Demokraatin demonisoinnin kauhea lopputulos
Euroopassa tehdään (onneksi) vähän poliittisia murhia; poliittisia siis siinä mielessä, että tunnettu poliitikko yksinkertaisesti tapetaan hänen näkemyksensä takia. Sellainen kuitenkin tapahtui suvaitsevaisuuden ja demokratian mallimaassa, Hollannissa, keväällä 2002. Maan sodanjälkeisen historian ylivoimaisesti kirkkain poliitikkotähti Pim Fortuyn (lausutaan: fortäyn) ammuttiin radiostudion pihalla, hieman ennen parlamenttivaaleja ja juuri kun hän oli ollut radiohaastattelussa. Kerron tästä surkeasta tapahtumaketjusta, koska siihen liittyy paljon oppimista niin demokratiasta, demonisoinnista, leimakirveen käytöstä kuin yhteiskunnan jatkuvasta keskustelu-/väittelytarpeesta. Harmi vain, että ”onnistunut valtio” Hollanti menetti tässä surullisessa jaksossa harvinaisen älykkään vaikuttajan sekä myös hyvin todennäköisen pääministerin.
Toisin kuin yleensä luullaan, Pim Fortuyn ei ollut äärioikeistolainen, ei rasisti eikä missään tapauksessa demokratian vihamies. Päinvastoin, juuri hän edusti hollantilaista, perinteistä arvoliberalismia parhaiten parhaiden joukossa. Tämä sosiologian professori kertoi tulleensa ulos kaapista (siihen aikaan) kohtuullisen nuorena, 22-vuotiaana, mutta piti tärkeänä ajanjakso ennen sitä. Kotoisin katolilaisesta perheestä Pim harkitsi elämäntuskassaan jopa papin ammattia, mutta luopui ajatuksesta. Nuorena poikana ulkopuolisuuden pohjaton tunne aiheutti sen, että hän tarkkaili yhteiskuntaa ulkopuolisin silmin, kriittisesti. Sen seurauksena myös hänestä tuli 1960-luvun loppupuolen aallossa marksisti, kuitenkin sillä erotuksella, että ”minähän todella luin Karl Marxin kaikki kirjat!”, kuten hän myöhemmin totesi henkilöhaastattelussa. Hänestä tuli sosiologi ja muutaman vuoden ajan hän toimi Groningen-yliopiston dosenttina (”marksilainen sosiologia”), mutta kunnon tiedemiehen väistämättömänä seurauksena hänestä tuli melko pian entinen marksisti ja hän liittyi, uutena sosialistina, sosialidemokraattiseen puolueeseen (PvdA/Työn puolue). Fortuyn väitteli tohtoriksi vuonna 1980, jonka jälkeen hänestä tuli Erasmus-yliopiston sosiologian professori (1990-1995). Sen jälkeen Pim Fortuyn perusti oman konsulttifirmansa, joka menestyi varsin hyvin ja jonka avulla hänestä kehkeytyi samalla vapaamielinen ja itsenäinen kolumnisti, kirjailija sekä suosittu keskustelija. Vasta vuonna 2001 hän ilmoitti televisiokeskustelun yhteydessä, että maan tilanne alkaa olla siinä mielessä huolestuttava että hän voisi harkita politiikkaan menoa. Tämä osittain myös siksi, että hän oli jo silloin joutunut hyvin voimakkaan demonisoinnin kohteeksi, etenkin hänen entisen PvdA-puolueensa taholta (ks. eka video/engl.tekstitys). Pim Fortuyn:in suurin virhe oli vasemmiston mielestä ”Tegen de islamisering van onze cultuur”-kirjan julkaiseminen vuonna 1997. Kirjan titteli tarkoittaa Kulttuurimme islamisaatiota vastaan ja, nyt jälkikäteen, kaikki (myös PvdA:n nokkamiehet) myöntävät, että Fortuynin analyysi oli kirkas, paikansapitävä mutta yksinkertaisesti liian totta siihen aikaan. ”Totuuden puhuja ei saa yösijaa” on oivallinen suomalaissanalasku tässä yhteydessä. Jotta blogistani ei tulisi liian tekstipitoista, tässä muutamat ranskalaiset viivat hänestä:
- ei äärioikeistolainen, vaan keskustaliberaali (hän inhosi Le Pen:iä, Haider:ia ym.vastaavia)
- alussa ”Leefbaar Nederland”-puolue (=asumiskelpoinen Hollanti), mutta melko pian oma LPF-puolue (Lijst Pim Fortuyn/Lista Pim Fortuyn)
- lahjakas keskustelija/väittelijä (”mitä terävämpi väittely, sitä parempi!”)
- varoitti, suorapuheisena ja pelottomana, Hollannin yhteiskunnan vajoamisesta
- hyväksyi EU:ta, mutta vain hallitusten välisenä (”europarlamentti on turha ja kallis elin”)
- totesi, että Hollanti on täynnä (”het land is vol”)
- hyväksyi ja kannusti maassa jo olevat maahanmuuttajat, mutta esitti 10 000:n vuosikiintiön uusille tulokkaille (”lattian kuivatus mopilla ei kannata, niin kauan kun vesihana on auki”)
- edellytti, että muualta tulleet omaksuvat hollantilaisen yhteiskunnan pitkän historian saavutukset (tasarvo miesten ja naisten välillä/ihmisarvo/ilmaisuvapaus/suvaitsevaisuus) ja toivoi, että he olisivat siitä yhtä iloisia ja ylpeitä kuin hollantilaisetkin
- puolusti voimakkaasti maahanmuuttajanaisten emansipaatiota (kielitaidottomuuden aiheuttama yksinäisyys/kunniamurhat/isän, aviomiehen tai veljen väkivalta)
- yritti kuolemaansa asti taistella niin median kuin vasemmiston antamaa demoni-stigmaa vastaan (ja totesi jo etukäteen, että hänen mahdollinen murhaajansa on tietysti syyllinen, mutta ”niin ovat otollisen ilmapiirin luojatkin”)
- ei vihannut islamia, mutta arvosteli sen takapajuista siipiä (”Ik háát de islam niet. Ik vind het een áchterlijke cultuur”); Pimin oma homoseksuaalisuus vaikutti tähän (puhui paljon muslimimaiden homojen kuolemantuomioista)
- sai lyhyessä ajassa uskomattoman suosion, niin vasemmalta, oikealta kuin kotoutuneiden maahanmuuttajien keskuudesta; vaalivoitto ja pääministeriyys olivat ovella, kunnes…..:
Luoti tuli vasemmalta (”de kogel kwam van links”)
Kuudes päivä toukokuuta 2002, yhdeksän päivää ennen parlamenttivaaleja, tapahtui sitten se, mistä Fortuyn oli jo useasti varoittanut (hän sai paljon tappouhkauksia) ja jota vastaan hän oli toistuvasti pyytänyt Hollannin PvdA-pääministeri Wim Kok:ilta henkivartiointia. Äärivasemmistolainen ympäristöaktivisti Volkert van der Graaf ampui Fortuyniin viisi luotia ja juoksi sen jälkeen rohkeasti pois. Tämä nyttemmin Hollannin vihatuin mies sai 18 vuotta vankeutta, mutta pääsi vapaalle vuonna 2014..
Koko tämä Hollannin politiikan lyhyt jakso on jälkikäteen analysoitu pohjamutia myöten sikäläisessä mediassa eikä itsekritiikistä saatikka itseruoskinnasta ole vältytty ja hyvä niin. Kaikki myöntävät nyt, että Pim Fortuyn joutui uskomattoman ajojahdin ja leimauskampanjan uhriksi. GroenLinks:in silloinen puheenjohtaja Paul Rosenmöller leimasi Fortuynia ”äärioikeistolaiseksi rasistiksi”, PvdA-puheenjohtaja Ad Melkert vuorostaan ”Hollannin Le Pen:iksi” ja VVD:n Bas Eenhoorn jopa ”Mussolini:ksi” (olihan Pimillä kalju), PvdA-vanha kettu Marcel van Dam vertaili hänet Natsi-Saksan hollantilaisiin persnuolijoihin (NSB) ja vielä pahemmin: natsirikolliseen Eichmaniin (ks. video), Hollannin ”internationale socialisten” pystyttivät vaalikylttejä, joissa luki: ”Stop de hollandse Haider”. Lyhyesti todettuna, Pim Fortuyn joutui valtavan vihapuheaallon kohteeksi, josta nyt jälkikäteen kaikki toteavat: ilman minkälaista ansiota tai syytä. Mies oli kuolemaansa asti todellinen demokraatti, jonka pahin synti oli siinä, että vain hän puhui sellaisista ongelmista joista nyt lähes kaikki ovat samaa mieltä…surkea, kauhea lopputulos demonisoinnille ja ehkä hyvä opetus myös tänne Suomeen?
Kaikki minun sukulaiseni ja ystäväni Hollannissa kaipaavat sympaattista Pim:iä ja hänen poikamaista rehellisyyttä, yhdistettynä veitsenterävään älyyn. Heti Pimin kuoleman jälkeen VVD:n (kokoomuksen) kansanedustaja Geert Wilders haistoi tuulen ja nyt voidaankin aivan oikeutetusti sanoa, että Hollannilla on äärioikeistolainen populisti, joka on Le Pen:in, Putin:in ym. kaveri (onneksi ei kuitenkaan Timo Soinin). Eikä näin ollen vasemmistonkaan enää tarvitse vaivautua turhaan demonisointiin, vaikka tosiasia on sekin, että Hollannissa yhä harvempi enää usko vasemmistolaiseen yhteiskuntaan (sosialidemokraattipuolue kutistui viikko sitten sirpalepuolueeksi).
Seuraavasta juutuubivideosta Pimin demonisointi alkoi, vuonna 1997 ja valtakunnan tv-lähetyksessä (Marcel van Dam on pitkäaikainen sosialidemokraatti, salonkisosialisti ja vaikuttaja; asuu nykyisin omassa linnassaan, koska maan kaupungit ovat niin levottomia..). Kaksiosaisessa videossa on englannin tekstitys, jonka toisen osan loppupäässä (3:38 min) herra van Dam katsoo tarpeelliseksi todeta, että ”U bent een buitengewoon minderwaardig mens!” (olette harvinaisen ala-arvoinen ihminen/natsit käyttivät ilmaisua: ”Untermensch”). Pimin murhan jälkeen rohkea Marcel kielsi käyttäneensä tällaista ilmaisua, mutta kaikki on dokumentoitu:
Seuraava video nauhoitettiin Pim Fortuynin Rotterdamin talon edustalla, heti sen jälkeen kun murha tuli yleiseen tietoisuuteen. Hollantilaisten todellisen surun keskellä nuorten marokkolaisten suhtautuminen (kohdassa 3:30 min) kieltämättä hätkähdyttää, mutta samalla kertoo mistä on kysymys kun integraatio ei ole onnistunut:
Hienosti kirjoitettu. Tulee vähän semmoinen tunne, kun katsoisi tulevaisuuteen. Suomen tulevaisuus on Hollannissa jo koettu..
Ilmoita asiaton viesti
Blogi on seurauksena sisäministeriön tuoreesta tutkimuksesta (suomalaiset eivät uskalla puhua leimauttumisen pelosta) sekä siitä, että vasta nyt, eläkkeellä ollessani, minulla on kunnolla aikaa tutustua Pim Fortuyn:in puheisiin, kohtaloon sekä hänen vastustajiensa harrastamaan demonisointiin, jonka mittasuhteet olivat suorastaan törkeät. Juutuubissa on paljon hyvää materiaalia (enimmäkseen kyllä tv-lähetysten nauhoituksia, joista suurin osa pelkästään hollanninkielisiä).
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos blogista!
Vuosi 1979-80 Alankomaissa, jolloin opiskelin myös kieltä 4 tuntia viikossa plus ns. luonnonmenetelmällä, tekee helpommaksi ymmärtaä Ilmari Schepelin kirjoituksia. Tuo vertaus Suomi ala-asteen ekaluokkalaisena ja Hollanti pahimmassa yläasteiässä ja aikaviive n. 30-35 vuotta on hyvä kielikuva.
Onneksi suomalaisilla on nyt internet ja some yms., joten ihmiset voivat ottaa selvää ja oppia vaikutamaan asioihin ajoissa ja tehokkailla tavoilla.
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos palautteestasi. Toivon, että tämäkin blogi, omalla pienellä panoksellaan, edes hieman pystyy edistämään kotimaista keskustelua, jossa välillä tuo leimakirves pahastikin heiluu..
Ilmoita asiaton viesti
Toisinajattelijan lisäys:
3 vuotta Reaganin Yhdysvalloissa (keskilännessä) antoi mahdollisuuden ymmärtää sitäkin maata paremmin ja suhteuttaa suomalaisittain uudet ja erikoisetkin ilmiöt suurempaan kuvaan. Viimeksi kävin siellä v. 2009. Siksi Trump-ilmiö ei ihmetyttänyt niin kovasti, mutta seuranneet suomalaiset ja EU-reaktiot sitäkin enemmän. :))
Olen pohdiskellut sitäkin enemmän kritiikitöntä Obaman lähes ”pyhimykseksi kanonisointia”.
Ilmoita asiaton viesti
Ja varsinkin Nobelin rauhanpalkintoa! Sama kuin antaisi sen USA:n sotateollisuuden rauhanprojekteille.
Ilmoita asiaton viesti
”Onneksi suomalaisilla on nyt internet ja some yms., joten ihmiset voivat ottaa selvää ja oppia vaikutamaan asioihin ajoissa ja tehokkailla tavoilla.”
Esittäisin tuohon vastalauseen tai vähintään varauksen. Vaikka internet mahdollistaa asioiden tarkistamisen ja selvän ottamisen, se on valtavan tietotulvan takia kuitenkin aikaa vievää ja vaativaa. Useimmat eivät sitä tee. Eivätkä välttämättä edes kykene lähdeanalyysiin.
Internetin viestinnästä puuttuu myös täydellisesti alipäästösuodatus. Ainoa alipäästösuodatus on vastaanottajan päässä ja valitettavasti sekään ei useimmiten toimi. Sen verran karseaa on seurata väliin vaikka Facebookin keskusteluja, että väittäisin jopa ns. tolkun ihmisiltäkin usein mopon karkaavan käsistä.
Ilmari puhuu asiaa. Tuota demonisointia tehdään puolin ja toisin. Sen jälkeen kun jotain tapahtuu, kukaan ei kuitenkaan ota puheistaan vastuuta. Koska sananvapaus… Puolustaudutaan, että tekijä oli häiriintynyt. Mutta ne saunan taakse viennin ajatukset joku on virittänyt sinne tekijän häiriintyneeseen mieleen. Useimmiten.
Ilmoita asiaton viesti
Stoori oli todella mielenkiintoinen, varsinkin kun sinulla on hyvä ilmaisukyky (toisin kuin ”kielimaanmiehelläsi” Freddyllä …).
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos, Juha. Mielenkiintoinen, mutta umpisurullinen…
Ilmoita asiaton viesti
Ja siksipä Freddy sai sakot, huonosti muotoillusta härskistä huumorista. Äidinkielellään olisi saattanut muotoilla saman korrektimmmin.
Tosin uskon, että kyse oli huumorista, Tarja Halonen ehdotti taannoi suomalaisille huumoriopasta jotta tietäisivät mille on soveliasta nauraa! Voiko hullunkurisempaa ehdotusta ollakkaan, vois luulla. Mutta huumori on vakava asia, vitsistä sai 10 vuotta neukkulassa. Halosen motiivit haiskahtivat pahalta ja niin haiskahtaa pahalle nykyinen yksiääninen valtamedia.
Ilmoita asiaton viesti
Yksi vahva puoli Pim Fortuyn:issä oli myös hänen huumorinsa sekä itseironiansa.
Kuten jossain jo aiemmin totesin: Hollanti on yläasteella kun Suomi on juuri päässyt ala-asteen ekalle luokalle. Kannattaa hieman seurata ja ottaa oppia vanhempien oppilaiden kokemuksista.
Ilmoita asiaton viesti
Hieno kirjoitus tapahtumakulusta, josta moni voisi ottaa oppia 15 vuotta myöhemminkin. Linkit videoihin ei näy mobiililaitteella, kommenttikentässä ne yleensä näkyvät.
Puhdasoppiset demonisoijat eivät ole kiinnostuneita asioista ja todellisuutta koskevista havainnoista, vaan he rakentavat omaa identiteettiään toiseuden kautta jolloin on tarpeellista että toinen on ”natsi”, ”ali-ihminen” etc.
Eurooppalaisen sosiaalidemokratian tila on vaihteleva. Melko lähellä Amsterdamia on Hampuri -sekin vapaamielinen maailman metropoli, joskin miljoona asukasta suurempi. Hampurissa sosiaalidemokraattien kannatus oli vuoden 2015 vaaleissa runsaat 46 prosenttia ja myöhemmissä mielipidemittauksissa se on ollut 39 – 48 prosentin välillä. Tähän on varmaan moni syitä, jousta yksi on suhtautuminen joidenkin ulkomaalaisten aiheuttamiin ongelmiin.
Ilmoita asiaton viesti
PC:llä ja esimerkiksi Chromella linkit näkyvät hyvin; katselepa joskus, niissä on englannin tekstitys.
Ilmoita asiaton viesti
”Hampurissa sosiaalidemokraattien kannatus oli vuoden 2015 vaaleissa runsaat 46 prosenttia ja myöhemmissä mielipidemittauksissa se on ollut 39 – 48 prosentin välillä. Tähän on varmaan moni syitä, jousta yksi on suhtautuminen joidenkin ulkomaalaisten aiheuttamiin ongelmiin.”
Siis mihin ”tähän”? Siihenkö, että gallupeissa kannatus on joskus ollut edellisiä vaaleja alhaisempi vai siihen, että se on joskus ollut edellisiä vaaleja korkeampi?
Hampurissa on sosialidemokraattien kannatus ollut vuosikymmenet aika vakaata ja sieltä on tullut näkyviä valtakunnallisia demaripoliitikoita, kuten vaikkapa pitkäaikainen ministeri ja liittokansleri Helmut Schmidt.
Ilmoita asiaton viesti
Anteeksi epätäsmällisyys. Siis siihen, että Hampurissa SPD:n kannatus on jatkuvasti noin tavattoman suurta verrattuna Amsterdamiin ja Hollantiin, joista blogissa oli puhe. Toisaalla demarien kannatus romahtaa, toisaalla vahvistuu, ja yksi selittävä tekijä on suhtautuminen maahanmuuton kysymyksiin.
Ilmoita asiaton viesti
Saksan Liittotasavallan puoluekenttä on erilainen kuin Hollannissa. Demarit ja Kristillisdemokraatit (m.l. baijerilainen CSU -fraktio) ovat käytännössä jakaneet potin. 80-luvulta lähtien kuviota on hiukan muuttanut vihreiden esiinmarssi, mutta pienet sirpalepuolueet eivät juuri koskaan ole saaneet varsinaisesti edustajia valtiopäiville.
Ilmoita asiaton viesti
Onhan FDP ollut liittopäivillä pääsääntöisesti koko Saksan sodanajan jälkeisen ajan. Ja usein jopahallituksessakin.
Ilmoita asiaton viesti
No juu, vähän niin kuin RKP Suomessa. Mutta eikös FDP pudonnut alle 5%:n äänikynnyksen juuri viimeeksi?
Ilmoita asiaton viesti
Viimeaikaisten mielipidetutkimusten mukaan varsin pitkältä ajalta sen kannatus on vakiintunut 6-7%:in, eli se on palaamassa liitopäiville.
Ilmoita asiaton viesti
Fortuynin kivikovan kohtalon perusteella ainakin minulla on suuria vaikeuksia hyväksyä väittämää, että vasemmistolainen väkivalta olisi jotenkin parempaa tai laadukkaampaa. Myös vihapuheet näyttävät tulevan politiikan kaikista ilmasuunnista (ihminen on sillä tavalla surkea ja rajoitettu otus)…
Ilmoita asiaton viesti
”Fortuynin kivikovan kohtalon perusteella ainakin minulla on suuria vaikeuksia hyväksyä väittämää, että vasemmistolainen väkivalta olisi jotenkin parempaa tai laadukkaampaa”.
Jos sille pitää jotakin ominaispiirteitä etsiä, niin lähinnä sitten se, että se on luonteeltaan kollektiivisempaa ja sen perusteluissa käytetään enemmän moralisointia (joka on, kuten tiedetään, läheisempää sukua kaksinaismoraalille kuin sille oikealle moraalille).
Ilmoita asiaton viesti
Tavattoman arvokas puheenvuoro.
Ilmoita asiaton viesti
Samaa mieltä minäkin, hieno ja tärkeä puheenvuoro. Kiitos Ilmari. Historiasta ja menneistä surullisista tapahtumista, kannattaisi otttaa ajoissa oppia, ettei samoja virheitä tarvitsisi meidän tehdä ja kokea itse…
Aika monen ihmisen täällä puheenvuorossakin kannattaisi mennä edes vähän itseensä ja myöskin miettiä omia musta-valkoisia jo liiankin kärkkäitä asenteitaan.
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos, mielenkiintoista!
Ilmoita asiaton viesti
Kuten Pim ja moni muu, niin myös minä olen elämäni aikana ja äänestäjänä käynyt läpi laajan skaalan. Siihen aikaan kun hänestä tuli marksisti, niin minäparka äänestin PSP:ta (pasifistinen sosialistinen puolue). Siitä puolueesta on sittemmin tullut GroenLinks (ViherVasemmisto) ja nyt on tullut muiden (naiivien?) hollantilaisnuorten vuoro äänestää sitä:
http://ilmari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/228837-pask…
Kuten tuossa blogilinkissä totesin, ”tässä iässä on tullut sen verran elämänkokemusta, että tiedän Suomen tarvitsevan työtä, aivotyön tulosten hyödyntämistä sekä (ennen kaikkea) vientituloja. Siksi olen ollut jo pitkään liikkuva äänestäjä”, en kuitenkaan enää vasemmalle kallellani..
Ilmoita asiaton viesti
Taisi olla Churchill, joka sanoi, että sillä, joka ei ole nuorena liberaali, ei ole sydäntä ja sillä, joka ei ole vanhana konservatiivi, ei ole järkeä. Niin idealismi kuin pragmatismikin ovat tarpeen, elleivät suorastaan välttämättömiä. Iän mukana painopiste tuppaa siirtymään sinne pragmatismin suuntaan. Niinpä, kun tavoitteena on paras mahdollinen maailma, nuorena painotus on sanalla paras ja vanhempana sanalla mahdollinen.
Ilmoita asiaton viesti
Ilmari, sinä teet hyvää työtä kirjoittamalla puolueettomasti ja rakentavasti, kirjoitat sitten maanviljelystä, mehiläisistä, itärajan takaisista seikkailuistasi tai politiikasta, kuten nytkin, teet sen avoin sydämin ja kaikkea tasapuolisesti ruotien. Kunnioituksen tervehdys Sinulle.
On hienoa, että olet täällä Usarissa vieläkin, sellaisena tukevana peruskivenä johon voi nojata, kuten nyt kun halusin nopeasti tietää miten Hollannin vaaleissa kävi, kun haistoin käryä julkisesta tiedotuksesta. Hyvin tiedotettu, et pettänyt taaskaan.
Tämä kirjoituksesi Pim Fortynista riipaisee syvältä ja koskettaa…. merkittävä puheenvuoro… muuta en nyt pysty sanomaan, etten vaan taas rupea sentimentaaliseksi.
On ymmärrettävää, että muutit tänne, oliko se 70-luvulla, varmaan suomalaisjuuriesi takia, mutta miksi valitsit vanheta Suomessa? Jos saan kysyä näin julkisesti.
Ilmoita asiaton viesti
Tervehdys, Elina. Päätin muuttaa ja vanheta tänne Suomeen varmaankin äidin suomalaisuuden takia, mutta myös siksi, että Suomi on kerrassaan upea maa sekä Suomussalmi maailmani napa. Kävimme täällä jo 1950-luvulla ja silloin tuo kipinä syntyi.
http://ilmari.vapaavuoro.uusisuomi.fi/kulttuuri/12…
http://ilmari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/232518-tila…
Mukavaa kun pidät kirjoituksistani. Kuten blogini otsikko kertoo: elämä jatkuu!
Ilmoita asiaton viesti
Hollannin toimittajat oppivat tästä kyllä läksynsä, kertaheitolla. Hieno lukea jälkikäteen heidän analyysinsä omasta roolistaan.
Ilmoita asiaton viesti
Tämä blogisi on jostain syystä jäänyt huomaamatta ja kiitos kun toit blogisi linkin Margareta Blåfieldin blogiin ”Kommentti Pirkko Saision Haastatteluun”.
Erittäin mielenkiintoinen tiivistelmä ja olisin halunnut tietää vähän lisääkin, tuntuu, että tämä jäi vähän kesken. Kyllä kuvastaa aika paljon sitä median ilmapiiriä täällä Suomessa.
Ilmoita asiaton viesti
Suomessakin tuo vasemmistovihreä vihapuhevaihe on menossa. Poliittinen murha vielä puuttuu.
Ilmoita asiaton viesti
Tania Kambouri, Naispoliisin rankka arki monikulttuurisessa Saksassa (2017)Sivulta 30: En halua kierrellä ja kaarrella: Juuri islaminuskon leimaamista maista tulleiden maahanmuuttajien kanssa on suurimmat vaikeudet, etenkin nuorten miesten kanssa. Tästä kulttuuripiiristä tulleiden on huomattavan vaikeaa kotoutua Saksaan – olivat kyseessä sitten turkkilaiset, kurdit, libanonilaiset, tunisialaiset tai muiden kansallisuuksien edustajat. Minun kokemukseni mukaan kulttuuritausta on ratkaiseva, ja siihen kätkeytyy arvoja, moraali- ja roolikäsityksiä, maailmankuva ja ihmiskuva.
Siis kuten Halla-aho sanoi, tällaista maahanmuuttoainesta on rajoitettava, hädässäolevat naiset ja lapset on eriasia. Suomalaisten turvallisuus on ykkösasia. Ja tällä toiminnalla ei ole edes budjettia, saa maksaa mitä hyvänsä.
Ilmoita asiaton viesti