Kuoleminen on helppoa; jokainen osaa sen
Nyt kun kuulimme uutisen ihkauudesta ammatista, kuoleman taidon valmentajasta, lienee paikallaan muistuttaa mitä kuolemansairas filosofi René Gude (1957-2015) ajatteli tästä ikuisuusaiheesta, hieman ennen kuolemaansa:
"Kuoleminen on helppoa – jokainen osaa sen"
"Elämme nykyään pidempään, mutta yhä useammin kuolemme myös pidempään".
sekä Marco Beaslyn komea "Bisogna morire" (kuolla täytyy) : Stefano Landi:n (1587-1639) "Passacaglia della vita"
Onhan näitä ”Kuolemanenkeleitä” ollut koko maailmansivu.
He ovat avustaneet miljoonien lähtöä ennen aikojaan.
Ilmoita asiaton viesti
Näitä valmentajatarjokkaita putkahtelee milloin millekin alalle. En kyllä paljon luottaisi sellaiseen valmentajaan, jolla ei ole näyttöä omasta osaamisesta.
Ilmoita asiaton viesti
Elisa Morgan, kuolemantaidon valmentaja: – Emme voi tietää, mitä meille tapahtuu kuoleman jälkeen, mutta voimme toivoa lohtua ja lepoa. Toivoa ei voi kukaan kieltää.”
Kello tikittää jokaiselle – kuolema lähestyy hetki hetkeltä. Blogisti otsikoi: ”kuoleminen on helppoa; jokainen osaa sen”. Ehkä on hyvä tarkentaa, että fysiologiselta kannalta kuolema ei ole taitolaji. Aniharvat sitä mitenkään opettelevat tai harjoittelevat. Homma on niin sanotusti kerrasta poikki.
Vaikeuskertoimet tulevat vastaan kuoleman kohtaamisessa mentaalipuolelta.
E.Morganin kysymys ”mitä kuoleman jälkeen?” on useimmille se suurin peikko.
Ilmoita asiaton viesti
Suurin kauhukuva itselleni olisi, että eläisimme ikuisesti kuten olemme tottuneet. Samat työt, samat naamataulut, samat ajoreitit, samat lomakohteet, samat ruoat ja samat reality-ohjelmat sekä uutiset – ikuisesti.
Se olisi helvetti.
Ilmoita asiaton viesti
#10.
Eräänlainen kauhukuva tuokin olisi, epäilemättä; samat, samat, samat jne jne.
Silti äärimmäisen lempeä ja viihtyisä se kuitenkin olisi todellisen helvetin rinnalla.
En ole perehtynyt Dante Alighierin teokseen Jumalainen näytelmä, mutta tiedän siinä olevan hyvinkin tarkkoja helvettikuvauksia, tottakai fiktiivisiä. https://fi.wikipedia.org/wiki/Jumalainen_n%C3%A4yt…
Raamatun sanomassa helvetti ei ole keskipisteessä, mutta ei sitä kaihdeta mainita: ”Parempi on sinulle, että silmäpuolena menet sisälle Jumalan valtakuntaan, kuin että sinut, molemmat silmät tallella, heitetään helvettiin, jossa heidän matonsa ei kuole eikä tuli sammu.”
Helvetti merkitsee Raamatussa iankaikkista eroa Jumalasta ja Hänen hyvyytensä vaikutuspiiristä.
Ken jumalatonna kuolee, se helvetin näkee ja sen nahoissaan kokee.
Vaan jotka uskossa Herraan Jeesukseen kuolevat, he taivaan näkevät.
Ilmoita asiaton viesti
Raamatun kirjoittaja on näin hyväksi nähnyt kirjoittaa. Ei se silti merkitse yhtään sen enempää kuin minkään muunkaan kirjoittajan näkemys.
En usko, että on vain yksi uskonto, joka johtaa oikeaan päämäärään. Kaikki johtavat, yhteen ja samaan. Raamatun lauseiden toistelusta ei keskustelussa ole merkittävää hyötyä.
Ilmoita asiaton viesti
Keskustelusta tuskin on merkittävää hyötyä ainakaan, jos mielipiteitä leimaa tyhjä nihilismi: ’Mikkään ei oo mittään’. Tyhjistä kaivoista ei vettä ammenneta. Yhtä vähän on apua tyhjän naurajista tai ’tieteen’ kanssa näprääjistä.
Niemeläisen sinänsä yleinen näkemys on hellyttävä: ”En usko, että on vain yksi uskonto, joka johtaa oikeaan päämäärään. Kaikki johtavat, yhteen ja samaan.”
Yksikään uskonto ei johda oikeaan päämäärään, ei yksikään. Iankaikkiseen lepoon ja rauhaan Jumalan tykönä johtaa vain yksi (1) tie: Jeesus Kristus, Hän on tie ja totuus ja elämä. Uskon kautta me pelastumme.
Ilmoita asiaton viesti
On toinenkin tie: Profeetta Muhammed johon uskomalla pääsee rauhaan Jumalan (Allahin) tykönä, kolmas tie on Buddhan kautta. Samaa tiehen pääsee kiinni jokaisesta uskonnosta ja jokainen ihminen on paikkansa ansainnut.
Mikä tahansa usko ja siitä syntynyt uskonto on vain yksi näkemys ihan samasta ilmentymästä. Et sinä oikeasti tarvitse Jeesusta, mutta ihan kiva, että sinulla on tuo usko. Ei sitä pois tarvitse antaa. Olisi kuitenkin kiva, jollet kokisi tuollaista tarvetta uskonkappaleitasi kenellekään tuputtaa.
Ilmoita asiaton viesti
Vielä toisen maailmansodan aikana kuoleminen ulkoistettiin nuorille miehille. Nykyisin sodissa kuolee jo enemmän siviileitä kuin sotilaita.
Ilmoita asiaton viesti
#5
Kyllä silloinkin oli lohduttajia.
”Kaunis on kuolla, kun joukkosi eessä urhona kaadut,
Riemuiten lastesi vuoks uhriksi henkesi suo!”
Ilmoita asiaton viesti
En tiedä mistä johtuu mutta minulle tuli mieleeni ensimmäisenä mieleeni se vanha hautaustoimistojen mainos lukiessani tuon otsikon tuosta jutusta ”Kuolemantaidon valmentajasta”. Ai niin se mainos kuului seuraavasti, ”Miksi suotta elää kituuttaa kun kuoleminen on tänään todella edullista.”, tuon mainoksen todenperäisyys lie hyvin kyseenalainen mutta…
Koko artikkelia en kyllä lukenut sitä otsikkoa pidemmälle, niin absurdilta tuntui jo se ”kuoleman taidon valmentaja”.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä siinä töminäkäy, kun viimeisenä päivänä ruumiit esiinnousee, suuriosa varsin raihnaista sakkia.
Ilmoita asiaton viesti
Juha kirjoitti: ”En tiedä mistä johtuu mutta minulle tuli mieleeni ensimmäisenä mieleeni se vanha hautaustoimistojen mainos”.
Siitä vuorostaan minun mieleeni tuli mainio hautaustoimiston lause Intiasta (Neil Hardwickin eräässä tv-matkakuvauksessa):
Drop in, when you drop dead.
Ilmoita asiaton viesti
Tiukkaa elämänsolmukohtaa, kuten kuolema on, voi yrittää aukaista lyömällä leikiksi. Kuten täällä on jo tehty; kommentoidaan lukematta jutun tekstiä, yms. Kuoleman taidon valmentaja? Kuulostaa äkkiseltää absurdilta, mutta onko?
Koska jo mustaa hummoria, ripaus sallittakoon.
Bluesmuusikon hautakivessä luki: ”I did not woke up this morning.”
Heräsin kuitenkin tänä aamuna ja ihmettelin yöllä alkanutta ja edelleen jatkuvaa lumen tuloa. Maisema oli muuttunut. Jotenkin noin kirjoitin ”työpäiväkirjaani”. Tuohon voisi lisätä: Entäpä jos en olisi herännyt?
Ei ehkä muuta kuin, että perilliset hoitaisivat asian, lajittelisivat tavarat – mulle, sulle, antikvariaattiin, roskiin…, tyhjentäisivät totisina kellarikomeroa, kuten tapahtui äskettäin jonnekin tuntemattomaan poistuneelle yläkerran yksineläneelle naapurilleni.
Ilmoita asiaton viesti
” Kuten täällä on jo tehty; kommentoidaan lukematta jutun tekstiä, yms. Kuoleman taidon valmentaja? Kuulostaa äkkiseltää absurdilta, mutta onko?”
Pidän edelleen täysin naurettavana koko ”Kuolemantaidon valmennusta”, tai ehkä enemmänkin sitä termiä. Huomattavasti tärkeämpää olisi säästää ne siihenkin valmennukseen kuluvat voimavarat ”elämäntaidon valmennukseen”, se taito kun tuntuu olevan valitettavasti monelta täysin hukassa.
Yleensä kun puhutaan valmennuksesta ja valmentajasta, niin siihen sisältyy väkisinkin omakohtainen kokemus, tai ainakin opettajana on ollut jossain vaiheessa henkilöitä joilla tämä kokemus on.
Toisaalta elän siinä todellisuudessa jossa täältä maailmasta ei poistuta yhtään minnekään, se elämä vaan yksinkertaisesti loppuu jossain vaiheessa jatkumatta missään muualla. Se todellisuuteni voi tosin olla vääräkin mutta se on minun todellisuuteni.
Ilmoita asiaton viesti
#12. Heh, tarkkaanhan sinä poimit. Allekirjoitettavahan kirjoittamasi on.
Ilmoita asiaton viesti
Haju on ainakin kuvottava.
Ilmoita asiaton viesti
Kuolemasta kaveri. Ei se huono tavoite ole.
Itse olen kaveria kylään odotellut koko elämäni.
Ilmoita asiaton viesti
Kuolemanpelosta edesmennyt René Gude kirjoitti näin:
”Se tosiasia, että kuollaan kaikki, muuttuu sillä hetkellä suureksi pelottavaksi asiaksi kun itse annat sille paniikilla ladatun erityisarvon. Mikäli haluat päästä eroon kuolemanpelosta sinun pitää ottaa voimat pois omista ajatuksistasi. Sinun pitää siis taistella kuvitelmiasi vastaan eikä itse tosiasiaa vastaan”.
Ilmoita asiaton viesti
Luvalla sanoen, aika heiveröinen konsepti René Gude’lla. Siis jos tuon itsesuggestion ja ajatusten riisumisen tarkoituksena on voittaa kuolemanpelko. Kuolemaa pelätään siksi – niin itse arvelen – että sen takana on Suuri Tuntematon. Sehän se pelkoa nostaa ajattelevan ihmisen sisuksiin.
Gude ilmeisesti tarkoittaa, että kuolemalle pitää antautua ehdoitta ja ilman kyseisen tapahtuman sisällöllistä arviointia. ”Pää pensaaseen vaan ja menoksi, hoops.” 🙂
Ilmoita asiaton viesti
Hän tarkoitti, ettei pidä antaa (itse aiheutetulle/ itse paisutetulle) pelolle valtaa. Ihan omasta pääkopasta tuo pelko on lähtöisin ja sitten vielä ulkoiset vaikutukset sen päällä…Minusta ihan järkevästi ajateltu, etenkin kun ottaa huomioon, että mies oli kuolemansairas näin sanoessaan.
”Oh, how you are mistaken, if you think that the years do not end, everybody must die. It is a dream, that life seems so pleasant; short is the joy, everybody must die. A medicine does not help, kinine is useless, you can’t be cured, everybody must die. Complaints, threats, bluffing are nothing worth; your selfconfidence will be broken, everybody must die. It is a useful knowledge that there are no words to calm your overconfidence, everybody must die. There is no way, to disenyangle this knot, it is not worthy to flee, everybody must die. It counts for everybody, even a clever person can’t blow his turn away, everybody must die. Even if you’re singing, playing on the (citer) or panflute, even then everybody must die. Even dancing, drinking, eating; with that careen, everybody must die.
The cruel Dead, is unfaithful to all of us, let us feel ashamed, everybody must die. Even though it seems insanity, or large rage,…..regard yourself as a lutanic, everybody must die. Young people, angels and all people must burn, everybody must die. Healthy persons, ill people, brave and weak, all will experience their end, everybody must die.
So remember inside, you’ll come to an end, everybody must die. If you don’t think about it, you have lost your senses, you are already dead and should only repeat: Everybody must die, everybody must die, everybody must die”…
Stefano Landi (1587-1639)
Ilmoita asiaton viesti
”A medicine does not help, kinine is useless, you can’t be cured, everybody must die.”
Tunnettu henkilöhahmo Raamatusta, Paavali, kirjoittaa
”Sillä elämä on minulle Kristus, ja kuolema on voitto.”
Mutta kaikki eivät pidä valmiista vastauksista. Useimmat viihtyvät ns. pimeissä vesissä. Niinpä en enempää siteeraa Raamattua, tässä yhteydessä.
Stefano Landi (?): ”The cruel Dead, is unfaithful to all of us, let us feel ashamed, everybody must die.” Lohdutonta, niin lohdutonta, toivotonta.
Kuunnellaan edes mestari J.S.Bachia; se lienee laajalti hyväksyttyä:
https://www.youtube.com/watch?v=xueopsTHesw&index=…
Tai otetaan lohduksi Händeliä.. https://www.youtube.com/watch?v=JSAd3NpDi6Q
Todellinen lohdutus ja kestävä ratkaisu löytyy tosin vain ja ainoastaan Sanasta.
https://www.youtube.com/watch?v=BBeXF_lnj_M
Ilmoita asiaton viesti
”Mies arka jatkuvasti kuolee, mies rohkee kohta kalman kerran vain”.
Ilmoita asiaton viesti
Ylen juttu on loistavaa yhteisesti rahoitettua laatua. Kurt Vonnegut olisi kadehtinut, ellei olisi ennättänyt jo kuolla: Lapsitähti lukee 11-vuotiaana Kantin ja Aristoteleen keskeisen tuotannon ja löytää uransa naapurimaan(?) life coach -kurssilta elämänuransa kuolemavalmentajana.
Ilmoita asiaton viesti
Puolikuolleille suosittelen kuitenkin elämän taidon valmentajaa enkä kuoleman taidon valmentajaa.
Elämä voittaa.
Ilmoita asiaton viesti