Elämä jatkuu

"Suomalainen nauraa meidän lumiongelmistamme"

Nyt suomalaiset saavat olla kerrankin ylpeitä omasta know-how:ista ja pohjoisuudestaan. Keski-Eurooppa on täysin sekaisin lumen tulosta, mutta tämä nuori suomalainen (jonka lento on viivästynyt Schiphol:issa) nauraa ja aika lailla aiheellisesti:

http://www.telegraaf.nl/video/1419455/fin-lacht-ons-uit-om-sneeuwproblemen

(Hollannin suurimman lehden haastattelulinkki/eng)

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

12Suosittele

12 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (36 kommenttia)

Käyttäjän Kalle kuva
Kalle Pohjola

No, eihän tämä n20cm lumikertymä mikään ongelma liene. Se kuuluu talvipäivään silloin tällöin.
En edes auraillut tänään kun aamusella lähden Tallinnaan hammaslääkäriin. Odotettavissa olevat vesisateen helpottavat ehkä sitten torstain lumiurakointejani; jos niitä edes malliksi on.

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel

Vantaalla on todella hieno valmius, mutta nyt tekee melko tiukkaa....:

http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201712122200597972...

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala

Niin, mutta lentotoiminta kuitenkin jatkuu koko ajAN.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

1. ja 3. kiitotien sulkeminen taisi tosin johtua voimakkaasta sivutuulesta, eikä suinkaan lumesta.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski Vastaus kommenttiin #32

Johtuu nimen omaan lumesta. Kova sivutuuli juoksuttaa poikittaiset kiitoradat umpeen hetkessä irtolunta, eikä aurauksesta ole juurikaan tuolloin käytännön apua. Aivan tuttu tilanne sopivissa olosuhteissa myös tavallisilla teillä.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski Vastaus kommenttiin #34

Monien tekijöiden summa ! Silloin kun Helsinki- Vantaan olisi tullut näyttää kykynsä ja loistvuutensa, niin säätilan lisäksi oli myös ahtojäitä lentokentällä.

Kuinkas muutenkaan.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #33

Meinaatko, että myrskytuulessa laskeuduttaisiin sivutuuleen? Kuulostaa oudolta, mutta en osaa varmaksi sanoa ettei niin tehtäisi. Oma kokemus on, että jo 10 m/s sivutuuli aiheuttaa aika hurjia tilanteita siipien kallistellessa "sakkausvauhdissa" voimakkaasti.

Käyttäjän jussiosmola kuva
Matti Jussi Korhonen

Suomalaiselle "snow-how:lle" tosiaan tuntuisi olevan käyttöä maailmalla.

Tosin siellä missä lumitilanne ja talvi on pidempi, "snow-how" lienee hallinnassa.

Ongelma on siellä, missä lunta tulee pari kertaa vuodessa ja paljon kerrallaan. Tulee halvemmaksi sulkea kaupunki ja lentokenttä päiväksi kuin varustautua kunnolla satunnaiseen kerran-vuodessa-lumimyrskyyn, jonka luonto hoitaa pois ilmaiseksi - tosin omalla ajallaan.

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel

Näin varmasti onkin. Toisaalta Keski-Euroopan kentällä kannattaa laskea paljonko lentoliikenteen parin päivän seisokki todella maksaa, verrattuna siihen, että edes jonkinlainen aurauskalusto seisoo jossain lähtövalmiina.

Käyttäjän jussiosmola kuva
Matti Jussi Korhonen

Oikeassa sinäkin.
Pikkusen "pyöristin" ja katsoin harvalla sihdillä. Riippu paikasta. N.Y.C:ssä voi lunta tulla määriä, joita emme täällä näe - mutta harvemmin kuin Vantaalla tai Rovaniemellä. Toki Nykissä on valmiuksia hoitaa asia.

Vaikka Hollannin talvi on kolea, niin mikä lienee lumitilanne noin yleisesti ottaen.
Ei taida siellä lumi maassa / maanpinnalla kauaa viihtyä.

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel Vastaus kommenttiin #8

Minun lapsuuteni aikana (1950- ja 1960-luvulla) Hollannissa oli lunta joka vuosi ja aina päästiin luistelemaan luonnon jäällä. Tuo aika ei koskaan enää palaa...nyt kyse on lähinnä enää "poikkeussäästä".

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #10

Minä pääsin hiihtämällä kouluun ja lunta oli niin paljon että sitä varten piti olla lumiaitaa tien varressa, ettei se lumi kinostuisi tielle, vaan tien varteen.

Siihen lumiaidan viereen se lumi sitten kinostuikin, sellaisiksi aalloiksi ja siihen oli mukava tehdä se latu jota pitkin hiihdettiin kouluun.

Oli hauskaa mennä suksilla reppu selässä siinä korkeassa ja aaltoilevassa kinoksessa lumiaidan vieressä.

Joo, enää ei ole lumiaitoja, eikä paljon luntakaan. Ne ajat ei tosiaankaan enää palaa.

Käyttäjän fazerinsini kuva
Jouni Suonsivu

Alankomaalaissyntyinen mies (André Citroën) perusti yrityksen, joka oli ja on tunnettu perin edistyksellisistä autoistaan. Ken 2CV-tautiin sairastuu, varautukoon sen puhkeamiseen uudelleen vuosi(kymment)enkin jälkeen. Minulle kävi niin ja 2005 maaliskuussa hain Haagista sellaisen pelin, jossa hollantilaiseen tapaan oli vain kesärenkaat. Skånen jälkeen maa oli valkeana ja ankarassa lumipyryssä sata kilometriä ennen Tukholmaa rekat liukastelivat moottoritiellä ja liikenne matoi kuusikymmentä kilometriä tunnissa eteenpäin oikeaa kaistaa, kunnes vasemmalle, tyhjälle ja hyvin lumiselle ohituskaistalle siirtyi muun liikenteen matelemiseen kyllästynyt kesärenkainen rättisitikka (moottori edessä, etuveto, hyvin kapeat renkaat). Se ajoi tasaista seitsemääkymppiä ja vaikutti ainoalta, jolla ei ollut ongelmia. Kulkupeliä ohjastava suomalaismies olisi saattanut olla ongelmissa jollakin muulla kuin tuolla nimenomaisella hollantilais-ranskalaisella autolla kesärenkain.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

Clas Uhlsonilta saa sähkökäyttöisen lumilingon sadalla viidelläkympillä(150€), mutta luulen että Fiskarssin kolmenkymmenenviiden euron(35) käsikäyttöinen lumentyönnin on parempi ja minulla on sellainen jo.

Kymmenen senttiä tuli jo lunta ja työntelin sen jo pois. Paita vähän kastui, mutta mitäs siitä, kunhan ei tarvitse sen tekniikan kanssa tapella, mihin niiden koneellisten värkkien kanssa aina joutuu.

kymmenen senttiä siis vielä tulee lisää, osa on tietenkin jo tullutkin ja loput on tulossa.

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel

Minä pärjään tällä vehkeellä (toimii minulle jo vuodesta 1983 eikä maksanut paljoa):

https://www.youtube.com/watch?v=MhgvQ35_yws

P.S. MTZ (Minski traktornyi zavod) on sama kuin "Belarus".

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

Minulla taas on tällainen vehje.
'
Se on hiljainen ja ekologinen,
hiilijalanjälkeä ei jää.

Lisäksi se on monipuolinen kuntoiluväline, kunhan vain tulee sitä lunta.

https://www.clasohlson.com/fi/Lumenty%C3%B6nnin-Fi...

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel Vastaus kommenttiin #13

Korpitalomme piha-alue ja tulotie on iso (ja täällä pohjoisessa todella on lunta..). En pärjäisi Ohlsonin Klasun muovilapiolla...

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #14

:)

Kyllä minä sen tajusin.
Yritin vain olla vitsikäs,
tai viisastella.

Ei siinä sen kummempaa.

Minua vain kadehdituttaa,
kun ei ole omaa traktoria.
:)

Käyttäjän JukkaSalakari kuva
Jukka Salakari

Suomalaisesta arroganssista maailmalla tuskin kannattaa olla ylpea. Toisten onnettomuuksille ei kannata nauraa. Hollantilaiset voisivat hyvin nauraa Pohjanmaan tulville, mutta eivat tee niin.

Suomessakin nayttaa lumi myohastyttavan junia ja autoja. Hollannissa nyt ei vain ole kannattanut tahan mennessa investoida suuria rahoja lumensiivouslaitteistoihin, vaikka kuinka suomalaiset asialle nauraisivat. Maat ovat erilaisia, edelleen.

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel

Entisenä hollantilaisena olen edelleen sitä mieltä (kuten aloitin aloituksessa): Nyt suomalaiset saavat olla kerrankin ylpeitä (omasta säästä). Hyvin harmiton ja harvinainen huvi.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

"Nyt suomalaiset saavat olla kerrankin ylpeitä. Hyvin harmiton ja harvinainen huvi."

Joo, tähänasti suomalaisuudesta eivät ole niin kovin ylpeitä olleetkaan muut kuin perussuomalaiset.

Mutta hyvä niin, ylpeys käy lankeemuksen edellä.
Niin kävi perussuomalaisillekin.

Minä olen ylpeä siitä että vaikka olenkin suomalainen,
olen saanut osakseni, kuten muutkin suomalaiset ovat saaneet,
myöskin nämä perussuomalaisjuntit ovat saanet,
osan koko koko maanosani, eli Euroopan, kulttuuriperinnöstä.

Siispä tunnenkin olevani ennenkaikkea eurooppalainen ja olen ylpeä siitä.
Suomalasuuden ymmärrän eräänlaiseksi eriskummalliseksi junttimaisuudeksi.

Varmaan "perushollantilaisuuttakin" on tavallaan olemassa,
ainakin sielläkin on näitä junttipuolueita.

Mutta todennäköisesti hollantilaiset,
selvemmin kuin suomalaiset,
tajuavat että heidänkin kulttuuriperintönsä
on enemmän eurooppalaista kuin hollantilaista.

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel Vastaus kommenttiin #18

"Mutta todennäköisesti hollantilaiset, selvemmin kuin suomalaiset, tajuavat että heidänkin kulttuuriperintönsä on enemmän eurooppalaista kuin hollantilaista".

Se on lähinnä sinun olettamuksesi, mutta kun lukisit säännöllisesti hollantilaisia lehtiä ja niiden kommentointiketjut tulisit aivan toisenlaiseen tulokseen. Jengi on kertakaikkiaan kyllästynyt nykykehitykseen. Pelkästään tänä vuonna tuli yli 100 000 siirtolaista lisää..ja maa on jo ennestään täynnä. Martin Schulzin tuoreet "eurooppalaiset megasuunnitelmat" saivat musertavan vastaanoton Alankomaissa.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #19

"Martin Schulzin tuoreet "eurooppalaiset megasuunnitelmat" saivat musertavan vastaanoton Alankomaissa."

Miten ikävää.
Mutta minkäs sille mahtaa,
tällainen tämä maailma on,
eikä meillä muutakaan maailmaa ole.
:)

Käyttäjän jussiosmola kuva
Matti Jussi Korhonen

Oli kommenttiin 15, mutta jostain syystä vastaus ei toiminut.

Myönnän; on lapsellista mennä ohi alkup. neutraalin, ketään loukkaamattoman keskustelun aiheen - säästä.
Huvittaa kuinka Salakari itse sortuu arroganssiin ja syyttää samalla suomalaisia siitä mitä itse on.

Kunpa kerrankin tapaisi terveellä tavalla arrogantin suomalaisen niin olisin vain iloinen. Ei se niin vaarallista ole - arrogantteja on maailma täynnä. Kun ei loukkaa ketään suotta.

Mutta tuo sää. Lumi muotoilee maiseman. Toivottavasti se säilyy huomisee saakka. Naatitaan ja mennään suomalaiseen pulkkamäkeen (((

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

"Myönnän; on lapsellista mennä ohi alkup. neutraalin, ketään loukkaamattoman keskustelun aiheen - säästä."

Eikös siinä ollut puhe myös nauramisesta, nimittäin pilkallisesta ivanaurusta.
Niin ettei tämä arroganssi-asia niin kovin paljon ohi aiheesta ole.

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel Vastaus kommenttiin #24

Kuuntelepa haastattelu uudestaan; se tapahtui hyvässä hengessä ja lähinnä hollantilainen toimittaja lypsi halutun vastauksen sen jälkeen kun kuuli, että nuori mies tuli Suomesta.

Kyllä muuallakin pohditaan "miten meistä nyt ajatellaan"..

Käyttäjän JukkaSalakari kuva
Jukka Salakari Vastaus kommenttiin #25

Suomalaiset eivat taida nykyisin paljon pohtia sita miten heista ajatellaan. Itse olisin huolissani siita jos suomalaisista aletaan saada laajemminkin sellainen kasitys etta he vain naureksivat muiden ongelmille.

Tuntuu jotenkin sydamettomalta jos esimerkiksi jotain suomalaista olisi haastateltu vaikkapa jonkin viime aikojen terrori-iskun jalkeen ja han vain naureskelisi ja sanoisi etta ei meilla Suomessa tuollaista tehda, eika voida tehda, eika koskaan tulla tekemaan. Toteaisi viela loppuun etta kyseisen maan pitaisi ottaa Suomesta mallia.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #25

"Kyllä muuallakin pohditaan "miten meistä nyt ajatellaan".."

Miten niistä nyt voisi ajatella?

Jokainen hollantilainen on erilainen.
Sieläkin on "suvakkeja" ja "persuja".
Yks hollantilainen tekee traktorin kanssa lumitöitä,
kaamoksen keskellä, täällä pimeässä pohjolassa.

Tuollainen kansallismielinen tai ryhmäkuntainen ajattelu ei voi johtaa muuhun kuin vääristyneisiin käsityksiin. :)

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel Vastaus kommenttiin #28

Kyseinen haastattelu oli kyllä niin viaton ja harmiton, ettei millään olisi uskonut siihen niin tosikkomaisia kommentteja mutta menköön.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #29

Minä en tarkoittanut olla tosikkomainen,
enkä uskonut olleeni.

Mutta jos sellainen vaikutelma tuli,
niin menköön minun puolestani.

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel Vastaus kommenttiin #30

Sorry, sen piti olla vastaus kommenttiin 15 ja 27..

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen

Vähän ohi aiheen, mutta hollantihan voisi olla ihan ymmärrettävä kieli, jos siihen ei olisi ängetty ylimääräisiä kirjaimia, kuten nyt Binnenland ja Buitenland. Land = maa, sen nyt hoksii, mutta Buiten meneen puihin. Innenland taas olisi kaikille ymmärrettävä "sisämaa" eli kotimaa. Uitenland sitten ulkomaa.
Hollannin kielen idea lieneekin se mitä joku on joskus sanonut toiskielisistä: Skall vi tala svenska så de andra inte ymmärrä mej.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

"Skall vi tala svenska så de andra inte ymmärrä mej."

:)

Va kostar haukikilo?

Tuollaiselta se hollanti juurikin kuulostaa.
Puoliksi englantia, puoliksi saksaa.

Germaanit voisivat kehittää itselleen yhteisen kielen ja se voisi olla mainiosti hollannin kieli.

Latina kuulemma olisi parempi yleiskielenä, joskin se on enemmän eteläisen Euroopan yleiskieli. Mutta latina on kuulemma rakenteellisesti selkeä, en tiedä kun en ole lukenut, mutta roomalaiset käytti sitä ja se voisi olla sopiva kieli Euroopan yhteiskieleksi.

Jos taas haviteltaisiin atlantista yhteiskieltä niin se olisi sitten varmaankin tuo sekava ja epäselvä Ennglannin kieli, joka valitettavasti dominoi tuolla rapakon takana.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Vuoden 1978 kesällä Floridassa ollessani paikalliset asukkaat muistelivat kuinka ankara talvi heillä oli ollut paria vuotta aiemmin. Tammikuun ensimmäisellä viikolla oli kerran satanut jopa lunta ja "sitä tuli jopa pari tuumaa". Lisäksi "kesti puoleen päivään asti ennen kuin se oli sulanut pois." Luonnollisestikin sinä päivänä ei ollut koulua eivätkä monet menneet työpaikoilleen.

Bangkokissa minulle puolestaan kerrottiin, että jos talviaamuna lämpötila sattuu putoamaan alle 16 asteen, niin koulusta on vapaata. Sitä tosin ei kuulemma satu kuin kerran kymmenessä vuodessa.

Muuan entinen ruotsalaiskollegani, joka oli pari vuotta ekspatriaattina Manilassa, kertoi, että ainoastaan yhden kerran tuona aikana hänestä tuntui myöhään illalla T-paidassa kadulla kävellessään, että oli ehkä hiukan viileämpää. Suurin piirtein 20 astetta. Seuraavan päivän lehtien otsikot kirkuivat: "Very cold Siberian winds attacked Manila".

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset