Elämä jatkuu

Eläintuoteveroa, hohhoijaa...

  • Circular farming (kringlooplandbouw)
    Circular farming (kringlooplandbouw)

Vihreiden puoluevaltuuskunta hyväksyi 9.9.2018 uuden maatalousohjelman, joka tähtää Suomen maatalouden kehittämiseen ja eläintuotteiden kulutuksen vähentämiseen. Julkilausumassa todetaan että "Suomen maatalouspolitiikan tavoitteena tulee olla tehdä suomalaisesta maataloudesta maailman eettisintä ja kestävintä". Maatalousohjelmasta käy selkeästi ilmi, että vihreiden eettisyys tarkoittaa tässä tapauksessa etenkin kasvisruokaa. "Maatalous tuottaa noin 20 prosenttia Suomen kasvihuonekaasupäästöistä. Yksi keino vähentää maatalouden päästöjä on vähentää eläinperäisten tuotteiden kulutusta. Siihen ohjelmassa esitetty keino on eläinperäisten tuotteiden hintaohjaus". 

Mainittu "hintaohjaus" tarkoittaisi oikeassa elämässä eläintuoteveroa. Toisaalta, maatalousohjelman valmistelua johtanut Maaseutu- ja erävihreiden puheenjohtaja Silja Keränen toteaa Kainuun Sanomissa (15.9.2018), että vihreät haluavat eläintuoteveroon myös hyvinvointi-kytkyn: mitä paremmat olot eläimillä on ollut, sen pienempi olisi vero. "Eläintuoteverolla olisi myös globaalisti merkitystä. Sellaista ei ole käytössä missään. Se herättäisi varmasti mielenkiintoa ja sillä voi olla globaaliakin ohjausvaikutusta"...hohhoijaa.

Vihreiden maatalousohjelman eräänä tavoitteena on luomutuotannon osuuden lisääminen 30 prosenttiin peltopinta-alasta vuoteen 2030 mennessä (nykyisin 12%). Tämä on kuitenkin melkoisessa ristiriidassa saman ohjelman eläintuotantovähentämistavoitteen kanssa, koska juuri luomutilat toimivat kaikkein parhaiten yhdistelmätiloina, joissa on sekä karjataloutta että kasvinviljelyä. Luomutila, jossa on pélkästään kasvinviljelyä, on paljon tehottomampaa (koska osa pelloista on aina viherkesannon "latausvaiheessa"). Kun tilan tuottama lanta käytetään tarkan ja johdonmukaisen viljelykierron raaka-aineena syntyy uskomattoman suuria säästöjä väkilannoitekäytössä. Tanskan maajussin pientila on hyvä ja mukava esimerkki, mutta oheinen kärsämäkeläinen suurtila, jossa on 340 lypsylehmää, 268 ha sekä 5 lypsyrobottia, toimii jo 1990-luvun alusta lähtien kuin sveitsiläinen kello, ilman minkälaista "apulantaa" (linkki). Itse ehdotin 1980-luvun loppupuolella, että Suomen maatalouden kannattaisi erikoistua luomuun, mutta eläintuoteverosta en edes silloinkaan osannut nähdä painajaisunia. Luomu-Suomen juna meni jo; nyt on lähinnä kyse siitä miten me lähitulevaisuudessa edes pystymme riittävästi säilyttämään kotimaista alkutuotantoa...

Juuri tällä hetkellä Suomen maatalouden ykkösongelma on siinä, että MMM:n ja MTK:n tietoisen linjavalinnan seurauksena meillä on syntynyt (vuoden 1995 jälkeen) rutkasti hollantilaistyyppisiä suursikaloita ja -navettoja, joissa velkaantunut isäntäväki taistelee yhä huonoimpien tuottajahintojen puristuksessa. Se on ollut hyvin traaginen kehitys, johon vihreiden eläintuotevero istuu kaikkea muuta kuin hyvin. Surkea esitys ja aika huono tilannetaju, sanoisin.  

Hollannin maatalousministerin tulevaisuusvisio 8.9.2018

Lähes samalla hetkellä kun Vihreät julkaisivat melko kevyen maatalousohjelmansa, Hollannin tuore maatalousministeri Carola Schouten julkaisi oman visionsa. Hollannin LTO-tuottajajärjestön puheenjohtaja Marc Calon oli nimittäin hyvinkin suoraan kysynyt tältä maatilalla kasvaneelta naiselta, mihin suuntaan hollantilaista maataloutta kannattaisi kehittyä. Sen seurauksena Carola Schouten julkaisi oman työryhmänsä tulokset 8.9.2018 ja koska ehdotus ei ole vielä kokonaan käännetty englanniksi niin tässä pääkohdat:

  • Hollannista tehdään kierrätysmaatalouden tai kiertomaatalouden johtava maa maailmassa (hollanniksi: kringlooplandbouw)
  • Matalat tuotantokustannukset ja suuret sadot/tuotokset eivät enää saa olla päätekijöitä 
  • Tuontirehun sijasta siirrytään kokonaan omaan rehutuotantoon (ilman soijaa, tuontiviljaa ym.) 
  • Maatilojen keskenäinen yhteistyö ja synergia tehostetaan, etenkin ravinteiden kierrätyksessä
  • Lainsäädännön avulla maataloustuotanto ohjataan yhä suurempaan ympäristöystävällisyyteen
  • Viljelijät ja puutarhurit saisivat tuotteistaan oikean markkinahinnan, joka on hyvitys korkeammasta laadusta, turvallisuudesta ja kestävästä tuotannosta

Lyhyt linkki englanniksi ("Farming needs to shift from low-cost, high production focus", says minister)

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

13Suosittele

13 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (35 kommenttia)

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

Suomen pahin vihollinen on suomalaiset.

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

Ajatuksia herättävä aforismi. Erityisesti herää kysymys: Kuka se Suomi on?

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel

Kasvisruoasta on alkanut tulla yhä enemmän ideologiaa.

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

Totta. Niinkauan kuin armeijassa syötiin joka torstai hernekeittoa ja pannukakkua mainitsematta ääneen sanaa "kasvisruoka", niin kaikki oli hyvin. Mutta auta armias kun joku ehdottaa ääneen "kasvisruokapäivää" armeijaan, niin valtakunta on poikkeustilan partaalla...

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel

Ei nyt ihan näinkään. Kun armeijassa puhuttiin lähinnä hilpeästi hernerokan aiheuttamista pieruista, niin nyt puhutaan haudanvakavasti lehmien aiheuttamista metaanipäästöistä..

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu Vastaus kommenttiin #6

Mutta 'Joulupukki ei piere'. - Lapsen närkästynyt kannanotto muutaman vuoden takaiseen Putous-sketsiin.

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo Vastaus kommenttiin #6

Voipi olla, että kukkapirtelöistä tulee vain orvokintuoksuisia ympäristöä helliviä ja ravitsevia leyhähdyksiä, kun taas hernekeitosta tulee kovan luokan -- eh, "sinappikaasua". Sitäpaitsi hernekeitto oli Hitlerin lempiruoka, kun taas kukkapirtelöitä rakastavat -- no, jääköön luonnehtimatta...

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel Vastaus kommenttiin #8
Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki Vastaus kommenttiin #9

#9
Hitler oli myös suuri juustojen ystävä.

Hitler ei tupakoinut, eikä käyttänyt alkoholia. Mielijuoma oli omenamehu soodavedellä.

Todella esimerkillinen valtion päämies.

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto Vastaus kommenttiin #11

Toisaalta, Hitler käytti innolla erilaisia huumeita, kuten pervitiinä (=meta-amfetamiinia) ja kokaiinia

Käyttäjän raimoylinen kuva
Raimo Ylinen

Oikea hernesoppa sisältää reilusti läskiä!

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #17

Rasvan voi helposti korvata rypsiöljyllä;)))

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah Vastaus kommenttiin #17

En ole koskaan syönyt läskiä hernekeitossakaan. Muistan hyvin, kun alakoulussa oli läskistä hernekeittoa. Aina jätin läskit lautaselle. Lihaa ei oikeastaan juurikaan näkynyt. Nykyisin kaiketi hernesopassakin taitaa olla jauhelihaa tai sitten sekin on korvattu kasviksilla.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen

Rööperissä pikkutunneilla saadut älynväläykset kuten "maailman eettisin, maailman ympäristöystävällisin, maailman edelläkävijä ilmastonsuojelussa sekä 100% hiilineutraali" kannattaisi jättää sinne minne ne kuuluvatkin, Punavuoren Ahvenen eriöön ja mielellään tähdäten keskelle posliinia ennen kuin tilaa taksin.

Suomalaisen eläintuotannon kannattaisi profiloitua hyvällä ja eettisellä tuotannolla, oikein markkinoituna se olisi kilpailuvaltti. Siihen vain ei päästä nostamalla verotusta, hintoja ja sitä kautta leikkaamalla kysyntää ja kurjistamalla tuotantoa entisestään.

Veikkaan että "maaseutuvihreät" taas lyövät otsaansa ja huokailevat näitä aivometaanipäästöjä yrittäessään profiloitua ek-vaaliehdokkaiksi maaseudun puolueen edustajina.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

#10
Älä Janne pilkkaa maailman onnellisinta kansaa.

Käyttäjän elina kuva
Elina Moustgaard

Mielenkiintoinen ohjelmaluonnos hollantilaisilla, keskittyvät olennaiseen - parantavat olemassaolevaa ja lisäävät omavaraisuutta. Kierrätysmaatalous on minulle täysin uusi käsitteenä, oletan sen olevan nimensä mukaista, mutta tutustutaan tarkemmin.

Olen samaa mieltä kanssasi Suomen maatalouden ykkösongelmasta, hollantilaistyyppisistä tuotantolaitoksista ja siitä että Vihreiden tilannetaju "ei istu" tähän aikaan...Voi sitä 80-luvun aikaa kun navetoissa oli keskimäärin 30-40 lehmää..silloin oli tosiaan mahdollisuus profiloitua ekoviljelyyn, niin ei tehty, piti täyttää EU-kelpoisuus ja keskittää tuotantoa suuriin yksikköihin.

Mutta miksi sanot että Luomu-Suomen juna meni jo? Meillä on valtavasti maata ja jonkinlaista "takaisin luontoon"-trendiä taas havaittavissa. Uskoisin että suomalaisten veri vetää takaisin metsiin, varsinkin jos tyhjentyneen maaseuden asuttamista tuetaan.

Vihreät on oikeastaan metropolipuolue nykyään, kaupunki- ja lähivijely taitaa näytellä suurempaa roolia kuin huoli maaseudusta ja Suomen omavaraisuudesta.

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel

Elina kirjoitti: "Mutta miksi sanot että Luomu-Suomen juna meni jo?".

Iloisesta idealistista tuli matkan varrella vaan realisti (mutta onneksi ei kyyninen sellainen).

Hauskaa oli huomata, että ainakin vuonna 2010 maabrändin Jorma Ollila ja Santeri Stubb sentään uskoivat Luomu-Suomeen:

http://ilmari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/52815-luomu...

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu

"Kierrätysmaatalous on minulle täysin uusi käsitteenä"

Minulle taas se on hyvin tuttu. Olen tyhjentänyt monet kerrat navetan lantakourut tunkiolle, talikoinut monta lantatunkiota peräkärryyn ja sitten heitellyt lannat pellolle. Kuin myös kantanut ämpärillä virtsakaivoa tyhjäksi tankkiin, jolla se sitten on ajeltu pellolle. Ei köyhällä maanviljelijällä ollut varaa pelkkiä keinolannoitteita levitellä.

En tietenkään yksin vaan yhdessä isän ja velipojan kanssa. Onneksi nykyään sitä hommaa ei tarvitse enää tehdä käsipelillä… (Enkä sinänsä itse enää osallistu muullakaan tavalla.)

Käyttäjän elina kuva
Elina Moustgaard

No sehän on sitä normaalia bio- tai ekoviljelyä:)
Kierrätysmaatalous- heh, pitää olla uusi iskevämpi nimi.

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel Vastaus kommenttiin #24

Minä tein vain raakakäännöksen hollannin kielestä. Jokainen siellä käynyt tietää, että "kringloopwinkel" tarkoittaa kierrätyskauppa. Jotain kiertoviljely voisi olla sopiva tässä tapauksessa. Itse pysyn kuitenkin luomuviljelijänä loppuikääni (muistan hyvin miten vaikeata oli tuonkin sanan läpivienti aikoinaan..). Nyt puhutaan onneksi jopa luomurinnoista. Hienoa!

Luomu-sanan syntymävaiheesta tässä vielä tällainen tosikertomus:

Mikkeliläinen Hannu Kovanen (silloisen SLVYL:n eli Suomen luonnonmukaisen viljelyn yhdistysten liiton toiminnanjohtaja/nykyisin urheiluliike-yrittäjä Mikkelin torin laidalla) keksi sanan 1980-luvun loppupuolella. Jätettiin hakemus tämän uudissanan teko-/käyttöoikeudesta patentti- ja rekisterihallitukseen.

Tulihan sieltä vastaus; piiitkällä viiveellä eli kolmen, neljän vuoden päästä: "LUOMU-sana on jo sen verran yleistynyt, ettei sitä voida enää rekisteröidä". Heh, heh. Kunniaa luomusanasta siis hänelle, jolle se kuuluu: Hannu Kovaselle.

P.S. Esimerkiksi oma Agronomiliittoni vastusti voimakkaasti luonnonmukainen-sanan käyttöä (koska "kaikki viljelyhän on luonnonmukaista"). He yrittivät saada läpi luonnonomainen-sana, mutta tuloksetta. Luomu on tullut jäädäkseen.

Käyttäjän elina kuva
Elina Moustgaard Vastaus kommenttiin #26

Olipa mielenkiintoista tietoa Luomu-termin syntyperästä.
Ensimmäinen reaktioni oli aikoinaan - voi mikä sanahirviö, "muka luonnollinen" :) Mutta omaksuin sen pian, vaatiihan luonnon mukaisesti viljelty oman suomalaisen terminsä LUOMUn, sillä eko ja bio ovat vieraslajikkeita kielessämme ;)

Käyttäjän TeppoRaininko kuva
Teppo Raininko

Suomen navetoissa on tänä päivänä keskimäärin 38 lehmää.

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel

Eiku "Maaseutu- ja erävihreät".

Käyttäjän TeppoRaininko kuva
Teppo Raininko

Ovatkohan esimerkiksi Ville Niinistö ja Emma Kari koskaan kuulleet tällaisista Maaseutu- ja erävihreistä?

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel Vastaus kommenttiin #29

Ainakin Silja Keränen kertoo olevansa heidän puheenjohtaja. Jokin alajaosto, vissi.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

Suomen valtiolla ja kunnilla on kohtalona antimidaksen kosketus talouteen.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu

Keskiajalla lehmät olivatkin Suomesa paljolti luomulannoituskoneita. Jos väkilannoitteista luovutaan, mikä sen järkevämpää kuin palata tuohon luomukiertoon, Hollannin ja Kopoloiden tapaan.

Myös helsinkiläisten lannat olisi hyvä saada kiertoon. Näin tultaisiin toimeen vähän pienemmällä määrällä lehmiä, ja Helsingin vihreät voisivat olla tyytyväisiä. :-)

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

no oohan niitä kasveissakin huonoja puolia, lehtisalaatissa ja punajuurressa nitraattia jne. Taitaa olla kultanen tie,että syödään lihaa, kalaa,kananmunia ,maito, piimät ,viilit, jogortti ja kasvikset,viljatkin,yrtit ja marjat ja hedelmätkin. Juustot ja voissakin 400 rasvahappoa ja muut rasvat. Hapantuotteita pitäisi syödä, gefilus --piimä, asidofilus jne. Taitaa olla sillai,että paljot hiilarit lihottaa ja lihassa ja kalassa niitä ei ole. Ja kanamunassa.Kananmunan kolesterolikin on ruotsalaisten mukaan eri kuin ihmisen itsensä elimistössä tuottama kolesteroli. Kana siis tekee ihan eri kolesterolin kuin ihminen jne..Ranskalaisilla kolesteroli pyörii jotain 7 ja silti heillä on vähemmän sydänvikoja kuin meillä jne....

Käyttäjän TeppoRaininko kuva
Teppo Raininko

"Juuri tällä hetkellä Suomen maatalouden ykkösongelma on siinä, että MMM:n ja MTK:n tietoisen linjavalinnan seurauksena meillä on syntynyt (vuoden 1995 jälkeen) rutkasti hollantilaistyyppisiä suursikaloita ja -navettoja, joissa velkaantunut isäntäväki taistelee yhä huonoimpien tuottajahintojen puristuksessa."

Voitko, Ilmari, hiukan tarkentaa, minkälaisina tavoitteina tai ehdotuksina tämä MTK:n linjavalinta on näkynyt?

Samoin olisi mukava kuulla, minkälaisia ovat "hollantilaistyyppiset suursikalat ja -navetat". Suomessa on vajaat 900 sikalaa. Moniko niistä on hollantilaistyyppiä? Entä navetoista?

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel

Googlen hakusanana (yleis- tai kuvahakuna) riittää "suursikala" tai "jättisikala". Heips.

Käyttäjän TeppoRaininko kuva
Teppo Raininko

No niin, Googlen avullahan sekin selvisi. Suursikala suomalaisittain on 600 sikaa. https://www.ess.fi/uutiset/kotimaa/2014/11/18/suur.... Keskimäärin meillä on 100 - 200 sikaa https://fi.wikipedia.org/wiki/Sikala. Eli aika kaukana ollaan Hollannin sikaloista.

Se ei nyt vieläkään selvinnyt, mikä oli se MMM:n ja MTK:n rooli tässä kurjuudessa? Monet muut blogistit syyttävät niitä rakennekehityksen jarruttamisesta, mutta Sinä siis kiihdyttämisestä...kö?

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel Vastaus kommenttiin #33

Jokainen maatalousalan ammattilainen tietää, että vuoden 1995 jälkeen käsky kuului näin: joko laajennat tai lopetat! Tukipolitiikka pakotti yksinkertaisesti siihen ja maatalousministeri Hemilä ja MTK:n Härmälä toimivat sen yli-innokkaina äänitorveja. Juuri nyt monet suomalaissikalat ja -navetat kampailevat heikkojen tuottajahintojen puristuksessa..

P.S. Suomalainen 200-600 suursikala on Hollannisa normisikala. Terveisin, hollantilais/suomalainen agronomi.

P.S./P.S. Kun ala ilmeisesti tuntuu kiinnostavan sinua, niin miltä tuntuvat Hollannin maatalousministerin visio ja ehdotukset?

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset