Elämä jatkuu

Tämä on edelleen minun Suomeni

  • Hieman ennen Islannin kalastusreissuaan Urkki ehti vielä hyväksyä minutkin...
    Hieman ennen Islannin kalastusreissuaan Urkki ehti vielä hyväksyä minutkin...

Myös minä olen maahanmuuttaja. Tulin Suomeen 1970-luvun vaihteessa, suunnilleen samoihin aikoihin kuin Neil Hardwick. Kävin täällä kuitenkin jo 1950-luvulla, koska Rauha-äitini sattui olemaan suomalainen. Meille alankomaalaispennuille tämä oli satumaa, jossa oli pölyiset soratiet, skodat sekä popedat ja hyvin kaunista, melankolista musaa. Äidin varhaisen kuoleman takia sain suomen kielestä vasta selkoa sen jälkeen kun muutin lopullisesti tänne (minulla oli aina takataskussani pieni punainen sanakirja, mutta myös jenkkiohjelmien tv-tekstitys sekä se fakta, että aina oli tarjolla ruotsinkieliset käännökset, auttoivat siten, että aloin puhua suomea jo puolen vuoden kuluttua). Kotoutumiseni tapahtui siten, että kävin aluksi Harjun maanviljelyskoulua, jossa ei kukaan puhunut mitään muuta kuin suomea. Mainio opinahjo! Kaksivuotinen koulutus oli ilmainen ja metsä- ja peltotyöllä pystyi jopa tienaamaan muutaman pennin. Kun tuon jakson jälkeen siirryin Viikin maatalousyliopistoon pystyin rahoittamaan opintojani satamatyöllä (Katajanokka, Jätkäsaari, Sompasaari jne). Viittakiven opiston ja Valamon vuokraviljelyvuosien jälkeen valmistuin 1980-luvulla maa- ja metsätaloustieteiden maisteriksi, jonka jälkeen toimin pitkään neuvontajärjestössä sekä lähialueyhteistyön projekteissa (josta vuorostaan tarttui venäjän kieli).

Mistä blogin otsikko? Kuukausi sitten toinen maahanmuuttaja kirjoitti, ettei tämä ole enää hänen Suomeansa ja kunnioitan hänen mielipiteensä. Itse seurasin niin tämän maan kuin entisen kotimaani kehitystä vuosien saatossa ja minun pitää todeta, että Suomi käy läpi aivan samat vaiheet kuin Hollanti, tosin melkoisella viiveellä. Suomi "aikuistuu" kuitenkin ihan tyylikkäästi ja voin sanoa, että tämä on edelleen minun Suomeni. Homofobiaan liittyvät keskustelut käytiin Hollannissa jo 1960-luvulla; täällä sen huippu taisi tapahtua muutama vuosi sitten. Vastaavasti Suomi valmistautuu vasta nyt pohtimaan eutanasiaa jne. Itse olen edelleen sen verran hollantilainen, että suvaitsen lähes kaiken: homous ja heterous ovat helt OK, mutta rasismi suorastaan hanurista.

Samalla tavalla kuin Suomeen ilmestyi (hieman myöhässä vaiheessa) eurooppalaiset kävelykadut, kahvilat ja katuterassit, niin vastaavasti kiihtyi myös toinen eurooppalainen ilmiö, integraatio. Vaikka maahanmuuttajien määrä on edelleen vähäinen, verrattuna Hollantiin, niin siihen liittyvistä ongelmistä pitäisi (myös meillä) pystyä keskustelemaan ryhdikkäästi, ilman tuota typerää leimakirvestä (natsi, fasisti, punavihreä jne, jne). Luen jatkuvasti niin hollantilaisia kuin saksalaisia lehtiä ja voin todeta, että siellä keskustelu on huomattavan realistista ja jopa kovaa. Mitä meidän maahanmuuttoomme tulee, jostain syystä Suomen "houkuttelevuus" suhteessa muihin EU-maihin oli vielä viime vuonna omaa luokkaa (vrt "Tanskan halkijuoksu") ja on ollut pelkästään fiksua, että Suomi alkoi noudattamaan edes samoja kriteerejä maahanmuuton suhteen kuin muut pohjoismaat. Kun rahaa on vähän niin sitten sitä yksinkertaisesti ón vaan vähän.. Itse teen selvän eron pakolaisten ja siirtolaisten välillä ja olen ollut pelkästään tyytyväinen siihen, että esimerkiksi meidän kuntamme päätti ottaa hoiviinsa nimenomaan kiintiöpakolaisperheet. Mitä siirtolaisongelmaan tulee, toivon syvästi, että globalisaatio synnyttäisi työpaikkoja siirtolaisten kotimaihin ja jo pelkästään siitä syystä toivoisin, että Suomi nostaisi edes kehitysavun entiselle tasolle siitä huolimatta että maamme velkaantuu aivan liian nopealla tahdilla.

Aiheeseen liittyvä blogi (Helena Siltala ja Erik Lindström)

Aiheeseen liittyvä blogi (satamajätkä)

Aiheeseen liittyvä blogi (Rauha Elisabeth)

Aiheeseen liittyvä blogi (Viittakiven opisto)

Aiheeseen liittyvä blogi (viljelyvuodet Valamossa)

Aiheeseen liittyvä blogi (minun kokemukseni SUOPO:n kanssa)

Aiheeseen liittyvä blogi (Pekka Herlinin renkinä)

Aiheeseen liittyvä blogi (Hollannin tilanne)

jne

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

32Suosittele

32 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (38 kommenttia)

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

Olenkin aina ihmetellyt miksi Ilmari on niin fixu kantaväestöön verrattuna.

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

Pekan heitto on kohteliaisuudeksi naamioitua lokerointia, ns. itserasismia.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

#2
Minäkin arvostin ennen Suomea. Useat vuodet ulkomailla ovat avanneet silmät.

Olenko itserasistinen? En usko. Enemmän narsistinen.

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko Vastaus kommenttiin #3

"Ulkomailla" on laaja käsite, kun valtioita on kaikkiaan liki 200. Viime vuosina Suomeen on ollut tulijoita ulkomaista, joissa olot avoimin silmin katsottuna ovat meikäläisiä kurjemmat.

Käyttäjän JaakkoJuhaniOjaniemi kuva
Jaakko Ojaniemi Vastaus kommenttiin #3

Minäkin olen asunut ulkomailla ja useassa eri maassa.

Myös minun silmäni avautuvat ja minun oli pakko muutta pysyvästi rakastamaan isänmaahani takaisin. Matkustelen edelleen ulkomailla, todetaksei vain, että elämäni paras päätös oli muuttaa takaisin Suomeen. Suomi on edelleen minun Suomeni, paras maa asua, tehdä töitä, opiskella, yrittää, rakastaa...

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari Vastaus kommenttiin #26

Aivan, on edelleen, kun vertaa...

Käyttäjän rutanen1965 kuva
Jari Rutanen

Pekka on oikeassa, Ilmarin jutut on tosiaan hyvin fiksuja.

Kaksikulttuurisuus antaa hyvää näkökulmaa asioihin.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu

Joo, selvästi on kertynyt elämänviisautta matkalla.

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

"Tämä on edelleen minun Suomeni", ja niin on minunkin, sadannen polven savokarjalaisen, joka on asunut neljä vuotta Joutsenossa, eikä toista kertaa ulkomaille muuta.

PS. Hieno asiakirja 80-luvun alusta! Konekirjoitus, leimamerkit, ja tietysti lähes keisarillinen muotoilu tyyliin "Minä".

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Onko eroa, jos on hyväksytty Suomen kansalaiseksi tai on syntynyt suomalaiseksi?

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

Kansalaisuus on niin painava asia, ettei minulla ole siihen nokan koputtamista. Viime aikoina on tosin jonkin verran ihmetelty suomenvenäläisten roolia; pelaavatko kaksoiskansalaiset eri tavoin ja mahdollisuuksiensa mukaan Putinin pussiin?

Käyttäjän JaakkoJuhaniOjaniemi kuva
Jaakko Ojaniemi

Saksalaiset käyttävät kahta terminologiaa: Nazionalität, kun on syntyperäinen saksalainen ja Staatsangehörigkeit, kun on saanut Saksan kansalaisuuden. Henkilöllä, joka on saanut Saksan Staatsangehörihkeit, voi sitten olla joku toinen Nazionalität esim. suomalainen.

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin

Eräs sukulaiseni opiskeli 90-luvun alussa Arnheimissa (kuuluisa paikka sotahistoriasta). Muutti Suomeen takaisin vuoden opiskelun jälkeen ja kertoi ihmetellen seuranneensa A-studion keskustelua (Homo-ilta). Kertoi tunteneensa kuin olisi liikkunut ajassa aikakoneella taaksepäin.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

#7
Olen muutaman kerran aloittanut A-studion katsomisen. Loppuun asti en ole jaksanut. Taso on niin heikkoa.

Hollanti on hoitanut maansa talouden todella hienosti. Pieni maa-ala, mutta maatalouden ja vientikaupan pikkujättiläinen.

Hollannissa vallitsee todella vapaat tuulet.

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Belgia on myös hoitanut sianpaskaongelmansa hienoti, sillä sitä ajetaan laaaaivalasteittain Kalinradiin ja levitetään myös Belgialaisten toimesta pelloille.Inakin se on hyväpuoli ettei laivamiehistö syö kuormasta.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Hollannin maa-alue soveltuu lähes kauttaaltaan optimaalisesti maanviljelyyn ja maatalouteen, joten se ei ole niinkään hollantilaisten taitavuudesta kiinni. Lisäksi siellä on tuulienergia todellinen energiasampo, ei mikään tukiaisten nauttija. Rotterdamin satama on jo ammoisina aikoina saanut eräänlaisen Euroopan mantereen pääsataman statuksen ja Hollanti hyötyy siitä monella tavalla.

Olen asunut Hollannissa kahdeksan kuukautta ja käynyt siellä aikoinaan usein työmatkoilla muutoinkin. Kaikesta huolimatta täytyy todeta, että se ei olisi ensimmäinen valinta, jos pitäisi jonnekin mannereurooppaan Suomesta muuttaa. Lukuunottamattta hyviä indonesialaisia ravintoloita, joita on kaikkialla, hollantilainen ruokakulttuuri on käytännöllisesti katsoen olematonta. Lisäksi hollantilaiset ovat keskimäärin liian pinnallisia ja suoraviivaisia. Toki tuollainen suoraviivaisuus on yksi keino saada paljon aikaiseksi, mutta henkilökohtaisesti viihdyn paremmin vaikkapa Italiassa, Saksassa, Englannissa, Tanskassa y.m.

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel Vastaus kommenttiin #11

Ja minäpoika viihdyn mainiosti Suomessa......joka on jo pitkään maailmani napa.

P.S. kirjoitit hieman ylimalkaisesti näin: "Hollannin maa-alue soveltuu lähes kauttaaltaan optimaalisesti maanviljelyyn ja maatalouteen, joten se ei ole niinkään hollantilaisten taitavuudesta kiinni".

Aikoinaan meille Hollannissa ala-asteella opetettiin näin: "Jumala loi maailman, mutta hollantilaiset Hollannin" (tarkoittaen sitä, että suuri osa Hollannista on merenpinnan alapuolella >>> alankomaat). Myös ikivanha merenkulku on eräs vaurauden syy (ja siihen liittyy vahvasti ja valitettavasti myös kolonialismi sekä orjakauppa...)

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko Vastaus kommenttiin #11

"... hollantilainen ruokakulttuuri on käytännöllisesti katsoen olematonta."

- Olen nauttinut Delftissä pannukakkua, jota markkinoitiin paikallisena spesialiteettinä! Ai joo... pannukakku sinänsä on kutakuinkin simppeliä murkinaa, jota ilmeisesti tehdään ja syödään kaikkialla jokseenkin samanlaisena.

- Ja Amsterdamissa siemailin Heinekeniä! Ai joo... bulkkikaljaa saa muualtakin.

Schipholin kenttämyymälästä ostamani puukengät ovat ehtaa tavaraa. Mukavuudessa ne eivät pärjää ruotsalaisvalmisteiselle träskor-parille, mutta enpä tohtisi kauniita perinnejalkineita pihakäyttöön ottaakaan.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki Vastaus kommenttiin #11

Juha ei tunne maataloutta. Hollanti on matalaa aluetta. Vain 30 metriä merenpinnasta ja suolainen merivesi uhkaa maataloutta.

Vielä 120 -vuotta sitten Hollanti oli köyhä maatalousvaltio, jossa perunalla elettiin.

Kansainvälistä kauppaa on Hollanti harjoittanut suhteessa maan kokoon nähden melkoisesti.

Minä olen aina ihallut Hollannin kuningatarta, joka pelasti Paul Krugerin. Se oli maailmanluokan megateko.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #11

- mutta henkilökohtaisesti viihdyn paremmin vaikkapa Italiassa, Saksassa, Englannissa, Tanskassa y.m.

Ja kuten Ilmari Suomessa.

Käyttäjän JaakkoJuhaniOjaniemi kuva
Jaakko Ojaniemi

Hollannin taloushan on vain yksi kuljetusliike, joka on vuosisatoja vain jobannut tavaraa Eurooppaan ja vetänyt hyvät provikat välistä.

Käyttäjän HeikkiMkinen1 kuva
Heikki Mäkinen

Hollannissa vallitsee todella vapaat tuulet. Vuosina 1952-57 Rotterdamissa asuminen jätti jälkensä. Lapsi imee itseensä kaiken ympäristöstä ja ilmapiiristä. Sain silloin liberaalisuus-rokotuksen, joka ei ole tähän päivään mennessä menettänyt tehoaan. Olin viisivuotiaana Kindergartenissa. Rotterdamin Kralingenissa. Istuin kivellä ja tunsin hieman toiseutta. Swarte Piet tuli juttelemaan. Unohdin siinä samassa epätoivoni. Meistä tuli parhaat kaverit. Puhuin siinä vaiheessa kohtuullisesti hollantia mutta kaverini Swarte Piet opetti ymmärtämään idioomeja. Tämä 5-vuotias Indonesialais-hollantilainen jamppa ohjasi minut, toiseutta potevan suomalaisen pikkukundin oikealle tielle. Graagh!

Käyttäjän rutanen1965 kuva
Jari Rutanen

Vietin yhden harjoittelukesän Enschedessä 1989.

Näkemän ja kokeman perusteella täytyy todeta, että Hollantilaiset ovat mielenlaadultaan aidoimmin kansainvälinen kansa jonka tunnen.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Kansainvälisyyttä on tietysti jonkin verran vaikea määritellä ja vielä vaikeampi mitata, mutta jos valita pitää, niin kyllä hollantilaiset siinä vahvasti ykkössijasta kilpailevat. Hollantihan on aina ollut ulospäin suuntautunut ja elänyt kansainvälisellä kaupalla. Lainsäädäntökin on siellä äärimmäisen vapaamielinen, varsinkin monissa sellaisissa asioissa, joissa Suomessa ihmisen arkea rajoitetaan.

Hollannissa on kuitenkin joillain alueilla aika ahdasmielisiä uskonnollisia kyläyhteisöjä, mikä on erikoinen piirre ottaen huomioon kaiken edellämainittun.

Käyttäjän JaakkoJuhaniOjaniemi kuva
Jaakko Ojaniemi Vastaus kommenttiin #15

Kantapään kautta olen oppinut, että hollantilaisten kanssa saa olla erittäin varovain liikeneuvotteluissa ja yleensäkin kaupanteossa. Ovat pirun ovelia ja häikäilemättömiä liikemiehiä ja usein liikutaan lain harmaalla alueella. Liikemiesmoraali aivan toista kuin Suomessa ja lahjukset yleisiä.

"Kättelyn jälkeen on paras laskea sormet".

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel Vastaus kommenttiin #29

Tuo pitää pitkälti paikkansa. Muistan varsin hyvin miten Jan-serkkuni kerran yllättäen soitti, Helsingistä 1980-luvulla, ja pyysi, josko voisi tulla kylään Heinävedelle viikonlopuksi.

Saunoimme ja juttelimme. Kävi ilmi, että tämä kokenut hollantilainen liikejuristi oli käynyt firmansa puolesta koko viikon neuvotteluja silloisen Wärtsilä-yhtiön kanssa (jonka pääjohtaja oli siihen aikaan "Musta-Pekka"). Jan kertoi minulle, että hän yllättyi miten heikosti Wärtsilän juristit olivat perillä kansainvälisen kaupan kiemuroista. Kertoi vielä, että hän olisi voinut tehdä hyvinkin pahoja ohareita heidän kanssaan, "mutta ei siihen ryhtynyt, jonkinlaisesta säälistä". Tavallinen voittomarginaali sai siis riittää. Tämä oli siis aika juuri ennen Nokian nousua, jolloin suomalaiset pääsivät hyvin nopeasti ja menestyksellisesti kansainvälisen, kovan kauppateon makuun.

Käyttäjän JaakkoJuhaniOjaniemi kuva
Jaakko Ojaniemi Vastaus kommenttiin #32

Suunnilleen tuohon aikaan minäkin olin yhden Wärtsilä-Diesel ryhmän tytäryhtiön palveluksessa. Neuvottelimme usein hollantilaisten konsulttitoimistojen kanssa urakoista ympäri maapalloa. Samoin tapasimme hollantilaisen dieselvalmistajan Storkin edustajia. Myöhemmin Wärtsilä osti Storkin ja sulautti sen itseensä. Mielestäni silloisen diesel-ryhmän juristit olivat kyllä erittäin hyvin tehtäviensä tasolla.

Käyttäjän IiroOrava kuva
Iiro Orava

Natsi, fasisti, punavihreä. Eipä tuo punavihreäksi kutsuminen tai punavihreänä oleminen kovinkaan radikaalia tai pahaa ole. Punavihreillä on selkärankaa myöntää mitä ovat, suvaitsevaisia (suvaitsevat erillaisia ihmisiä),toisin kuin nyt vaikka rasisteilla.

Käyttäjän ReijoMatilainen kuva
Reijo Matilainen

Kumpa pystyisi vielä joskus itsekin kirjoittamaan tuollaisen otsikon. Pelkään että ei tule tapahtumaan, valitettavasti.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Kiitos Ilmari Schepel: 1) "Suomi käy läpi aivan samat vaiheet kuin Hollanti, tosin melkoisella viiveellä." 2) "Teen selvän eron pakolaisten ja siirtolaisten välillä."
---
Näistä olen samaa mieltä.
1) Kun asuin Alankomaissa n. 35 vuotta sitten, näin myös tuon prosessin kääntöpuolia ja toivoin, ettei Suomi tekisi samoja virheitä. Vaan turha oli toivo: Suomi kopioi jopa Ruotsin virheitä.

2) Siirtolaisuus on todella erotettu pakolaisuudesta tai huijaripakolaisuudesta ns. fiksuissa länsimaissa, jotka käsittelevät inhorealistisesti tosiasioita. Termi huijaripakolaisuus ja/tai elintasoshoppailu on aika rankasti sanktioitu monissa maissa: viranomaisia ei saa huijata ilman rangastusta.

Suomi tekee paraikaa virheitä sekä 1:ssä että 2:ssa, samalla tehden taloudellisia hasardi-ratkaisuja. Ei ole ihme, että maan kädettömät poliitikot ja viranomaiset saavat kuulla kunniansa. Samon koko EU:n "willkommen" -yhteisö.

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin

Sitä ihmettelen miten ihmeessä Hollannissa ihmiset mahtuvat asumaan, kun Suomessa on jo pääkaupunkiseudulla isoja ongelmia ja kova pula asunnoista? Hollanti on pinta-alaltaan hieman suurempi kuin Etelä-Suomen lääni ja siellä noin kolme kertaa Suomen väkiluvun verran väestöä. Ehkä suomalainen vaan tarvitsee enemmän tilaa. :-D

Hollanti
Pinta-ala on 41 548 km2
Väkiluku 16 730 632 ihmistä.

Suomi
Pinta-ala 338 440,83 km2
Väkiluku 5 498 450

Etelä-Suomen lääni
pinta-ala 34 388,26

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu

Pääkaupungin väitetty asuntopula taitaa olla paljolti yksi tekosyy, jolla pääkaupungin vihreät todistelevat itselleen, että jatkuva maksimaalisen kasvun tavoittelu on heidän kohdallaan ihan hyväksyttävää. :-)

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Kyllä ihmisille tilaa riittää. Kaikki maailman ihmiset mahtuisivat seisomaan Inarinjärven jäällä tai voisivat tulla majoitetuiksi kapselihotelliin joka olisi kaksi kilometriä kanttiinsa ja kilometrin korkea.

Noin pääkaupunkiseutumme kokoisella alueella asuu Tokiossa, Kawasakissa ja Jokohamassa yhteensä liki 40 miljoonaa ihmistä. Kaupunkien rajoja ei tosin huomaa.

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin

Tokiossa ei väestö asu kapselihotelleissa. Miksi näin ääriesimerkki?

Käyttäjän PerttiRampanen kuva
Pertti Rampanen

Mielenkiintoinen "elämäkerta" Ilmari Schepel!
Tämä on minunkin maani. Toki omistan evakon poikana hiukan maata Karjalankannaksellakin. Meidän omistusoikeutemme ei kansainvälisten lakien mukaan ole sotien johdosta miksikään siellä muuttunut.

Mutta asiasta toiseen. Profiiliselvityksessäsi lainaat erästä elämänviisautta: "jos ei ole asiaa, niin olepa hiljaa". Varmasti joiltain osin tarpeetonta hölösuisuutta esiintyy tälläkin palstalla. Mutta kuka määrittelee mikä sanottava on tarpeellista, asiallista, ja mikä ei?

Luulen, että tänne kirjoittavan henkilön mielestä sanottavansa saattaa olla hyvinkin asiallista. Pitää asian esiin nostamista tärkeänä. Eikö silloin hänen kirjalliseen asuun pukemansa hengentuote ole näkökulmana tärkeämpää kuin, että joku lukija kirjoituksen "lyttää"? Mutta totta kai siitä voi eriävän mieliteensä lausua, kirjoitusta asiallisesti kritikoida.

Käyttäjän hilkkalaronia kuva
Hilkka Laronia

Hieno, kunnon ploki, rehellisesti ja avoimesti kerrot, oli mukava lukea tuo pakolaisajattelusi selvin sanoin, ilonen kiitos siittäki ja muutenki mie sanon, kyllä kansainväliset tyypit on huippuseuraa ussein!

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

Ilmari, haluaisitko kommentoida, mitä MH17 -lennon kohtalo on vaikuttanut keskusteluilmapiiriin Alankomaissa, ja mitä sen sivujuonteena tullut viime aikojen kohu Suomen Buk-ohjuskokeista on merkinnyt?

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel

Itse onnettomuus oli tietenkin valtakunnallinen trauma ja järkytys. Nyt kun totuus pikku hiljaa paljastuu, niin pääministeri Mark Rutte kyllästyy yhä enemmän Venäjän häiriköintiin. Tuoreen väliraportin yhteydessä hän poltti jo pahasti päreensä ja sanoi, että venäläisten disinformaation aalto saisi jo riittää. Tässä englanniksi (plus rutkasti trollikommentteja):

http://www.dutchnews.nl/news/archives/2016/10/rutt...

Suomalaisten yhteistyöstä on oltu kiitollisia ja myös Suomen suuttumus tietovuodosta uutisoittiin laajasti. Mikäli oikein muistan niin oltiin kyllä sitä mieltä, että suomalainen toimittaja oli osasyyllinen tohon sotkuun.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset