*

Elämä jatkuu

Neljä tapaa suhtautua itänaapuriimme

  • Venäjän ja Suomen kulttuurierot, Lewisin mallin mukaan
    Venäjän ja Suomen kulttuurierot, Lewisin mallin mukaan
  • Lewisin mallin käyttöohje/seloste (klikkaa suuremmaksi)
    Lewisin mallin käyttöohje/seloste (klikkaa suuremmaksi)

Maapallon jokaisella maalla on oma geopoliittinen todellisuutensa. Pohjolamme tosiasiat ovat jokaisen suomalaisen tiedossa, viimeistään Juho Kusti Paasikiven jykevällä lainauksella "Tosiasioiden tunnustaminen on kaiken viisauden alku" (joka oli hänen arvostamaansa englantilaisen historioitsija Thomas Babington Macaulayn lause). Väinö Tanner kertoi "Kahden maailmansodan välissä: muistelmia 20- ja 30-luvuilta"-kirjassa, että isä aurinkoinen vastasi venäjänkielentaitoiselle Paasikivelle syksyllä 1939 yhtä jykevästi näin: "Geografialle me emme voi mitään, ettekä tekään voi sille mitään". Se sitten toden teolla huomattiin..

Tämä olkoon siis lähtökohtamme, niin menneisyydessä, nyt kuin vastaisuudessa. Ei sen kummempaa. Mutta miten nykysuomalaiset suhtautuvat itänaapuriimme? Oheinen asennejako perustuu professori Arto Mustajoen mainioon esitelmään, jonka hän piti eilen Suomussalmella. Täällä pohjoisessa, itänaapurimme ei ole ainoastaan läsnä Raatteen muiston kautta, mutta myös siitä syystä, että peräti 10 % kunnan itärajasta edustaa samalla valtakuntamme itärajaa. Kainuussa monet ovat muutenkin aktiivisesti kiinnostuneita elämästä rajan toisella puolella, osittain johtuen siitä, että asumme "pelkorajan" (eli suunnilleen 4-tien) itäpuolella.

Millä tavalla suomalaiset suhtautuvat venäläisyyteen ja Venäjään?

  • Entusiastit
  • Realistit
  • Välinpitämättömät
  • Vihaajat

Näihin prof Mustajoen havaitsemiin neljään pääasenteisiin on helppo yhtyä, mutta samalla pitää muistaa, että meissä jokaisessa saattaa olla useita näitä asenteita yhtä aikaa. Jatkan, vapaamuotoisesti, hieman niiden tarkastelua. 

Entusiastit:

Tämä on kiintoisa ryhmä, johon kuuluvat niin entiset stallarit, neukkudiggarit, venäläisklassikoiden ihailijat kuin venäläisrockin fanit (jonka suosio on kovassa kasvussa, etenkin pääkaupunkiseudulla). Siksi jakaisin itse tuon entusiastit-luokan kulttuurientusiasteihin ja poliittisiin sellaisiin. Kulttuurientusiastin asenne on sellainen, että "venäläinen kulttuuri on maailman paras"!  He eivät ole kiinnostuneita politiikasta, eivätkä ota millään kantaa Venäjän ulkopolitiikkaan vaan ovat vakuuttuneita venäläisestä, ylivoimaisesta "henkevyydestä", mikä se sitten onkaan.. Sen sijaan poliittiset entusiastit puolustavat, etenkin nettikeskustelussa, nykyistä Venäjää henkeen ja vereen eivätkä kauhean hyvin siedä kritiikkiä. Tähän ryhmään kuuluvat monet vasemmistolaiset, (entiset?) stalinistit mutta myös äärioikeistolaiset. Ilmiö on hirveän mielenkiintoinen, varsinkin kun otetaan huomioon, että tämän hetken Venäjä on äärikapitalistinen maa, jossa ei ole kunnollista ammattiyhdistystoimintaa tms. Todennäköisesti moinen asenne perustuu osittäin perinteiseen USA:n vastaisuuteen ja osittain äidinmaitoon..

Realistit:

Tähän ryhmään kuuluvat suomalaiset hyväksyvät geograafiset tosiasiat ja pyrkivät ylläpitämään hyviä suhteita itärajamme yli, niin yritys- kuin yksilötasolla. Monet heistä ovat hyvin perillä Venäjän asioista ja omaavat kokemuksia myös Neuvostoliiton ajoilta. Realistin asenne on sellainen, että "ollaan kavereita, tehdään kauppaa ja kunnioitetaan toisiamme". Kuitenkin: ilman sinisilmäisyyttä saatikka ruskeakielisyyttä. Edesmennyt Ilmari Susiluoto tai näyttelijä Ville Haapasalo ovat mainiot esimerkit sellaisesta suhtautumisesta, jota myös venäläiset kunnioittavat ja ihailevat. Suomi tarvitsee koko ajan lisää näitä idäntaitoisia kansalaisia. Kielimuuri on edelleen suurin ongelmamme ja vain noin 3% suomalaisista tulee toimeen venäjän kielellä.

Välinpitämättömät:

Nämä suomalaiset ovat sitä mieltä, ettei on aivan samantekevää mitä tapahtuu itärajan takana. EVVK. Yhtä sotkua ja ikuinen banaanitasavalta...

Vihaajat:

Heidän mielestään Venäjä on kaiken pahan symboli ja alkujuuri, johon kuuluu tuo kuuluisa voissa paistaminen jne. Tämän ryhmän asenne muistuttaa Reaganin luonnehdintaa aiemmasta Neuvostoliitosta: the empire of evil eikä siinä asenteessa ole hirveästi tapahtunut kehitystä, ajan kuluessa.

Vuosien saatossa (olen 66-vuotias) minulle on muodustunut käsitys, että iso osa suomalaisista edustaa realisteja, vaikka muutkin ryhmät ovat hyvin edustettuina. Jokaisella suomalaisella on hyvinkin pätevä syy kuulua siihen ryhmään mihin kuuluukin. Tämä blogi ei olekaan arvostelu vaan pikemmin katsaus, Arto Mustajoen vangitsevan esitelmän pohjalta.

Kulttuurierot

Samassa luennossa Arto Mustajoki käsitteli myös eri maiden kulttuurieroja ja huomautti, että "länsi" edustaa vaan murto-osan koko maapalloväestön ajattelutavasta. Me (omasta mielestämme/ylimieliesti) "sivistyneet demokraatit" olemme vähemmistöä. Siitä huolimatta länsi dominoi maailmaa ja yrittää opettaa kiinalaisia, intialaisia, venäläisiä, afrikkalaisia ym miten pitää elää ja miten pitää hallinnoida. BRICS-maiden vastaisku on ollut väistämätön seuraus lännen typerästä ylimielisyydestä, joka sai kliimaksinsa 1990-luvulla (kun maailmalla oli muka enää vain yksi "supervalta"). EU:n ulkopolitiikka idän suuntaan on ollut suorastaan katastrofaalinen (Romania, Bulgaria, Ukraina) ja sen ainoana tarkoituksena oli houkutella nämä maat pois Venäjän vaikutusvallasta. Sen seurauksena Ukraina lienee nyt Euroopan köyhin maa. "EU-maissa" Bulgariassa ja Romaniassa rehottaa edelleen korruptio (kuten Ukrainassa koko ajan).

Richard Donald Lewis:in Lewisin mallin mukaisesti (klikkaa kuvat) Suomi sijaitsee kulttuurisesti Saksan ja Kiinan välimaastossa, yhdessä Viron kanssa. Kiinnostavan kolmion väreistä on helppo huomata pienetkin erot. Suomi vihreänä, vähän sinertävämpänä, on sinisen ja keltaisen määritelmän väliltä. Sininen=lineaarisen aktiviinen-rauhallinen, faktoihin perustava, päättäväinen suunnittelija. Keltainen=reagoiva-kohtelias, rakastettava, sopeutuva, komppromissi, hyvä kuuntelija. Punainen=erittäin aktiivinen-lämmin, tunteikas, puhelias, impulsiivinen (klikkaa seloste).

Uskonnot vaikuttavat meihin enemmän kuin uskommekaan. Bysanttilaisen Venäjän ja luterilaisen Suomen kulttuurierot ovat suuret ja meidän kannattaa muistaa, että me suomalaiset olemme aivan yhtä "erilaisia" kuin mitä venäläiset meille ovat. Hollantilaistutkija Geert Hofstede:n mukaan suomalaiset ovat enemmän individualisteja kuin taas venäläiset ovat enemmän kollektivismiin taipuvaisia. Myös valtaetäisyydessä on suuri ero. Paljon muitakin eroja/yhtäläisyyksia on ja hän, joka on siitä kiinnostunut, kannattaisi netin kautta etsiä Hofstede:n tutkimukset eri maiden kulttuurieroista. Tämä blogi ei riitä siihen, mutta antoi ehkä kimmokkeen, aivan kuten Arto Mustajoki teki. Mainio luennoitsija!

Aiheeseen liittyvä blogi vuodelta 2012 ("Miksi venäläiset käyttäytyvät kuten käyttäytyvät?")

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

8Suosittele

8 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (59 kommenttia)

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

Noinhan se pääpiirteittäin menee. BRICS-maat eivät kuitenkaan ole ainakaan tähän mennessä olleet suuri suksee, lähinnä IC ja muut perässähiihtäjiä.

http://www.cnbc.com/2016/10/15/brics-summit-in-goa...

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel

Näin on, mutta koko idea lähti siitä, että oltiin umpikyllästyneitä yksinapaiseen maailmaan. Ymärrän heitä hyvin.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

Primus motor taisi olla Kiina ja yuan kansainväliseksi vaihtovaluutaksi.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Harvoin olen yhtä mielellään realisti kuin nyt.

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman

"Vi har stora oenigheter, det ska inte döljas, sa Sergej Lavrov efteråt på presskonferensen." - Ruotsin ja Venäjän jäiset suhteet pakottavat meidät suomalaiset yhä syvemmälle realismiin.

http://www.aftonbladet.se/nyheter/a/E8QaA/lavrov-v...

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel

Realismia tämäkin: Suomen ilmatilan loukkaukset 2005-2015 (sotilaskoneet). Yheensä 30 tapausta, joista Venäjä 14, USA 7, Ruotsi 6, Norja 1, Belgia 1 ja Ranska 1. Muistammeko minkälaiset otsikot? Venäläiskoneet oikein etusivuilla ja iltauutisissa. Muista sotilaskoneista......en muista nähneeni yhtäkään uutista.

Kuitenkin voidaan hyvinkin olettaa, että venäläissotilaskoneet lentävät paljon useammin Suomenlahden yllä, koska tuo heidän kotimaansa sattuu olemaan vieressä...geografiaa, nääs.

Lähde:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_ilmatilan_lou...

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel Vastaus kommenttiin #12

Hyvä, että löysit; minulta menivät ohi (kun eivät olleet etusivun lööpeinä).

Käyttäjän TomiVaalisto kuva
Tomi Vaalisto Vastaus kommenttiin #14

Kyse on realismista:

Venäläiset kiinnostavan enemmän sen jälkeen kun Venäjä harjoitteli ydinasehyökkäystä Ruotsia vastaan pitkäperjantaina 2013.

Krimin miehityksen ja sodan aloittaminen Ukrainassa ei vähennä "kiinnostusta" ja toivotaan, että ilmatorjuntamme on valmiina.

Käyttäjän TomiVaalisto kuva
Tomi Vaalisto

Königsberg - Kaliningradia lukuunottamatta Venäjän läntisin raja on Vironlahdelta Suursaarelle ja siitä Narva-Joensuuhun.

Mitähän ne venäläiskoneet esimerkiksi Porvoon kohdalla Suomen ilmatilassa tekevät sata kilometriä rajansa ulkopuolella?

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #24

Ne olivat matkalla sinne Königsbergiin kapeaa Itämeren kansainvälistä lentoreittiä myöten ja kapeimmalla kohdalla koukkasivat Porvooseen päin syystä tai toisesta. Länsirajalla ei tämän kanssa ole ollut tekemistä.

Osaan kyllä kuvitella kuinka nöyryyttävää Venäjälle on huoltaa Königsbergiä tuollaista pitkää ja kapeaa reittiä myöten, kun aiemmin ovat lentäneet sotilaskoneillaan suoraan Baltian yli minkä mielivät. Juuri siksi on turha väittää, etteikö Venäjällä olisi alueellisia intressejä Itämeren ranta-alueilla. Ei siinä öljyä tai muita luonnnvaroja enää tarvita lisämotivaatioksi.

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel Vastaus kommenttiin #27

Tuo lentoväylän kapeus on varmasti osatekijä. Joka tapauksessa hieman alle puolet ilmatilaloukkauksista oli venäläiskoneiden tekemiä.

Käyttäjän TomiVaalisto kuva
Tomi Vaalisto Vastaus kommenttiin #32

Aluevesiraja on Suomen ja Viron keskinäisellä sopimuksella rajoitettu enintään kolmen merimailiin kansainvälisen 12 merimailin sijaan. Kansainväistä vettä ja ilmatilaa kapeimmillaan on noin 10 kilometrin leveydeltä Suomen ja Viron alueiden välillä.

Jos pilotti pystyy laskeutumaan 50 metriä leveälle lentokentälle niin miksei muka pystyisi lentämään vähintään 10 km leveällä kansainvälisellä alueella.

Ihan sivujuonteena Android-puhelimen navin tarkkuus on muutamia metrejä - voisi olettaa venäläiskoneissa olevan jonkinnäköinen paikannusjärjestelmä.

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel Vastaus kommenttiin #35

Kuten todettiin: 14 kertaa venäläissotilaskone ei pystynyt siihen ja 16 kertaa jonkun muun maan sotilaskone....

Näinhän se menee: venäläinen ryssii ja muut tekevät virheitä, eikö?

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen Vastaus kommenttiin #32

Kapea?

Lentokoneen on sentään laskeutuessaan osuttava kiitoradallekin, mutta Suomenlahdella oleva itä-länsisuuntainen kansainvälinen laivaväylä ja sen yläpuolella oleva lentoväylä ovat leveydeltään yhteensä 10 kilometriä: 5 km leveä lännestä itään -suunnassa ja 5 km leveä idästä länteen -suunnassa.

Lentäjän kannattaisi harjoitella vaikkapa Uralin itäpuolisessa ilmatilassa, kunnes oppii pysyttelemään tuon levyisellä reitillä. Itämeren ylle tulisi laskea vain ne pilotit, jotka ovat läpäisseet tämän ammattitaitovaatimuksen satelliitti- ja inertianavigoinnin aikakautena.

Venäjällä on Suursaaressa myös suurkantamatutka, joka epäilemättä kykenee paikantamaan laajassa ilmatilassa havaitut tutkakaiut. On heidän vallassaan päättää, antaako lennonjohto reaaliaikaista palautetta reitiltään hoiperteleville. Asia on tietenkin toinen, jos ilmatilan loukkaus on käsketty.

Kyse on ennen kaikkea asenteesta.

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel Vastaus kommenttiin #38

Hannu kirjoitti: "Kyse on ennen kaikkea asenteesta".

Sitä minäkin yritin sanoa: venäläiset ryssii ja muut tekevät vaan virheitä...

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen Vastaus kommenttiin #39

Ryssiväthän ne näköjään muutkin... Mistä muuten on peräisin tuo siteeraamasi tilasto?

Joskus käytetään nimitystä "valtionilma-alus" koneista, jotka ulkoisesti muistuttavat matkustajakonetta, kuljetuskonetta tai liikesuihkukonetta. Mitä niiden sisuksissa on (esim. tiedustelulaitteistoa), sitähän ei ulospäin näy. Olisi kiinnostavaa tietää, moniko Suomen ilmatilaa loukanneista koneista kantoi ripustimissaan näkyvää asekuormaa.

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel Vastaus kommenttiin #40

Lähdelinkki (ja taulukko) löytyy viestistä 11.

Käyttäjän TomiVaalisto kuva
Tomi Vaalisto Vastaus kommenttiin #39

Vuoden 2011 jälkeen venäläiskoneet ovat tunkeutuneet Suomen ilmatilaan kymmenen kertaa, jenkit viisi kertaa, ruotsalaiset kaksi kertaa ja ranskalaiset sekä belgialaiset kerran.

2005 - 2010 venäläiskoneet ovat tunkeutuneet Suomen ilmatilaan neljä kertaa, jenkit kaksi kertaa, ruotsalaiset neljä kertaa ja norjalaiset kerran.

Vain yksi ilmatilaloukkauksia tehnyt maa tekee simuloituja ydinaseiskuja lentokoneillaan itsenäisten valtioiden alueelle.

Mistähän asiasta realistin pitää olla huolissaan ilman sinisiä silmiä ja ruskeaa kieltä?

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel Vastaus kommenttiin #42
Käyttäjän TomiVaalisto kuva
Tomi Vaalisto Vastaus kommenttiin #43

Viestissä 33 spekuloidaan asiaa itänaapurimme näkökulmasta.

Paljon tärkeämpää on oma reagoimisemme asiaan. Erilaisista sotilasliitoista on ollut paljon kirjoituksia, mutta omasta mielestäni ja Rajavartiostossa palvelleena tärkeämpää olisi luopua Ottawan sopimuksesta, joka kieltää jalkaväkimiinat.

Syksyllä 1981 Kaakkois-Suomen Rajavartiostossa palvellessani Puolaan julistettiin sotatila, mikä aiheutti meillekin "hiljaisen hälytyksen". Kolmessa tunnissa olimme vastuualueella kaikkine tarpeinemme ja alueen olisi pystynyt suluttamaan nopeasti. "Vihreillä miehillä" olisi ollut ylivoimainen tehtävä soluttautua tuota kautta.

Käyttäjän ilkkasiren62 kuva
Ilkka Sirén Vastaus kommenttiin #42

Ruotsalaiset loukkasivat Suomen ilmatilaa 13.1.2017. Asiasta uutisoitiin: "Ruotsin lähetystö pahoitteli epäiltyä ilmatilaloukkausta"
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-200000504775...

Suomen presidentti Niinistö soitti Putinille viime syksynä. Sen jälkeen samana päivänä venäläiset loukkasivat ilmatilaamme kahdesti. Suomella oli koneet valmiudessa ja ne tekivät tunnistuslennot, saivatpa valokuvattua kummatkin venäläiset loukkaajat. Venäjä reagoi asiaan: "Venäjä kiistää molemmat ilmatilaloukkaukset"
http://yle.fi/uutiset/3-9217194

Realisti saattaisi pitää näiden kahden naapurimaan tapaa reagoida tekemiinsä ilmatilaloukkauksiin erilaisina.

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel Vastaus kommenttiin #53

Tämä realisti ajattelee näin: Itse edustan jo kauan Keijo Korhosen näkemystä, että tässä pysyvässä geopoliittisessa tilanteessamme "riippumattomuus, yhdistettynä lujaan puolustustahtoon, on paras turvamme". Kyse on hintalapusta: tänne ei yksinkertaisesti kannata tulla (kenraali Gustav Hägglund sanoi saman, taannoin aamutelevisiossa, mutta hieman eri sanoin). Järkevinta lieneekin tällainen asenne: ollaan kavereita ja tehdään kauppaa, mutta annetaan turpaan kun on tarvista. Kyllä, kaverikin sen ymmärtää.

Lisätietoa tässä:
http://ilmari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/231381-puol...

Käyttäjän ilkkasiren62 kuva
Ilkka Sirén Vastaus kommenttiin #54

Meillä oli v. 1939 puolustusvoimiemme johdossa realisti, Mannerheim. Hän tiesi Talvisodan kynnyksellä, että puolustautumismahdollisuutemme olivat todella heikot. Suomella ei ollut kunnollisia edellytyksiä puolustautua mutta rauha tuli viime hetkellä. Hinta oli kova. Nyt on Ilmari rauhoittavaa kuulla sinulta, että nyttemmin asiat ovat kunnossa. Voimasuhteet sotapotentiaalin suhteen ovat suunnilleen tasan. Annetaan turpaan kun on tarvis.

Ari Pesonen kertoo seuraavaa:

"Tuoreimpana sotilaallisena toimena Venäjän presidentti Vladimir Putin määräsi eilen 9.2.2017 Venäjän asevoimat yllätysharjoituksiin, joihin osallistuu 45 000 sotilasta ja 1700 sotakonetta. Sotakoneista harjoituksissa on mukana muun muassa 150 lentokonetta ja 200 ilmatorjuntajärjestelmää, - ja kaikki läntisen sotilaspiirin ilmatorjuntajärjestelmät.

Putinin käskystä sotilasyksiköt on harjoitusten ensimmäisenä päivänä saatettu korkeimpaan taisteluvalmiuteen.

Kerta ei ole ensimmäinen, kun Venäjä rykäisee hyökkäysvalmiuteen vähintään noin 50 000 sotilaan armeijan ja täyden sotakoneistuksen vuorokaudessa.

Nykysodankäynnin ensimmäinen avainsana on nopeus, toinen avainsana on nopeus ja kolmas avainsana on nopeus.

Jos et kykene toimimaan parissa tunnissa, olet hävinnyt. Kykenisikö Suomi vastaamaan 24 tunnissa tai edes 48 tunnissa noin 50 000 sotilaan venäläishyökkäykseen ilman että ihan koko peli olisi parissa päivässä menetetty?

http://aripesonen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/231269...

Pesonen toisessa blogikirjoituksessaan:
"Gerasimov on myös todennut, että kun Venäjän aloittaa sotilaalliset toimet, ne tehdään rauhanajan ryhmityksestä niin, ettei kohdemaalla olisi ennakkotietoa tulevasta interventiosta (”начало военных действий группировками войск (сил) мирного времени”).

Olisi todella nöyryyttävää, jos Venäjä kykenisi lamauttamaan esimerkkinä Suomen ilmapuolustuksen korkeintaan yhden tunnin minuutilleen suunnitellulla salamamuotoisella ohjushyökkäyksellä ilman että Suomi ehtisi laittaa tikkuakaan ristiin. Suuren tykistön ammukset saisivat olla edelleen rauhassa varastoissa ja samoin kuin 230 000 sotilaan reservit saisivat olla rauhassa kotonaan.

Suomen pitempiaikainen selviytyminen kriisissä ja sodassa perustuu muilta saatuun apuun ja täydennyksiin. Suomen lähtökohta on ollut, että etenkin asetäydennyksiä voitaisiin saada kriisin ja sodan kuluessa. Sotilaat olisivat omasta takaa, mutta aseet eivät."

http://aripesonen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/230338...

Täytyy pistää kommentti Ari Pesoselle, että syytä huoleen ei ole. Me annamme turpaan, jos tarvis tulee.

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel Vastaus kommenttiin #55

Lähetä viestisi myös Gustav Hägglundille, jooko?

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2014031918138050_u...

P.S. Joko löysit itsesi tuosta jaosta (entusiastit, realistit, välinpitämättömät, vihaajat)?

Käyttäjän ilkkasiren62 kuva
Ilkka Sirén Vastaus kommenttiin #57

En näe mitään syytä lähettää viestiä Hägglundille, koska juuri hän on sitä mieltä, että annamme turpaan, jos on tarvis. Hän siis jo tietää, että syytä huoleen ei ole.

Tuossa luokittelussa sijoitan itseni realistiksi. Mielestäni realistia kuvaa se näkemys, että suomalaiset tulevat venäläisten ihmisten kanssa toimeen. Tästä kovasti arvostamani Ilmari Susiluoto on kertonut hyviä esimerkkejä. Venäjän nykyinen valtiojohto on kuitenkin imperialistinen, eurooppalaisen suvereenin valtion alueen valloittanut toimija, joka käy sotaa euroopan maaperällä Ukrainassa. Tämä nykyinen Venäjän valtiojohto poikkeaa politiikassaan merkittävästi Jeltsinin harjoittamasta Suomen- politiikasta.

Olen henkilökohtaisesti harjoittanut ulkopolitiikkaa Venäjän suuntaan, pyrkinyt vaikuttamaan kohtaamiini venäläisiin Suomessa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että venäläisen turistin kohdatessani autan mielelläni esim. jos he kysyvät tietä, autan pulmatilanteissa: esim. prepaid- liittymän ostossa tai tuoteselosteen tulkkaamisessa, jos venäjän kielistä tekstiä ei ole saatavilla. Näin venäläiset turistit ehkä huomaavat, että Putinin hallinnon valvoman median jakelema disinformaatio ei pidä yhtä todellisuuden kanssa.

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel Vastaus kommenttiin #58

No, hyvä. Ollaan pitkälti samaa mieltä. Kirjoitin realisti Ilmari Susiluodosta tällaisen muistoblogin. Hieno mies! Juuri sellaisia Suomi tarvitsee, mutta ovat valitettavan harvassa:

http://ilmari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/215692-ilma...

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Kun retrospektiivisesti muistelen omaa lapsuuttani, niin isäni vakiolause jokaisessa aamiaispöydässä Hesaria lukiessa oli toivomus siitä, että "joku vielä joskus nujertaa tuon Ryssän!". Ikävä kyllä hän ei ehtinyt nähdä Neuvostoliiton romahdusta, vaikka merkit siitä olivatkin jo ilmassa, kun vielä kuolinvuoteen ääressä puhuin hänen kanssaan politiikkaa.

Nukuimme lapsena vanhemman sisareni kanssa samassa huoneessa ja muistan kuinka sisareni pelkäsi Seutulaan laskeutuvien koneiden ääniä ajatellen, että jos "venäläiset hyökkäävät".

En koskaan ole tullut ajatelleeksi oliko kasvuympäristömme tuossa mielessä traumoja tai ennakkoluuloja idättävää (samantapainen se silloin oli monien muidenkin kavereiden perheissä), mutta tämän blogin luettuani aloin tuumia asiaa.

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel

Prof Arto Mustajoki kertoi hauskasti, että hän on ilmajokelaisen papin poika ja sielläpäin (etenkin siihen aikaan) puhuttiin venäläisistä ja Neuvostoliitosta pelkästään pahaa. Vaikka hän oli omien sanojensa mukaan kiltti lapsi, hän päätti tehdä isälle pienen "jäynän" aloittamalla venäjän kielen opiskelua. Alussa shokki olikin kova ja kommunistisyytteet sinkoilivat kylässä myös. Kesti omaa aikaansa ennen kuin huomattiin, ettei siitä suinkaan ollut kyse.

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

Jospa nyt sitten sen verran avauduttaisiin tässä vertaistukiryhmässä ja kerrottaisiin, että isäni perhetausta on punaisesta Suomesta ja äitini perhetausta valkoisesta Suomesta ja näinollen olen saanyt nyrkinkokoisesta lähtien kuulla päivittäistä kinastelua oikeistolaisen ja vasemmistolaisen maailmankatsomuksen välillä ja jo lapsesta asti toiminut tulkkina vanhempieni välillä kun he eivät ymmärtäneet toistensa ajatuksia vaikka molemmat suomenkielisiä olivatkin...

Käyttäjän TomiVaalisto kuva
Tomi Vaalisto

Isäni isä oli liian nuori Punakapinaan, mutta hänen Frederik -veljensä Paraisilta osallistui Tampereen taisteluihin, josta hän pääsi pakenemaan Näsijärven jään yli ja joutui saksalaisten vangiksi, mikä oli hyvä juttu. Ruotsikielinen punikki kun yleensä pääsi hengestään valkoisten käsissä.
Vakaumuksellinen kommunisti hän oli koko ikänsä ja minullekin hän antoi Neuvostoliitto sekä Maailma & Me lehtiä.

Äitini on Simpeleeltä ja veli venäläisestä muistuttaa edelleenkin juoksuhaudanpätkä ja maahan kaivettu tykkiasema hänen kotitalonsa nurkilla. Rajalle on matkaa kolme kilometriä. Karjalassa oltiin valkoisia ja äitini isä ei joutunut alaikäisenä rintamapalvelukseen vaan vartioi punasotureita vankileirillä. Hän kertoi sieltä monta karmeaa tarinaa.

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

Tämä lyhyt väitöskirja-arvostelu (itse kirjaa en ole lukenut) on mielenkiintoinen ja antaa perspektiiviä ryssävihaan Suomessa: Ryssävihan kulta-aika

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel

Sekin alkaisi olla muuten väitöskirjan arvoinen ilmiö: monien vasemmistolaisten sekä äärioikeistolaisten Putin-ihannointi sekä Venäjän nykyisen ulkopolitiikan sinnikäs puolustaminen netissä ("poliittiset entusiastit").

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

Minäkin olen itsekseni ihmetellyt, miksi niin moni ihminen, niin vasemmistolainen kuin oikeistolainenkin, suhtautuu Venäjään aivan kuin se olisi Neuvostoliitto.

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

NÄin psykiatrina en malta olla piruilematta, jotta suomalainen helposti näkee venäläisessä asioita, joista ei itsessään pidä, vaikkapa taipumuksen viinan juontiin.

Julkisella sektorilla lähiesimieheni äidinkieli on venäjä, vaikka hän tiettävästi onkin krajalaisinkeriläistä alkuperää. Vinoilen välillä toteamalla "Jest, kommandir!". Hyvinhän nuo lääkärit ainakin Suomeen sopeutuvat.

Käyttäjän TomiVaalisto kuva
Tomi Vaalisto

Nykyistä Venäjää pitää arvioida mitä se on nyt.
Se ei ole enää suurvalta vaan naapureitaan piinaava häirikkö, joka on rikkonut tekemänsä perustavanlaatuisimmat kansainväliset sopimukset valtaamalla ja miehittämällä Krimin niemimaan sekä käymällä sotaa Itä-Ukrainassa. Novorussia jäi kuitenkin Putinilta perustamatta kun sotakone hyytyi Mariupolin porteille. Venäläistä sopimussotilasta kun tuskin kiinnostaa kuolla vieraalla maalla parin sadan euron kuukausipalkalla Putinin puolesta. Sama ongelma näkyy Syyriassa: Palmyran valloitus Isikseltä oli suuri propagandavoitto, mutta voima ei riittänyt pitämään sitä ja ISIS valloitti sen takaisin.

Tälläkin hetkellä Venäjä miehittää Georgiaa, Moldovaa sekä Tsetseniaa, jonka se ensin tuhosi kivikaudelle.
Venäjän ylintä ystävää Lukashenkoa hirvittää Valko-Venäjälläkin pidettävä Zapad 2017 sotaharjoitus koska Venäjän asevoimat on vuokrannut maan rautateiltä 4 162 junavaunua, joiden määränpää on Valko-Venäjän puolella. Kun vastaava Zapad-harjoitus pidettiin 2013, vaunuja tilattiin vain 200.

Käyttäjän ilkkasiren62 kuva
Ilkka Sirén

"LÄNTINEN sotilasliitto Nato ilmoitti vuosi sitten siirtävänsä tänä keväänä Baltiaan ja Puolaan yhteensä neljä pataljoonaa itäisten jäsenmaidensa tueksi. Sotilaiden kielenkäyttöön ilmestyi samalla uusi termi, Suwalkin kapeikko.

Termillä tarkoitetaan Venäjään kuuluvan Kaliningradin ja Valko-Venäjän välistä muutaman kymmenen kilometrin matkaa Puolan ja Liettuan rajalla. Läntisten arvioiden mukaan Venäjän maahanlaskujoukot pystyisivät katkaisemaan Baltian maiden maayhteyden muihin Nato-maihin ”kapeikossa” salamannopeasti.
Noin neljän tuhannen Nato-sotilaan sijoittamista Puolaan ja Baltiaan on pidetty lähinnä symbolisena eleenä.

VENÄJÄ vastasi Naton ilmoitukseen kertomalla kolmesta uudesta divisioonasta länsirajallaan ja Kaliningradin joukkojen vahvistamisesta."
http://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005065936.html

Divisioona on kooltaan 10.000-20.000 sotilasta
https://fi.wikipedia.org/wiki/Divisioona

Jos Venäjä hyödyntää Zapad 2017- harjoitusta Valko-Venäjän johtajan syrjäyttämiseksi, se tarvitsee savuverhoksi väitetyn länsiprovokaation. Krimin kohdalla Sevastopolin laivastotukikohdan haavoittuvuus oli yksi "selitys" sille miksi Venäjän tunnuksettomat joukot valtasivat Krimin. Kaliningradin "uhattu asema" ja siihen liittyvä välikohtaus voi olla moderni versio Mainilan laukauksista. Jos tilanne eskaloituu niin Venäjä-entusiastit lähtevät ajamaan Venäjän versiota tapahtumista.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Kiistely Sevastopolin laivastoasemasta sai aikaan sodan Venäjän ja länsivaltojen välillä myös 1850-luvulla ja sen sodan laineet löivät Itämerelle asti.

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel

On tärkeätä tiedostaa, että Venäjä HALUAA olla taas suurvalta, 1990-luvulla koetun kaaoksen jälkeen. Se on koko käyttäytymisen takana ja jonkinlaisen alemmuuskompleksin surkea tulos. Maa ja sen kansalaiset maksavat siitä nyt kovan hinnan kun sen pienehkö talous ei oikein siedä moista..

Käyttäjän ilkkasiren62 kuva
Ilkka Sirén

Juuri tämä haluamiseen suhtautuminen erottaa Venäjän myötäilijän realistista. Minäkin haluan yhtä sun toista, se ei kuitenkaan oikeuta minua toteuttamaan halujani, jos niiden toteuttaminen aiheuttaa hengen ja terveyden uhkaa toisille. Minä ymmärrän kognitiivisella tasolla, että Venäjä haluasi olla suurvalta mutta se EI missään nimessä oikeuta sitä toimimaan mielensä mukaan.

Eräs kolumnisti ilmaisi asian osuvasti: Meidän ei pidä suhtautua Venäjään kuin vähä-älyiseen koulukiusaajaan. "No se nyt on semmonen, meidän pitää ymmärtää sitä."

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel Vastaus kommenttiin #60

Siitä kirjoitin aiemmin "Miksi venäläiset käyttäytyvät kuten käyttäytyvät"-blogin, jossa mm. Mihail Gorbatshovin analyysi kansallistraumasta.

Käyttäjän ilkkasiren62 kuva
Ilkka Sirén Vastaus kommenttiin #61

Juuri tätä traumaa venäläiset hyödyntävät suomalaisten kanssa asioidessa. Silloin kun venäläinen ministeri tai kenraali seuraavan kerran alkaa veisata traumoista oman toimintansa oikeuttamiseksi niin silloin pitäisi puuttua asiaan.

Ruotsalaiset tähän kykenevät vrt. demariministeri Margot Wallström ja Lavrov muutama päivä sitten. Suomalaiset (pres. Niinistö & ministeri Soini) eivät sano suoraan Lavroville Krimistä ja Ukrainasta, Margot sanoo. Sitä suoraan sanomista venäläinen arvostaa, tästä kertoo mm. Ilmari Susiluoto.

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel Vastaus kommenttiin #62

Minä puhun sekä venäjää että suoraan, venäläisten kanssa. Sinusta on pahaa mennä sanomaan kun en tunne koko miestä muuten kuin somesta. Kerro itsestäsi lisää.

P.S. Sauli Niinistö puhuu epäselvästi ja monimutkaisesti suomeksikin ja omille kansalaisilleen, joten ymmärrän hyvin, että sama "juristimeno" jatkuu ulkomaillakin.

Käyttäjän ilkkasiren62 kuva
Ilkka Sirén Vastaus kommenttiin #65

Minä kyllä lähinnä tarkoitin nimenomaan presidenttiä ja keskeisiä ministereitä, heidän pitäisi osata puhua asioista suoraan. Jos eivät osaa niin sitten olisi opeteltava.

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel Vastaus kommenttiin #66

Ensin pitää oppia puhumaan suoraan Suomen kansalle ja vasta sen jälkeen ulkomaanpelleille.

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu

Realistin toiminnallinen johtopäätös:
Pyritään integroimaan Venäjä Eurooppaan. Maantieteellisen Euroopan väestöstä karkeasti viidennes asuu Venäjällä, joten homma olisi taloudellisesti todella kannattava.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

Johan tuota yritettiin, tunnetuin seurauksin. Venäjän Federaatiossa käyttää valtaa Vladimir Putinin hallinto, joka määrää yksinvaltaisesti suuntaviivat politiikalle. Siinä taas ei integroida Venäjää Eurooppaan, vaan korkeintaan päinvastoin.

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu

while failed
failed = !try(integrate)
end

Aikanaan kihloihin mentyäni sain tulevalta appiukolta lahjaksi katajanpalan, jossa oli teksti 'Ole sitkeä kuin kataja'.
Tunsi ilmeisesti tyttärensä. No kyllä minunkin kestämiseen on varmaan tarvittu ihan yhtä paljon sitkeyttä...

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel

Kiinnostavaa miten paljon uskonnot ovat vaikuttaneet eri maiden/kansojen toimintakulttuuriin. Tuosta Lewisin mallista esimerkiksi huomaa, että Viro ja Latvia sijaitsevat sinisen ja keltaisen välillä kun taas Liettua ja Puola ovat "kaukana", sinisen ja punaisen välissä. Venäjä on lähellä välimeren maiden meininkiä.

Myös Inglehart–Welzel:in kulttuurikartta kertoo uskonnon vaikutuksista samansuuntaisesti:

http://www.worldvaluessurvey.org/images/Cultural_m...

(Arto Mustajoki käsitteli omassa puheenvuorossaan myös näitä kulttuurieroja)

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

Suosittelen lukemaan Martti Ahdin kirjoittaman elämäkerran : Ryssänvihassa. Elmo Kaila 1888-1935 ( WSOY 1999 ).

Teoksen lukemisen myötä aukeaa huikea näköala myös nykypäivän Venäjän vihaajiin ja myös suhteellisuudentaju palaa ennalleen jos enää on palatakseen.

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel

Minäpoika piipahdan taas lähiulkomaille (itärajan puomi ei ole kovin kaukana). Hyvä kommenttiketju tästä tuli. Kiitos!

Tunnin päästä ilmestyy ajastimen kautta uusi blogini: suosittelen (vaikka itse sanonkin). Heips!

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel

Terveisiä pelottavasta itänaapurista. Tankkasin (70 snt/l) ja ostin jäätelön (мороженое). Venäläinen tullinainen oikein nauroi ja ihmetteli eikö ole liian kylmää ilmaa siihen. Kerroin olevani северный человек.

Käyttäjän ilkkasiren62 kuva
Ilkka Sirén

Pelkäätkö Venäjää? Kerro lisää.

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel Vastaus kommenttiin #63

Ilkka, kuten huomasit, Suomen "pelkoraja" kulkee suunnilleen 4-tietä pitkin ja tiedätkö mitä?

Minä asun peräti 5-tien itäpuolella....

(pelkurit lännessä ja pelottomat idässä)

Käyttäjän ilkkasiren62 kuva
Ilkka Sirén Vastaus kommenttiin #64

"Kainuussa monet ovat muutenkin aktiivisesti kiinnostuneita elämästä rajan toisella puolella, osittain johtuen siitä, että asumme "pelkorajan" (eli suunnilleen 4-tien) itäpuolella."

Minkälaiseen kyselytutkimukseen tämä pelkorajan veto perustuu. Miten pelkoraja käsitteenä määritellään?

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel Vastaus kommenttiin #67

Kerro lisää omista peloistasi Venäjän suhteen; avaudu. Itse kerroin jo, etten pelkää, mutta puolustan takuuvarmasti Suomen itsenäisyyttä, jos niin pahasti menee.

Ole hyvä, kerro omista peloistasi. Itse vastasin pelkokysymykseesi (hieman ivallinen viestisi 63). Nyt on sinun vuorosi. I am all ears!

Käyttäjän ilkkasiren62 kuva
Ilkka Sirén Vastaus kommenttiin #68

Minulla ei ole pelkoja, joten tyhjästä on paha nyhjästä.

"Terveisiä pelottavasta itänaapurista" -Tämä viesti herätti kysymyksen siitä, että koet itänaapurin pelottavaksi.

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel Vastaus kommenttiin #70

Onko sarkasmi tuttu käsite?

Kun luet jokaisen päivän iltasanomia tai iltalehtiä, tiedät varsin hyvin mistä puhutaan "idän vaarasta". Edelleen odotan kuitenkin sinun omakohtaista vastaustasi: pelkäätkö itänaapuria? Tyhjästä jne ei kelpaa vastaukseksi. Puhu mieluummin suoraan ("tarvitsemme Nato, muuten emme selviä!").

Vielä kerran: olen Keijo Korhosen miehiä ja heitä on sittenkin enemmän kuin natokiimaisia (joiden kannatus lienee 21 %:n luokkaa),

Käyttäjän ilkkasiren62 kuva
Ilkka Sirén Vastaus kommenttiin #71

Tarkoittanet siis iltapäivälehdissä esiintyvää russofobialla leimaamista - projisoidaan eri mieltä olevaan venäjäpelko, jotta sitä voi käyttää vähättelevänä argumenttina. "Sanot niin/näin, koska olet russofobi". Venäjän hallinto käyttää russofobialla leimaamista tämän tästä kun hallinto haluaa kritisoida länsimaita tai länsimaisia toimijoita. Suomalaiset putinistit eivät russofobialla leimaamisessa jää ahkeruudessa isännistään jälkeen.

E N P E L K Ä Ä V E N Ä J Ä Ä.
Toivottavasti tuo nyt tuli selväksi. Mielestäni Suomen tulee varautua Venäjän toimintaan Natoon liittymällä. Sinä näyt olettavan tuon viestisi mukaan, että Natoon liittyminen on automaattisesti pelkäämistä. Voit pitää kiinni tästä stereotypiasta, jos se auttaa sinua jakamaan ihmisiä pelkääjiin/ei-pelkääjiin. Venäjän pelko voi olla myös argumentti Natoon liittymistä vastaan:
"Meillä 1300 km yhteistä rajaa Venäjän kanssa, tiedätte kyllä miten Venäjä reagoi, jos liitymme Natoon."
"Yhdessä ruotsalaisten kanssa emme pärjää, Natoon emme halua liittyä, olkaamme siis kusi sukassa."

Termillä Natokiima Naton vastustajat antavat vaikutelman siitä, että Natoon liittymisen kannattajat ovat seksuaalisesti kiihottuneita Natosta ja he toimivat viettiensä vallassa. Tällaisen termin käyttö kertoo enemmän käyttäjästä kuin Natoon liittymisen kannattajasta.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset