonnin palkat verottomiksi ja poistetaan samalla työssäkäyviltä pienituloisilta päivähoitomaksut.

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel

"Helikopteriraha pitäisi jakaa viisaasti."

Tämä toteamus saa varmasti laajaa kannatusta. Alkuperäinen blogi pohtikin hieman siihen liittyviä riskejä, olkiukkojen sijasta. Mario Draghille (ja mm Liikasen Erkille) vaikea pelipaikka..

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Miltä sinusta vaikutukset näyttävät viimeisen 25 vuoden ajalta,koska se on se mitä pitäisi nyt seurata,kun puhutaan rahan jakamisesta? Se,että systeemi ei toimi on sitten asia erikseen.

Tuottavuuden nousu tapahtuu kilpailulla siitä ketä sen jaetun rahan haluaa.

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel

Katsotaan rauhassa (sivusta) mihin päätökseen EKP pääsee. Elämme mielenkiintoisia aikoja.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset