Elämä jatkuu

Irtolaiset, viranomaiset ja uuden rakennuslain kummajaiset

  • Tanskan maajussin uusi ja upea perinnetalo kelpaisi Suomessa korkeintaan kesämökiksi...ei asuintaloksi
    Tanskan maajussin uusi ja upea perinnetalo kelpaisi Suomessa korkeintaan kesämökiksi...ei asuintaloksi

Suomi on monessa mielessä upea maa, mutta silti tuntuu siltä, että turhan monessa asiassa on menty huonompaan suuntaan. Minulla on useita tuttuja, jotka eläkevuosina muuttivat takaisin ihanaan kotikuntaansa ja jotka olivat jo vuosien ajan siihen valmistautuneet, kunnostamalla joko entistä kotitaloaan tai talviasuttavaa kesämökkiään.

Vuoden 2015 jälkeen valtakunnallista Maankäyttö- ja rakennuslakia on alettu tulkittaa niin, että kaikki sen ajankohdan jälkeen asuinkäyttöön otettujen uusien ja vanhojen talojen on oltava "lähes" nollaenergiarakennuksia, millä tarkoitetaan rakennuksia, joiden energiatehokkuus on erittäin korkea ja joiden tarvitsema vähäinen energia katetaan hyvin laajalti uusiutuvalla energialla. Samassa yhteydessä muuttui kuitenkin myös sähkön energiamuodonkerroin 1.7:stä 1.2:een, mikä tarkoittaa, että sähkölämmitteiselle pientalolle saa rakennusluvan aiempaa helpommin....Suomalaisten perinteisen tehokas uunilämmitys + sydänmuuri ei enää kelpaa yksinomaisena lämmitysmuotona (korkeintaan lisälämmityksenä). Äly, älä jätä, ethän?

Ympäristöministeriömme toteaa asunnon rakentamisesta seuraavaa:

"Rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava, että rakennus sen käyttötarkoituksen edellyttämällä tavalla suunnitellaan ja rakennetaan siten, että energiaa ja luonnonvaroja kuluu säästeliäästi. Energiatehokkuuden vähimmäisvaatimusten täyttyminen on osoitettava laskelmilla".

"Rakennuksessa käytettävien rakennustuotteiden ja taloteknisten järjestelmien sekä niiden säätö- ja mittausjärjestelmien on oltava sellaisia, että energiankulutus ja tehontarve rakennusta ja sen järjestelmiä käyttötarkoituksensa mukaisesti käytettäessä jää vähäiseksi ja että energiankulutusta voidaan seurata".

"Energiatehokkuutta on parannettava rakennuksen rakennus- tai toimenpideluvanvaraisen korjaus- ja muutostyön tai rakennuksen käyttötarkoituksen muutoksen yhteydessä, jos se on teknisesti, toiminnallisesti ja taloudellisesti toteutettavissa" (YM:n tekstin lainaus päättyy).

Mihin tämä uusi linjanveto on johtanut? Esimerkiksi meidän kunnassamme siihen, että jo 45 kuntalaista ovat nykyisin "irtolaisia", joille maistraatti ei enää myönnä virallista osoitetta..Siis asuinkunta Suomussalmi, mutta osoite tuntematon (”vailla vakinaista asuntoa”).

Irtolaisuus oli ennen lailla kielletty, mutta nyt kotimainen laintulkinta siis suoranaisesti johtaa siihen, niin meidän kunnassamme kuin koko valtakunnassa. Tuttu insinööri (joka ihastuneena seuraa "Tanskan maajussi"-ohjelmaa, kuten minäkin) totesi pari päivää sitten minulle pettyneenä: "Suomessa tuollainen hieno ja uusi perinnetalo ei ikinä enää menisi läpi"...

Toivottavasti tuon YM:n tekstin viimeinen lause antaa kuntien rakennustarkastajille edes jonkinlaista pelivaraa, vaikka pahoin pelkään ettei sellaista enää löydy.

P.S. Kauppamiehille kiinnostava vinkki: valmistakaa edullinen miniasunto, jossa on tilaa tuolille, pöydälle ja parisängylle ja jonka energiatehokkuus edustaa sitä täydellistä "nollaenergiarakentamista". Tällä pienellä modyylirakennuksella olisi katolla koukku, jolla se, tilauksen jälkeen, kätevästi nostetaan irtolaisten mökin tai kotitalon pihalle. Sen jälkeen soitto kunnan rakennustarkastalle, jolle kerrotaan tämän olevan tästä lähtien vakioasunto. Sen jälkeen maistraattikin antanee ryhdikkäille paluumuuttajille virallisen osoitteen. Vihdoinkin.

P.S./P.S: Lue myös kommentti 8 (täydentävää lisätietoa)

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

7Suosittele

7 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (8 kommenttia)

Pekka Iiskonmaki

Suomen talojen energiapihisyys vaatimus perustuu kuten aikoinaan Hollannin ikkunat verotukseen.

Mitä pienemmät asumiskulut niin sitä suuremmat verot asumisesta.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Suomalaisista halutaan kaupunkilaisia vaikka sitten lainsäädännöllä pakottaen.

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel

Jotta kuvion outous/ristiriitaisuus kävisi hieman paremmin ilmi: meidän korpitalomme rakennettiin vuonna 1974 ja se oli tyhjänä vuosina 1989-2005. Vuonna 2005 siis ostimme sen ja laitoimme mukavaan asuinkuntoon. Tällainen talo menee edelleen "läpi", koska se on alunperin luokiteltu asuinrakennukseksi. Moni uudempi ja paljon paremmassa kunnossa oleva talvimökki tai -talo ei mene enää läpi, koska se, käyttötarkoitusmuutoksen yhteydessä (vapaa-ajan talosta asuintaloksi), ei enää täytä vaadittuja nollaenergiarakentamisvaatimuksia. Hohhoijaa.

Käyttäjän JouniBorgman kuva
Jouni Borgman

Jokainen, joka vihaa tulisijoja, vihaa myös ihmisiä.

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

Määräyksethän eivät koske alle 50 neliömetrin asuntoja. Kaksi tuollaista vierekkäin, toinen mummolle, toinen papalle. Ei kuorsauskaan haittaa.
Energiaa tietenkin kuluu hiukan enemmän kuin yhdessä 100 m2 talossa, mutta siitähän tässä ei ilmeisesti ole kysymys.

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel

Minitalon idea oli kuitenkin siinä, että osoitehakuvaiheessa se täyttäisi tuon rakennuslain vaatimuksia (ja kesällä vaikkapa kesävieraiden majoituskoppina).

Varsinainen asuminen tapahtuisi siis, alkuperäisen suunnitelman mukaisesti, kotitalossa/talvimökissä, maistraatin antaman osoitteen kera....

Käyttäjän sepposimonen2 kuva
Seppo Simonen

Tämä on juuri sitä maaseudun elinolojen vaikeuttamista. Minä en viellä ole omaksunut nolla energia taloa mikä se on.
Muistan 60 luvulta kun tehtiin energia korjauksia kunnan tuella ja valvonnalla maaseudun hirsitaloihin, laitettiin muovikelmu ja villaeristys seurauksena oli se että mätäni ainaki kaksi komeata hirsitaloa meidän kylältä Pohjois-Karjalasta.

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel

Juuri sain omalta kunnaltani tarvittavaa ja täydentävää lisätietoa:

Maankäyttö- ja rakennuslaki ei ole muuttunut vuonna 2015 vaan Maistraatit noudattavat linjauksessaan vuonna 2014 voimaan tullutta yhtenäistämisohjetta, jonka mukaan rakennusvalvonnan vapaa-ajan asunnoksi määrittämää asuntoa ei voida kirjata väestötietojärjestelmään henkilön vakituiseksi asunnoksi. Maistraatti ei voi väestötietojärjestelmään muuttaa rakennuksen käyttötarkoitusta. Kunnan rakennusvalvonta määrittelee rakennuksen käyttötarkoituksen. Kesämökkikunnan voi saada kotikunnaksi, jos siellä asuvalla ei ole yhteyksiä muihin kuntiin ja siellä oikeasti asuu. Väestötietojärjestelmään laitetaan kuitenkin merkintä ”vailla vakinaista asuntoa”.

Tämän johdosta Suomussalmen kunnassa 45 ihmistä asuu vailla vakinaista asuntoa eli noin 20 taloutta. Pariskuntia enimmäkseen. Pari lapsiperhettä.
Heidän lisäksi 114 henkeä asuu vapaa-ajan asunnolla osoitteella, koska ovat muuttaneet sinne ennen vuotta 2015. Jos he kuitenkin muuttavat välillä jonnekin muualle ja tulevat takaisin, heille käy samoin...
Sitä ei ole tietoa miten käy, jos vaikka puoliso muuttaa toiseen osoitteeseen työn perässä ja haluaa muuttaa myöhemmin takaisin. Käykö niin, että toisella on vakituinen osoite ja toisella ei? Kestämätön tilanne, johon toivoisi "normipurkutalkoot".

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset