Elämä jatkuu

1918: teloitetut pasifistiveljekset..

  • Harvinainen kuva Akselista (vierailulla Järnefeltien luona)
    Harvinainen kuva Akselista (vierailulla Järnefeltien luona)
  • Maija Salonius-Hatakan Isohiisi-biografia
    Maija Salonius-Hatakan Isohiisi-biografia
  • Tolstoin esimerkki ja suomalainen seuraaja (muokkaus sorkka-auralla eli uatralla)
    Tolstoin esimerkki ja suomalainen seuraaja (muokkaus sorkka-auralla eli uatralla)
  • Kreivi Lev Nikolajevitsh Tolstoi (plus vaimo Sofia Andrejeva sekä ihkauusi fillari)
    Kreivi Lev Nikolajevitsh Tolstoi (plus vaimo Sofia Andrejeva sekä ihkauusi fillari)

Nyt kun yhdessä muistellaan, aiheellisesti, sadan vuoden takaista sisällissotaa, niin tässä eräs kohtalo, joka on puhuttanut minua aina erityisesti. Tolstoilaisuus oli aikoinaan kiinnostava ja kansainvälinen ilmiö, josta Isohiiden veljesten suomalainen tolstoilaisuus on ollut jo kauan kiinnostukseni kohde. Vuonna 2010 kirjoitin heistä blogin, jonka nyt muokkasin tämän muistovuoden kunniaksi.

Viime vuosisadan alussa Iitissä asuneet veljekset, Akseli ja Eelo Isohiisi, olivat miehiä parhaasta päästä, fyysisesti kovakuntoisia mutta henkiseltä tasoltaan omaa luokkaa. Molemmat olivat tiukasti rauhan miehiä eivätkä suostuneet tarttumaan aseisiin. Juuri siksi on niin surullista, että nämä pasifistiveljekset ammuttiin kun eivät suostuneet osallistumaan aseellisiin toimintaan sisällissodan aikana. Tässä tapauksessa punaiset kotkalaiset toimivat raukkamaisina teloittajina. Paikalliset punaiset eivät ikinä olisi moiseen ryhtyneet, koska kunnioittivat näitä miehiä, joille askeettinen elämä ja pyyteetön ystävällisyys olivat olemassaolon johtolanka. Heidät haudattiin Sääskjärven Massissa oman pientilan takana olevassa metsässä. Maija Salonius-Hatakka on kirjoittanut veljeksistä hienon biografian Ei saarnaamalla vaan elämällä (Atena-kustantamo, 2000).

Elias (synt. 1883) ja Axel (synt 1886) Örnmark syntyivät varakkaaseen talonpoikaisperheeseen Tenholassa. Vuodesta 1906 he käyttivät sukunimeä Isohiisi. Eelo opiskeli nuorena maanviljelyä, kun taas Akseli kiinnostui ennen kaikkea taiteesta. Opiskeluaikana Akseli pääsi tutustumaan Leo Tolstoin teokseen Mitä taide on? Hän innostui siitä niin paljon, että luki lyhyessä ajassa Tolstoin koko tuotannon. Vuonna 1908 uusi vakaumus, tolstoilaisuus, voitti ja Akseli päätti jättää taideopinnot kesken. Mies muutti Iitin Massiin (Kalle-veljen omistamaan velkaiseen maatilaan) tavoitteenaan elää Tolstoin oppien mukaan. Omaisuudella ei ollut enää arvoa. Herraskaiset vaatteet vaihtuivat työmiehen rispaantuneeseen sarkapukuun. Alkiolaisuuteen törmänneen Akselin poliittiset ja uskonnolliset ideologiat jäivät. Instituutioilla ja esivallalla ei ollut enää merkitystä. Akseli keskittyi lähimmäisten auttamiseen. Hänen ainoa lakinsa oli vuorisaarna. Oli lakattava erottelemasta ihmisiä, ja elettävä veljinä ja sisarina vain toisiaan varten.

Pian Eelokin muutti Massiin ja uutta tupaa alettiin rakentaa Kalle-veljen metsään. Pienen maalaistalon nimeksi tuli Eelola. Vieraiden kerrottiin toistuvasti hämmästelleen Eelolan siisteyttä. Eelo toimi talonpitäjänä kun Akseli kiersi reissuillaan puhumassa, auttamassa ihmisiä, maalaamassa muotokuvia tai vaikka korjaamassa sattumalta tapaamansa mummon tuvan kattoa. Kun rahaa saatiin, niillä kustannettiin Eelolan Tolstoin kirjastoa tai annettiin ruokaa vähävaraisille. Kova ruumiillinen työ ja omantunnon puhtaus näkyivät veljesten olemuksessa. Kaikki aikalaiset kertoivat heistä huokuneen suurta lämpöä.

Veljekset ammuttiin metsänlaitaan Haapa-Kimolan ja Kausalan välisen tien varrella.  Akseli oli 31-vuotias, Eelo kolme vuotta vanhempi. Oppinsa mukaisesti he antoivat teloittajilleen jo etukäteen anteeksi. Toisen heistä kerrotaan jopa ojentaneen kintaansa vangitsijalle, joka valitti käsiänsä palelevan. Vasta viikkoa myöhemmin opettaja Gurli Winquist onnistui löytämään veljesten ruumiit metsästä. ”Seuraavana päivänä menin köyhäintalosta hakemaan arkut ja toukokuun toisena päivänä hautasin heidät tänne Eelolan metsään, niin kuin he olivat toivoneet. Neljä Massin miestä kaivoi heidän hautansa.” Sota Kymenlaaksossa päättyi kolme päivää myöhemmin (viimeinen kappale on suora lainaus Apu-lehdestä, 12.1.2018).

Tammikuun alussa Apu-lehti julkaisi siis laajan ja kiinnostavan artikkelin Isohiisi-veljeksistä, jota ehdottomasti kannattaa lukea jo pelkästään heidän kunniaksi ja muistoksi: LINKKI

Iitin Massi (karttalinkki)

Kirjailija Leo Tolstoin (1833-1910) edustama filosofia tuli tunnetuksi Suomessa 1880-luvulla, mutta laajemmin vasta 1890-luvun ensivuosina ja erityisesti Arvid Järnefeltin Heräämiseni-teoksen ilmestymisen myötä 1894. Vaikka tolstoilaisuus jäi varsinaisena aatteena rajatun piirin elämänfilosofiaksi, koskettivat sen ajatukset kuitenkin lukuisia 1800- ja 1900-luvun vaihteen keskeisiä taiteilijoita, kulttuurihenkilöitä ja kirjailijoita. Suomalaisen tolstoilaisuuden keulahahmo Arvid Järnefelt luopui jossain vaiheessa tolstoilaisuudesta, jonka jälkeen koko aate lakkasi Suomen älymystön keskuudesta.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

13Suosittele

13 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (12 kommenttia)

Käyttäjän KuinkaKarlMarxTavataan kuva
Seppo Oikkonen

Ludwig Wittgenstein ihaili Tolstoita rajattomasti. Hän kantoi aina mukanaan Tolstoin versiota "Evankeliumista", mikä on muuten suomennettukin ja poikkeaa nimenomaan elämänläheisyytensä ja arkisuutensa ansiosta kaikesta pyhyyttä huokuvasta raamatullisuudesta. Myös Tolstoin lyhyet kertomukset, valikoima joka on julkaistu nimellä "23 kertomusta", oli Wittgensteinin suosikki juuri tarinoiden moraalisten opetusten vuoksi. (Esimerkiksi kertomus "Kuinka paljon ihminen tarvitsee maata".)

Wittgensteinhan syntyi erääseen Euroopan rikkaimpaan sukuun, mutta koki perimänsä omaisuuden rasitteena ja ajattelua rajoittavana, joten lahjoitti osuutensa pois. Omassa elämässään hän toteutti aika ankaraa askeesia eläen suunnilleen yksi vuode, yksi pöytä, yksi tuoli -periaatteella.

Hän opiskeli myös kuudessa viikossa venäjän kielen niin hyvin että pystyi kääntämään Grimmin satuja venäjäksi ja suunnitteli muuttamista Venäjälle. Hän ajatteli opiskella lääkäriksi ja harjoittaa sitä ammattia Venäjällä. Hän vieraili maassa, ja sen jälkeen luopui suunnitelmistaan.

Itse tunnen kunnioittavani niin Tolstoin kuin Wittgensteininkin askeettisuutta ja ehdotonta älyllisen rehellisyyden vaatimusta. En kuitenkaan pidä Tolstoita hyvänä ajattelijana. Jos venäläisiä klassikoita ajatellaan, länsimaisin heistä, Dostojevski, on se joka eniten meitä eurooppalaisia voi puhutella. Myös hän on moralisti, mutta myös syvyyspsykologi -- ja hänen tuotannossaan elävät kaikki ei vain venäläisyydelle vaan myös länsimaiselle ihmiselle ominaiset ongelmat.

Kirjoitin juuri Zizekista jutun, jossa kommentoin hänen tulkintaansa Dostojevskin Bobok-kertomuksesta:

http://alkonkassalla.blogspot.fi/2018/02/zizek-dos...

PS. Olen suomalainen pasifisti.

Käyttäjän mmarttila kuva
Markku Marttila

"Koska Akseli ja Eelo eivät ehdottomina pasifisteina suostuneet punaisten sotaväen pakko-ottoon, kotkalaiset punaiset joukot teloittivat heidät 22. huhtikuuta 1918." Wikipedian kuvaus on lakonisen selkeä. Siinä operaatiossa ei paljoakaan Wittgenstein tai Tolstoi Kotkan poikien päätä pakottanut.

Isohiisin veljesten karu teloittaminen oli osa sitä veristä terroria, jota punaiset sodan 1918 aikana monin paikoin siekailematta harrastivat. Eikä valkoisia kannata yrittää saman harrastuksen osalta valkopestä; he kostivat veljiensä veritekoja.

Suomen sotasurmat 1914–1922 tiedoston mukaan sekä Akseli että Eelo Isohiisi luettiin kuollessaan valkoiseen osapuoleen kuuluviksi. http://vesta.narc.fi/cgi-bin/db2www/sotasurmahaku/... Kotkan punaisten raakalaismainen veriteko on siten "jollain tavalla selitettävissä".

Yli 5.000 suomalaista punaista pakeni vapaussodan jälkeen Itä-Karjalaan. Kovin monet heistä joutuivat siellä kokemaan vastaavanlaisen lopun kuin Isohiisin veljekset kotitilallaan Iitissä. Kunnia tolstoilaisille, mutta omaa maata on lupa puolustaa vihollista vastaan. Sen sijaan terroristeille ja tappajille ei pidä osoittaa mitään ymmärtämystä. Anteeksiantoa kylläkin; siinä suhteessa Isohiisin veljekset ovat varsinaista aatelisväkeä.

Käyttäjän KuinkaKarlMarxTavataan kuva
Seppo Oikkonen

Omien aseistakieltäytymiskokemusteni pohjalta voisin huomauttaa, että Isohiisin veljekset olisivat joutuneet samanlaisen aggression kohteeksi riippumatta siitä minkä rintaman kanssa he vakaumuksineen olisivat joutuneet tekemisiin.

Ne, jotka kieltäytyvät osallistumasta kenenkään joukkoihin, niitä kohtaa kaksinkertainen aggressio. Eivät nuo teloitusmielihalut mihinkään ole kadonneet. Kyllä niitä tietoisen epäsuorasti mutta tarpeeksi selvästi ilmaistiin ihan virkamiestasolla vielä silloin kun itse kieltäydyin.

Wittgensteinin, Tolstoin, tai kenenkään viisaan ajatuksilla ei tietenkään yhdenkään teloittajan päätä miksikään muuteta. Mutta heidän älyään tarvitaan jos ja kun halutaan saada selville mikä siellä sitä väkivallan kierteeseen jäänyttä päätä pakottaa.

Esimerkiksi tuossa Zizekin kirjassa, johon ylläolevassa kommentissani viittasin, viimeinen luku analysoi kirjettä, jonka islamistiterroristi Mohammad Bouyeri jätti tappamansa hollantilaisen dokumenttielokuvien ohjaajan Theo van Goghin rintaan iskemäänsä tikariin. Kirje oli osoitettu islam-kriittiselle Ayan Hirsi Alille, ja sisältö dokumentoi aste asteelta sen tavan, jolla samaistuminen ihmistä suurempiin voimiin taannuttaa tajunnan ja johtaa lopulta kuolemankulttiin.

Aggressiot merkitsevät aina regressiota, ja psyyken taantuessa yksilöllinen kriittinen järki korvautuu kollektiivivoimilla. "Jos et ole puolellamme, olet vihollistemme puolella" on yksi jokaisen konfliktin eskalaation aste. Hirmutekoja ei tehdä tuntien omaa vastuuta, vaan tuntien oikeaan joukkoon samaistumisen, ryhmävahvistautumisen ja oikeassaolemisen tuntoja.

Ja juuri siksi ne, jotka irtisanoutuvat kaikista rintamista, nostattavat kaikkein vahvimman aggression ja tuhoamistarpeen. He ovat uhkaava muistutus siitä että yksilöllinen vastuu on olemassa. Niinpä he saavat niskaansa kaikkien vihat ja vieläpä kaksinkertaisena.

PS. Slavoj Zizek on slovenialainen filosofi, psykoanalyytikko, elokuva-analyytikko, kirjailija ja keskustelija, ja jollei joku jaksa lukea kirjoja, miehen imponoivia ja varsin persoonallisella tyylilla ja kielellä esitettyjä kommentaareja löytyy runsaasti myös YouTubesta.

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel

Slavoj Žižek oli kyllä tuttu veikko, kuten edesmennyt Theo van Gogh...Mohammad Bouyeri ei ole mainitsemisen väärti, vaikka näin nyt valitettavasti tapahtui.

Isohiiden veljekset ovat ehdottomasti muistamisen arvoisia (mutta turhaan tuntemattomia). Toivottavasti tämä blogi ja Apulehden mainio artikkeli poistivat tuon epäkohdan.

Käyttäjän ilkkasiren62 kuva
Ilkka Sirén

"Omien aseistakieltäytymiskokemusteni pohjalta voisin huomauttaa, että Isohiisin veljekset olisivat joutuneet samanlaisen aggression kohteeksi riippumatta siitä minkä rintaman kanssa he vakaumuksineen olisivat joutuneet tekemisiin."

Sinulla on varmaan näyttöä siitä, että myös valkoiset teloittivat asevelvollisia, jotka eivät suostuneet liittymään valkoisten puolella taistelleisiin joukkoihin.

Käyttäjän mmarttila kuva
Markku Marttila

Saattaa olla, että tolstoilaiseen pasifismiin ja uskonnolliseen anarkismiin eristäytyminen olisi pahoin ärsyttänyt myös valkoisen armeijan sotilaita veljesvihan kurimuksessa keväällä 1918. Pidän silti jokseenkin mahdottomana, että Isohiisin veljekset olisivat valkoisten taholta joutuneet vastaavassa tilanteessa teloitetuiksi.

Tosiasiassa aseistakieltäytyminen ja varsinkin totaalikieltäytyminen on lähtökohtaisesti opportunismia ja yhteiskunnallista vapaamatkustamista; siipeilyä, jolle ei ideologista oikeutusta löydy. Jokainen on velvollinen kykyjensä mukaan osallistumaan oman kotimaansa turvallisuuden ja hyvinvoinnin ylläpitämiseen. No, tämä ei välittömästi liity blogin aiheeseen.

Takaisin Iitin Massiin; mihinkään aggressioihin, veriteoista puhumattakaan, ei Isohiisin veljesten tapauksessa ollut oikeutusta. Heidän olisi pitänyt saada jatkaa anarkopasifistista elämäänsä korven rauhassa, jonne he olivat vetäytyneet. He eivät olleet uhkana kenellekään.

Seppo Oikkonen arvelee kokemuksellisin ja viisaustieteellisin perustein: "Isohiisin veljekset olisivat joutuneet samanlaisen aggression kohteeksi riippumatta siitä minkä rintaman kanssa he vakaumuksineen olisivat joutuneet tekemisiin."

Oikkosen "samanlainen aggressio" -päätelmään ei voi missään tapauksessa yhtyä.

Valkoisen armeijan toimintaan ja suomalaiseen oikeusvaltioon jo vuonna 1918 on sula mahdottomuus sovittaa sellaista "etsivää terrorismia", jota Kotkan punaiset harrastivat Iitin metsässä. Sen sijaan Vienan Karjalan metsissä ja Petroskoin-Leningradin tienoilla tuollainen terrori oli viimeistään 1930-luvulla merkittävä osa silloisen Neuvostoliiton 'normaalia'.

Käyttäjän KuinkaKarlMarxTavataan kuva
Seppo Oikkonen Vastaus kommenttiin #7

""Oikkonen arvelee kokemuksellisin ja viisaustieteellisin perustein""

Itse asiassa en ollut politisoimassa kysymystä, vaan nimenomaan päinvastoin. Ja viittasin niihin kokemuksiini, jotka on hankittu 60-70-lukujen vaihteessa.

Tuolloin tässä maassa käytiin kovaa taistelua oikeudesta kieltäytyä aseista muin kuin uskonnollisin syin tai likimain niitä vastaavaan vakaumukseen vetoamalla. Anglosaksisesta maailmasta tännekin tunkeutui Einsteinin-Russellin peruja oleva ydinaseiden vastainen rauhanliike, joka oli omaksunut ohjelmaansa myös nuorison asepalveluslakon.

Minut tuomittiin niin sanotuissa aseistakieltäytyjien yllytysoikeudenkäynneissä Suomen lakiin suoraan natsi-Saksasta kopioidun pykälän perusteella vuoden ja neljän kuukauden ehdottomaan vankeusrangaistukseen. Prosessin yhteydessä ja kulisseissa -- myös maan eduskunnassa -- käytiin parin vuoden ajan miltei päivittäin kiivasta vääntöä asian ympärillä.

Emme tienneet oikeustaistelun aikana mikä lopputulos tulisi olemaan. Asia selvisi vähitellen -- ja lopulta siviilipalveluksesta tuli todellinen vaihtoehto asepalvelukselle. Nyt maassa on keskikokoisen kaupungin väkimäärän verran armeijansa siviilipalveluna suorittaneita miehiä.

En sanoisi näin jälkikäteen, että aseistakieltäytyvien pasifistien osa olisi mitenkään olennaisesti toinen kuin mitä se oli tuollaisina tässä kyseessä olevinä kriisin ja väkivallan vuosina. Teloitushaluja kyllä ilmaistiin aika avoimesti niin poliitikkojen kuin varsin korkeassakin asemassa olleiden virkamiesten taholta.

Olen tietysti kanssasi eri mieltä siitä mikä rooli ydinaseiden vastaisella rauhanliikkeellä kilpavarustelun aikana ja myöhemminkin on ollut. En myöskään näe aseistakieltäytyjiä minään vapaamatkustajina, vaan pikemminkin tiettynä takuuna siitä ettei yhteiskuntaa voi totalitarisoida ja militarisoida ikään kuin puolitietoisesti.

En puutu tähän aiheeseen enempää, koska tiedän miten helposti nämä käsittelyt muuttuvat hedelmättömäksi kverulaatioksi. Ilmarin blogi oli hieno ja tarkoitus hyvä -- olkaamme hänelle kiitollisia siitä että hän nosti aiheen esille täällä.

Käyttäjän mmarttila kuva
Markku Marttila Vastaus kommenttiin #8

"Ilmarin blogi oli hieno ja tarkoitus hyvä -- olkaamme hänelle kiitollisia siitä että hän nosti aiheen esille täällä." Juuri näin. Ilmarin esille nostama Isohiiden veljesten elämäntarina ja kohtalo ansaitsevat tulla huomioiduiksi erikoisesti nyt vapaussotamme merkkivuotena.

Minullekin tuo tapahtuma oli entuudestaan tuttu ja olen pitänyt sitä karmeana esimerkkinä vuoden 1918 sodan järjettömistä yksityiskohdista. Voin vain sanoa, että olen tuntenut tuon mainitun teloitusepisodin loukkaavan syvästi omaa käsitystäni inhimillisyydestä ja oikeudenmukaisuudesta.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Niin, sellaista ne punikit tekivät ...

Käyttäjän JariSalo kuva
Jari Salo

Pientä pilkunnus..ntaa.
Kylän nimi on Sääskjärvi, ei Sääksjärvi. Se sijaitsee ihan jossain muualla...

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel

Kiitos. Tässä tapauksessa kyse oli lyöntivirheestä.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset