*

Elämä jatkuu

Kiina näyttää mallia Afrikan kehitysavulle

Kiina näyttää "lännelle", että kehitysapu voidaan tehdä myös aivan toisella tavalla.....järkevästi.

Kiinan rooli kasvaa koko ajan Afrikassa ja (toisin kuin mistä länsimaisessa kehitysavussa on kyse) Kiina pyrkii kehittämään pitkäkestoisia kauppasuhteita, joissa keskeisinta on molemminpuolinen hyöty.

Radboud-yliopiston Haley J. Swedlund (Nijmegen/Hollanti) toteaa omassa seurantatutkimuksessaan, että Kiina sijoittaa pääasiallisesti maatalouteen, kaivosteollisuuteen sekä infrastruktuuriin. Vastapalveluna Kiina saa raaka-aineita ja kiinalaiset yritykset tietynlaiset markkinaedut. Sen lisäksi Swedlund on huomannut, että kiinalaiset mieluimmin neuvottelevat paikallisyritysten ja -tahojen kanssa kuin kansallisten viranomaisten (kuten länsi edelleen tekee)..

Molemminpuoliset edut

Länsimaat ovat tukeneet enimmäkseen paikallisia viranomaisia (kehitysavun nimessä), esimerkiksi terveydenhoidon ja opetuksen sektorilla, mutta sen teho on ollut varsin kyseenalainen, koska liian usein rahat ovat joutuneet korruptoituneen hallinnon hämärille pankkitileille....

Vasta aivan viime vuosina länsimaat ovat ruveneet matkimaan Kiinan "molemman osapuolen hyödyn mallia", mutta Kiinan etumatka on valtava: moottoritiet, satamat, rautatiet jne...

Kiinan painopiste on etenkin infrassa ja sen saavutukset ovat merkittäviä: 700 km:n rautatie Etiopiasta Djibouttiin. Kenian Nairobista 500 km:n rautatie Mombasaan, jne, jne. Mikä parasta: juuri tällaiset projektit ovat luoneet afrikkalaisille 10 000:sia työpaikkoja!

Kiinan strategia toimii ja Afrobarometer kertookin, että 63 prosenttia afrikkalaisista on sitä mieltä, että juuri Kiinan hankkeet ovat hyviä. Samassa afrobarometer-kyselyssä Kiina on jo tasavertainen USA:n kanssa, silloin kun kysyttiin suurvaltojen vaikutusvallasta Afrikassa. Kiinan Kansantasavalta ei ole julkaissut tarkkoja lukuja Afrikan investoinneista, mutta arvellaan kohtuullisen tarkasti, että maa sijoittaa Afrikkaan vuosina 2016-2019 suunnilleen 55 miljardia euroa.

Näin "trendsetter"-rooli vaihtui kertaheitolla ja ylpeä länsi joutuu taas oppipojan asemaan (mikä on pelkästään piristävää). Tyhmyydestä aina sakotetaan.

LÄHDE

LÄHDE

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

21Suosittele

21 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (20 kommenttia)

Käyttäjän jarmolauros kuva
Jarmo Lauros

Kiinalaiset vievät Afrikkaan onkia, eivät pakastekaloja.

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel

Kestänee vissi vielä hieman aikaa ennen kuin me "länsimaiset kolonialistit" tajuamme Kiinan mallin toimivuutta. Veikkaan, että juuri tuo historiallinen häpeälasti vaikutti nykykuvioon, mutta onhan se aika onnetonta jos/kun "kehitysapurahamme" menevät edelleen hukkaan pelkästään siksi, että virkamiehimme luottavat ainoastaan sikäläisiin virkamiehiin...hohoijaa.

Käyttäjän jarmolauros kuva
Jarmo Lauros

Ja mitä länsimaat häpeävät? Sitäkö että ostivat orjia kun niitä heimopäälliköt edullisesti ajan hengessä aikoinaan kauppasivat? Halpatyövoimaa tänäänkin EUiin vaeltaa.

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel Vastaus kommenttiin #3

Yritin (ilmeisesti hieman epäonnistuneesti) sanoa, että "meille länsimaisille" tuo Kiinan malli ei vissi sovi (juuri tuon ns.painolastin seurauksena), aivan kauheata, eikö? Molemminpuolinen hyöty, hohoijaa....eihän tuo käy demari-/vihreävirkamiehen ajatusmaailmaan ollenkaan...

Käytännössä kehitysapu on ollut siis liian usein rahallista apua virkamiehiltä virkamiehille....tämä oli niin Swedlundin kuin blogini viesti. Kiina tajuaa tämän hieman paremmin: ei neuvottele ollenkaan virkamiesten, vaan paikallisyritysten kanssa. Tämä oli blogin ydinviesti.

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes Vastaus kommenttiin #4

Toimitettiinhan Suomesta 50000 euronarvoisia "Paskahuusseja" kehitysapuna Sambiaan.

Käyttäjän KansalainenKane kuva
Markku Nieminen

Vastaus Ilmari 2;n. Kyllä koira koiran tuntee. Vanha suomalainen sananlasku.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Suomesta taisivat viedä aiemmin jopa valmiita huusseja kehitysapuna. Olisi varsin mielnkiintoista nähdä näiden toimintakunto nyt muutamaa vuotta myöhemmin.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Näkemäni dokumentin mukaan, niitä huusseja ei kukaan halua hoitaa ja tyhjentää, joten ihmiset käyvät mielumin edelleen metsässä tai nurkan takana:). Pitäisi toimittaa kehitysapulähetysten mukana myöskin siivoojat samassa paketissa.

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel

Kuten tarkkaavaiset lukijat ovat jo huomanneet: näinhän meillä ei pitäisi uutisoida (Kiinahan ón paha ja ajattelee vaan omaa etuaan; me länsimaat sen sijaan olemme humaaneja ja hyviä).....ja juuri siksi tarvitaan kansalaisjournalismia, etenkin Suomessa. Uusi Suomi uutisoi tästä maassamme ensimmäisenä..

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu

Minä kyllä arvelisin kiinalaisten hallitsevan neuvottelut myös hallinnon kaikkien tasojen kanssa. Erona on sitten ehkä se, että he menevät yhtä aikaa kaikille tasoille eivätkä vain valuta apua ylhäältä alaspäin.

Kävin neljä kuukautta sitten Indonesiassa, kiinalaisen yhtiön omistamalla paperitehtaalla. Olen kyllä kuullut, että Indonesiassa ei pidetä kiinalaisista, koska he ovat (sielläkin) talouselämän yläluokka. Toisaalta tuollakin yritys kyllä toi vaurautta koko ympäristöönsä. Komea moskeijakin oli rakennettu kasvavaan kaupunkiin.

Toiminnalla tietenkin on kohtuullisen hyvät edellytykset, koska yrityksen omistuksessa on miljoona hehtaaria metsää. Puolet siitä on suojeltua, mm. Sumatran tiikerin suurin esiintymisalue on kyseisellä suojelualueella. Palveluksessa on metsurit, jotka pistävät muutaman sata hehtaaria tasaiseksi päivässä. Perässä tulevat sitten toiset työntekijät, jotka istuttavat seuraavan akaasia- tai eukalyptussukupolven. Repeat every 7-9 years.

Käyttäjän havaintojamatkanvarrelta kuva
Tomi Tölli

Kapista Kairoon autoilleena voin kompata tätä täysin!

Pohjoisessa Keniassa ennen Etiopian rajaa oli ennen legendaarinen 500 kilometrin tienpätkä, joka tunnettiin huonon kuntonsa takia nimellä road to hell. Se oli ainoa osuus Kapkaupungin ja Kairon välillä, joka briteiltä jäi rakentamatta siirtomaa-aikana. Itsenäinen Keniakaan ei siihen ikinä pystynyt.

Pari vuotta sitten kun itse siellä olin, se oli kuitenkin melkein valmis. Kiinalaiset sielläkin. Afrikassa ei juuri mikään ole tehokasta. Silti tuon tien rakennus näytti siltä, tehokkaalta. Täytyy nostaa hattua.

Kiinalaiset ovat kokemusteni mukaan äärimmäisen käytännöllistä ja toiminnallista porukkaa. Toistakymmentä tuhatta kilometriä Kiinankin maanteillä autoilleena en voinut kuin ihmetellä tehokkuutta, jolla maassa uutta syntyi. Kiinassa lienee jo nyt maailman paras moottoritie- ja luotijunaverkko.

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel

Jotenkin tästä vaan ei uutisoida meillä ja jos uutisoidaan, niin silloin negatiiviseen sävyyn.

Kiina tekee edes jotain konkreettista Libyan venesiirtolaisaallon vähentämiseksi: uusia työpaikkoja Afrikkaan.

Käyttäjän mukitalo kuva
Veikko Mäkitalo

Vuosi pari sitten telkkarista tuli dokumentti (Tanskan TV) tanskalaisista kehitysavubn pioneereista. Saattoi olla useampiosainen , mutta mieleeni jäi 2 projektia joissakin Afrikan maissa. Ensimmäisessä perustettiin meijeri, jonka tuotteita (tanskalaisella teknilogialla) alettiin markkinoida paikallisille. Jakelua varten Tanskasta tilattiin muistaakseni 700 kolmipyörää kylmälaatikoineen. Hyvin tuntui kelpaavan pieniin muovipussukoihin pakattu jugurtti tai vastaava. Paikalliset toimittivat raaka-ainemaidon saaden korvauksen siitä, työllistäen itsensä. Meijerin johto oli tiukasti tanskalaisten käsissä.

Toisessa projektissa perustettiin kalankasvattamo tanskalaisine sammioineen ja pumppuineen (ilmeisesti vientihanke) jonkin joen varteen, eikä aikaakaan kun jo vietiin kalanpoikasia naapurimaihin kovan tinkimisen jälkeen. Taas johto ja tekninen osaaminen yrityksen kassan kera oli tanskalaisten käsissä.

Ennenmuinoin suomalaiset eivät vieneet onkia vaan peräti suurellisesti kymmenkunta kalastustroolaria, tosin ilman kippareita. Ei tullut tuppea, ei kukkaroa. Joki- tai merivesi ruostutti paatit laiturissa ulkopuolelta ja rakkaudennesteet sisäpuolelta bordellitoiminnan tuoksinassa. Mitään ei ole opittu härmässä, nyt listalla on 50000 Euron paskahuussit, joista tosin puuttuu se Rinteen silmäterä : automaattinen paskaputki, johon hän on tutustunut jossakin jossakin.

Tanskalaiset ovat innovatiivisia ihmisiä, kävi jotenkin kateeksi tuota dokumenttia katsoessani.

Käyttäjän MauriLindgren kuva
Mauri Lindgren

Leninis-maolainen dengismi selättää. kapitalismin.

Käyttäjän TomiVaalisto kuva
Tomi Vaalisto

Kiina kyllä näyttää mallia mutta kyseessä on uuskolonialismi. Kiinalaiset ovat suurin Afrikan kauppakumppani ja noiden satama- ja rautatiehankkeiden tarkoitus on raaka-aineiden vienti mantereelta Kiinaan.
Kiinan tavoite Afrikan toimissaan on pelkästään Kiinan etu. Hankkeiden ympäristövaikutuksista ei välitetä ja vesistöjä sekä sademetsää tuhotaan surutta.

Hyvä esimerkki on Etelä-Sudan, josta China National Petroleum Co vie raakaöljyä. Epävakaan poliittisen tilanteen takia diplomatiaa on jatkettu sotilasvoimin tuomalla paikalle kiinalaispataljoonan hampaisiin asti aseistettuja sotilaita "rauhanturvaajina".
Kiinalaiset ovat tehneet koko mantereella kauppasopimuksia rautamalmista, kuparista ja puusta, joissa Kiinan valtionyhtiöitä myönnetään yksinoikeuksia valtaviin maa-alueisiin Vastineeksi Kiinan hallitus on myöntänyt miljardeja dollareita lainoja afrikkalaisille hallituksille. Ehtona on varojen käyttö projekteihin, jossa on mukana vain kiinalaisyrityksia.

Kiinalaiset tuovat myös kiinalaista henkilökuntaa mieluummin kuin käyttävät paikallista työvoimaa ja kiinalaispopulaation määrä on ja yli miljoona Afrikassa.

Kiinalaisten mukana on tullut salametsästys ja -kalastus. Paikalliset hallinnot eivät halua puuttua kiinalaisten organisoimaan norsunluukauppaan tai meret kalousta tyhjentävään salakalastukseen saamiensa kiinalaisrahojen vuoksi.

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel

Tomi kirjoittaa: "Kiina kyllä näyttää mallia mutta kyseessä on uuskolonialismi".

Tämä on se mantra, jota meille tarjotaan, mutta apulaisprofessori Haley J.Swedlund on tästä toista mieltä. Kolonialismissa vain yksi osapuoli on hyödyn saaja kun tässä kyse on molemminpuolisesta hyödystä.

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu

Kyse on tasapainosta. Tuo kysymys hyötymisestä on varmaan aina syytä esittää. Toisaalta pelkkä pyyteetön auttaminenkin voi olla loputon suo, joka ei johda avun saajan kannalta mihinkään muuhun kuin pysymiseen ikuisesti riippuvaisena avusta.

Kyllähän minä tuolla Indonesiassa käydessäni mietin noitakin asioita. Tiedän, että tehtaan perustamisen aikaan on ollut vastakkainasettelua paikallisten kyläyhteisöjen kanssa. Pienviljelijät ja kalastajat ovat joutuneet luopumaan omista elinkeinoistaan, ainakin osittain. Joka tapauksessa nyt yhtiön omistuksessa olevista maa-alueista puolet on suojeltua. Vaikea sanoa, miten pitävä tuo suojelu tiukan paikan tullen olisi.

(Sade)metsien hyödyntämisessä on omat riskinsä. Thaimaassa Khao Lakin lähellä kävin vuosia sitten (ennen tsunamia) saarella, jossa syrjäisen kylän kaivo oli kuivunut täydellisesti, koska vieressä oleva rinne oli hakattu paljaaksi. Kylä oli täysin tankkikuljetusten varassa ja rinteen takaisin metsittäminen ilmeiesti mahdoton tehtävä.

Riaun provinssi on tällä hetkellä ymmärtääkseni Indonesian taloudellisesti nopeimmin kasvavaa aluetta. Monet yrityksethän, myös muut kuin kiinalaiset, ovat olleet jo siellä kauan. Singaporen kentällä lentoa odotellessani juttelin Chevronin kaverin kanssa. Hän oli matkalla yrityksen toimipaikkaan Pekanbarun lähellä. He ovat olleet siellä jo vuosikymmenet. Pekanbarun teknillinen yliopisto on käytännössä kehittynyt alunperin heidän omiin tarpeisiinsa käynnistämistä oppilaitoksista. Opettajakunnassakin näyttää olevan huomattava määrä naisia.

Risto Salonen

Kiinalaisilla ei ole huonoa omaatuntoa kuten länsimaalaisilla. Kiina odottaa myös hyötyvänsä avusta ja investoinneista.
Länsimaat taas vievät kehitysapua, joka ei tuota mitään paikallisesti saati, että siitä olisi hyötyä takaisinpäin.
Länsimaisella kehitysavulla tavoitellaan ane-vaikutusta.

Käyttäjän HeikkiTunkkari kuva
Heikki Tunkkari

Henning Mankell asui todella pitkään vähintään puolet vuodesta Afrikassa. Hän tiivisti näkemyksensä teokseen Kiinalainen, eikä se anna erityisen suotuisaa kuvaa Kiinan invaasiosta Afrikassa.
Laaja kaari siirtomaapolitiikan historiasta, ja tähän sijoittaa nyky-Kiinan toimet.

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel

Kuten huomasit afrobarometer:ista, itse kohderyhmä eli afrikkalaiset ovat aivan toista mieltä kuin Henning Mankell..

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset