Elämä jatkuu

Kauhuhistoria ei anna unohtaa itseään...

 

Stepan Karagodin

Stepan Karagodin (Карагодин Степан Иванович, 1881-1938).

Tomskissa, aikaisin aamulla 1. joulukuuta 1937, 56-vuotias Stepan Karagodin haetaan kotoa Stalinin salaisen poliisin, NKVD:n, taholta. Häntä syytetään "suhteista Japanin sotilastiedostelun kanssa" ja hänet ammutaan 21. tammikuuta 1938 - taas yksi täysin mielipuolisen Stalin-terrorin miljooneista, syyttömistä uhreista.

Vuonna 2012 hänen lapsenlapsenlapsensa Denis Karagodin päätti ryhtyä tutkimaan keitä siihen olivat varsinaisia syyllisiä. "Suuret nimet" ovat kaikkien tiedossa (Stalin, Ježov, Jagoda, Berija jne), mutta ketkä olivat pyövelit paikan päällä? Kuka antoi Tomskissa käskyt ja kuka panoi liipaisinta?

Denis karagodin

Denis Karagodin suoritti valtavan tutkimustyön...

Jekaterina Noskova, NKVD-beul te Tomsk

Jekaterina Noskova, NKVD-pyöveli, Tomsk

Denis (joka muuten juuri valmistui Tomskin yliopiston filosofian laitokselta) joutui alussa kärsimään ikävistä nimittelyistä ("naiivi, jolla on jalat irti maasta"), mutta pääsee siitä huolimatta lähes mahdottomaan tavoitteeseensa. Sitkeän tutkimustyönsä tuloksena ja jonkin verran onnen avulla hän saa neljän vuoden aikana hirvittävän kokonaiskuvan kaikille näkyviin. Stepan-isoisä ammuttiin 21. tammikuuta 1938, yhdessä 35 muun kohtalotoverin kanssa. Pyöveleinä toimivat Nikolai Ivanovitsh Zyrjanov (synt. vuonna 1912), Sergei Timofejevitsh Denisov (synt.vuonna 1892) sekä Jekaterina Mihailovna Noskova (synt. vuonna 1903). NKVD:n paikallisten työntekijöiden nimet, aina kuulostelijoista ja kuorma-autokuskeista naispuolisiin, tuomioiden kirjoittaviin konekirjoittajiin asti - Denis sai kaikkien nimet selville. Hän on ilmeisesti ainoa entisen Neuvostoliiton asukas, joka pystyi kartoittamaan näin yksityiskohtaisesti oman, terrorin murskaaman sukulaisensa kohtalo. Eikä Denisin käsittely lopu tähän; hän valmistelee parhaillaan oikeudenkäynnin, jossa pyrkii saamaan jälkijättöisesti kaikille osallistuneille henkilöille tuomion. Ehkä tämäkin tuntuu naiiviltä, mutta kenellä oli aiemmin kaikkien syyllisten nimet paperilla?

Denis Karagodin kuuluu siihen ryhmään Venäjän kansalaisista, jotka eivät enää suostu unohtamaan neuvostohistorian verisiä vuosia, jolloin valtio kääntyi omia kansalaisia vastaan. Olihan niitä jaksoja, jolloin nämä mustat vuodet tulivat päivänvaloon (Stalinin kuoleman jälkeen ja myös glasnostin aikana), mutta jo hyvin pian historiankirjoituksesta tuli taas valtion historiankirjoitusta..

Omassa blogissaan Denis tiivistää asian varsin hyvin muutamalla, kuivalla lauseella: "Yksi ihminen tappaa toisen ja sanoo jälkikäteen: tiedettäkö, olen hänet tappanut, mutta tässä on teille todistus siitä, että olen hänet rehabilitoinut - nyt kaiken pitäisi olla kunnossa".

Siihen hän vastaa yksiselitteisesti "Ei, asia ei ole ollenkaan kunnossa; ikinä ei ole syntynyt yhteiskunnallista itsetutkiskelua - saatikka katumusta tai sovintoa".

De gevangenis in Tomsk waar Stepan Karagodin opgesloten zat

Tomskin vankila, jossa Stepan Karagodin joutui istumaan ennen teloitustaan

Denisin menestyksellinen tutkimusmatka isoisänsä pyöveleiden henkilötietoihin on herättänyt internetissä laajan keskustelun: "Maamme virallisen historiankirjoituksen ohella on olemassa myös toinen historia - piilotettu, karkeapintainen ja ilman seuraamuksia". Näin kirjoittaa journalisti Ilja Milshtein (Илья Мильштейн). "Se on tuo ikuinen kansalaissota, jota valtio harjoittaa kansaa vastaan ja jossa pyövelit ovat aina voittajia. Tai vielä pahemmin. Valtioon sidoksissa olevat pyövelit ja uhrit muodostavat näennäisesti yhtenäisen kokonaisuuden, yhtenäisen kansan".  Siitä väkisin syntyy ajatus kahdesta Venäjästä, jotka joutuvat tuijottamaan toisensa silmiin: vartioiden maa ja vankien maa. Mutta siitä syntyy myös toivo, että maa edes joskus muuttuu; vaikka samanaikaisesti herää myös epäilys onko sovinto ylipäänsä mahdollista, kaikkien näiden rikosten ja kärsimysten jälkeen? Voisivatko edes lastenlapset löytää sovinnon?

------------------

Denisin tutkimus, jonka kirjallinen teksti antaa lukea itseään detektiivin tapaan, osoittaa, että näin voi todella tapahtua. Sen jälkeen kun hän oli julkaissut isoisänsä pyöveleiden nimet, hän sai kirjeen yhden pyövelin lapsenlapselta, Julialta...

Niloaj Zyrjanov met zijn zoontje

Pyöveli Nikolai Zyrjanov opettaa poikaansa ampumaan....(kuva Julian suvun kotialbumista)

Julia kirjoittaa Denisille näin:

"Jo useana yönä en ole enää saanut unta; se on yksinkertaisesti mahdotonta. Olen kaiken lukenut ja tutkinut ne dokumentit, jotka ovat esillä Teidän nettisivullanne. Olen hirveän paljon ajatellut (...). Oma järkeni sanoo, etten ole syyllinen siihen mitä on tapahtunut, mutta en pysty pukemaan sanoiksi miltä minusta tuntuu..."

Äidin puolelta isöäidin isä ilmiannettiin ja hänet haettiin aivan samaan aikaan kuin isoisänne. Hänkään ei ikinä palannut kotiin. Hänen kotiinsa jäivät neljä pientä tyttölasta, joista isoaitini oli nuorin. Ja nyt paljastuu, että samassa suvussamme on ollut yhtä aikaa uhreja ja pyöveleitä.....On hirveä katkeraa kun sitä alkaa tajuamaan; hyvin kivuliasta...Silti en pysty koskaan ottamaan etäisyyttä omasta suvustani, vaikka olisi minkälaista tahansa...

On enää mahdotonta korjata sitä tuskaa, jonka nämä ihmiset ovat aiheuttaneet. Seuraavien sukupolvien tehtävä on yksinkertainen: tästä ei saa vaieta; kaikki asiat ja tapahtumat on mainittava nimellä. Minun kirjeeni tarkoituksena on kertoa Teille, että nyt tiedän tästä meidän suvumme häpeällisestä historiansivusta ja että annan Teille minun täydellisen tukeni.

Meidän yhteiskunnassamme ei ikinä tapahdu muutoksia ellei koko totuus nousee veden pintaan. Nuo Stalinin uudet patsaat eivät ilmestyneet noin vaan. Stalinin uudet patsaat...sen ymmärtämiseen ei yksinkertaisesti riitä järkeä....(...).

Mielelläni kirjoittaisin ja kertoisin Teille vielä lisää, mutta kaikkein tärkeimmän olen jo sanonut - häpeän suunnattomasti; jopa niin paljon, että saan siitä fyysistä kipua. Ja tuntuu katkeralta, etten voi tehdä mitään muuta kuin kertoa Teille, että olen tuon Nikolai Zyrjanovin sukulainen ja että ajattelen Teidän isoisäänne kirkossa. Kiitoksia Teille siitä valtavasta työstä, jonka olette tehneet totuuden puolesta, niin raskas kuin onkin. On olemassa toivoa, että yhteiskuntamme tulee vihdoin järkiinsä teidän tapaisten ihmisten ansiosta. Vielä kerran kiitos ja antakaa minulle anteeksi!"

Julian sähköpostin liitteinä tulivat muutamia valokuvia Nikolai Zyrjanovista "Koska niiden löytämiseen kuluisi Teiltä liian paljon aikaa":

NKVD-beul Nikolaj Zyrjanov

NKVD-pyöveli Nikolai Zyrjanov (hänen Julia-lapsenlapsensa Denisille antamat kuvat)

Denis Karagodin kirjoittaa omassa vastauksessaan Julialle muun muassa näin: 

"Olen todella kiitollinen Teille ja huomaan, että olette loistava ihminen (...). Ja olen ylpeä siitä, että voin tämän teille sanoa suoraan ilman minkälaisia taka-ajatuksia. Ette löydä minusta vihollista saatikka kiusaajaa; olen vain ihminen, joka vihdoin ja viimein haluaa panna lopullinen piste Venäjän loputtomaan verilöylyyn. Meidän pitää siihen saada loppu. Luulen, että se on mahdollista. Ojennan sovinnon käteni (...). Olette tehneet kirjeenne avulla tärkeimmän - olette ollut rehellinen (...). Sielurauhaa Teille ja ennen kaikkea puhdasta omatuntoa. En minä, eikä kukaan minun sukulaisistani, tule ikinä syyttämään Teitä mistään (...).

Kiitän Teitä sydämeni pohjasta ja olen iloinen siitä, että elämääni on ilmestynyt uusi, kaunis ihminen - Te.

Kiitos Teille!" 

(vaikuttava kirjeenvaihto löytyy TÄÄLTÄ)

-----------------

(Bloggaajan tekemä käännös hollannin kielestä, kääntäjä Egbert Hartmanin luvalla)

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

22Suosittele

22 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (17 kommenttia)

Pekka Iiskonmaki

Tässä tämä kuuluisa laki, jolla tuomittiin.

https://ru.wikipedia.org/wiki/58-%D1%8F_%D1%81%D1%...

Naapurini rouvan isoisä sai tuomion 1949 ollessaan 81 -vuotias. Hän sai tuomioksi 25 + 5 -vuotta.

Hän kumarsi ja kiitti moneen kertaan tuomaria hänen optimistisesta uskostaan elinikänsä johdosta.

Tuomio tuli 58§/2

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel

Näin on, kohtalotovereita on uskomattoman paljon. Tämä Denisin tekemä tutkimustyö on kuitenkin ainoa laatuaan ja mikä parasta: hän sai reaktion pyövelin jälkeläiseltä. Kyllä, Venäjälläkin elää toivo jostain paremmasta (kuin nykymeininki). Hieno ja sisukas mies, tuo Denis!

Pekka Iiskonmaki

Viron pahin pyöveli eli Lasnamäellä kortterissaan yli 90 -vuotiaaksi, eikä Viron itsenäistyttyä uskaltanut asunnostaan ulos astua. Vaimo hoiti kaikki asiat.

Johannes Käbin. Helppoa ei patun viimeiset vuodet olleet. Hän ei sentään paennut Virosta.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Johannes_K%C3%A4bin

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel Vastaus kommenttiin #3

Tämä mies pääsi Guinnesin ennätyskirjaan ja sai (valitettavasti) kuolla rauhassa, alkoholismiin liittyvään sydänkohtaukseen:

http://ilmari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/82102-vasil...

Niko Sillanpää

"Olette tehneet kirjeenne avulla tärkeimmän - olette ollut rehellinen"

Ainoa tapa välttää pimeys on puhua aina (parhaan tietämyksensä mukaan) totta ja päättää, että toden puhuminen on aina paras vaihtoehto, olivat seuraukset mitä tahansa. Aika monelle henkilökohtainen seuraus on (ollut) mitä traagisin, mutta voi vain yrittää uskoa, että se on ainoa tapa estää vaipuminen kansanmurhan tilaan.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Venäjälläkin on anteeksiannon ja historian hyväksymisen mahdollisuus nyt jo haudoissaan makaavien kommunistipyövelien tekemistä.

Pol-Potin toverit päätyivät ehkä kommunisteista kaikkein radikaalimpaan teurastukseen, jolloin kaikki silmälasipaiset päätettiin johdon agendan mukaan poistaa uutta hallintoa uhkaavina " intelligentteinä".

Isäaurinkosella oli tiettävästi määräykset teloitettettujen määrien suhteen, riippumatta siitä, olivatko nämä kommunismiskeptisiä, vai ei. Johtaja vain määräsi, että muutamien miljoonien täytyy poistua kommunismiuskonnon idean tukemisen oikeutukseen.

Pekka Iiskonmaki

#8
Molemmissa maissa kauan olleena on Lauri Kiiskin kokemukset minulle ihan uusia.

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel

"Venäjälläkin on anteeksiannon ja historian hyväksymisen mahdollisuus nyt jo haudoissaan makaavien kommunistipyövelien tekemistä".

Mutta kun klikkaat aloituksessa tuon kuvalinkin "Stalinin uudet patsaat", huomaat päinvastaisen kehityksen....

Pekka Iiskonmaki

#10
Kukaan ei tunne Venäjää kokonaan. Se on niin valtava kokonaisuus.

Ilmari tietää mistä puhuu. Minulle Venäjä on rakas muisto, kun soi............

https://www.youtube.com/watch?v=moyBlTti2_g

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Tänä vuonna paljastettiin Orelissa koko Venäjän historian ensimmäinen julkinen muistomerkki Iivana Julmalle. Tapaus on sikäli ymmärrettävä, että juuri Iivana perusti kaupungin 450 vuotta sitten.

Paljastustilaisuudessa kuvernööri kuitenkin kertoi, että valtakunnan historian kolme tärkeintä suurmiestä ovat Iivana Julma, Pietari Suuri ja Josif Stalin.

Vuoden 2016 virallinen linja.

Käyttäjän RaunoLintunen kuva
Rauno Lintunen

Suomalais-saksalaiset natsit teloittivat setäni 1941. Toisen setäni Stalinin miehet pelastivat. Yksi tätini vangittiin ja heitettiin mereen matkalla yhdelle natsien keskitysleireistä.

Ikuinen kunnia sankareille. Mitään ja ketään ei unohdeta!

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel

"Mitään ja ketään ei unohdeta! "

Aivan oikein, Rauno. Juuri siitä on kysymys, vaikka itse valtio pyrkii unohtamaan näitä surullisia tapahtumia..

Pekka Iiskonmaki

Raimo. Oliko setäsi vakooja?

Pekka Iiskonmaki

#13
En unohda minäkään. Miksi Enn oli vankileirillä ilman mitään syytä 12,5 -vuotta?

Minä olisin puhdistanut hieman Virossa, mutta se ei saanut kannatusta, koska Viro on sivistysvaltio.

Virossa ei ole jostain syystä kommunisteja.

Käyttäjän JaakkoWilenius kuva
Jaakko Wilenius

Ilmarilta jälleen mielenkiintoinen kirjoitus. Menneisyyden hallinnan laiminlyönti selittää kyllä osin nämä Stalinin uudet patsashankkeetkin. Kirjoitus kuitenkin osoittaa, ettei menneisyyttä pääse pakoon. Toisaalta tunkio on niin jättimäinen, ettei poliittista tahtoa sen kunnolla pöyhimiseen helpolla löydy. Jeltsin aikaan näytti kyllä hetken siltä, että toivoa olisi.

Luitko Ilmari ehdottamani kirjan "Kuiskaajat"? Se sivuaa hyvin aihetta.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset