Miljardifloppi NH-90
Nyt kun uusien hävittäjien hankinta alkaa olla yhä ajankohtaisempaa ja toistetaan, syvällä rintaäänellä, vakava mantra: "annetaan hankintapäätösten olla ammattilaisten heiniä", lienee tarpeen muistuttaa NH90-koptereiden katastrofista. Ei se aina tunnu menevän kuin strömsössä…
Tämän blogin kirjoittaja toi, täällä kotimaassamme, kyseisen kopterin ongelmat ensimmäisenä esille; ei siksi että olisi alan ammattilainen vaan pelkästään siitä syystä, että sattuu säännöllisesti lukemaan hollantilaisia ja saksalaisia julkaisuja (korvesta käsin). Vielä vuonna 2014 blogini aiheutti sellaiset reaktiot kuin: "Mahtaakohan nyt kuitenkin olla kyse Schepelin käyttämien lähteiden halusta tehdä kärpäsestä härkänen? Miten Schepel arvioi käyttämiään lähteitä – yleensä luotettavia vai lähinnä "keltaiseen mediaan" tai "magneettimediohin" kuuluvia? Käsittääkseni Suomen puolustusvoimat on nykyään tyytyväinen NH-90 -helikoptereihinsa" (14.3.2014).
Viimeistään viime kesänä, Iltalehden Teppo Kuittisen artikkelin jälkeen, virhehankinta alkaa olla laajassa tiedossa.
Suomen maavoimien ilmailun päällikkö, everstiluutnantti Tuure Lehtoranta totesi vuoden 2015 alussa, että helikoptereiden uudeksi käyttöastetavoitteeksi on asetettu 50 prosenttia. Hän myöntää, että käyttöastetavoitteeksi luku on matala.
"Suomen Maavoimien tilaamista NH90-kuljetushelikoptereista pysyy maan pinnalla jatkuvasti yli puolet erilaisten vikojen vuoksi. Pahimmillaan tilanne äityi niin pahaksi viime vuonna, että parista kymmenestä kopterista käytössä oli kolme" (Helsingin Sanomat).
Meidän kaikkien kannalta sopii toivoa, että hävittäjähankintapäätös onnistuisi paremmin…
Jorma Nordlin kirjoitti aiheesta blogin 21.7.2018
Minun neljä NH90-blogiani löytyvät tältä US-uutissivulta (linkin kautta):
- NH90-kopterien viat (14.3.2014)
- NH90-kopterit, vikaostos? (28.6.2014)
- NH90-kopterien ongelmat (15.10.2014)
- NH90, lentävä susi (30.1.2015)
Suomessa tästä laajasta ongelmasta uutisoi Uusi Suomi ensimmäisenä; jo alkuvuonna 2014. Hyvä, Uusi Suomi!
Venäläiset kopterin lentävät huonoissa olosuhteissa koko ajan. Mutta onko niissä se r:n haju?
Ilmoita asiaton viesti
Venäjältä uutisoidaan kyllä toisaalta myös paljon maahansyöksyjä erilaisista ilma-aluksista enkä ole aivan varma kerrotaanko edes niistä kaikista.
Ilmoita asiaton viesti
Ei nyt ihan näinkään. Kun teet haun hakusanoilla helicopter crash russia huomaat sikäläisen todellisuuden. Moni varmaan muistaa myös kenraali Aleksander Lebedin kuolemaa tai yleinen syyttäjä Saak Karapetyan:in helikopteriturmaa (3.10.2018).
Ilmoita asiaton viesti
Vai olivatko nuo nk. järjestettyjä juttuja, kuten aikanaan professori Todtin koneen putoaminen…
Ilmoita asiaton viesti
Tein vuonna 1994 Hannu Taanilan kanssa ”Kun Euroopasta tuli Eurooppa”-ohjelmasarjan Hollannin jakso (radion ykköskanavalle). Siitä lähtien Hannun lentävä ja kohtuullisen ylimielinen lause jäi ikuisesti pieneen mieleeni: ”Kun kysymys on hyvä, niin vastauksesta viis…”.
Ilmoita asiaton viesti
Sotakin on sen verran vakava asia, ettei sitäkään pidä jättää sotilaiden hoidettavaksi.
Ilmoita asiaton viesti
Totta haastat, jopa niin vakava, ettei sen aloittamista pitäisi jättää sotilaille, heheh 🙂
Ilmoita asiaton viesti
Uutinen viime vuoden alusta: ”Valtiovarainministeriön laskelmien mukaan Maavoimien käyttämän uuden NH90-kuljetushelikopterin lentotunnin hinta on noussut parissa vuodessa yli kaksinkertaiseksi, kertoo Helsingin Sanomat.Lentotunnin hinnaksi on arvioitu tälle vuodelle 15 900 euroa. Vuonna 2015 toteutunut lentotunnin hinta oli vain 6 832 euroa. Samaan aikaan Hornet-hävittäjän lentotunnin hinta on noussut paljon vähemmän – 7 469 eurosta 9 250 euroon”.
Lähde:
https://www.iltalehti.fi/uutiset/20170123220005795…
Ilmoita asiaton viesti
Älähän nyt epäile puolustusvoimien ammattitaitoa..
Siellähän on kehitetty myös tämä hyväksi todettu aktiivi mallikin..
Työskentelin aikoinaan puolustusvoimilla -90 luvulla. Esimiehenäni toimi erikoisupseeri joka tämän mallin kehitti työlistääkseen varusmiehiä korjaamolla.
Hartmannilta haettiin kuudenmetrin kulmarautasalkoja 10 kpl joita kaksi varusmiestä lieikkasi kulmahiemakoneella 0.5 – 1 m pätkikksi ulkona. Kaksi varusmiestä kantoi nämä pätkät sisälle jossa taas kaksi varusmiestä hitsasi ne yhteen kuudenmetrin saloiksi. Samat kaksi miestä jotka olivat kantaneet leikatut pätkät sisälle, kantoivat nyt yhteen hitsatut salot ulos.
Ulkona taas toiset kaksi miestä hioivat yhteenhitsatuista saloista hitsaus-saumat pois ja pätkivät ne jälleen 0,5 -1 m pätkiksi. Taas ne kaksi muuta varusmiestä kantoivat ne pätkät sisälle yhteen hitsattavaksi. Jne.. Homma jatkui päiväkausia..
Tällä menetelmällä työllistettiin kuusi varusmiestä, eli aktivoitiin…
Nyt tämä työttömille lanseerattu aktivointi malli, on kopioitu tästä erikoisupseerin kehittämästä mallista puolustusministeriö/työvoimaministeriö/pääministeri/TE-keskus (valtion sisäistä tiedonsiirtoa)
Aktiivimalli tarkoittaa sitä, että työttömän työnhakijan on 65 työttömyysetuuden maksupäivän tarkastelujakson aikana täytettävä niin sanottu aktiivisuusedellytys, jotta etuutta maksetaan täysimääräisenä myös tarkastelujaksoa seuraavat 65 maksupäivää (noin kolme kuukautta).
Työttömän on siis tehtävä tämän 65 päivän tarkastelujakson aikana 18 tuntia palkkatyötä (Palkan on oltava TES:n mukainen. (6 tuntia kuukaudessa)
Tai hänen on oltava viisi päivää TE-toimiston työllistymistä edistävässä palvelussa (9€ kulukorvauksella)
Tänä aikana kun työtön on aktivoituneena suorittamassa tätä aktivointiedellytystänsä, hänet merkataan työllistettyjen tilastoon, ja on näin ollen poissa työttömien tilastoista..
Nyt tilastoissa näkyy että 400000 työttömästä on aktivoinnin johdosta työllistynyt n. 100000.. Hupsista.. työllisten määrä on noussut ja työttömien määrä on laskenut.
Kyllä ihminen on viisas kuin insinööri.. Tai tässätapauksessa erikoisupseeri.
Ilmoita asiaton viesti
>Miljardifloppi NH-90
ooo
Uskaltaako ollenkaan kysyäkään, ovatkos nämä NH- 90 helikopterit niitä, jotka voidaan ampua rynnäkkökiväärillä alas.
Ilmoita asiaton viesti
Kansainvälisiin projekteihin on sisäänrakennettu epäonnistumismekanismi: Jokainen on vastuussa omasta tontistaan, jonka rajapinnat on tarkkaan määritelty. Kuulostaa teoriassa ihan hyvältä. Käytännössä käy kuitenkin niin, että monia hyödyllisiä ja jopa välttämättömiä muutoksia ja rakenteen yksinkertaistuksia jää tekemättä, koska ne eivät kuulu omalle tontille.
Jos esimerkiksi keksit keinon jolla laitteen painosta saadaan 100 kg pois sitä ei toteuteta, ellei muutos kohdistu nimenomaan omaan tonttiisi. Eikä varsinkaan silloin, jos oman tonttisi paino kasvaisi samalla yhden kilon. Tuollaisesta muutoksesta olisi komponentin toimittajalle yksinomaan haittaa. Komponenteista on siis tullut tärkeämpiä kuin itse tuotteesta. Joku ilkeä voisi väittää, että esimerkiksi lentokoneen siipi suunnitellaan tekemällä polttoainejärjestelmä ja sitten katsomalla, minkälainen siipi sen ympärille saadaan rakennettua.
Voitaisiin demonstraatiomielessä valmistaa vaikkapa yleis-eurooppalainen limsapullo. Yleensähän pullo puhalletaan muovista ja se maksaa muutaman sentin. Nyt jaettaisiinkin puteli 10 sektoriin, jotka jokainen tehtäisiin ja suunniteltaisiin eri maassa. Sitten ommeltaisiin palikat kiinni toisiinsa, jos sattuvat sopimaan. Tuon perusteella prosessia voisi sitten pyrkiä kehittämään paremmaksi, tehokkaammaksi ja luotettavammaksi. Hyödyllisiä oppeja voisi sitten soveltaa vähän kalliimmissa projekteissa.
Ilmoita asiaton viesti
Jussi kirjoitti: ”Voitaisiin demonstraatiomielessä valmistaa vaikkapa yleis-eurooppalainen limsapullo”.
Yleis-eurooppalainen limsapullo tuo mieleeni Martin Schulz:in (ja mikseipä Santeri Stubb:in) yleiseurooppalainen liittovaltio.
Henkilökohtaisesti kannatan EU:ta, mutta ainoastaan hallitusten välisenä liittona (ilman ylen kallista eurotuplaparlamenttia). Siinä mallissa Jussin mainitsema ”Nyt jaettaisiinkin puteli 10 sektoriin, jotka jokainen tehtäisiin ja suunniteltaisiin eri maassa. Sitten ommeltaisiin palikat kiinni toisiinsa, jos sattuvat sopimaan” jäisi yhtä yksinkertaisesti kuin kivuttomasti pois jälkipolviemme ikivaivaksi..
(aloittaja pyytää itseltään anteeksi, että aihe hieman lipsui alkuperäisestä)
Ilmoita asiaton viesti
Aivan hillitöntä on keskustelu siitä, pitäisikö ostettavilla hävittäjillä pystyä lentämään vuoteen 2060 asti. Suomeen tuli rautatie 1860-luvulla. Suihkuhävittäjiä käytettiin ensimmäisen kerran 1950-luvulla. Onko puolustusministeriössä huomattu droonien ja ilmatorjuntaohjusten olemassaolo?
Minun opiskeluaikoinani yliopistot sijoittivat puolet budjetistaan tietokoneisiin, joiden vääntö oli samaa luokkaa kuin puhelimen, jolla tätä kirjoitan. Vuoteen 2060, hypätkää nyt järveen…
Ilmoita asiaton viesti
Kun puhumme vaikkapa merivoimistamme, niin yleisesti ottaen pinta-aluksillamme ei ole enää minkälaisia mahdollisuuksia meritorjuntaohjuksia vastaan..
Hukkaan heitetyt rahat, nekin..pankaamme nuokin rahat mieluimmin tutkimuksiimme ja koulutuksiimme (silti: lähes jokaiselle suomalaiselle vaikkapa yksi stingeri johonkin kalliovarastoon, käyttöohjeineen). Si vis pacem, para bellum.
Äly, älä jätä. Eipäs tuhlata yhteisiä verovarojamme tätä enempää, emmehän?
Ilmoita asiaton viesti
Tulevien korvettien taistelunkestävyydestä ja omasuojasta, ks. https://www.defmin.fi/puolustushallinto/strategise…
Ilmarilla on nyt tässä debatin paikka kommodorien ja amiraalien kanssa…
Mutta jos ilmasto jatkaa lauhtummistaan nykyiseen malliin, niin jäätilanteen osalta Merivoimien aluksilla on ainakin tulevaisuudessa entistä pitemmät purjehduskaudet.
Ilmoita asiaton viesti
Mutta se on niin mediaseksikästä!
Muuten: suihkuhävittäjiä käytettiin kyllä jo II maailmansodassa (Saksa,Englanti, USA).
Ilmoita asiaton viesti
Mediaseksikkyys on, ennen kaikkea, tuoreessa ja pohdittetussa ajattelussa. Syötin (nykyään niin muodikkaalla nöyryydellä) hieman omia. Lähdenpä polttopuun tekoon kun tuo Siperian talvi on taas tulossa.
Ilmoita asiaton viesti
Mitkä olivat II maailmansodan brittiläiset ja amerikkalaiset suihkuhävittäjät?
Ilmoita asiaton viesti
https://fi.wikipedia.org/wiki/Hävittäjä_(lentokone)#Suihkuhävittäjien_kehitys
Olihan nuo tietenkin keksitty Saksan lisäksi Britanniassa ja Amerikassakin, ja Neuvostoliitossakin viimeistään 1946, mutta varsinainen käyttö alkoi kyllä Korean sodassa.
Ilmoita asiaton viesti
Puhe on II maailmansodasta.
Gloster Meteor Mk. I joutui taistelutoimiin V1-ohjuksia vastaan 27. heinäkuuta 1944. Lentokoneita vastaan ne eivät koskaan joutuneet ilmataisteluun, vaikka Mk. III -sarjan koneita sijoitettiinkin Belgiaan, josta ne lensivät taistelulentoja Saksan ylle tammikuussa 1945.
Amerikkalaisten Lockheed F-80 Shooting Star lensi tiedustelulentoja Italiassa 1945, mutta ei yhtään taistelulentoa II maailmansodassa.
Saksalaisten Me 262 lensi ensilentonsa 18. heinäkuuta 1942 ja oli vuodesta 1944 lähtien palveluskäytössä. Se oli ensimmäinen sotatoimiin osallistunut suihkuhävittäjä. Me 262:n päätyypit olivat Schwalbe-hävittäjä ja Sturmvogel-hävittäjäpommittaja.
Rakettimoottoria käyttävä Messerschmitt Me 163 Komet oli palveluskäytössä heinäkuusta 1944.
Ilmoita asiaton viesti
Tässä kiinnostaa nyt enemmän, koska suihkuhävittäjiä käytetään v i i m e i s e n kerran, kun tuo kamikaze-kulttuuri ei ole muodissa ja lennokit ja ohjukset kehittyvät…
Ilmoita asiaton viesti
HX-hävittäjähankkeen aikataulun mukaan Hornetin seuraaja otetaan käyttöön 2025 alkaen. Uuden monitoimihävittäjän suorituskyky on suunniteltu olevan käytössä vähintään 30 vuotta eli 2060-luvulle asti.
Niin vanhaksi en elä, että näkisin tuon HX-koneen tulevan Suomessa elinkaarensa päähän. Mutta olen valmis vedonlyöntiin siitä, että esimerkiksi 31.12.2025 maailmassa on palveluskäytössä useitakin eri monitoimihävittäjiä ja nimen omaan miehitettyinä, huolimatta väitteestäsi. Kuinka suuresta summasta haluat lyödä vetoa?
Ilmoita asiaton viesti
Vuodesta 2050 voisin lyödä vetoa. Aion olla 95-vuotiaana tarkistamassa asian. Kysehän oli siitä, että jokin hemmetin vuosi 2060 ei ole minkäänlainen argumentti Lockheedin puolesta Saabia vastaan.
Ilmoita asiaton viesti
En kyllä suostu vuoteen 2050, koska miten muka voisin rillutella voittorahani 100-vuotiaana? Kyllä tuo HX-hävittäjän käyttöönottovuoden 2025 loppu antaisi siihen sentään paljon paremman tilaisuuden.
Eihän kyseen pitänyt olla mistään Lockheed / Saab -vedonlyönnistä, vaan vedonlyönnistä siitä, mikä on miehitettyjen taistelulentokoneiden asema droonien ja ohjusten rinnalla.
Ilmoita asiaton viesti
Miehitettyjä taistelukoneita ei käytännössä ole vuoden 2050 jälkeen, lyödäänkö vetoa 🙂 Mutta vedin nuo vuosiluvut esiin juuri siksi, että Lockheed-uskovaiset ovat vedonneet niihin.
Ilmoita asiaton viesti
Kuten jo sanoin, miten minä 100-vuotiaana voittorahani rilluttelen? Jos uskot, ettei miehitettyjä taistelukoneita ei käytännössä ole vuoden 2025 jälkeen muilla kuin Suomella, siitä voimme lyödä vetoa.
Eihän tämä ole sidoksissa yksin Lockheed-yhtiöön, vaan teknologian kehitykseen yleisesti. Ei taisteluita tulla käymään kokonaan ”etänä” myöskään maalla eikä merellä tai meren alla, vaan kyllä jonkinlainen hyvin suojattu miehitetty lavetti tarvitaan myös paikan päälle, vaikka sen aseet ulottuisivatkin kauas.
Ilmoita asiaton viesti
Älä unohda Aradoa.
Ilmoita asiaton viesti
No joo, olihan Arado tositoimissa, ja niin taisi olla myös Heinkel He 162 Volksjäger.
Suunnittelupöydillä oli sitäkin enemmän: https://www.militaryfactory.com/aircraft/ww2-germa…
Olihan Italiallakin lentävä prototyyppi koekoneestaan Caproni Campini N.1, joita valmistettiin kaksi mutta ei saatu koskaan kehitetyksi aseistetuksi versioksi asti.
https://en.wikipedia.org/wiki/Caproni_Campini_N.1
Ilmoita asiaton viesti
Gloster Meteoreja käytettiin V1-pommeja vastaan.
Lockheed P-80 -koneita käytettiin tiedusteluun Euroopassa, ja muistaakseni niillä koitettiin ampua myös Aradoja alas.
Ilmoita asiaton viesti
Kenraalit unelmoivat triljoonaflopista. Siihen on mennyt kohta puoli triljoonaa ja vikalista vain pitenee. Kukahan ilmavoimien asiantutijoista menisi sanomaan, että ilmavoimien merkitys on vähenemään päin nykyisen ohjusteknologian aikana? Lentokentät ovat perunapeltoja, ennen kuin koneet ovat ilmassa ja venäläiset ilmatorjuntajärjestelmät tekevät lentämisen mahdottomaksi lähes koko Suomen alueella. Se mikä on vaikeaa on miehittäminen. Sitä voi kysyä venäläisiltä (Afganistan) tai Amerikkalaisilta (Irak, Afganistan). Jos Venäjä erehtyisi miehittämään Suomen, niin sissien asehuollossta ei tarvitsisi murehtia. Pentagon tarjoaisi kaiken mahdollisen ja mahdottoman.
Ilmoita asiaton viesti
Jälkiviisaasti on helppo sanoa, että NH-90:n sijasta olisi pitänyt ostaa amerikkalaisia Sikorsky UH-60 Black Hawkeja, kuten Ruotsi on sittemmin päättänyt tehdä.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Sikorsky_UH-60_Black…
Mutta Suomessahan se olisi ollut aikanaan poliittisesti täysin mahdoton ratkaisu! Mikä älämölö, mikä syytösten vyöry ja loan heitto olisikaan tullut uskon puutteesta eurooppalaiseen vaihtoehtoon. Tuossa vaiheessa ei ollut tietoa mm. Arevan teknologiaosaamisesta Olkiluodon tulevassa ydinvoimalassa.
Max Jussilan (# 8.) kommentti amatöörimäisyydestä Puolustusvoimien sopimusjuridiikassa sen sijaan osuu kohdalleen – eihän muuten Airiston Helmikään operoisi entisiä Merivoimien aluksia niiden alkuperäisessä ulkoasussa.
Mitä hävittäjähankkeeseen tulee, se toteutetaan kokonaan toisella menettelytavalla kuin NH-90 -hankinta.
https://ilmavoimat.fi/artikkeli/-/asset_publisher/…
Eikä yllä ole esitetty mitään, mikä antaisi aihetta uskoa maallikkojen huutoäänestyksiin enemmän kuin elämäntyönsä asian parissa tehneisiin erikoisalan ammattilaisiin ja asiantuntijoihin.
Ilmoita asiaton viesti
Hannu, sinun hyvien kommenttiesi pitkään seuranneena, voin todeta, että omaa blogiani en kirjoittanut jälkiviisaasti vaan etuviisaasti:
Luovutaanpa jenkki-, eukku- tai neukku-asekauppoista ja käyttäkäämme edes kerran yhteistä älyä..hieman Maon tai Enver Hoxhan tavoin: ”Tervetuloa tänne, mutta ettehän täältä pääse pois ilman suurta vahinkoa. Päätimme, jo ajat sitten, sijoittaa pieniä varojamme omaan puolustukseemme tehokkaasti, älyllä ja halvalla! ”Ylimääräiset verorahamme” sijoitimme rauhanajan tutkimuksiin ja nuorisoomme. Juuri siksi olemme vahva kansakunta!”.
Ilmoita asiaton viesti
Ilmari, kiitos ystävällisestä kommentistasi.
Fakta kuitenkin oli, että Mil Mi-8 -helikopterien seuraaja piti valita ennen kuin tuo edeltävä kuljetushelikopteri oli täysin loppuun lennetty. Maavoimilla oli 2000-luvulla käytössä kaksi Mi-8T-helikopteria, joiden käytön piti päättyä vuoden 2006 lopussa. Kaksi Mi-8T-kopteria kuitenkin palveli vuoteen 2010 saakka ja peruskorjautettiin Venäjällä, kunnes riittävä määrä NH-90-helikoptereita saatiin operatiiviseen käyttöön.
NH-90 -helikopterin historia osoittaa, että saman virheen tekivät monet muutkin Euroopan valtiot, joilla on Suomea paljon mittavampi ilmailuteollisuuden tausta:
https://fi.wikipedia.org/wiki/NHIndustries_NH90
Selvitys nimen omaan Suomeen hankinnan taustasta: https://www.defmin.fi/files/1213/Helikopterihanke.pdf
Tarkoitatko etuviisaudella, että Sinulla olisi ollut parempi ehdokas v. 2001 mennessä?
Mao ja Hoxha olivat varmaan hyviä propagandassa, mutta en kyllä tiedä yhdenkään Euroopan valtion hylänneen kuljetushelikoptereiden hankintaa heidän ajatustensa takia.
Ilmoita asiaton viesti
Hannu kirjoitti: ”Mao ja Hoxha olivat varmaan hyviä propagandassa, mutta en kyllä tiedä yhdenkään Euroopan valtion hylänneen kuljetushelikoptereiden hankintaa heidän ajatustensa takia”.
Ihminen on tunnetusti laumaeläin. Upseerikin..(varsinkin).
Tätä doktriinia ei ole koskaan vielä käytännössä kokeiltu, aivan loppuun asti (paitsi Pohjois-Vietnamissa hieman siihen suuntaan, mutta varsin onnistuneesti..lienet sen sukupolven ikämiehiä, että muistanet yhtä hyvin kuin minäkin kun ”maailman mahtavin armeija antautui”): ”Tervetuloa tänne, mutta ettehän täältä pääse pois ilman suurta vahinkoa. Päätimme, jo ajat sitten, sijoittaa pieniä varojamme omaan puolustukseemme tehokkaasti, älyllä ja halvalla!…
Kuten tyylikkäästi kirjoitit: Fakta kuitenkin oli…
Ilmoita asiaton viesti
Pohjois-Vietnam vs. USA & Etelä-Vietnam on erittäin huono rinnastus asetelmalle Suomi vs Venäjän Federaatio.
Muistan toki Vietnamin sodan kulun alusta loppuun sen ajan uutisia seuranneena. USA kävi sotaa ylivoima-asemastaan poliittisten pidäkkeiden rajoittamana, ja vaikka ei hävinnytkään yhtään taistelua, se joutui luopumaan leikistä amerikkalaisten olohuoneissa käydyn TV-sodan lopputuloksena pitkittyneen sodan kalliin hinnan takia (sekä verodollareina että miehistötappioina). Siellä ei ollut Nyky-Venäjän tapaan valtiolla TV-monopolia eikä maata hallittu Putinin & silovikkien ja oligarkkien yksinvallalla, vaan demokratialla. Syyrian pommituksista ei nouse Venäjällä samaa haloota kuin nousi Hanoin pommituksista, ja protestoijien ennuste on siellä paljon synkempi.
Sitä ”älyä” en kyllä tässä tavoita, jos se viittaa kuljetushelikoptereista luopumiseen kokonaan – ei liene sattumaa, että ne nähdään joka tapauksessa tämän päivän ja tulevaisuuden sodankäynnissä olennaisina kaikissa Suomeen rinnastettavissa maissa.
Selvitysmiehen loppupäätelmät 10 vuotta sitten, 2008:
Selvityksen pohjalta voidaan tehdä seuraavat pääjohtopäätökset.
1. NH90-helikoptereiden toimitusten viivästyminen on johtunut ratkaisevasti siitä,
että toimittajana on uusi konsortio ja toimituksen kohteena vasta kehitysvaiheessa
oleva tuote.
Kehitystyön aikataulu osoittautui sovittuihin aikatauluihin nähden liian kunnianhimoiseksi.
Selvitystyössä ei ole kuitenkaan tullut esiin mitään, mikä osoittaisi, että osapuolet
eivät olisi toimineet vilpittömin mielin.
2. Suomen helikoptereiden viivästymistä olisi ostajan omien toimien avulla voitu
nopeuttaa vain rajoitetusti, koska Suomi oli täysin riippuvainen perustyypin
(NAHEMA TTH) hyväksynnästä ja valmistuksesta.
3. Hankkeen synty oli yhdistelmä poliittista tahtotilaa ja kaupallista käytäntöä, joiden
yhteensovittaminen on hidastanut projektin eteenpäin viemistä.
4. Suomi on tehnyt sopimusteknisesti ja taloudellisesti hyvät sopimukset – ja saanut
viivästyksestä johtuvat perustellut korvaukset.
5. Suomi on valinnut mitä todennäköisimmin parhaan konetyypin koko helikopterin
elinkaarta ajatellen, sillä NH90 täyttää teknisesti parhaiten käyttövaatimukset
(kun valmis) ja soveltuu erityisesti yhteisiin kansainvälisiin operaatioihin kumppaneiden
valittua saman konetyypin (interoperability).
6. Hankkeeseen liittyviä prosesseja, organisointimalleja ja riskienarviointia olisi voitu
toteuttaa paremmin – puolin ja toisin. Näistä tarkemmin seuraavassa osiossa.
Ilmoita asiaton viesti
Parhaillaan puhumme kuitenkin siitä, miten meidän yhteisiä verorahojamme käytettäisiin kaikkein parhaiten. NH90 oli huti; siitä ollaan varmaankin samaa mieltä. Veikkaanpa, että oma näkökantani tuli selväksi viimeistään kommentista 18.
Ilmoita asiaton viesti
Kukapa ei olisi tuosta samaa mieltä: verorahojamme ei pidä hassata epäonnistuneisiin kohteisiin, ja NH90 oli huti jos Blackhawk olisi silloinkin ollut tarjolla. Ilmatyynyalus Tuuli oli jälkiviisaasti arvioiden virheinvestointi Merivoimilta.
Mutta sen enempää valintapäätöksen tekijöillä kuin selvitysmiehilläkään ei näytä olevan luotettavaa kristallipalloa tapahtumien tulevan kulun ennustamiseen, eikä teknologisen onnistumisen tai epäonnistumisen päätteleminen vaikuta olevan helppoa.
Jos nykypäivän tietomme olisi ollut käytettävissä hankintapäätöksen hetkellä, olisiko Olkiluoto 3 tilattu Arevalta, ja olisiko VR tilannut Pendolinot Italiasta…?
Nyt yritetään perusteellisesti pohtia ennen toimeenpanoa SOTE-uudistusta, ja mihin se jahkaaminen onkaan johtanut maan terveydenhuollon…
Riski on kuitenkin pakko ottaa jonkin asteisena, jotta saamme verorahalle vastinetta niin HX- kuin Laivue 2020 -hankkeissa. Toiveajattelun varaan ei voi jättää kansan turvallisuutta. Ennusteet osuvat sittenkin pääosin kohdalleen paremmin johtamalla ne asiantuntemuksesta kuin vaikkapa kahvin sumpeista tai Tarot-korteista.
Ilmoita asiaton viesti
US-toimitus: ”Ei aihetta jatkotoimenpiteisiin”.
Perustelu: Kyseinen kirjoittaja ei kannata EU-liittovaltiota ja tekee muutenkin aivan liian usein kirjoitusvirheitä…tyypillinen mamu.
Ilmoita asiaton viesti