Elämä jatkuu

Tilausajo-niminen kaupunki....

  • Pori - Pihlava, selvä juttu
    Pori - Pihlava, selvä juttu
  • Pori - Tilausajo (mahtaa muuten olla iso kaupunki, tuo Tilausajo..)
    Pori - Tilausajo (mahtaa muuten olla iso kaupunki, tuo Tilausajo..)

Tämän päivän lehdessä vuonna 1992 Moskovasta Suomeen muuttanut Nasima Razmyar kertoo hauskasti "miten me Rovaniemellä pitkään pysähdyttiin kunnioittamaan ohikiitäviä autoja, kun luultiin suksibokseja ruumisarkuiksi". Se kertomus toi mieleen oma kokemukseni 1960- ja 1970-luvun vaiheilta.

Muutin Alankomaista äitini kotimaahan talvella 1969/-70 enkä osannut muuta suomea kuin nuo muutamat sanat, joita opetetaan ulkomaanpelleille heti alkuun. Koska olin päättänyt, että Suomi on tästedes maailmani napa ja että opin suomenkielen (jonka taito jäi heikoksi äidin varhaisen liikennekuoleman takia), ryhdyin tuumasta toimeen. Parin vuoden ajan minulla oli takataskussa aina tuo pieni punainen sanakirja ja voin kertoa, että tällaiselle hollanninkieliselle Hesan kauppojen ym. ruotsinkieliset mainokset auttoivat oppimistiellä mainiosti. Pakkoruotsi on ihanaa...tycker du också?

Vanhemmat meistä muistavat, että siihen aikaan busseilla oli kaksiosaiset etuikkunat ja niiden yläpuolella oli nuo kuskin taholta käsinveivattat rullat, joista näkyi mistä bussi oli tulossa ja mihin menossa.

Yhtä seikkaa minäpoika ihmettelin sen verran pitkään, että ryhdyin jopa kartan avulla aktiiviseen etsintään: "kyllä, sen pitäisi olla hiton iso kaupunki, kun sinne menee ja sieltä tulee niin monta bussivuoroa!":

Oulu-TilausajoTampere-TilausajoTilausajo-Pori ja jopa Onni Vilkkaan komean vinttikoirabussin etuikkunan yläpuolella luki Kotka-Tilausajo....siis: älyttömän iso kaupunki! Miksei näy kartalla?

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

19Suosittele

19 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (97 kommenttia)

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

Nuorempana harrastin suunnistusta ja kävin kilpareissuilla myös Ruotsissa. Monella suunnistusseuralla oli oma linja-auto, jonka otsassa luki seuran nimi.

Seurakaverin kanssa aloimme joskus 80-luvun alkupuolella (en enää muista, tosissammeko vai vitsinä) ihmetellä, että kyllä tuo Abonnerad on iso seura, kun sillä on noin monta bussia. Taisi se olla vitsin päälle, kun itse asiassa käytimme termiä Abonnerad OK (OK = Orienteringsklubb), vaikkei tuota OK:ta tietysti bussin otsassa lukenut.

Pekka Iiskonmaki

#1
Eilen vielä vaadit minulta makrotalouden tunnuslukuja ja et osaa ruotsin kieltä.

Suomessa riittää keittiö eli piikaruotsi. Va kostar silakat i paatin pohja i dag?

Laivan tultua satamaan puhutaan riikinruotsia. Pirullinen tilanne. Jaak e Åke fron tomaate Närpes vai mikkä perkkele de e po svenska?

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

Rauhoitu, Pekka. Millä perusteella luulet, etten osaa ruotsia?

Eilisessä blogissasi kirjoitit laskeneesi, että maksetuista veroista palautuu vain pieni osa takaisin hyvinvointipalveluiden tms. muodossa (en nyt muista tarkkaa sanamuotoa, jota käytit). Pyysin saada nähdä suurpiirteisen hahmotelman laskelmastasi, koska se kiinnosti minua ihan oikeasti. Et sellaista antanut, ja näköjään pahoitit mielesi siitä, että edes kysyin.

Parempaa loppupäivää ja huomista toivottaen,

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel Vastaus kommenttiin #5

Tässä kommenttiketjussa ei Janne eikä Pekka riitele. Ellei viesti mene perille, niin härifrån tvättas!

Pekka Iiskonmaki Vastaus kommenttiin #7

#7
Oi oi. Jag är duktig kille. Eller hur?

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen Vastaus kommenttiin #7

Ilmari hyvä, älä vaan pese pohjoiskorealaisen kissakalakeiton liemivedellä !

Jokin roti olla pitää.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #7
Pekka Iiskonmaki

Minua taas ihmetytti Suomen rikkain rahtari. Kauko Kiito.

Oli sillä miehellä mahdoton rekka-arsenaali.

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Nykyään on jossain "salattu kaupunki" nimeltä EI LINJALLA.
Ainakin sinne päin pyrkiviä busseja näkee tämän tämää;

http://www.vastavalo.net/linjaauto-bussi-bus-publi...

T-paitakin on;
https://shop.spreadshirt.fi/viime/ei+linjalla-A102939925?version=1488540290190#!-A102939925

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel

Minä voisin hypätä sellaisen bussin kyyteen, jossa lukisi "EI EU linjalla"...

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Niin ja Köttillä oli Helsingissä paljon lihakauppoja;)

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu

Joskus nuorra miessä käveleskelin iltasella Leuvenin katuja Belgiassa. Hetken ihmettelin, mitä 'Kamer te huur' ilmoitukset ovissa tarkoittivat, kunnes ruotsin kieli iski tajuntaan.

No, en ollut etsimässä vuokrahuonetta mutta joka tapauksessa ilmoituksille aukeni selkeä selitys. Siellä myös ihastelin tätä keskieurooppalaista menoa. Lämmin syksyinen sää, torin laidalla useammankin kuppilan pöydät ulkosalla ja tori täynnään polkupyöriä...

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Itsekin kävin yhdessä kokouksessa Leuvenin yliopistossa 70-luvulla. Kotiin tultuani monikaan ei tajunnut, mistä puhuin ennen kuin suomensin kaupungin nimen Louvainiksi.

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

Opiskeluaikana Turussa joskus ohimennen ihmettelin sellaista paikannimeä kuin Nummenpakka. Mieleeni tuli kangaspakka ja korttipakka, mutta ei sitä, mitä niillä olisi tekemistä tuon paikan kanssa. Myöhemmin, kun palasin Turkuun asuttuani sillä välillä 12 vuotta Norjassa, tajusin heti, että tuo pakka tietysti tarkoittaa mäkeä (bakken på norsk).

Muuten huomasin kerran Turussa sellaisen kaksikielisyyden ihanuuden, että Hevoskarintie on ruotsiksi Hevoskarivägen. :D

Pekka Iiskonmaki

#8
Osaan seitsemää kieltä sujuvasti. Miten on Jannen kielitaito?

Pakka on mäki. Se on suomen ruotsia.

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

"Miten on Jannen kielitaito?"

Rolls Roycen manuaalia lainatakseni: "Riittävä". Pystyn hankkimaan ne tiedot, joita kaipaan.

Tai tarkkaan ottaen ei ihan. Minua nimittäin kiinnostaa tutustua Pohjois-Koreaan, enkä luota kapitalististen maiden lähteisiin. Siksi olenkin alkanut hiljalleen opetella korean kieltä. Onneksi tosin DPRK kääntää jonkin verran omia dokumenttejaan englanniksi, saksaksi ja espanjaksi, mutta en ole löytänyt esimerkiksi Pohjois-Korean kaikkia lakeja noilla kielillä. Pitää siis jatkaa kieliopintoja.

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen Vastaus kommenttiin #17

Epäilen vahvasti, että Pohjois-Korean kaikki lait löytyvät lakikirjasta.

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo Vastaus kommenttiin #19

Tuonkin seikan selvittämisessä auttaisi varmasti osata korean kieltä.

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen Vastaus kommenttiin #21

Neuvostoliitossa 1930-luvun loppupuolella leimautuivat maahan muuttaneet suomalaissyntyiset venäjän kielen osaajat vakoojiksi ja kansanvihollisiksi ja päätyivät teloitetuiksi Stalinin terrorin uhreina.

En suosittele kenellekään korean kielen osaajalle pidempiaikaista oleskelua Pohjois-Koreassa.Nykyoloissa maahan ja sen kieleen tutustuminen lienee turvallisempaa kotisohvalla.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Minä kuuntelen sujuvasti kaikkia kieliä;)

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Espoossa olen asunut aikanaan Metsäpirtintiellä, jonka neropatti kaupunkisuunnittelija oli nimennyt ruotsiksi Metsäpirttivägeniksi. Eiköhän kyse ole lähinnä kaksikielisyyden puutteesta... Turun tapauksessa mestari saattaa kuitenkin saada vapautuksen, jos vaikka Hevoskari on pohjoisosasta heidän kaunista saaristoaan, eikä sillä ole ruotsinkielistä nimeä.

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

Metsäpirtti oli Karjalankannaksella sijaitseva Taipaleenjoen tietämillä Laatokkaan rajoittuva suomalainen kunta. Sankarihautausmailla voimme havaita , että moni suomalaissotilas kaatui talvisodassa Metsäpirtissä.

Tuskin Metsäpirtillä on/oli ruotsinkielistä nimeä.

P.S. Tämä huomio "neropatti kaupunkisuunnittelijan" maineen pelastamiseksi.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund Vastaus kommenttiin #34
Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #34

Kiitos Pekka sivistämisestä. Liikun näköjään sivistymättömässä seurassa, kun kukaan ei siellä asuessani korjannut moukkamaista tietämättömyyttäni. Pyydän kaupunkisuunnittelijalta nöyrästi anteeksi.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Vantaalla on paikka nimeltään "Kuusikko". Ruotsiksi sen nimi on "Sexan". Totta puhuen olen aina ihmetellyt miksei se ole joku "Granskog" t.m.s.

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo Vastaus kommenttiin #36

Lapsuudenperheessäni oli tapana sanoa jouluaatonaattona, että lähdetään joulukuuden hankintaan.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #38

Omat tyttäreni ovat kasvaneet ulkomailla käytännöllisesti katsoen täysi-ikäisyyteen asti ja käyneet kansainvälistä koulua, joten suomen kieli on heille ollut vain kotona vanhempien kanssa puhuttu outo kummajainen.

Niinpä he ovat osanneet sanoa "ylihuomenna", mutta "toissapäivänä" muodostui heidän puheessaan käsitteeksi "alieilen". Samoin englannin kielen sana "thin" tai "narrow" oli aina suomeksi "laiha" - ei milloinkaan kapea tai ohut. Englannin kielen "move" oli tietysti "liikuttaa" siitä riippumatta oliko kyse "muuttamisesta", "siirtämisestä" tai tosiaankin "liikuttamisesta".

Nuorempi tyttäreni totesi kaupunkiajelulla kerran huomattuaan bensa-aseman olevan purettu paikalta, jossa se aiemmin oli ollut: "Tuossa kuului olla laiha kaasuasema, mutta se on liikutettu pois." (Tuo "kuului olla" vastasi englannin "used to be").

Käyttäjän AOBrusi kuva
Antti Brusi Vastaus kommenttiin #38

Venta moment kid's pappa köpä bara julsex. Menikö oikein?

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund Vastaus kommenttiin #60

Kuinka piti mennä?

- Och i julköket doftar mammas bak.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #36

Olisiko Sexan alkuperäinen ja Kuusikko käännös?

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #41
Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo Vastaus kommenttiin #41

Arvatkaapa, minkä turkulaisen paikan nimi englanniksi (epävirallisesti) on "To have a few"? Annetaan vihjeeksi, että kyseisellä paikalla on juna-asema (tämä ei liity nimeen mitenkään mutta rajoittaa vaihtoehtoja).

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #43

Olisiko se "Kupittaa"? (Siis ottaa muutama kupillinen).

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen Vastaus kommenttiin #36

Smör pojkar, julsex kommer tillbaka.

Voi pojat, joulukuusi palaa.

Käyttäjän sarilait kuva
Sari Laitinen

Kuulin eräästä suomenruotsalaisesta, joka oli aina tarkkana kaupassa, miten käytetään rahoja.

Samainen ihminen tahtoi iltaisin katsoa teevettä.

Käyttäjän RalfKarlsson kuva
Ralf Karlsson

Huvittavaa on myöskin että Loimaan ruotsinkieleninen nimi on Loimijoki. Se perustuu siiheen että Loimijoki on paikkakunnan historiallinen vanha nimi. Bussimatkalla Turusta Loimaan aluesairaalaan sain nähdä monta kaunista paikkaa matkan varrella kun bussi kierteli sivuteillä ja pomi koululaisia kyytiin. Loimaan aluesairaalassa on aivan loistava henkilökunta päiväkirurgisessa yksikössä missä mun napatyrä ommeltiin umpeen.

Käyttäjän lassinpalsta kuva
Lauri Turpeinen

80-luvun alussa ajoin Tanskaan hakemaan tavaroitani rekalla ja Värnämossa opin mitä tarkoittaa "Dagens Rätt" sillä olen tullut toimeen tähän asti ja harjoittanut liiketoimintaakin Ruotsissa 20 vuotta.

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel

Kun kävimme useasti 1950-luvulla Suomessa (Hollannista autolla Ruotsin halki), niin meille hollantilaislapsille kaikkein paras ruotsalaismainos oli aina bilplåtslageri, joka vapaasti käännettynä tarkoittaa hollanniksi, että "perse lyödään litteäksi". Isä harrasti vielä vanhanaikaista, spartalaista kasvatusta...

Pekka Iiskonmaki

#12
Tai viroksi. Ruumiit on koristeltu. Astukaa tupaan.

Noin sen suomalainen ymmärtää. Huoneet on siivottu.

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel Vastaus kommenttiin #13

Niinpä, ja "kuidas käsi käyp?" kysytään uuninpankkopojalta, eikö?

Pekka Iiskonmaki Vastaus kommenttiin #14

Siihen suuntaan, aga mitte nii.

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes Vastaus kommenttiin #29
Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #14

Ja "hyvää kuluu" on "läheb hästi" eli suoraan suomennettuna "lähtee hyvin".

(Kuinka käsi käy? Lähtee hyvin!)

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #14

"Nakit on loppu" sanotaan eestiksi "Viinerit on otsas".

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman Vastaus kommenttiin #64

Ollaan tarkkoja: Viinerid. Viinerit on yksikön partitiivi ("nakkia").

Pekka Iiskonmaki

#12
Harva kieli on niin rikas kuin venäjän kieli.

Pienillä muunnoksilla tai puhumalla pelkästään rivouksia saa asiansa toimitettua.

Yksi sääntö sentään on.

Vain joka kolmas sana voi olla rivous. Muuten asiaan jää tulkinnanvaraa.

Esim. sana блять. Se sopii venäjän kielessä joka väliin ja on siten sidesana.

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

Suomessa englannin kielen taitoisia on huvittanut esimerkiksi suuret perunalastupussit, joiden kyljessä lukee "megapussi". Mutta viimeksi kun kaupassa noita (siis perunalastupusseja) katselin, niin teksti oli muutettu. Minulla itselläni on ihan sisäpiirivitsinä ollut tapana omassa mielessäni ääntää "pussilakana" hieman englantilaisittain vivahtaen.

Espanjan kielisiä varmasti huvittaisi nähdä jossain maantien varrella liiterin seinällä iso mainoskyltti, jossa olisi teksti "sekapuuta". (Seca = kuiva, puta = huora)

Eikä unohdeta sitäkään, että turkulaiset ripottavat perunalastuihin suolaa, koska pussin kyljessä niin käsketään (pansuola).

Käyttäjän Granu kuva
Arto Granlund

Pekka, Lauri Viita ei tainnut osata muuta kuin Suomen kieltä, mutta osasi kyllä kysyä joka sopii sinuun, että "hän puhuu kyllä monta kieltä, mutta onko asiaa"

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

Arto G.,

Suurin osa suomalaisista puhuu Suomessa äidinkielenään suomen kieltä.

P.S. On järkyttävää todeta suomen kielen osaamisen rapautuminen ison ja pienen kirjaimen käytön rapautumisella jopa sellaisilla kansalaisillamme, jotka asettuvat opastamaan toisia kansalaisia "oikeaan ajatteluun".

P.P.S. Lauri Viita oli käynyt keskikoulun ja osan lukiota, joten kyllä hän ainakin pakkoruotsin verran ruotsia osasi.

Pekka Iiskonmaki

Arto Granlund on ranluntin arska ja ei osaa ruotsia.

Juha Hämäläinen

Kielet sinne kielet tänne.

Kerran Kreikassa istui rantakadulla kaksi alkuasukasta juomassa kahviaan, kun paikalle pyllähti turisti kyselemään tietä. Onneton turisti yritti ensin lontoolla, mutta kreikkalaiset vai pyöritti silmiään.

Turisti vaihtoi saksaksi ja silmäruletti jatkui hymyin. Tuskastunut turisti yritti vielä ranskalla, mutta vastaus oli sama "Den to katalaveno tipota!"

Turisti poistui paikalta ja toinen kreikkalainen sanoi toiselle: "Kuule Jorgos pitäisikö meidän ryhtyä opiskelemaan kieliä ?"

Jorgos vastasi: "Mitä suotta. Tuokin ulkomaanelävä osasi ainakin kolmea ja oliko siitä apua ?"

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Esimerkkitapauksessa ei kumpikaan ymmärtänyt, joten ei ole hyötyä myöskään osata vain kotimaan kieltä. Elekielelläkin pärjää jos on tahtoa.

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu

72 keväällä, kun matkustettiin junalla Moskovaan, käytiin Viipurissa hakemassa Sovetskoje Shampanskojet matkaevääksi. Vaunupalvelija osasi vain venäjää mutta kun näytti pulloa ja sanoi 'Holotna', niin asia oli sillä selvä. Pullo vaunun välikköön nauttimaan menomatkan viimasta ja hetken kuluttua lämpö oli sopiva, a vot.

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

Muistan lukeneeni vastaavan tarinan Pekka Puupäästä aikanaan.

Pekka Iiskonmaki

#26
Niitä myytiin aikoinaan tavuviivoilla lapsille.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Aikoinaan ennen nettiaikaa, kun vielä ihmiset turvautuivat puhelinluetteloihin, vierailin Kööpenhaminassa ja hotellissa ollessani tapani mukaan aloin selata kuinka monta suomalaista nimien perusteella löytyy kaupungista. Virtasten ja Lahtisten jälkeen etsin "Salosia".

Ihmettelin suuresti kun nimellä "Salonen" oli monta sivua numeroita. Sitten huomasin, että kyse oli kampaamoista.

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel

Isoisäni Kaarlo Salonen toimi mm.Japanissa lähetyssaarnajana ja siitä syystä äitini Rauha syntyi siellä. Tässä hänen kokemuksensa suomen kielen käytöstä.

Kun tytöt (Mirjam Taimi ja Rauha Elisabeth) saapuivat Japanista Suomeen vuonna 1927 (transsiperian junalla), isä käski heidät hakemaan maitoa kaupasta. Molemmat tulivat takaisin itkien: "Nyt meidän salakielemme on mennyt! Kaikkihan puhuvat suomea...".

http://ilmari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/58432-rauha...

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Tuli vielä mieleeni eräs tositapaus Iso-Britanniasta, kun Walesin alueelle piti pystyttää ajo-opasteita tietyömaan vuoksi.

Englanniksi oli kirjoitettu: "Due to road work re-routing arrangement. Follow the arrows."

Sama oli kirjoitettu walesin kielellä suomennettuna:
"Käännöspalvelussamme tilapäinen häiriö. Yrittäkää hetken kuluttua uudelleen."

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel

Hyvä kaverini Jukka, Jalasjärven miehiä, oli usein matkaseurana Venäjän 1990-luvun projektimatkoillani, koska oli kiinnostunut sen maaseudusta.

Kerran olimme kotimajoituksessa ja mukavien illanistujaisten yhteydessä isäntäväki kysyy "miksei Jukka puhu?". Minun piti Jukan pyynnöstä kääntää näin: "En puhu venäjää, muttei sen pitäisi haitata koska en puhu paljoa suomeksikaan". Heheh.

(vastauksena Lauri Viitaan sekä kommentti 16:aan)

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu

- Vaikka vain sana päivässä mutta pelkkää asiaa.

Käyttäjän jormamoll kuva
Jorma Moll

#62

Niinhän se on; joka osaa sanoa "kyllä" tai "ei" oikeassa paikassa on hyvä puhuja.

----
Eikä se venäjän kielikään niin vaikeata voi olla koska sadat tuhannet pikkulapset puhuvat sitä ihan sujuvasti.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #103

Samalla kriteerillä voidaan todeta, että kiinan kieli on vielä paljon helpompaa.

Mutta toisaalta, onko joku väittänyt, että venäjän kieli olisi vaikeata? Se on yksi helpoimmasta päästä kieliä. Lähes vapaa sanajärjestys kuin suomessakin sekä hyvin looginen kielioppi. Lisäksi se on indoeurooppalainen kieli, joten esimerkiksi germaanisten tai latinalaisten kielten osaaminen auttaa paljon venäjäänkin sisään pääsemiseki.

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

Norjassa asuessani olimme silloisen vaimoni kanssa hänen vanhempiensa luona päivällisellä ja joku kertoi jonkun tarinan, jota oli luontevaa kommentoida sanomalla "voi, voi". Sanoin vanhasta tottumuksesta, että "smør, smør", mutta kukaan ei tietenkään suomen kieltä osaamattomana ymmärtänyt vitsiä, joten piti selittää.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Ja sen selityksen myötä joutuu vielä suurempiin vaikeuksiin.

Työkaverini puhui kerran ruotsalaisen kanssa puhelimessa ja takerteli sanan "redan" kanssa. Sitten heitti jutun vitsiksi ja kysyi "Har du redan redan redan?" Eli "Joko sinulla on jojo?" Tuo kysymys edellytti tietysti selitystä ja hänen ruotsin kielen taidollaan asiasta ei tullut mitään tolkkua.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Shanghaissa olin kerran menossa tapaamiseen eräässä korkeassa konttoripilvenpiirtäjässä, jossa oli alakerrassa eräänlainen lobby ja palvelutiski. Koska minulla oli aikaa ja tarvetta, niin päätin kysyä tiskin takana seisoskelevalta neitokaiselta "Do you have a restroom?"

Hän ymmärsi väärin ilmeisesti kuullen "Do you have a guestroom". Ja toden totta siinä rakennuksessa oli parissa kerroksessa jonkinlainen hotellikin.

Hän kysyi minulta "How many people, Sir?" Vastasin hiukan ihmetellen "Only one". Sitten hän kysyi: "How long time, Sir?" Vastasin vielä enemmän ihmetellen: "Five minutes".

Kun hän sitten alkoi takellella vastausteni kanssa hyvin hämillään, ymmärsin, että jotain oli mennyt pieleen ja muutin kysymystäni muotoon "Do you have a WC". Sen hän ymmärsi oikein.

Käyttäjän PekkaVeistola kuva
Pekka Juhani

Paloheinässä jossa käyn joskus hiihtämässä on tien nimi suomeksi Kuusmiehentie. Ruotsiksi se on Sexmansvägen.

En tiedä mistä ruotsinkielinen nimi tulee, mutta onhan se hauska :-)

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Karjaalla (ruåts. Budskap) ruotsinkielinen sairaanhoito-oppilas kysyi kerran mieheltä, jotta kuinka pitkä Teillä on?

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel

Tässä hieno tosikertomus siitä, miten täysin ulkopuolisesta tulee uuden kieliryhmänsä aatelia:

Cornelis kertoi, että hänelle koululuokassa naurettiin, koska hän puhui niin hassusti ruotsia. Pahin nöyryytys kuulemma oli kun hän erehtyi lausumaan sana vitamin hollantilaisella v-kirjaimella (joka on lähellä f:ää): fitta min. Siitä poika sisuuntui ja päätti samalla, että hän tulee puhumaan ruotsia paremmin kuin luokkatoverinsa. Harvoissa haastatteluissaan hän kertoi myöhemmin näin: "Kun kieli ei valunut, sateen tavoin, pikkulapsena sinun päällesi eikä sitä ole syotetty tissistä, niin siinä tapauksessa sinä tulet, tuon uuden kielen suhteen, paljon vapaammaksi ja vähemmän kunnoittavaksi....Ruotsi on niin erilainen kieli. Puhdas, kurinalainen, kaunis! Siinä kielessä on vähän synonyymejä. Mutta minulle aivan riittävästi". Hänestä tulikin mestari ruotsinkielen käytössä, erityisesti vielä tukholmalaisslangilla maustettuna.

Lisää tässä (Cornelis Vreeswijk, kotoutumisen mestarinäyte):

http://ilmari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/49382-corne...

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel

Tuo intro on kyllä hassu eikä kuulu kokonaisuuteen, mutta sen jälkeen alkaa kyllä kunnon Vreeswijk:iä!

Tässä on henk.koht.lemppari:

https://www.youtube.com/watch?v=IWHxsqOl_v0

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund Vastaus kommenttiin #67

Jep, mutta se olikin jo linkissä, ts. vanhemmassa blogissasi.

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel Vastaus kommenttiin #69

Niin on ja oli, koska se on kerrassaan kuolematon laulu:

Somliga går med trasiga skor
säg vad beror det på
Gud Fader som i himmelen bor
kanske vill ha det så

Gud Fader som i himmelen bor
blundar och sover sött
Vem bryr sig om ett par trasiga skor
när man är gammal och trött

Vem bryr sig om hur dagarna går
dom vandrar som dom vill
Medborgare om etthundra år
finns du ej längre till

Då har nån annan tagit din stol
det vet du inte av
Du känner varken regn eller sol
nere i din mörka grav

Vem bryr sig om hur nätterna far
jag bryr mig inte ett spår
Bara jag får ha mitt ansikte kvar
dolt i min älsklings hår

Jag är en tvivelaktig figur
duger ej mycket till
Bakom ett hörn står döden på lur
han tar mig när han vill

Somliga går med trasiga skor
tills de har slutat gå
Djävulen som i helvetet bor
får sig ett gott skratt då

And here the proper translation of it:

"Some people walk in ragged shoes, tell me why is that?
God our Father who lives in Heaven might want it that way,

God our Father who lives in Heaven rests peacefully asleep,
Who cares about a pair of ragged shoes when one is old and tired?

Who cares how the days go? They wander as they please,
Citizen, in a hundred years you'll be no more,

By then someone else has taken your place, but of that you won't be aware,
You feel neither rain nor sun down in your murky grave,

Who cares how the nights go? I don't care at all,
As long as I can keep my face hidden within my lover's hair,

I am a questionable character, not good for much,
'Round a corner Death stalks, he'll take me when he pleases,

Some people walk in ragged shoes, until they stop walking,
The Devil who lives in Hell has himself a good laugh then."

(whistling)

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio
Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen

Laitanpa minäkin esille yhden kielikommellusmuiston. Uudellamalla on paikkakunta nimeltä Mustio, ruotsiksi Svartå. Umipisuomenkileisellä oli sinne asiaa ja ei kun soittamaan.

Se oli vanhanajan keskus, josta vastattiin Svartå. Soittaja käsitti sanan Svartå käskyksi odottaa. Hän pani puhelimen kiinni ja soitti kohta uudestaan. Vastaus oli Svartå. Kun kolmannellakin yrittämällä vastaus oli sama, hän karjasi puhelimeeen. En vartoo enää. Minä tulen käymään.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

LOL. Saksankielinen tuttu vastasi miestään kysyttäessä puhelimeen että hän tulee yks kaks. Vähän ajan kuluttua puhelin soi uudelleen, Hannelore vastasi taas hän tulee yks kaks. Tiesin jo neuvoa ja vastasi kolmanteen soittoon hän tulee yhden ja kahden välillä.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Soitin kerran Turkuun ja kysyin onko Hänninen paikalla.
Vastaaja sanoi: "Venttaa vähä, mää hyppään kattoon!"

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund Vastaus kommenttiin #81

Ja entinen naapuri soitti kerran laitamyötäisessä Ruotsiin. Vastauksena jatkakaa, tämä on vasta Lounais-Suomessa.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Mennään sitten englannin kielisiin idiomeihin.

Soitin aikoinaan erääseen firmaan Englannissa ja kysyin keskukselta voisinko puhua Mr Warrenin kanssa. Keskuneiti vastasi "I'm afraid he is having lunch at the moment".

Soitin tunnin kuluttua uudelleen. Vastaus oli "I'm afraid he is in a meeting".

Soitin kahden tunnin kuluttua uudelleen: "I'm afraid he has left the office for today".

Päätin, että soitan aamulla ja kysyn ensimmäiseksi: "What are you afraid of today?"

Jussi Säntti

New Yorkissa oli juutalaisperheen firma Cohn, Cohn & Cohn, jonne eräänä päivänä tuli puhelu:
-Saanko puhua herra Cohnin kanssa?
-Hän on valitettavasti tänään matkoilla
-Entä onko herra Cohn paikalla?
-Kyllä, mutta valitettavasti neuvottelussa
-Voinko siinä tapauksessa puhua herra Cohnin kanssa?
-Puhelimessa

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Washingtonissa on tunnetusti lakifirma Dewey, Cheatham and Howe.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela Vastaus kommenttiin #87

Joka siis lausutaan "do we cheat 'em and how"-

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman

Olin ensimmäisellä sisäisellä lennollani Amerikassa, kun lentoemäntä kysyi minulta: Are you finished? Yes, vastasin ylpeänä kaukaisesta isänmaastani. Pettymykseni oli suuri, kun lentoemäntä otti ruokatarjottimeni, vaikka jälkiruoka oli vielä syömättä.

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

Jatkosodan alkuvaiheessa yleisesikunnan päällikkönä toimi suomea huonosti osannut ja puhunut kenraaliluutnantti Hanell. Hän esitteli Mannerheimille suomeksi tilannetta rintamalla. Maaselän pohjoispuolen tilanteesta Hanell totesi paperista tankaten : "Seesjärven pohjoispuolella on ollut pelkkää partiotoimintaa".

"Pelkkää" ääntyi ruotsalaisittain ja marsalkka havahtui kesken monotonisen esityksen :

" Pelkää ? Kuka siellä pelkää ? Ei Suomen armeijassa kukaan pelkää. Kenraali menee pois !"

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu

Jatketaan nyt vielä, kun tänne näyttä kertyvän näitä muistoja.

Tuossa 90-luvun alkupuolella kävimme omalla autolla Ranskassa, Bretagnessa saakka. Hetken aikaa ihmettelimme, mikä paikka tuo Pique-nique oikein onkaan. Sinne oli pieniä viittoja aina silloin tällöin. (Toinen asia tietenkin on, että Hotel de villestä ei ehkä ainakaan ihan ensimmäiseksi kannata pyytää yösijaa.)

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Heh. Pariisissa ihmetystä herätti se, että kaikki maanalaisen asemat olivat samannimisiä: "Sortie".

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Helsingin asematunnelissa oli 70-luvulla ennen metron rakentamista puoti nimeltään "Metro Valinta". Jotkut turistit olivat huomanneet asemalla maan alle menevät liukuportaat ja mainoskyltin sekä nuolen "METRO VALINTA". He olivat sanakirjasta tarkistaneet, että "valinta" tarkoittaa "selection", eli he uumoilivat, että alhaalta voi valita oman metroreittinsä.

Tuntikaupalla etsiskeltyään metroasemaa he olivat kysyneet joltakulta asiaa ja sekaannus oli käynyt ilmi vasta sitten.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

Heh. Pariisissa erehdyin katsomaan jenkkielokuvaa autuaasti unohtaen että niitä dubataan. Tuli viimeisen päälle keskityttyä että pysyi kärryillä kun sekin häiritsi että näyttelijät eivät puhuneet omalla äänellään.

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel Vastaus kommenttiin #89

Se on muuten tärkein selitys miksi venäläiset (edelleen) huonosti puhuvat ja lausuvat ulkomaisia kieliä: kaikki tv-elokuvat dubataan. Sen lisäksi englanti, tuo nykyajamme esperanto, oli pitkään viholliskieli (ja ehkä nyt taas, uudestaan).

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #91

Faijani kertoi, että oli Saksassa vieraillessaan joskus 50-luvun lopulla huomannut, että elokuvateatterissa esitettiin suomalaista Tuntematonta Sotilasta. Hän oli mennyt sitä katsomaan, kun tuntui niin erikoiselta katsoa leffateatterissa suomalaista elokuvaa vierasmaalaisen yleisön joukossa.

No, dubattuhan se sitten kuitenkin oli, mutta murteita oli hyödynnetty. Rokan Antti haastoi baijerilaista, Hietanen Lyypekin plattdeutschea, Rahikainen schwaabin murretta j.n.e.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund Vastaus kommenttiin #91

Siellä ei sentään ole haittana se, että on tottunut monen näyttelijän ääneen. Olen katsonut kylässä Itävallassa TV:stä mm. länkkärin, jossa John Wayne puhui oudolla äänellä saksaa ja piti selittää suomalaisen ystävättäreni miehelle miksi hymyilytti. Saksasta ne kaiketi sinne hankitaan.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #94

Lapsuudessani tuli TV:stä amerikkalainen sarja Musta Ori, joka oli dubattu suomeksi. Juuri muita vastaavia en muistakaan.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela Vastaus kommenttiin #95

Joo no, kyllä Rin-Tin-Tinkin dubattiin, mutta yleisesti ottaen filosofinen ja pedagoginen ero Suomen ja monen keski-Euroopan maan välillä oli selvä :)

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen Vastaus kommenttiin #94

Unkarissa näin Chinatownin, missä joku antoi Nicholsonille röökin, tämä vastasi sujuvasti közöröm!

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel Vastaus kommenttiin #99

Hieman harmittaa korjata, mutta yhden 1970-luvun kesän Unkarissa eläneenä (maatalousharjoittelujakso Gödöllö:ssä): köszönöm.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu

Joskus ihmeteltiin lukuisten rappel-liikennemerkkien tarkoitusta.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu

Juttu isoäitini sukupolvelta. Joku saksalainen tuli käymään Suomessa. Talossa tarjoiltiin viiliä (ruotsiksi fil). Viili on aika outo ruokalaji, jotn vieraalta kysyttiin varmuudeksi "essen sie fil". Vieras ei tuntunut oikein ymmärtävän, ja kysyjä kysyi uudelleen toisia sanoja käyttäen "lieben sie fil".

edit: saksaa ymmärtämättömien avuksi totean, että sakasalaisen korvissa fil = viel

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset