Elämä jatkuu

Visegrad ja unelma vapaiden maiden valtioliitosta

  • Niin kutsutut Visegrad-maat, Euroopan ytimessä.
    Niin kutsutut Visegrad-maat, Euroopan ytimessä.
  • Visegrad ja unelma vapaiden maiden valtioliitosta

Eilen pidettiin Budapestissa merkittävä kokous, jonka julkilausuma on yhtä ajankohtainen kuin ymmärrettävä. Puolan, Unkarin, Tšekin ja Slovakian johtajat toivovat EU:sta vapaiden valtioiden liittoa, jonka jäsenmaat eivät liiallisesti puutu kunkin valtion sisäisiin ratkaisuihin. Riittävän itsenäisten maiden hallitusten välinen liitto siis ja päinvastainen liitto kuin se, minkä Macron, Schulz ja Merkel parhaillaan suunnittelevat.  Äänessä olivat Puolan pääministeri Mateusz Morawiecki, Tšekin virkaatekevä pääministeri Andrej Babiš, Slovakian pääministeri Robert Fico sekä Unkarin pääministeri Viktor Orbán. Viimeistään nýt Brysselin kannattaa ottaa heiden viestiänsä vakavasti, pitkän ja ylimielisen vaiheen jälkeen (mikäli Brexitistä edes jotain on opittu).

Vääjäämätön kehitys sentralisoituun federaatioon sai näiltä Visegrad-mailta selvän tuomion eikä EU-komission varapuheenjohtaja Frans Timmermansin uhkaus Lissabonin sopimuksen 7.artiklan mahdollisesta käyttöönotosta huolestuta (tuon uhkauksen seurauksena Puola voisi esimerkiksi menettää äänioikeuttaan). Ennen sitä Visegrad-maat pystyvät kuitenkin yhdessä käyttämään veto-oikeuttaan. EU:n uudet budjettineuvottelut (2021-2027) alkavat pian ja siihen liittyvät uhkaukset Visegrad-maiden suuntaan voimistuvat käytäväkeskusteluissa. Rahan käyttö rangaistuskeinona on kaksiteräinen miekka ja juuri siksi kyseiset kohdemaat keräävät voimansa yhteen.

EU on tunnetusti ja aiheellisesti huolissaan siitä, että "Trias politica" eli vallan kolmijako murtuu niin Puolassa kuin muissa entisen itäblokin maissa. Meidän uutisoinnissamme kyseiset maat ovatkin tähän asti ja tuon perusteella lähinnä saaneet negatiivista julkisuutta, mutta Hollannissa näyttää jo olevan toinen ääni kellossa. Niin oheisesta Elsevier-viikkolehden lehtijutusta ("Hollannin Suomen kuvalehti") kuin etenkin sen kommenttiketjusta käy ilmi, että alankomaalaisten sympatiat alkavat yhä enemmän olla Visegrad-maiden puolella: "EU on usein ollut joustava (esimerkiksi Ranskan talouden osalta koko ajan); miksei myös Puolan suhteen?".

https://yle.fi/uutiset/3-10043976

https://www.elsevierweekblad.nl/buitenland/achtergrond/2018/01/visegrad-...

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

13Suosittele

13 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (16 kommenttia)

Käyttäjän MauriLindgren kuva
Mauri Lindgren

Rahoituskehys taitaa olla parlamentin käsissä.Siellä äänestyskäyttäytyminen ei juurikaan mene maittain.Visegrad maat voivat käyttää veto-oikeutta Brexitin yhteydessä .Parlamentissa ei veto-oikeutta kellään ole.

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel

Muuten hyvä, mutta ennen kuin suuret lainsäädäntö- ja budjettiesitykset tarjotaan Euroopan parlamentille niiden on pitänyt käydä jäsenvaltioiden EU-ministerineuvoston käsittelyn "läpi"...siinä se juju onkin.

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel

Varsin kuvaava kommentti sieltä Elsevier-viikkolehden puolelta:

"Had Nederland maar zo'n premier" (Olisipa Hollannilla tuollainen pääministeri)..ja meilläkin soitetaan ilmeisesti aina Merkelille kun tarvitaan neuvoa.

Käyttäjän joukorep kuva
Jouko Repo

Puolan painoarvo n. 38 miljoonaa kansalaista. Unkari n. 10 m., Slovakia 5,4 m, ja Tsekki n.10 miljoona, ollaan siis samoilla kymmenillä kuin Britania. Visegradin osuus Brexitin jälkeen on EU sta n. 9-10 %. Ovat siis EU ssa % sesti jo niin iso tekijä, että koko toiminnan jatko voi muuttaa nopeasti suuntaa ja mm ssa liittovaltiohaaveilu jäädytetään hetkeksi. Ilman kaikkien jäsenten kyllä - ääntä ei liittovaltiota tule. Ellei sitten EU n omat säännöt taas kerran muutu.

Visegrad maiden johto ei tule taipumaan sanelupolitiikkaan ja keskushallintoon. Rahaliiton järjettömistä pankkituista puhumattakaan. Kepillä ja uhkauksilla kyllä lisätään kansan inhoa ylimielisiä etäpäättäjiä kohtaan ja tulokset satavat suoraan separistien laariin. Porkkanana EU n johto varmaan vie Visegradmaille lisää tukiaisia, lisää projekteja ? Muut EU maat tuskin taas tuota hyvällä silmällä katsovat ja eripura lisääntyy.

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel

Jouko kirjoitti: "Visegrad maiden johto ei tule taipumaan sanelupolitiikkaan ja keskushallintoon".

"Eurooppa tarvitsee uuden suunnitelman. Meidän on puhuttava vapaiden valtioiden liitosta", sanoi vuorostaan Unkarin pääministeri Orbán eilisessä paneelikeskustelussa. Itse en voisi enempää olla samaa mieltä.

Vaikkeivät EU-kuviot kuulukaan presidentin työsarkaan, niin toivoisin tulevan presidenttimme vaikuttavan pääministerimme ja ulkoministerimme suuntaan siten, että nämä Visegrad-maat saisivat ainakin Suomesta selkeän tuen heidän uudessa tavoitteessaan.

Hieman toivoa on, koska Sauli Niinistö ilmaisi vaalikeskusteluissa (epätavallisen selkeästi), ettei hän ainakaan kannata liittovaltiota. Hyvä Sauli!

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Brexit taisi tuoda EU:n budjettiin n. 13 miljardin euron aukon. On varsin mielenkiintoista nähdä, kuinka tuo aukko aikanaan katetaan ja mikä tulee olemaan Suomen kohtalo tässä ratkaisussa ?

EU:n merkittävät nettomaksajathan voidaan laskea Brexitin jälkeen liki yhden käden sormin, nettosaajen määrän ollen samalla 21 maata.

Saksassa tai Ranskassa ei taideta lopulta tietää, mihin suuntaan Unionia ja Rahaliittoa tulisi viedä. Saksalaiset tuskin haluavat ryhtyä koko muun Euroopan sosiaalitoimistoksi.

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel

Selkein osoitus eurooppalaisten yhä kasvavasta tyytymättömyydestä ovat Hollannin, Tanskan, Saksan, Ruotsin (ja miksei Suomenkin) yhä vaikeimmat hallitusneuvottelut. Hollannin tuoreet neuvottelut kestivät pitkään, jonka lopputuloksena saatiin hyvin hauras hallitus, ja Saksan tilanne on sitäkin huonompi. Tuskinpa siellä saadaan hallitusta edes pääsiäiseen mennessä.. Itävaltojen tuuli oli jo sen verran tyly ja selkeä, että hallitus syntyi aika lailla nopeasti, vaikka lopputuloksesta voidaan olla monta mieltä.

Oudointa ja huolestuttavinta on kuitenkin, ettei kukaan Brysselissä, saatikka muuallakaan, kysy: "Miksi (ennen niinkin fiksut) EU-kansalaiset äänestävät näin?"

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Miksi (ennen niinkin fiksut) EU-kansalaiset äänestävät näin?

Eurooppalaiset heräävät hitaasti mutta varmasti. Eihän tämä EU ole ollenkaan sellainen kuin meille luvattiin ennen kansanäänestystä. Joissakin EU-maissa äänestettiin monta kertaa että saatiin EU:ta tyydyttävä tulos ja silti joudutaan rikkomaan perussopimuksia jatkuvasti että saadaan jäsenmaat pysymään mukana.

Käyttäjän HeikkiTurunen kuva
Heikki Turunen

Juu, kommenttipalstoilla on varmasti kannatusta Visegradille. Kommenttipalstojen perusteella Suomessakin enää pähkäillään tuleeko Laurasta ensimmäisen vai toisen kierroksen jälkeen presidentti.

En tiedä mikä hinku olisi pitää EUn arvojen vastaisia nettosaajia (tsekista en mene takuuseen) yhteisön jäseninä. Tsekissä ja Slovakiassa vielä on jotain tolkkua, mutta Puolan johdon yritykset kampittaa oikeusvaltio ja etenkin Unkarin kleptokratia ovat sellaista, mitä EU ei kaipaa yhtään. Nuo maat kyllä kaipaavat pyöriäkseen EUn rahoja (vaikka virallisissa puheisaa onkin suuri saatana), mutta EU ei saa heiltä enää viime vuosien perusteella kuin arvovallan murentamista ja vastaanvänkäystä.

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel

Kuten kävi ilmi aloituksesta, kyse ei ole pelkästään kommenteista vaan myös uutisoinnista (hyvin olet muuten lukenut Suomen uutisointia). Itse Elsevier-lehti vastaa meidän Suomen kuvalehteämme ja on hyvin perinteinen ja konservatiivinen. Hollannissa ollaan yksinkertaisesti yhtä kyllästyneitä "EU:n kehitykseen" kuin visegrad-maissa. Myös Saksan vaalitulos kertoo samaa karua kieltä.

Joko työnnetään päät pensaaseen tai sitten ryhdytään oikeasti pohtimaan muita vaihtoehtoja kuin Macronin, Schulzin ja Merkelin tarjoamaa integraation lisäystä. Minusta Visegrad-maiden aloite on hyvä keskustelun avaus ja veikkaan, että näiden maiden merkitys kasvaa entisestään, etenkin Englannin poistumisen jälkeen.

Itse olen kannattanut jo kauan pelkästään EU-maiden hallitusten välistä liittoa ja veikkaan, että siihen suuntaan mennään, olosuhteiden ja vastutuksen pakosta. Europarlamentti voitaisiin joko karsia raskaalla kädellä tai lopeta kokonaan. Strasbourgista on hyvä aloittaa.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"En tiedä mikä hinku olisi pitää EUn arvojen vastaisia nettosaajia (tsekista en mene takuuseen) yhteisön jäseninä."

Mitäs arvelet keillä se hinku uusien EU-maiden hankkimiseen oli kun itä-Euroopan maita mukaan haalittiin? Turkki on edelleen ehdokaslistalla vastoin kaikkea järkeä kuten monta muutakin PA-maata itäisemmässä Euroopassa. Ei ole komissio paljon järkeä rasittanut hallinnoidessaan EU:ta.

Käyttäjän mmarttila kuva
Markku Marttila

Soini muisti ennen nykyistä hillotolppaansa usein toistaa: "missä EU, siellä ongelma".
EU:n ongelmat ovat sitten Soini-kritiikin auvoisten päivien merkittävällä tavalla kasvaneet.

Jokainen näkee, että Unioni natisee vakavasti liitoksissaan. Väsynyt Merkel ja vielä väsyneempi Junckers ovat vaikeassa, liki mahdottomassa tilanteessa. Mistä draivia EU-koneeseen? Onko Gallian nuori Macron se uuden ajan airut, joka käy pelastamaan Euroopan horjuvaa liittoa? Tuskin.

Visegrad-maat ja erityisesti Orbánin Unkari haluttaisiin varmaan heittää ulos kuten Heikki Turunen yhtenä helpotuksena EU:n päänsärkyyn antaa ymmärtää. Mutta on vuorenvarmaa, että siihen ei EU:lla ole varaa.

"Suo siellä, vetelä täällä" eli "Between the devil and the deep blue sea".
Siinä kiteytettynä Euroopan Unionin positio ja vaihtoehdot tänä päivänä.

Käyttäjän joukorep kuva
Jouko Repo

Juurikin noin, nyt on Merkel oman asemansuojelumoodissa ja koittaa kynsin hampain pitää kiinni saavutetuista hallitusasemista. Vaikuttaa kyllä aika hankalalta. Macron nauttii kansan luottamusta. Vielä toistaiseksi. Muutenhan koko paska natisee eripuraisuudessaan liitoksistaan. Kunhan vielä kevään vaalien jälkeen Berlusconi ryhtyy taas ohjaamaan Italiaa.

Kun muuten EU ta maittain miettii, niin olisi kiva nähdä statistiikkaa liittovaltioon liittymisen kannattamisesta. Löysin netistä vanhan epävirallisen kyselyihin perustuvan 2014 tilaston. Tuon tilaston mukaan pohjoismaat olivat jyrkimmin vastaan liittovaltiota. Näkykö tämä jotenkin huomisissa vaaleissa, jää nähtäväksi.

Käyttäjän joukorep kuva
Jouko Repo

Tuorein uutinen ei helpota federalistien elämää.
Istuva presidentti Miloš Zeman jatkaa Tsekin presidenttinä. Linja ei siis tule Tsekissä muuttumaan.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Meillä taitaa moniääninen media loistaa vähäisyydellään, kun taas suuremmissa EU-maissa ei ole vaikeata löytää journalismia, joka kykenee katsomaan saman ongelman eri puolia (mm. Elsevier). Tässä olemme kehitysmaa.
EU, tuo rauhanyhteisö, näyttää muuttuvan rangaistusyhteisöksi, jolle ei tuota vaikeuksia puuttua jäsentensä asioihin (uhkailemalla, kiristämällä tai lahjomalla) tai suorastaan kieltämällä selkeiden vaalitulosten seuraukset - nekin omituisen valikoivasti, kuten blogisti totesi mm. Ranskan ja Espanjan (Katalonia) tapauksessa.

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel

Toivon, että pohjoismaat ja baltian maat liittyvät Brysselissä siihen rintamaan, joka ajaa vapaiden maiden valtioliitto. Veikkaan, että ainakin Hollannti tulee nopeasti mukaan (sen jälkeen kun pääministeri Rutte on saanut monoa).

Gallian kukko ja hieman väsynyt Merkel saavat uneksia ja puhua mitä tahansa, mutta viimeistään nyt on tullut muutoksen aika. Ellei näin tapahdu tuskalliset vaalitulokset vain yleistyvät yleistymistään. Pian on Italian vuoro...

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset