Elämä jatkuu

Neljä tapaa suhtautua itänaapuriimme

  • Venäjän ja Suomen kulttuurierot, Lewisin mallin mukaan
    Venäjän ja Suomen kulttuurierot, Lewisin mallin mukaan
  • Lewisin mallin käyttöohje/seloste (klikkaa suuremmaksi)
    Lewisin mallin käyttöohje/seloste (klikkaa suuremmaksi)

Maapallon jokaisella maalla on oma geopoliittinen todellisuutensa. Pohjolamme tosiasiat ovat jokaisen suomalaisen tiedossa, viimeistään Juho Kusti Paasikiven jykevällä lainauksella "Tosiasioiden tunnustaminen on kaiken viisauden alku" (joka oli hänen arvostamaansa englantilaisen historioitsija Thomas Babington Macaulayn lause). Väinö Tanner kertoi "Kahden maailmansodan välissä: muistelmia 20- ja 30-luvuilta"-kirjassa, että isä aurinkoinen vastasi venäjänkielentaitoiselle Paasikivelle syksyllä 1939 yhtä jykevästi näin: "Geografialle me emme voi mitään, ettekä tekään voi sille mitään". Se sitten toden teolla huomattiin..

Tämä olkoon siis lähtökohtamme, niin menneisyydessä, nyt kuin vastaisuudessa. Ei sen kummempaa. Mutta miten nykysuomalaiset suhtautuvat itänaapuriimme? Oheinen asennejako perustuu professori Arto Mustajoen mainioon esitelmään, jonka hän piti eilen Suomussalmella. Täällä pohjoisessa, itänaapurimme ei ole ainoastaan läsnä Raatteen muiston kautta, mutta myös siitä syystä, että peräti 10 % kunnan itärajasta edustaa samalla valtakuntamme itärajaa. Kainuussa monet ovat muutenkin aktiivisesti kiinnostuneita elämästä rajan toisella puolella, osittain johtuen siitä, että asumme "pelkorajan" (eli suunnilleen 4-tien) itäpuolella.

Millä tavalla suomalaiset suhtautuvat venäläisyyteen ja Venäjään?

  • Entusiastit
  • Realistit
  • Välinpitämättömät
  • Vihaajat

Näihin prof Mustajoen havaitsemiin neljään pääasenteisiin on helppo yhtyä, mutta samalla pitää muistaa, että meissä jokaisessa saattaa olla useita näitä asenteita yhtä aikaa. Jatkan, vapaamuotoisesti, hieman niiden tarkastelua. 

Entusiastit:

Tämä on kiintoisa ryhmä, johon kuuluvat niin entiset stallarit, neukkudiggarit, venäläisklassikoiden ihailijat kuin venäläisrockin fanit (jonka suosio on kovassa kasvussa, etenkin pääkaupunkiseudulla). Siksi jakaisin itse tuon entusiastit-luokan kulttuurientusiasteihin ja poliittisiin sellaisiin. Kulttuurientusiastin asenne on sellainen, että "venäläinen kulttuuri on maailman paras"!  He eivät ole kiinnostuneita politiikasta, eivätkä ota millään kantaa Venäjän ulkopolitiikkaan vaan ovat vakuuttuneita venäläisestä, ylivoimaisesta "henkevyydestä", mikä se sitten onkaan.. Sen sijaan poliittiset entusiastit puolustavat, etenkin nettikeskustelussa, nykyistä Venäjää henkeen ja vereen eivätkä kauhean hyvin siedä kritiikkiä. Tähän ryhmään kuuluvat monet vasemmistolaiset, (entiset?) stalinistit mutta myös äärioikeistolaiset. Ilmiö on hirveän mielenkiintoinen, varsinkin kun otetaan huomioon, että tämän hetken Venäjä on äärikapitalistinen maa, jossa ei ole kunnollista ammattiyhdistystoimintaa tms. Todennäköisesti moinen asenne perustuu osittäin perinteiseen USA:n vastaisuuteen ja osittain äidinmaitoon..

Realistit:

Tähän ryhmään kuuluvat suomalaiset hyväksyvät geograafiset tosiasiat ja pyrkivät ylläpitämään hyviä suhteita itärajamme yli, niin yritys- kuin yksilötasolla. Monet heistä ovat hyvin perillä Venäjän asioista ja omaavat kokemuksia myös Neuvostoliiton ajoilta. Realistin asenne on sellainen, että "ollaan kavereita, tehdään kauppaa ja kunnioitetaan toisiamme". Kuitenkin: ilman sinisilmäisyyttä saatikka ruskeakielisyyttä. Edesmennyt Ilmari Susiluoto tai näyttelijä Ville Haapasalo ovat mainiot esimerkit sellaisesta suhtautumisesta, jota myös venäläiset kunnioittavat ja ihailevat. Suomi tarvitsee koko ajan lisää näitä idäntaitoisia kansalaisia. Kielimuuri on edelleen suurin ongelmamme ja vain noin 3% suomalaisista tulee toimeen venäjän kielellä.

Välinpitämättömät:

Nämä suomalaiset ovat sitä mieltä, ettei on aivan samantekevää mitä tapahtuu itärajan takana. EVVK. Yhtä sotkua ja ikuinen banaanitasavalta...

Vihaajat:

Heidän mielestään Venäjä on kaiken pahan symboli ja alkujuuri, johon kuuluu tuo kuuluisa voissa paistaminen jne. Tämän ryhmän asenne muistuttaa Reaganin luonnehdintaa aiemmasta Neuvostoliitosta: the empire of evil eikä siinä asenteessa ole hirveästi tapahtunut kehitystä, ajan kuluessa.

Vuosien saatossa (olen 66-vuotias) minulle on muodustunut käsitys, että iso osa suomalaisista edustaa realisteja, vaikka muutkin ryhmät ovat hyvin edustettuina. Jokaisella suomalaisella on hyvinkin pätevä syy kuulua siihen ryhmään mihin kuuluukin. Tämä blogi ei olekaan arvostelu vaan pikemmin katsaus, Arto Mustajoen vangitsevan esitelmän pohjalta.

Kulttuurierot

Samassa luennossa Arto Mustajoki käsitteli myös eri maiden kulttuurieroja ja huomautti, että "länsi" edustaa vaan murto-osan koko maapalloväestön ajattelutavasta. Me (omasta mielestämme/ylimieliesti) "sivistyneet demokraatit" olemme vähemmistöä. Siitä huolimatta länsi dominoi maailmaa ja yrittää opettaa kiinalaisia, intialaisia, venäläisiä, afrikkalaisia ym miten pitää elää ja miten pitää hallinnoida. BRICS-maiden vastaisku on ollut väistämätön seuraus lännen typerästä ylimielisyydestä, joka sai kliimaksinsa 1990-luvulla (kun maailmalla oli muka enää vain yksi "supervalta"). EU:n ulkopolitiikka idän suuntaan on ollut suorastaan katastrofaalinen (Romania, Bulgaria, Ukraina) ja sen ainoana tarkoituksena oli houkutella nämä maat pois Venäjän vaikutusvallasta. Sen seurauksena Ukraina lienee nyt Euroopan köyhin maa. "EU-maissa" Bulgariassa ja Romaniassa rehottaa edelleen korruptio (kuten Ukrainassa koko ajan).

Richard Donald Lewis:in Lewisin mallin mukaisesti (klikkaa kuvat) Suomi sijaitsee kulttuurisesti Saksan ja Kiinan välimaastossa, yhdessä Viron kanssa. Kiinnostavan kolmion väreistä on helppo huomata pienetkin erot. Suomi vihreänä, vähän sinertävämpänä, on sinisen ja keltaisen määritelmän väliltä. Sininen=lineaarisen aktiviinen-rauhallinen, faktoihin perustava, päättäväinen suunnittelija. Keltainen=reagoiva-kohtelias, rakastettava, sopeutuva, komppromissi, hyvä kuuntelija. Punainen=erittäin aktiivinen-lämmin, tunteikas, puhelias, impulsiivinen (klikkaa seloste).

Uskonnot vaikuttavat meihin enemmän kuin uskommekaan. Bysanttilaisen Venäjän ja luterilaisen Suomen kulttuurierot ovat suuret ja meidän kannattaa muistaa, että me suomalaiset olemme aivan yhtä "erilaisia" kuin mitä venäläiset meille ovat. Hollantilaistutkija Geert Hofstede:n mukaan suomalaiset ovat enemmän individualisteja kuin taas venäläiset ovat enemmän kollektivismiin taipuvaisia. Myös valtaetäisyydessä on suuri ero. Paljon muitakin eroja/yhtäläisyyksia on ja hän, joka on siitä kiinnostunut, kannattaisi netin kautta etsiä Hofstede:n tutkimukset eri maiden kulttuurieroista. Tämä blogi ei riitä siihen, mutta antoi ehkä kimmokkeen, aivan kuten Arto Mustajoki teki. Mainio luennoitsija!

Aiheeseen liittyvä blogi vuodelta 2012 ("Miksi venäläiset käyttäytyvät kuten käyttäytyvät?")

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

8Suosittele

8 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (29 kommenttia)

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

Noinhan se pääpiirteittäin menee. BRICS-maat eivät kuitenkaan ole ainakaan tähän mennessä olleet suuri suksee, lähinnä IC ja muut perässähiihtäjiä.

http://www.cnbc.com/2016/10/15/brics-summit-in-goa...

Käyttäjän ilmari kuva
Ilmari Schepel

Näin on, mutta koko idea lähti siitä, että oltiin umpikyllästyneitä yksinapaiseen maailmaan. Ymärrän heitä hyvin.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

Primus motor taisi olla Kiina ja yuan kansainväliseksi vaihtovaluutaksi.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Harvoin olen yhtä mielellään realisti kuin nyt.

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman

"Vi har stora oenigheter, det ska inte döljas, sa Sergej Lavrov efteråt på presskonferensen." - Ruotsin ja Venäjän jäiset suhteet pakottavat meidät suomalaiset yhä syvemmälle realismiin.

http://www.aftonbladet.se/nyheter/a/E8QaA/lavrov-v...

Käyttäjän ilmari kuva
Ilmari Schepel

Realismia tämäkin: Suomen ilmatilan loukkaukset 2005-2015 (sotilaskoneet). Yheensä 30 tapausta, joista Venäjä 14, USA 7, Ruotsi 6, Norja 1, Belgia 1 ja Ranska 1. Muistammeko minkälaiset otsikot? Venäläiskoneet oikein etusivuilla ja iltauutisissa. Muista sotilaskoneista......en muista nähneeni yhtäkään uutista.

Kuitenkin voidaan hyvinkin olettaa, että venäläissotilaskoneet lentävät paljon useammin Suomenlahden yllä, koska tuo heidän kotimaansa sattuu olemaan vieressä...geografiaa, nääs.

Lähde:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_ilmatilan_lou...

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Kun retrospektiivisesti muistelen omaa lapsuuttani, niin isäni vakiolause jokaisessa aamiaispöydässä Hesaria lukiessa oli toivomus siitä, että "joku vielä joskus nujertaa tuon Ryssän!". Ikävä kyllä hän ei ehtinyt nähdä Neuvostoliiton romahdusta, vaikka merkit siitä olivatkin jo ilmassa, kun vielä kuolinvuoteen ääressä puhuin hänen kanssaan politiikkaa.

Nukuimme lapsena vanhemman sisareni kanssa samassa huoneessa ja muistan kuinka sisareni pelkäsi Seutulaan laskeutuvien koneiden ääniä ajatellen, että jos "venäläiset hyökkäävät".

En koskaan ole tullut ajatelleeksi oliko kasvuympäristömme tuossa mielessä traumoja tai ennakkoluuloja idättävää (samantapainen se silloin oli monien muidenkin kavereiden perheissä), mutta tämän blogin luettuani aloin tuumia asiaa.

Käyttäjän ilmari kuva
Ilmari Schepel

Prof Arto Mustajoki kertoi hauskasti, että hän on ilmajokelaisen papin poika ja sielläpäin (etenkin siihen aikaan) puhuttiin venäläisistä ja Neuvostoliitosta pelkästään pahaa. Vaikka hän oli omien sanojensa mukaan kiltti lapsi, hän päätti tehdä isälle pienen "jäynän" aloittamalla venäjän kielen opiskelua. Alussa shokki olikin kova ja kommunistisyytteet sinkoilivat kylässä myös. Kesti omaa aikaansa ennen kuin huomattiin, ettei siitä suinkaan ollut kyse.

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

Jospa nyt sitten sen verran avauduttaisiin tässä vertaistukiryhmässä ja kerrottaisiin, että isäni perhetausta on punaisesta Suomesta ja äitini perhetausta valkoisesta Suomesta ja näinollen olen saanyt nyrkinkokoisesta lähtien kuulla päivittäistä kinastelua oikeistolaisen ja vasemmistolaisen maailmankatsomuksen välillä ja jo lapsesta asti toiminut tulkkina vanhempieni välillä kun he eivät ymmärtäneet toistensa ajatuksia vaikka molemmat suomenkielisiä olivatkin...

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

Tämä lyhyt väitöskirja-arvostelu (itse kirjaa en ole lukenut) on mielenkiintoinen ja antaa perspektiiviä ryssävihaan Suomessa: Ryssävihan kulta-aika

Käyttäjän ilmari kuva
Ilmari Schepel

Sekin alkaisi olla muuten väitöskirjan arvoinen ilmiö: monien vasemmistolaisten sekä äärioikeistolaisten Putin-ihannointi sekä Venäjän nykyisen ulkopolitiikan sinnikäs puolustaminen netissä ("poliittiset entusiastit").

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

Minäkin olen itsekseni ihmetellyt, miksi niin moni ihminen, niin vasemmistolainen kuin oikeistolainenkin, suhtautuu Venäjään aivan kuin se olisi Neuvostoliitto.

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

NÄin psykiatrina en malta olla piruilematta, jotta suomalainen helposti näkee venäläisessä asioita, joista ei itsessään pidä, vaikkapa taipumuksen viinan juontiin.

Julkisella sektorilla lähiesimieheni äidinkieli on venäjä, vaikka hän tiettävästi onkin krajalaisinkeriläistä alkuperää. Vinoilen välillä toteamalla "Jest, kommandir!". Hyvinhän nuo lääkärit ainakin Suomeen sopeutuvat.

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu

Realistin toiminnallinen johtopäätös:
Pyritään integroimaan Venäjä Eurooppaan. Maantieteellisen Euroopan väestöstä karkeasti viidennes asuu Venäjällä, joten homma olisi taloudellisesti todella kannattava.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

Johan tuota yritettiin, tunnetuin seurauksin. Venäjän Federaatiossa käyttää valtaa Vladimir Putinin hallinto, joka määrää yksinvaltaisesti suuntaviivat politiikalle. Siinä taas ei integroida Venäjää Eurooppaan, vaan korkeintaan päinvastoin.

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu

while failed
failed = !try(integrate)
end

Aikanaan kihloihin mentyäni sain tulevalta appiukolta lahjaksi katajanpalan, jossa oli teksti 'Ole sitkeä kuin kataja'.
Tunsi ilmeisesti tyttärensä. No kyllä minunkin kestämiseen on varmaan tarvittu ihan yhtä paljon sitkeyttä...

Käyttäjän ilmari kuva
Ilmari Schepel

Kiinnostavaa miten paljon uskonnot ovat vaikuttaneet eri maiden/kansojen toimintakulttuuriin. Tuosta Lewisin mallista esimerkiksi huomaa, että Viro ja Latvia sijaitsevat sinisen ja keltaisen välillä kun taas Liettua ja Puola ovat "kaukana", sinisen ja punaisen välissä. Venäjä on lähellä välimeren maiden meininkiä.

Myös Inglehart–Welzel:in kulttuurikartta kertoo uskonnon vaikutuksista samansuuntaisesti:

http://www.worldvaluessurvey.org/images/Cultural_m...

(Arto Mustajoki käsitteli omassa puheenvuorossaan myös näitä kulttuurieroja)

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

Suosittelen lukemaan Martti Ahdin kirjoittaman elämäkerran : Ryssänvihassa. Elmo Kaila 1888-1935 ( WSOY 1999 ).

Teoksen lukemisen myötä aukeaa huikea näköala myös nykypäivän Venäjän vihaajiin ja myös suhteellisuudentaju palaa ennalleen jos enää on palatakseen.

Käyttäjän ilmari kuva
Ilmari Schepel

Minäpoika piipahdan taas lähiulkomaille (itärajan puomi ei ole kovin kaukana). Hyvä kommenttiketju tästä tuli. Kiitos!

Tunnin päästä ilmestyy ajastimen kautta uusi blogini: suosittelen (vaikka itse sanonkin). Heips!

Käyttäjän ilmari kuva
Ilmari Schepel

Terveisiä pelottavasta itänaapurista. Tankkasin (70 snt/l) ja ostin jäätelön (мороженое). Venäläinen tullinainen oikein nauroi ja ihmetteli eikö ole liian kylmää ilmaa siihen. Kerroin olevani северный человек.

Käyttäjän ilkkasiren62 kuva
Ilkka Sirén

Pelkäätkö Venäjää? Kerro lisää.

Käyttäjän ilmari kuva
Ilmari Schepel Vastaus kommenttiin #63

Ilkka, kuten huomasit, Suomen "pelkoraja" kulkee suunnilleen 4-tietä pitkin ja tiedätkö mitä?

Minä asun peräti 5-tien itäpuolella....

(pelkurit lännessä ja pelottomat idässä)

Käyttäjän ilkkasiren62 kuva
Ilkka Sirén Vastaus kommenttiin #64

"Kainuussa monet ovat muutenkin aktiivisesti kiinnostuneita elämästä rajan toisella puolella, osittain johtuen siitä, että asumme "pelkorajan" (eli suunnilleen 4-tien) itäpuolella."

Minkälaiseen kyselytutkimukseen tämä pelkorajan veto perustuu. Miten pelkoraja käsitteenä määritellään?

Käyttäjän ilmari kuva
Ilmari Schepel Vastaus kommenttiin #67

Kerro lisää omista peloistasi Venäjän suhteen; avaudu. Itse kerroin jo, etten pelkää, mutta puolustan takuuvarmasti Suomen itsenäisyyttä, jos niin pahasti menee.

Ole hyvä, kerro omista peloistasi. Itse vastasin pelkokysymykseesi (hieman ivallinen viestisi 63). Nyt on sinun vuorosi. I am all ears!

Käyttäjän ilkkasiren62 kuva
Ilkka Sirén Vastaus kommenttiin #68

Minulla ei ole pelkoja, joten tyhjästä on paha nyhjästä.

"Terveisiä pelottavasta itänaapurista" -Tämä viesti herätti kysymyksen siitä, että koet itänaapurin pelottavaksi.

Käyttäjän ilmari kuva
Ilmari Schepel Vastaus kommenttiin #70

Onko sarkasmi tuttu käsite?

Kun luet jokaisen päivän iltasanomia tai iltalehtiä, tiedät varsin hyvin mistä puhutaan "idän vaarasta". Edelleen odotan kuitenkin sinun omakohtaista vastaustasi: pelkäätkö itänaapuria? Tyhjästä jne ei kelpaa vastaukseksi. Puhu mieluummin suoraan ("tarvitsemme Nato, muuten emme selviä!").

Vielä kerran: olen Keijo Korhosen miehiä ja heitä on sittenkin enemmän kuin natokiimaisia (joiden kannatus lienee 21 %:n luokkaa),

Käyttäjän ilkkasiren62 kuva
Ilkka Sirén Vastaus kommenttiin #71

Tarkoittanet siis iltapäivälehdissä esiintyvää russofobialla leimaamista - projisoidaan eri mieltä olevaan venäjäpelko, jotta sitä voi käyttää vähättelevänä argumenttina. "Sanot niin/näin, koska olet russofobi". Venäjän hallinto käyttää russofobialla leimaamista tämän tästä kun hallinto haluaa kritisoida länsimaita tai länsimaisia toimijoita. Suomalaiset putinistit eivät russofobialla leimaamisessa jää ahkeruudessa isännistään jälkeen.

E N P E L K Ä Ä V E N Ä J Ä Ä.
Toivottavasti tuo nyt tuli selväksi. Mielestäni Suomen tulee varautua Venäjän toimintaan Natoon liittymällä. Sinä näyt olettavan tuon viestisi mukaan, että Natoon liittyminen on automaattisesti pelkäämistä. Voit pitää kiinni tästä stereotypiasta, jos se auttaa sinua jakamaan ihmisiä pelkääjiin/ei-pelkääjiin. Venäjän pelko voi olla myös argumentti Natoon liittymistä vastaan:
"Meillä 1300 km yhteistä rajaa Venäjän kanssa, tiedätte kyllä miten Venäjä reagoi, jos liitymme Natoon."
"Yhdessä ruotsalaisten kanssa emme pärjää, Natoon emme halua liittyä, olkaamme siis kusi sukassa."

Termillä Natokiima Naton vastustajat antavat vaikutelman siitä, että Natoon liittymisen kannattajat ovat seksuaalisesti kiihottuneita Natosta ja he toimivat viettiensä vallassa. Tällaisen termin käyttö kertoo enemmän käyttäjästä kuin Natoon liittymisen kannattajasta.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset