Elämä jatkuu

Mainio "metsäradio"!

  • Mainio "metsäradio"!

Kuten jo aiemmin totesin, Yle Radio Yksi on rakastettava radiokanava! Eilen ajelin edestakaisin pitkähkön matkan Haukiputaalle, jonka aikana kuuntelin sen rauhallisemman Rantala-toimittajan "Mikä maksaa?"-ohjelmasarjan jaksoa. Juho-Pekka Rantalan vieraana oli tällä kertaa Luonnonvarakeskuksen tutkijatohtori Sauli Valkonen.

Jos olet kiinnostunut juuri nyt ajankohtaisesta avohakkuukieltoaloitteesta ja jo pitkään esillä olevasta metsän jatkuvasta kasvatuksesta, niin kuuntele Sauli Valkosen ammattimainen selostus kiinnostavasta aiheesta:

Onko avohakkuulle taloudellisia vaihtoehtoja? (kesto: 53 min)

Siinä tuli hyvin tiivissä muodossa mainio yhteenveto siitä, mitä tällä hetkellä tiedetään ja mihin suuntaan Suomen (paikkoin liiankin) tehokas metsätalous on menossa. Tässä muutamia muistiinpanojani:

  • Metsän jatkuva kasvatus on Suomessa taas sallittu (vuodesta 2014) ja täysin metsänomistajan omassa harkinnassa.
  • Aina vuoteen 1948 asti puhuttiin "harsinnasta", jonka jälkeen avohakkuu yleistyi.
  • Männyn jatkuvalla kasvatuksella pystytään tuottamaan huippulaatua.
  • Suomi on metsän jatkuvan kasvatuksen tutkimuksessa paljon pidemmällä kuin Ruotsi, joka tulee pahasti jälkijunassa (huippumaat: mm Sveitsi, Etelä-Saksa, Pohjois-Amerikan länsiosat, Balkanin maat). Boreaalisella vyöhykkeellä Suomi on edelläkävijä.
  • Jatkuvan kasvatuksen edut korostuvat mitä pohjoisemmaksi mennään.
  • Perinteisen avohakkuun kannattavuus kärsii kalliista uudistamiskuluista (n. 2000 euroa/ha: muokkaus, istutustyö, taimet).
  • Metsänomistajalle pääomansa pitkäaikaisena sijoituksena jatkuva kasvatus on usein kannattavampi vaihtoehto.   
  • Perinteinen avohakkuu tuottaa enemmän kuutioita ja sillä on muutamia muitakin etuja.
  • Jatkuvan kasvatuksen mahdolliset haitat ovat juurikääpä, juurivaurioit, tuulivauriot ja lisääntyneet kaluston siirtokulut.
  • Jatkuva kasvatus sisältyy sellaisetkin muodot/ilmaisut kuin "poimintahakkuu", "pienaukkohakkuu" sekä "ylispuuston hoitotyö".
  • Jatkuva kasvatus on hyvin vaikeata toteutaa silloin kun metsässä vallitsee paksu sammalpohja.
  • Professori Erkki Lähde saa Sauli Valkoselta ansaitun huomion, sitkeänä joskin kärkevänä uranuurtajana.
  • Metsän jatkuva kasvatus yleistyy, muttei kuitenkaan ryminällä (ehkä päästään lähivuosina 5 %:n tasolle). Avohakkuu jatkaa edelleen ykkösmenetelmänä.
  • Suomalaisilla metsäalan ammattilaisilla alkaa olla jo hyvät perustiedot metsän jatkuvasta kasvatuksesta, mutta lisäkoulutusta ja -tutkimusta tarvitaan.

Juho-Pekka Rantalalle ja Ylelle suurkiitos tästä mahtavasta tietoiskusta! Suosittelen jokaiselle metsästä kiinnostuneelle (eli lähes jokaiselle suomalaiselle).

Oheislukemista

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (21 kommenttia)

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Avohakkuu ei sulje pois jatkuvaa kasvatusta, mutta jatkuvan kasvatuksen kannattajat yrittävät sulkea avohakuut. Suomessa ei perinteisesti toisen tontille ole saanut rakentaa.

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel

Juu, tuo kansalaisaloite onkin turhan jyrkkä (vaikka se koskisi alussa ainostaan Metsähallituksen maita). Sen hyvä puoli on kuitenkin siinä, että sen ansiosta metsän jatkuva kasvatus saa lisää huomiota, mikä on aivan oikein. Tykkäsin kovasti Sauli Valkosen rauhallisesta ja kiihkottomasta luennosta. Sillä tyylillä mennään eteenpäin.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Minun käsitys tuohon keskusteluun on se, että kun harsinta aiemmin kiellettiin tehtiin virhe. Nyt ollaan tekemässä toista virhettä kieltämällä avohakkuut.

Sauli Valkonen potee tuskaa siitä, että joskus on kielletty harsinta, eli jatkuva kasvatus.

Hän myöntää paksun sammalen metsissä jatkuvan kasvun mahdottomuuden ja jopa hyväksyy mäntymietsien hakkuun siemenpuuasentoon ja uskottelee, että siemenpuiden jättäminen tekee siitä jatkuvan kasvatuksen metsän. Eli avohakkuut naamioitaisiin tällä tavalla jatkuvaksi kasvatukseksi. Tämä kaikki vain siistä syystä, että voitaisiin mollata avohakkuuta.

Sauli Valkonen ottaa myös räkämäntymetsät historian virheistä esille, kun jatkuvan kasvun kuusikot eivät pärjää kuusikkojen päätehakkuukasvatukselle.

Sauli Valkonen korostaa myös "laatupuun" kasvatusta eli superlaatua, mutta superlaadun puuta ei enää kysytä niin paljoa, että sitä ei pystyttäisi tuottamaan niillä jatkuvan kasvatuksen metsätiloilla joita on jo olemassa.

Todellisuudess Sauli Valkonen arvostelee mennyttä aikaa suljettua taloutta, jossa jatkuva kasvatus oli kiellettyä ja kepun isännät määräsivät mitä metsissä sai tehdä. Tämä katkeruus halutaan nyt kostaa tekemällä toinen ääripää, eli nyt pitää pannata avohakuut, tätä en käsitä.

Mitä se jatkuvankasvatuksen kannattajien napaa kalvaa mitä avohakkuuisännän taimikonhoito maksaa, pysyköön hän omalla tontillaan.

Lopuksi vielä sanon, että harsinnan panna oli virhe, joka nyt sitten näkyy katkeruutena avohakkuumetsiä vastaan.

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel Vastaus kommenttiin #3

Itse en kuullut minkälaista katkeruutta Sauli Valkosen puheista. Minusta mies suhtautuu hyvin realistisesti molempiin vaihtoehtoihin. Tutkijan ote.

Metsäteollisuuden, metsähoitoyhdistysten, maalaisliiton ym. "kommentotalouden" vaikutukset metsien hoitoomme ei pidäkään aliarvoida, mutta hienoa että nyt mennään näinkin kypsästi eteenpäin.

P.S. Itse inhoan eniten nuo aiemmat metsämuokkaukset (ja jopa 1,5-metriset auraukset). Kerrassaan järkyttävää jälkeä! Täälläpäin ainoastaan Kuusamon Yhteismetsät enää harjoita moista raiskausta...muut ovat jo siirtyneet huomattavasti kevyempään muokkaukseen, jonka jälki umpeutuu hienosti muutaman vuoden kuluttua.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #4

Metsäaurauksia kai tehtiin hyvin pieni aika, eikä niitä ole tehty enää. Kuten sanoin räkämäntymetsillä ja aurauksilla yritetään kaataa avohakkuuta, mutta eihän metsätaimen valinnan virheet tai metsäpojhjan virheellinen muokkaus ole avohakkuun syy.

Sauli Valkonen ei paljasta katkeruuttaan mutta se into jolla jän yrittää myydä omaa oppiaan on hyvin lähellä fanaattisuutta. Minusta Saulin kiertely ja kaartelu ei ole vakuuttavaa, voihan sitä puhua kuin ruuneperi, mutta ei uppoa minuun.

Samaa soopaa tietysti tulee jatkuvaa kasvatusta vastaan, minusta molemmille on oma paikkansa, eikä ne sulje toisiaan pois. Hävettää kuunnella tuollaista kiemurtelua ja jopa toisen oppisuunnan omimista ja nimeämistä se sitten oman opin alle, eli siemenpuuasento on avohakkutta, ja Saulin esittämä kuusikkjen pienaukkohakkuu on vain pienempimuotoista avohakkuuta umpimetsässä. Eli onko iso aukko tuomittavampi kuin pieni aukko?

Jos pakotetaan avohakkuista jatkuvaan kasvatukseen, pitää olla myöös valmius suurempiin metsäkuvioihin, eli vain suurilla metsätiloilla on valmius harsia mtsistään sellainen puuerä, että se on kannattavaa. Hehtaarin metsästä ei voi siis myydä, koska kukaan ei osta kolmea tukkipuuta ja odota sitten 15 vuotta kun seuraavat kolme kasvaa myyntikuntoon.

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel Vastaus kommenttiin #5

Tässä Jorma Seppäsen tekemä, tuore dronevideo Kuusamon Yhteismetsästä (Suomussalmen alueella: Kuusamon yhteismetsä/Ahvenlamminkangas/Jumaliskylä).

Onneksi tällaista alkaa olla meilläkin jo yhä harvinaisempaa, mutta kuusamolaiset vielä jaksavat....:

https://www.facebook.com/100010885965562/videos/58...

P.S. Sauli Valkonen ei pakota luopumaan avuhakkuusta, pikemmin päin vastoin: hän ennustaa, että metsän jatkuva kasvatus yleistyy hyvinkin hitaasti.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #6

Niin katsoo, mutta on varmasti allekirjoittanut kansalaisaloitteen jossa neljännes Suomen metsäalasta halutaan kerralla asettaa avohakkuukieltoon.

Jos Kainuussa on tehty virheitä miksi se pitää saada tehdä sitten virhe koko maahan, pitäkää omat virheenne siellä ja oppikaa niistä.

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel Vastaus kommenttiin #7

Ari kirjoitti: "Niin katsoo, mutta on varmasti allekirjoittanut kansalaisaloitteen jossa neljännes Suomen metsäalasta halutaan kerralla asettaa avohakkuukieltoon".

Nyt, Ari hyvä/vanha kamu, alkaa tuntua siltä, ettemme ollenkaan kuunnelleet saman tutkijan puhetta...veikkaan vahvasti, ettei allekirjoittanut.

Joka tapauksessa, itse en allekirjoita kyseistä kansalaisaloitetta, joka vaikuttaa pääkaupunkilaisten tekemäksi.

Olen tyytyväinen siitä, että Metsähallitus ja monet yksityiset metsänomistajat ovat täälläpäin jo ajat sitten siirtyneet kevyempään muokkaukseen. Jospa nuo kuusamolaisetkin vihdoin heräävät?

(lukijoille tiedoksi: Kuusamon Yhteismetsä sai vuonna 1997 valtion vaihtomaatarjouksen Kuusamossa suojeltaviksi määrättyjen maiden tilalle. Yhteismetsä sai vaihtomaita Kuusamon ja Taivalkosken lisäksi Suomussalmelta ja Hyrynsalmelta).

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #9

Voin antaa periksi, että ei ole allekirjoittanut, eli voin viisaampana antaa hiukan periksi?;)))

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel Vastaus kommenttiin #10

Toteankin tässä, hyvinkin rennosti, että olet viisas.

(ja varmasti huomasit, viimeistään nyt, etten ollenkaan kannata avohakkuusta yhtäkkistä luopumista, kuten ei Saulikaan).

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #11

En minäkään, vaan pidän hyvänä, että asioista keskustellaan niiden oikeilla nimillä. Sauli Valkonen teki sitä hyvin rauhallisesti, mutta vain toista reunaa pitkin kipitellen, kokonaisuuden kannalta toin toista näkökulmaa asiaan. Ei minulla ole mitään jatkuvaa kasvatusta vastaan, mutta on sellaisia asioita jotka puoltavat avohakkuita Aivan kuin oikeakätisenä yrittäisin kieltää vasenkätisyyden, niin tyhmää on jonkun opin miehenä yrittää kumota lakialoitteella muuta hyväksyttävää toimintaa.

Käyttäjän kaunaherra kuva
Tuure Piittinen

Kunhan nyt ensin käsite avohakkuu saataisiin oikeisiin mittoihinsa. Kymmenien, jopa satojen tuhansien hehtaarien "Osaran aukiot" joita sotien jälkeen ainakin Lapissa hakattiin olivat taatusti avohakkuita. Jotkut puhuivat autioittamishakkuista koska eihän niille alueille voinut enää ketään asuttaa.

Jos taas puhutaan vaikka hehtaarin kokoisista aukoista metsään ollaan kiinni aivan eri asiassa. Sellaiset sopivat minunkin pirtaani. Maapohjan uudistumiskyky on tottakai aina huomioitava jos aiotaan menetellä järkevästi.

Avosoiden ojitus joita talvisin roudan aikana tehtiin menneinä vuosikymmeninä ei useimmissa tapauksissa ollut metsäntuoton kannalta lainkaan järkevää. No, saivatpa joutsenet lisää kesäisiä uintipaikkoja.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Tuure on asian ytimessä, annetaan asioiden puhua sitten kun tiedetään mistä puhutaan. Miksi olla puolesta tai vastaan, ennen kuin tiedetään mistä edes puhutaan?

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel

Tässä, taas kerran, huomataan miten ylen helposti syntyy tuo "väärin ymmärtäminen". Siksipä oheistan viime kevään kirjoittama mielipiteeni, joka julkaistiin Ylä-Kainuulehdessä. Sen seurauksena useampi luonnonsuojelija kävi heti minun kimppuuni:

METSÄTALOUS SUOMUSSALMEN SUURIN TYÖLLISTÄJÄ YRITYSPUOLELLA

Kunnan maaseutuohjelman päivityksen yhteydessä tein havainnon, josta ei paljon puhuta ja jota on syytä tuoda esille: Suomussalmen yritystoiminnasta metsätalous työllistää selkeästi eniten. Tämä tosiasia tahtoo välillä unohtaa, etenkin silloin kun puhutaan luontomatkailusta ja metsien suojelusta, jotka nekin puolustavat hyvin paikkansa.
Kainuun metsäohjelman (2016-2020) mukaisesti Suomussalmen kestävä hakkuusuunnite on ainespuun (tukki ja kuitu) osalta yhteensä 900 000 m3/vuosi ja energiapuun osalta 50 000 m3/vuosi. Yksityismetsien tukki- ja kuitupuun hakkuusuunnite on siitä reilu puolet eli 490 000 m3/vuosi. Vuonna 2016 Suomussalmen yksityismetsien hakkuita toteutettiin 231 200 m3 eli hakkuita on mahdollisuus hyödyntää tuplasti nykyistä enemmän (kuten tiedämme Metsähallitus hakkaa metsiään lähes hakkuusuunnitteen mukaisesti). Uudet sekä suunnitteilla olevat tehtaat (Kemijärvi, Kemi sekä Paltamo) ja mahdollisesti paikallispuun energiakäytön lisääminen kunnan kaukolämpöhankinnoissa, Paltamon tavoin, parantavat toivon mukaan puun kysyntää jatkossa.

Suomen Metsäkeskuksen mukaan yksityismetsien kantorahatulot ovat Suomussalmella vuosittain noin 8 milj. euroa. Hakkuuvajeesta johtuen yksityisiltä kuntamme metsänomistajilta on jäänyt hyödyntämättä 4 milj. euroa kantorahatuloja sekä 6,5 milj.euroa puunkorjuun urakoitsijoiden ja kuljetuksen liikevaihtoa. Yhteensä 11,5 milj. euroa vuodessa. Lisäksi metsänhoidon työsuoritteita jää aluetalouteen tekemättä 3,5 milj.euron arvosta vuodessa. Suomussalmelle tulee vuosittain n.0,8 miljoona euroa metsänparannusvaroja. Metsä työllistää kunnan alueella noin 225 henkilöä ja voisi työllistää 68 henkilöä nykyistä enemmän mikäli Kainuun metsäohjelman tavoitteet toteutuisivat. Näiden lukujen lisäksi tulee huomioida metsätalouden vaikutus mm. kuljetuksiin, kauppaan ja korjaamotoimintaan. Metsätalous on siis suomussalmelaisen maaseudun hyvin merkittävä työllistäjä ja toimeentulon lähde. Kun otetaan huomioon, että Kemet on tähän asti ollut kuntamme suurin työllistävä yritys, niin on korkea aika nostaa metsätalous ykköspaikalle (Kainuun sote-kuntayhtymä ja itse kunta työllistävät vielä enemmän, mutta nyt puhutaankin yritystoiminnasta).

Vuonna 2016 metsätalous työllisti koko Kainuussa yhteensä 1552 henkilöä ja sen yhteenlaskettu liikevaihto oli 162 miljoonaa euroa. Vastaavasti maakunnan puutuoteteollisuus työllisti 674 henkeä sen liikevaihdon ollessa 153 miljoonaa euroa. Tällaiset luvut ja tosiasiat meinaavat välillä aina unohtua: moni kainuulainen perhe elää metsätalouden avulla eikä koskaan tarvitse muuttaa etelään Jan Vapaavuoren riesaksi..

Metsätalouden työllistävät tahot Suomussalmella ovat tällä hetkellä Metsähallitus, Suomen metsäkeskus, Metsänhoitoyhdistys Ylä-Kainuu, Metsäliitto, Kuhmo Oy, Stora Enso Metsä, UPM Metsä, Pölkky-Metsä sekä uusi Sumetku Oy, joka työllistää lukuisia metsureita ja urakoitsijoita. Hankintafirmojen lisäksi Suomussalmen metsäurakointifirmat (17 kpl), joilla yhteensä on hieman yli 40 metsäkonetta (motoa ja ajokonetta) työllistävät. Suurimpina Puunkorjuu Junkkarit Oy (8 konetta), Konetyö Korja Ay (7 konetta) sekä Veljekset Juntunen Ay (6 konetta). Tässä yhteydessä on mainittava, että yksi moto/ajokone työllistää keskimäärin kahta työntekijää. Sen lisäksi vielä metsästä päätoimentulonsa saavat metsätilat sekä useita tukkiautoilijoita, jotka liikkuvat laajalla alueella, sekä koko metsäteknologiaketjun tarvittava huoltopalvelu ja varaosamyynti.

Miten sitten pitää suhtautua metsätalouden aiheuttamiin maisemahaittoihin?
Metsänhoitotoimenpiteet näkyvät luonnossa joissakin tapauksissa pitkään
ja niiden esteettisistä vaikutuksista ollaan monta mieltä. Osa pitää hoidetusta metsästä, kun taas toiset ihannoivat pelkästään luonnontilaista metsää.
Avohakkuuaukio ei olekaan heti tuoreeltaan kovin mukavan näköinen, mutta jo muutaman vuoden kuluttua se tarjoaa hyvän marja- ja sienipaikan niin eläimille kuin ihmisille. Pahimmat vahingot aiheuttivat nuo lähimenneisyyden rajut metsäauraukset, joista onneksi on päästy jo lähes eroon. Entisenä maaseutusihteerinä kirosin, poronraatotarkastusten yhteydessä, näitä metrin syviä uria, joissa ei ollut eikä vieläkään ole minkälaista järkeä (ns. ”kivikuivaamot”). Nyt lähinnä toivoisin, että etenkin särkillä kevyet pintamuokkaukset tehtäisiin entistä varovaisemmin. Kun aiemmin olin itsekin usein turhautunut metsätalouden aiheuttamasta maisemahaitasta, niin nyt voin todeta minulla olevan siinä suhteessa ”sielun vamma” (Mauno Koiviston käyttämä ilmaisu): noin kymmenessä vuodessa taimikko on hyvännäköinen. Silti sopii toivoa, että tietyillä maisemakohteilla käytettäisiin entistä enemmän myös metsän jatkuvan kasvatuksen hakkuita.

Lienee selvää, että jos jatkossakin halutaan, että metsätalous työllistää yhtä hyvin Suomussalmella, metsässä on tehtävä hoitotoimenpiteitä ja on hyväksyttävä niistä aika ajoin syntyvä tilapäinen esteettinen haitta. Näillä mennään Pohjolassa.

Ilmari Schepel
korven asukas ja puolen metsähehtaarin omistaja

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Puolen hehtaarin metsässä ei kannata tehdä avohakkuuta eikä jatkuva kasvatuskaan tuo suurta tiliä, mutta saahan maksaa kunnalle kiinteistöveroa.

Käyttäjän KansalainenKane kuva
Markku Nieminen

Metsäammattilaisena tuonpa minäkin oman mykyni tähän soppaan.

"•Jatkuvan kasvatuksen mahdolliset haitat ovat juurikääpä, juurivauriot, tuulivauriot ja lisääntyneet kaluston siirtokulut."

Näistä juurikääpä, ellei samalla tehdä puulajinvaihdosta esim. koivuun, ja tuulivauriot reunapuustossa ja jopa naapurin metsässä, ovat myös avohakkuun varjopuolia. Jatkuvassa kasvatuksessa tuulivauriot ovat taas marginaalisia.
Molempia tarvitaan, mutta avohakkuut palvelevat ennen kaikkea metsäteollisuutta, ja sen ehdoilla on menty tähän asti. Hyvä, että nyt on aktiivisella metsänomistajalla vapaat kädet hoitaa metsiään parhaaksi katsomallaan tavalla! Entinen olikin sosialismia.

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel

Ymmärsin, että metsäteollisuuden edustaja (nimeä en muista) tarkoitti kyseisessä radio-ohjelmassa tuulivaurioilla lähinnä nuo harvahkot ylispuut eli siemenpuut. Niitä näkyy täälläkin päin usein kaatuneina, kovan myrskyn jälkeen.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Jatkuvassa kasvatuksessa ei minun mielestäni voi olla tuota tuulenkaato-ongelmaa, koska "metsä" on koko ajan suojana. Siemenpuuasento on avohakkuun erä muoto, jossa noita tuulenkaatoja tietysti esiintyy, kun suojaavat puut ympäriltä on kaadettu. Siksi siemenpuut korjataan myöhemmin pois, kun ovat tehtävänsä tehneet eli siementäneet.

Nyt Sauli Valkonen oli hiukan omimassa tätä systeemiä jatkuvaksi kasvatukseksi, eli siemenpuita ei hakattaisi vaan ne jätettäisiin kaatuilemaan taimiston päälle.

Toki tuulenkaato voi tulla myös jatkuvan kasvatuksen metsiin jos vieressä tehdään pienaukko, tai naapuri tekee isomman aukon siihen viereen.

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel

Nykyään kääntömätästys ja laikutus ovat avohakkuun jälkeen päteviä toimenpiteitä, josta ei jää pahaa jälkeä:

https://www.youtube.com/watch?v=Q7Ej2qeGiZY

(samalla opetusvideo Kuusamon Yhteismetsälle...)

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Ilmari sai hyvän keskustelun aikaan siitä kiitos iso Ilmarille.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Periaatteessa on kolmenlaista hakkuuta: karsintahakkuu, harsintahakkuu ja avohakkuu.

Ne kaikki ovat perusteltuja tilanteesta riippuen.

Karsintahakkuu, eli pienempien ja huonoimmin kasvavien istutettujen puiden poistaminen muiden kasvun tieltä siinä vaiheessa, kun aika on koittanut, on perusteltua.

Harsintahakkuu kannattaa suorittaa sitten, kun suuri osa puista on tukkipuukelpoisia siten, että niistä valitaan ne jykevimmät yksilöt ja jätetään muut vielä kasvamaan.

Avohakkuu sitten, kun kaikki puut ovat tiensä päässä.

Tämä koskee siis istutettua metsää. Sekametsässä on maltillinen harsintahakkuu mielestäni aina oikein ratkaisu. Avohakkuu sillä edellytyksellä, että tarkan selvityksen pohjalta kyseiselle alueella on suotuisaa istuttaa jotain tiettyä puulajia.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset