Ni Marine, ni Macron!
Täälläkin, US-blogistanissa, on saatu lukea lukuisia kirjoituksia, joissa on huokaistu helpotuksesta Ranskan presidenttivaalien ekan kierroksen tuloksesta. Eurooppa vissi pelastuu kun Emmanuel Macronista näyttää tulevan Ranskan seuraava pressa… Nyt kun seurataan, hieman syrjäsilmällä, tilannetta kyseisessä maassa ensimmäisen vaalikierroksen jälkeen, huomataan hyvin selvästi nuorten äänestäjien valtavaa tyytymättömyyttä ja suoranaista vihaa 7. toukokuun valintavaihtoehtoja kohtaan: Ni Marine, ni Macron! on juuri nyt vihaisen nuorison tunnuslause (ja siihen jatkona: Ni patrie, ni patron!).
Onhan se tunnetusti vaikeata meilläkin: tuo valinta ruton ja koleran välillä. Kun Marine Le Pen ("La Présidente") luokitellaan rutinoidusti rasistiksi, niin Macronin osalta epäillään lähes kaikkea mitä mies sanoo: hänen taustansa ja kulttuurinsa edustavat selkeästi "vasemmistolaisuutta", vaikka hän on samalla pankkiiri ja miljonääri, joka sanoo tekevänsä Ranskasta "enterprise":n. Macron:in keksintö on myös tuo vihattu "Loi Travail" (työn laki/49.3), joka mahdollistaa hallitukselle työllistämisen voimatoimia, ilman Ranskan parlamentin väliintuloa tai vaikutusta siihen. Hän on jo kertonut ottavansa lakia käyttöön, tarvittaessa. Juuri siksi on ennustettavissa, että Macron:in (hyvinkin todennäköisen) valinnan jälkeen seuraa laajoja nuorisomellakoita:
KUVAHAUN TULOS (hakusanat: Ni Marine, ni Macron)
Ranskan vallankumouksen kuuluisat liberté, egalité, fraternité herättävät suuria kysymysmerkkejä, juuri nyt. Oikeisto (tässä tilanteessa Le Pen:in FN) on aina pitänyt liberté (vapaus) hyvin keskeisenä, mutta täysi vapaus johtaisi kaaokseen. Perinteinen vasemmisto (ja Macron, omassa vaaliretoriikassaan) pitää egalité (tasa-arvo) yhtä tärkeänä, mutta tasa-arvo ilman vapautta on vuorostaan eräänlaista valtionterrorismia. Kuka ihmeen politiikko nostaisi vihdoin tuon fraternité (veljeys) taas framille? Ei kumpikaan heistä; se lienee varma. Juuri siitä syystä tullaan näkemään yhä enemmän levottomuuksia Ranskan presidenttivaalien kynnyksellä, mutta etenkin niiden jälkeen. Ranska on monessa mielessä ja monien mielestä Euroopan mätä omena….(ja vielä lakkoherkempi maa kuin koto-Suomi).
(blogikirjoitukseni perustuu useampien hollantilaiskolumnistien kynäjälkien vapaamuotoiseen yhteenvetoon)
Ranska on siitä hieno maa, että kansa pistää siellä hanttiin reilusti. Hyvistä ja huonoista syistä. Meillä kansa nielee kaiken hulluuden mitä valtiovalta ja virkamiehet keksivät.
Ilmoita asiaton viesti
Ja minäpoika toivon, että tuo ylen kiltti Saksa vihdoinkin pistäisi hanttiin, ja reilusti (klikkaa aloituksen linkki).
Mitä Ranskan ja Suomen keskenäiseen vertailuun tulee, niin kirjoitin: ”vielä lakkoherkempi maa kuin koto-Suomi…”
Ilmoita asiaton viesti
Itse olen entinen frankofiili (lähinnä kulttuurialalla: Aznavour, Barbara, etcétera), mutta nykyisin suhtaudun kyseiseen maahan onneksi realistisesti ja tarvittavalla (mustalla) huumorilla.
Oli mukavaa kuunnella prof Arto Mustajoen esitelmää, jossa hän totesi muun muassa näin: ”Venäläiset ryssii, mutta muut tekevät ainoastaan virheitä…”, heh, heh.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Olkiluoto_3_-ydinvoi…
Ilmoita asiaton viesti
Macron on ainakin rohkea.Emmekö jo ole nähneet tarpeeksi kandidaatteja,jotka viihtyvät vain fanilaumansa suojassa.Trump,Le Pen, May, Wilders ja moni muu.
Katso myös videot ja ymmärrät mistä oikeastaan on kyse.
http://www.theguardian.com/world/2017/apr/27/how-macron-c...
Ilmoita asiaton viesti
Mauri, yritäpä vakuuttaa Ranskan nuorisoa, jooko?
Itse seuraan kyseisiä presidenttivaaleja ainoastaan ulkopuolisena (eräänlaisena Hansa-liiton fanina, tosin):
http://ilmari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/111986-hans…
Ilmoita asiaton viesti
Macron on mies tyhjästä; ei sinänsä poliitikkona, onhan hänellä menneisyys joka päätyi umpikujaan sosialistien riveissä, minkä jälkeen hän keksi oman liikkeen, joka sattumien summana vakiintuneiden puolueiden kompromettoitua itsensä, joutui yleisen politiikan ja puolueidenvastaisen trombin viskaamana presidentinvaalien toiselle kierrokselle,ja täysin vastoin kaikkia todennäköisyyksiä jopa todennäköiseksi seuraavaksi presidentiksi, tilanteessa jossa hänen takanaan parlamentissa on huikeat nolla (0) kansanedustajaa.
Sitten nämä politiikan kolportöörit kyynelehtivät kun Le Pen menee toiselle kierrokselle; nämä kriitikot ja poliittisen korrektiuden apostolit kieltäytyvä päättäväisesti näkemästä ja tunnustamasta, että ongelman syy ei ole Le Pen vaan Ranskan poliittisen järjestelmän rappio,joka on vain astetta pahemmassa kondiksessa kuin koko läntinen liberaali demokratia – niin oppina kuin organisaationa.
Ilmoita asiaton viesti
Miksi tasavaltaisuuden edelläkävijän pitää olla niin presidentinvaltainen…
Ilmoita asiaton viesti
Lähes 230 vuotta vaikuttivat siten, että edelläkävijästä tuli väkisin perässähiihtäjä…
Ilmoita asiaton viesti
Kun olen seurannut tuota Olkiluoto 3 ydinvoimalan rakentamista, olen tullut ajatukseen että sen ei edes haluta valmistuvan, näihin suhdanteisiin.
Miten sitten käy Fennovoiman ydinvoimalaitos Hanhikivi 1 kanssa, joka on Rosatomin sisaryhtiön projekti. Uskoakseni valmistuu ajallaan, venäjän sähköntuonti suomeen vähenee, silti rahaa virtaa venäjälle entistä enemmän.
Venäjä voi myydä suomesta vapautuneen sähkön vaikka saksalle.
Kuka teki virheitä, vai ryssikö venäjä?.
Ilmoita asiaton viesti
Professori (emeritus) Arto Mustajoen toteamus on hyvin aiheellinen, kuten huomasit. Minkälaiset otsikot ja kolumnit olisivat olleet meidän vahinkoilo-aiheinamme, mikäli tuo onneton Olkiluoto-3 olisi ollut venäläisprojekti? Voitteko edes kuvitella? Minä kyllä voin…
Vielä kerran: se on ranskalainen viritys…ja melkoisen hiljaista onkin ollut (EU-hyväksytty, nääs).
Ilmoita asiaton viesti
Ranskalaiset luulivat, että Suomi on kehitysmaa, jossa määräyksillä ei ole niin väliä, ja virkamiehet voi voidella. Lähteitäni en voi paljastaa.
Ilmoita asiaton viesti
Pekka, annamme sinulle lähdesuojaa..
Ilmoita asiaton viesti
Viimeisen 10 vuoden aikana Ranskan julkinen velka on paisunut n. 1.000 miljardia euroa ja liki vuosittain alijäämät ovat rahaliiton sopimuksen vastaisia. Näistä lähtökohdista on sitten ponnistettava, mikäli onnistuu – ketkä hyvänsä sitten vallassa ranskanmaalla ovatkaan.
Ranskaa vaivaa samanlainen taudinkuva, kuten Suomeakin. Pelottavien uudistusten ja työpaikkojen luomisen edellytyksien sijaan on turvallisempaa nostaa veroja ja lisätä kulutukseen otettavaa syömävelkaa tulevien maksettaviksi. Eipä ole ihme, että nuorisoa näyttää hatuttavan tällainen päättömyys.
Ilmoita asiaton viesti
Kuten jo aiemmin todettiin: Ranskan julkinen velka yksinkertaisesti annettiin paisua…(Mikkelin lahjamme maailmalle, Olli Rehn, on yksi syyllinen muiden joukossa)
http://ilmari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/188696-rans…
Juuri siitä syystä tuo ”Ranska, Euroopan mätä omena”-blogikirjoitus/-käännös on edelleen tärkeä ja yhä ajankohtainen….
Ilmoita asiaton viesti
Vaalit on voittanut Marine Macron.
Ilmoita asiaton viesti
[…] Ni Marine, ni Macron! | Uusi Suomi Puheenvuoro – Itse olen entinen frankofiili (lähinnä kulttuurialalla: Aznavour, Barbara, etcétera), mutta nykyisin suhtaudun kyseiseen maahan onneksi realistisesti ja tarvittavalla (mustalla) huumorilla. Oli mukavaa kuunnella prof Arto Mustajoen esitelmää, jossa hän totesi muun muassa näin: ” Venäläiset ryssii, mutta muut tekevät ainoastaan virheitä. […]
Ilmoita asiaton viesti