Elämä jatkuu

NL ja Natsi-Saksa: Aseveljet/Waffenbrüder 1939-1941

  • Waffenbrüder/Братья по оружию (Brest 22.9.1939)
    Waffenbrüder/Братья по оружию (Brest 22.9.1939)
  • kenr.ltn M.von Wiktorin, kenr.Heinz Guderian ja prik.komentaja Semjon Krivoshein (Brest 22.9.1939)
    kenr.ltn M.von Wiktorin, kenr.Heinz Guderian ja prik.komentaja Semjon Krivoshein (Brest 22.9.1939)
  • "Säähavainnot Mannerheim-linjalla", 1939: ohuita pilviä> sade>hurrikaani>täyspilvisyys/pimeys
    "Säähavainnot Mannerheim-linjalla", 1939: ohuita pilviä> sade>hurrikaani>täyspilvisyys/pimeys
  • Chicago Daily Tribune, 11.1.1940
    Chicago Daily Tribune, 11.1.1940
  • Vjatšeslav ja Adolf (Pravdan etusivu, 18.11.1940)
    Vjatšeslav ja Adolf (Pravdan etusivu, 18.11.1940)

Tänään, 25. marraskuuta, on kulunut tasan 77 vuotta siitä kun Neuvostoliiton 9. armeijakunnan komentaja, kenraaliluutnantti Mihail Duhanov, armeijan sotaneuvoston jäsen prikaattikomissaari Porfiiri Furt sekä puna-armeijan esikunnan 1. osaston päällikkö eversti Aleksander Jermolajev antoivat Leningradin sotilaspiirin komentajalle selonteon joukkojen etenemisvaiheista suunnitellussa hyökkäysoperaatiossa (в планируемой наступательной операции)....ja seuraavana päivänä "kajahtivat" siis ns. Mainilan laukaukset.

Minkä takia siitä pitäisi kirjoittaa blogi? Siitä valitettavasta syystä, ettei tietyistä tosiasioista yksinkertaisesti enää puhuta itänaapurissamme. NL:n/Venäjän tarkoin valikoidut historiansivut ovat yhtäkkiä taas valkoiset; joko ilman tekstiä tai uudelleen kirjoitetut. Professori Timo Vihavainen toteaa omassa blogissaan (joka käsittelee niin suomalaisia kuin venäläisiä sotamyyttejä) aiheellisesti, että "Venäläiset taas puolestaan elävät erittäin sakeassa myyttien kyllästämässä ilmapiirissä" samalla kun lisää siihen, että "Ylpeydelle venäläisillä on hyvät perusteensa, kuten on suomalaisillakin".

Myyteistä puheen ollen, minua on aina ärsyttänyt (ja olen siitä venäläisystävieni kanssa usein väittelyt), että Suuri Isänmaallinen Sota muka alkoi vasta 22.6.1941, joka siellä on virallinen muistopäivä. Lähihistorian lyhyt ja tyly kertaus on paikallaan:

  • Neuvostoliitto ja Natsi-Saksa solmivat 23. elokuuta 1939 hyökkäämättömyyssopmuksen, johon kuului myös etupiirijako ("salainen" lisäpöytäkirja)
  • Tämä perussopimus (Deutsch-sowjetischer Nichtangriffspakt/Договор о ненападении между Германией и Советским Союзом) laajeni myöhemmin kahteen sopimukseen taloudellisesta yhteistyöstä (11.3.1940 sekä 10.1.1941) ja vielä huhtikuussa 1941 Saksa ja Neuvostoliitto sopivat miljoonan öljytonnin lisätoimituksesta, viljan sekä muiden raaka-aineiden lisäksi
  • Reilu viikko sopimuksen allekirjoituksen jälkeen Natsi-Saksa hyökkäsi Puolaan 1.9.1939
  • Neuvostoliitto hyökkäsi Puolaan 17.9.1939 (joka on siis Suuren Isänmaallisen Sodan eli VOV:in todellinen aloituspäivä; virallisen 22.6.1941:n sijasta)
  • Adolf Hitlerin ja Josif Stalinin joukot pitivät yhteisen voitonparaatin 22. syyskuuta 1939 Puolan Brest-Litovskissa, Puolan valtaamisen kunniaksi (ks. alla oleva linkki **) ja 28. syyskuuta sovittiin miehitysalueiden jaosta
  • Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen 30.11.1939
  • Saksan Moskovan suurlähettiläs Friedrich von der Schulenburg raportoi Berliiniin alussa innostuneesti puna-armeijan saavutuksista talvisodan rintamalla ja ehdotti samalla laajempaa laivastoyhteistyötä Itämerellä
  • Stalin allekirjoitti 5.3.1940 Lavrenti Berijan laatiman käskyn 22 000:n puolalaisupseereiden ampumisesta Katynin metsässä. Teloittajana toimi Vasili Mihailovitsh Blohin, urakalla..
  • Neuvostoliitto miehitti Latvian 15.4.1940, Liettuan ja Viron 16.4.1940 sekä Bessarabian 28.4.1940. Sen jälkeen Neuvostoliitto aloitti 14.6.1941 kymmenien tuhansien siviillien pakkosiirron Baltian maista Siperian vankileireille
  • Puna-armeijan suhteellisen heikko menestys talvisodassa vaikutti siihen, että Adolf Hitler aloitti jo elokuussa 1940 operaatio Barbarossan suunnittelun (Moskovan suurlähettiläs von der Schulenburgin painavista varoituksista huolimatta)
  • Natsi-Saksa hyökkäsi Neuvostoliittoon 22.6.1941 (ja Neuvostoliitto aloitti yllättäen Helsingin pommitukset 25.6.1941)
  • Maailmanlaajuinen kaaos ja tragedia jatkuivat aina vuoden 1945 kesään saakka
  • Sodan jälkeen Stalin pyrki tukahduttamaan suuren isänmaallisen sodan muiston. Tarkoitus oli keskittyä tulevaan ja uusiin vihollisiin sekä unohtaa menneet. Stalin luultavasti pelkäsi, että hänen harjoittamaansa brutaalia sodankäyntiä ja ihmishenkiä vaatineita ratkaisujaan tullaan kritisoimaan tulevaisuudessa (kuten alkuperäistä aseveljeyttäkin). Stalinin käskystä ei juhlittu lainkaan voitonpäivää. Kuitenkin Stalinin kuoltua ja Nikita Hruštšovin tullessa valtaan, voitonpäivää alettiin juhlia 9. toukokuuta. Nykyisin kyseinen juhla on paisunut paisumistaan ja viralliseksi perusväittämäksi on tullut mantra, että "Venäläiset pelastivat yksin koko maailman...".

Jotta meidänkin osaltamme suhteellisuudentajumme (sodasta yleensä) pysyisi uomassaan, niin tässä ote prof Timo Vihavaisen jo aiemmin mainitusta blogikirjoituksesta (Kannaksen suurtaisteluista) : "Venäläinen sotahistoria liioittelee notorisesti omia saavutuksia ja siihen on usein tarttunut ajan stalinistista henkeä, jonka avoimen sovinistinen suhtautuminen tosiasioihin poikkeaa suuresti meikäläisestä. Olisi kuitenkin virhe kuvitella, että suomalainen puoli kirjoittaisi objektiivista sotahistoriaa. Jokaisella asianosaisella on näkökulmansa, joka ei voi olla vaikuttamatta. Muuan tärkeä ulottuvuus ovat taistelukentän tapahtumat ja saavutetut menestykset ja kärsityt tappiot. Olisi pelkästään naiivia kuvitella, että totuutta tällä tasolla voitaisiin löytää ottamatta huomioon vastustajan omia tietoja. Suomalaistenkin antamat tiedot vihollisten tappioista ovat usein reilusti liioiteltuja" (Lähde).

Sen haluan vielä toistaa omana, niin sanottuna varmana mielipiteenä, että Neuvostoliiton Toinen Maailmansota (Suuri Isänmaallinen Sota) alkoi sunnuntaina 17.9.1939 ja että ne ensimmäiset kaksi sotavuotta olivat kaikin puolin häpeällisiä..

Seuraavat vuodet (1941-1945) olivat sentään sankarilliset, ilman muuta, ja saamme olla kiitollisia siitä, että Neuvostoliitto, yhdessä Liittoutuneiden kanssa, löi Natsi-Saksan, entisen aseveljensä.

**"Woe to the grass where elephants fight,
but a hundred times woe to the grass where elephants make love"                                                        (kerrassaan erinomainen unkarilaisblogi, joka ei vanhene)

Kiinnostavat lähteet:

Suomi Neuvostoliiton ulkopolitiikassa 1939—1940

Documents from the Archives of the German Foreign Office 1939-1941

Finland in Great Power politics 1939-1940

Nazi-Soviet Relations 1939-1941

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

24Suosittele

24 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (22 kommenttia)

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

Alimmassa kuvassa näkyvä Pravdan etusivu 18.11.1940 julkaistiin vain muutamia päiviä sen jälkeen, kun Molotov oli käynyt Berliinissä neuvottelut Hitlerin ja Ribbentropin kanssa 12.-13.11.1940 siitä, sopiiko Führerille, että Neuvostoliitto vie kesken jääneen talvisodan aikomaansa päätökseen Suomen kanssa etupiirijaon hengessä. Ilmeet neuvotteluissa tuskin ovat olleet yhtä muikeat kuin Pravdan julkaisemassa valokuvassa.

http://www.worldfuturefund.org/wffmaster/Reading/G...

Hitlerin "ei käy" saattoi sillä kertaa olla Suomen pelastus.

Eero Mattila

Loistava yhteenveto.
- Myytteihin perustuva politikointi ikävä kyllä jatkuu, vaikka osapuolten nimet onkin vaihtuneet. Faktoihin perustuvaa päätöksetekoa näkee entistä harvemmin. Mitenhän Ukrainassa käy, EU-jäsenyys kosiskelun myötä Venäjä miehitti osan maata ja nyt Ukraina on saamassa jäsenyyden ja vapaan liikkuvuuden alua kasvaa...

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel

Kiitos. Tällainen yhteenveto alkoi olla tarpeellinen. Olen sen verran seurannut sikäläistä VOV-hypeä, että alkoi ottaa pattiin, niin paljon kuin tykkäänkin venäläisistä ja venäläisestä kulttuurista (olen siis russofiili, mutta realistinen sellainen).

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari

Kiitokset erinomaisesta historiakatsauksesta. Miten aina löydätkin näitä lähteitä?

Mielestäni on myytti, että suomalaiset vihaisivat venäläisiä. Ehkä enemmänkin olemme pahoillamme siitä, että tavalliset venäläiset ovat aina joutuneet kärsimään huonosta johdosta. Minulla on selitys tähän ja se on maaomistus. Menehän sanelemaan sääntöjä pohojalaaselle isännälle niin ymmärrät mitä tarkoitan.

Venäjän kansalle uskotellaan, että lännen uhka on niin suuri, että on pakko satsata ensi vuonna kolmannes budjetista sotilas- ja turvallisuusmenoihin. http://www.verkkouutiset.fi/ulkomaat/venajan_budje...

Eikö todellakaan ole muuta vaihtoehtoa kuin valmistautua sotaan? Jo muinaiset roomalaiset tiesivät, että ulkoinen uhka pitää kansan yhtenäisenä (mutta siitä huolimatta ei Roomakaan ollut ikuinen).

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel Vastaus kommenttiin #13

Kiitos, Matti, purjehtijabroidini!

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel

Tällainen, tyly mutta paikkansa pitävä lähimenneisyyden kertaus tekisi terää laajempaan jakeluun (erityisesti kyrillisillä kirjaimilla...). Tällaista se yksinkertaisesti oli; ei se siitä vaikenemalla/pimittämällä parane. Päinvastoin.

Mikkolo Paganinsky

En tunne olevani Neuvostoliitolle/Putinille kiitollisuuden velassa näistä vuosista 1941-1945. Ehkä sen takia, että en ole russofiili. Voi harmi!

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel

Minusta pitäisi osata tehdä selkeä jako: Neuvostoliitto oli kansainvälisesti täysin Natsi-Saksaan rinnastettava roisto 1939-1941, mutta tuli sen jälkeen "järkiinsä" (1941-1945). Siitä eteenpäin, sen jälkeen kun mustafasismi oli lyöty, entinen meno jatkui ja NL piti yllä Itä-Euroopan punafasismia aina vuoteen 1991 saakka...

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Ilmari, "Myyteistä puheen ollen, minua on aina ärsyttänyt (ja olen siitä venäläisystävieni kanssa usein väittelyt), että Suuri Isänmaallinen Sota muka alkoi vasta 22.6.1941, joka siellä on virallinen muistopäivä."

Ärsyttäisi minuakin. Mikä maa se sitten mahtoi olla, joka pommitti ahkerasti syntymäkaupunkiani Poria 1.12.1939. ??
Äitini kertoman mukaan se pommitus tuli kyllä silloin yllätyksenä tavalliselle kansalle ja kuolonuhrejakin syntyi. Porissahan oli useita suuriakin tehdaslaitoksia ja Reposaaren satama.

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel

Tässä varsin kiinnostavia ja vähän tunnettuja neuvostopropagandajulisteita, jotka koskivat NL:n ja Suomen suhteita (vuosilta 1922-1944):

http://redavantgarde.com/collection/show-collectio...

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

Julisteessa vuodelta 1940, tekstillä "С каждым шагом победа ближе, нам не страшен мороз и пурга. Становитесь, герои, на лыжи! По пятам настигайте врага!" tyylinäyte Puna-armeijan taistelutavasta ei koomisuudessaan oikein vakuuta katsojaa.

Vihreäpukuisena lumesta erottuvan joukon Dektjarev DP27:ää etualalla käyttävä pikakivääriampuja tulittaa suksilta seisaaltaan, tukien asettaan suksisauvoihinsa. Talvisodassa tällaisen ampujan eliniän ennuste olisi jäänyt todella lyhyeksi.

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel Vastaus kommenttiin #15

Hyvä kun katsoit ne läpi. Se on harvinainen sivusto, jonka sattumalta löysin. Siinä on muitakin "merkillisiä" julisteita.

Käyttäjän jukkamikkola kuva
Jukka Mikkola

30.11.1939
klo 6 Sää + 1ºC, lumisadetta, heikko itätuuli
klo 7.00 Alkoi tulla kranaatteja Linnanmäen seudulle ja siitä itään ja kaakkoon. Tykkituli jatkui harvahkona. Kuului lentok. surinaa.

Näin Talvisota alkoi 3. Rajakomppanian osalta Kivennavalla ja sitä kesti 105 päivää. Komppaniasta tehtiin sodan kestäessä Divisioonan alainen panssaritorjuntakomppania.

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel

Blogini perimmäinen syy ei ole kuitenkaan talvisodan muistelua yleensä vaan se, ettei itänaapurissamme millään tavoin enää muisteta omaa syyllisyyttä siihen saatikka aseveljeyttä Natsi-Saksan kanssa. Yhtäkkiä Suuri Isänmaallinen Sota olikin ainoastaan puolustussotaa...

P.S. Tämä kuuluu sarjaani "laatublogeja", johon tein paljon pohjatyötä. Siihen sopii mainiosti tämän blogistanin mahdollisuus ajastukseen. Blogi oli siis työn alla melko pitkään ja laitoin etukäteen sen julkaisupäiväksi 25.marraskuuta.

Huomasin muuten, ettei vastaavaa ominaisuutta ole vapaavuoron puolella.

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila

Tässä blogissa on erinomainen kiteytys Neuvostoliiton historian vääristellyistä ja vaietuista vuosista. Toivottavasti tämä tulkinta saadaan pian koulukirjoihin Suomessa - ja Venäjällä. Sitä sopisi levittää myös Tampereen Lenin-museon kautta...

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel
Anja Lahma-Mulari

Hei, Ilmari, kiitos kirjoituksestasi. Jossakin vaiheessa olisi hyvä kirjoittaa myös siitä, miksi Talvisodan rauha tehtiin juuri silloin, kun Suomi oli sortumaisillaan. Stalinilla oli muitakin syitä kohtalaisen nopeaan rauhantekoon kuin Ranskan ja Ison Britannian suunnitelma tulla Ruotsin kautta apuun. Ranskalaiset ja englantilaiset olivat ehkä kiinnostueempia Ruotsin malmikentistä kuin Suomen pelastamisesta. Hanke kuivui kokoon, kun ruotsalaisilta kysyttiin, passaisiko heille, että länsimaat tulisivat Ruotsin kautta Suomeen, vastaus oli: "Silloin Ruotsin olisi pakko suhtautua Suomeen kuten viholliseen." Että sitä pohjalta.

Käyttäjän MattiMulari kuva
Matti Mulari

Erittäin hyvä kirjoitus Ilmarilta. Vaatinut paljon työtä ja paneutumista asiaan. Kiitos Ilmari!

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel

Kiitos, Matti ja Anja. Kannattais vissi kääntää venäjän kielelle...

Käyttäjän JaakkoWilenius kuva
Jaakko Wilenius

Kiitos hyvästä kirjoituksesta. Kyseinen liitto oli näitä "epäpyhiä" alliansseja, mitä II maailmansodan alla solmittiin. Aivan tällaisena kauhuskenaariona voi miettiä, mitä olisi tapahtunut, jos länsi olisi julistanut sodan myös Neuvostoliitolle sen hyökättyä Puolan selkään. Saksan tekninen ja taktinen ylivoimaisuus sekä strateginen taito yhdistettynä Neuvostoliiton valtaviin resursseihin olisi ollut kammottava kombinaatio taistelukentällä. Onneksi Euroopalle näin ei tapahtunut:)

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel

Niinpä, Jaakko. Itse toivon ennen kaikkea sitä, että tällainen lyhyt, selkeä yhteenveto toimitettaisiin venäläisnuorison eteen. Kysehän on faktoista ja yhteisestä historiasta...(lienee turha toivo?).

Käyttäjän JaakkoWilenius kuva
Jaakko Wilenius

Siinä olet kyllä oikeassa. Venäjällä menneisyydenhallinta on jäänyt aika vähiin. Kipeitä asioita on jäänyt käsittelemättä. Esimerkiksi kun Stalin kuoli ja gulageilta vapautettiin satoja tuhansia tekaistuin syin vangittuja ihmisiä niin saivatko he oikeutta ja joutuivatko vangitsijat oikeuteen? Kumpikaan asia ei toteutunut. Entiset vangit joutuivat elämään loppuelämänsä hanttihommissa traumojensa ahdistamana. Vartijat puolestaan saivat täydet etuudet, mutta kohtaamisiakin tapahtui.

Suosittelen lämpimästi lukemaan Orlando Figesin kirjoittaman kirjan "Kuiskaajat". Kirjailija on tehnyt valtavan työn dokumentoidessaan näitä asioita. Meni pitkään sulatellessani lukemaani.

Meni vähän aiheesta sivuun, mutta vain vähän.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset