Elämä jatkuu

Miljardifloppi NH-90

Nyt kun uusien hävittäjien hankinta alkaa olla yhä ajankohtaisempaa ja toistetaan, syvällä rintaäänellä, vakava mantra: "annetaan hankintapäätösten olla ammattilaisten heiniä", lienee tarpeen muistuttaa NH90-koptereiden katastrofista. Ei se aina tunnu menevän kuin strömsössä...

Tämän blogin kirjoittaja toi, täällä kotimaassamme, kyseisen kopterin ongelmat ensimmäisenä esille; ei siksi että olisi alan ammattilainen vaan pelkästään siitä syystä, että sattuu säännöllisesti lukemaan hollantilaisia ja saksalaisia julkaisuja (korvesta käsin). Vielä vuonna 2014 blogini aiheutti sellaiset reaktiot kuin: "Mahtaakohan nyt kuitenkin olla kyse Schepelin käyttämien lähteiden halusta tehdä kärpäsestä härkänen? Miten Schepel arvioi käyttämiään lähteitä - yleensä luotettavia vai lähinnä "keltaiseen mediaan" tai "magneettimediohin" kuuluvia? Käsittääkseni Suomen puolustusvoimat on nykyään tyytyväinen NH-90 -helikoptereihinsa" (14.3.2014).

Viimeistään viime kesänä, Iltalehden Teppo Kuittisen artikkelin jälkeen, virhehankinta alkaa olla laajassa tiedossa.

Suomen maavoimien ilmailun päällikkö, everstiluutnantti Tuure Lehtoranta totesi vuoden 2015 alussa, että helikoptereiden uudeksi käyttöastetavoitteeksi on asetettu 50 prosenttia. Hän myöntää, että käyttöastetavoitteeksi luku on matala. 

"Suomen Maavoimien tilaamista NH90-kuljetushelikoptereista pysyy maan pinnalla jatkuvasti yli puolet erilaisten vikojen vuoksi. Pahimmillaan tilanne äityi niin pahaksi viime vuonna, että parista kymmenestä kopterista käytössä oli kolme" (Helsingin Sanomat).

Meidän kaikkien kannalta sopii toivoa, että hävittäjähankintapäätös onnistuisi paremmin...

Jorma Nordlin kirjoitti aiheesta blogin 21.7.2018

Minun neljä NH90-blogiani löytyvät tältä US-uutissivulta (linkin kautta):

  • NH90-kopterien viat (14.3.2014)
  • NH90-kopterit, vikaostos? (28.6.2014)
  • NH90-kopterien ongelmat (15.10.2014)
  • NH90, lentävä susi (30.1.2015)

Suomessa tästä laajasta ongelmasta uutisoi Uusi Suomi ensimmäisenä; jo alkuvuonna 2014. Hyvä, Uusi Suomi!

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

9Suosittele

9 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (54 kommenttia)

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Venäläiset kopterin lentävät huonoissa olosuhteissa koko ajan. Mutta onko niissä se r:n haju?

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel

Ei nyt ihan näinkään. Kun teet haun hakusanoilla helicopter crash russia huomaat sikäläisen todellisuuden. Moni varmaan muistaa myös kenraali Aleksander Lebedin kuolemaa tai yleinen syyttäjä Saak Karapetyan:in helikopteriturmaa (3.10.2018).

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Vai olivatko nuo nk. järjestettyjä juttuja, kuten aikanaan professori Todtin koneen putoaminen...

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel Vastaus kommenttiin #14

Tein vuonna 1994 Hannu Taanilan kanssa "Kun Euroopasta tuli Eurooppa"-ohjelmasarjan Hollannin jakso (radion ykköskanavalle). Siitä lähtien Hannun lentävä ja kohtuullisen ylimielinen lause jäi ikuisesti pieneen mieleeni: "Kun kysymys on hyvä, niin vastauksesta viis...".

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Venäjältä uutisoidaan kyllä toisaalta myös paljon maahansyöksyjä erilaisista ilma-aluksista enkä ole aivan varma kerrotaanko edes niistä kaikista.

Käyttäjän marttivartti3 kuva
Martti Nurmi

Hankinta on hyvä muistutus, oikein hyvä, nyt kun valmistaudutaan hävittäjähankintoihin. Näitä meillä on muitakin toisilla sektoreilla, kuten Olkiluoto, Hanhikivi, Länsi-Metro, italialaiset junat. Kaikissa pitäisi saada tekijät esiin, jottei annettaisi sitä uutta mahdollisuutta, kansalaisen kukkarolla.

Jos sopimustekniikkaa ei hallita, lopputulos on veronmaksajille karmeaa. Sotilailla saattaa olla vaikeaa nähdä juurikin käyttövarmuus ja ylläpitokustannukset, puhumattakaan rahoituskustannuksista.
Ranskalaisilta ei pitäisi ostaa toistaiseksi yhtään mitään, kun ei kerran osata. Venäläiset on onneksi poissa laskuista, mutta ostaisiko joku Trumpilta yhtään mitään?

Vanha kansa muuten sanoo: "Paras on hyvän vihollinen".

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel

Martti kirjoitti: "Hankinta on hyvä muistutus, oikein hyvä, nyt kun valmistaudutaan hävittäjähankintoihin.

Näin on. Omassa NH90-blogissaan Jorma Nordlin kirjoittaa aika pätevästi näin: "Miksi puolustusvoimat "antoi" huijata itseään? Käytettävissä on varmasti tarvittaessa maan parhain asiantuntemus näin suuren hankinnan suhteen ja voi käyttää myös ulkomaisia asiantuntijoita? Puolustusvoimat eivät ilmeisesti toimineet näin.

Todennäköisesti on tehty huonoja sopimuksia, eikä ole vetäydytty ajoissa helikopterihankinnasta, ja ei ole järjestetty uutta tarjouskilpailutusta. Niin merkittävä organisaatio kuin puolustusvoimat on, niin se saa myös tarvittaessa käyttöönsä riittävää huippuosaamista liittyen hankintoihin. Suurissa hankinnoissa hankinnan budjettiin normaalisti lasketaan myös itse hankintaan liittyvien konsulttien käyttäminen.

Toivottavasti ilmavoimat ovat ottaneet opiksi katastrofaalisesta helikopterikaupasta. Se on myös tärkeää hankintoihin liittyvää osaamista, jos osataan vetäytyä ajoissa hyvien sopimusten turvin, mikäli hankinta osoittautuukin ostajan kannalta huonoksi.

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila

Jos jotain on ”maailmalla” työskennellessä oppinut, niin ainakin sen, kuinka huonosti suomalaiset hallitsevat sopimusasiat. Selvästi mielestäni sen takia, että kotiläksyjä ei välitetä tehdä, ”asiantuntijaksi” valtionhallinnossa tullaan nimityksen, ei meriittien kautta ja vieraitten kielten, erityisesti englannin, sopimusoikeudellisia nyansseja ei ymmärretä. Sopimusenglanti on aivan eri kieli kuin pubienglanti tai ne ilmaukset, joita opitaan televisiosarjoista, ja joita kuulee toistettavan kahvikeskusteluissa.

Ruotsi, joka näyttää olevan jokaisen suomalaisen CV:ssä ensimmäisenä kielitaidon kohdalla, unohdetaan jo Arlandassa/Värtanissa. Saksaa ei taida enää oikein kukaan osata.

Käyttäjän marttivartti3 kuva
Martti Nurmi Vastaus kommenttiin #8

Tuo on se nykyisen "akateemisuuden" ongelma. "Valmistutaan", yleensä pitkän opiskelun jälkeen, joksikin ja mennään töihin johonkin, jossa tehdään jotain.

Seurauksen maksaa jotkut. Islantilaisilla on tästä hyviä esimerkkejä. On meilläkin, mutta tunnistetaan vaan se seuraukset.

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari Vastaus kommenttiin #8

Vanhaa sanontaa mukaellen: "ei hullu ole se joka pyytää vaan se joka maksaa", eli rahaa pitäisti toimittaa vasta sitten kun on jotakin toimivaa vastinetta.

Onko jo maksettu koko tilaus?

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila

Sotakin on sen verran vakava asia, ettei sitäkään pidä jättää sotilaiden hoidettavaksi.

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari

Totta haastat, jopa niin vakava, ettei sen aloittamista pitäisi jättää sotilaille, heheh :)

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel

Uutinen viime vuoden alusta: "Valtiovarainministeriön laskelmien mukaan Maavoimien käyttämän uuden NH90-kuljetushelikopterin lentotunnin hinta on noussut parissa vuodessa yli kaksinkertaiseksi, kertoo Helsingin Sanomat.Lentotunnin hinnaksi on arvioitu tälle vuodelle 15 900 euroa. Vuonna 2015 toteutunut lentotunnin hinta oli vain 6 832 euroa. Samaan aikaan Hornet-hävittäjän lentotunnin hinta on noussut paljon vähemmän - 7 469 eurosta 9 250 euroon".

Lähde:
https://www.iltalehti.fi/uutiset/20170123220005795...

Käyttäjän ArtoNakkila kuva
Arto Nakkila

Älähän nyt epäile puolustusvoimien ammattitaitoa..

Siellähän on kehitetty myös tämä hyväksi todettu aktiivi mallikin..

Työskentelin aikoinaan puolustusvoimilla -90 luvulla. Esimiehenäni toimi erikoisupseeri joka tämän mallin kehitti työlistääkseen varusmiehiä korjaamolla.

Hartmannilta haettiin kuudenmetrin kulmarautasalkoja 10 kpl joita kaksi varusmiestä lieikkasi kulmahiemakoneella 0.5 - 1 m pätkikksi ulkona. Kaksi varusmiestä kantoi nämä pätkät sisälle jossa taas kaksi varusmiestä hitsasi ne yhteen kuudenmetrin saloiksi. Samat kaksi miestä jotka olivat kantaneet leikatut pätkät sisälle, kantoivat nyt yhteen hitsatut salot ulos.

Ulkona taas toiset kaksi miestä hioivat yhteenhitsatuista saloista hitsaus-saumat pois ja pätkivät ne jälleen 0,5 -1 m pätkiksi. Taas ne kaksi muuta varusmiestä kantoivat ne pätkät sisälle yhteen hitsattavaksi. Jne.. Homma jatkui päiväkausia..

Tällä menetelmällä työllistettiin kuusi varusmiestä, eli aktivoitiin...

Nyt tämä työttömille lanseerattu aktivointi malli, on kopioitu tästä erikoisupseerin kehittämästä mallista puolustusministeriö/työvoimaministeriö/pääministeri/TE-keskus (valtion sisäistä tiedonsiirtoa)

Aktiivimalli tarkoittaa sitä, että työttömän työnhakijan on 65 työttömyysetuuden maksupäivän tarkastelujakson aikana täytettävä niin sanottu aktiivisuusedellytys, jotta etuutta maksetaan täysimääräisenä myös tarkastelujaksoa seuraavat 65 maksupäivää (noin kolme kuukautta).

Työttömän on siis tehtävä tämän 65 päivän tarkastelujakson aikana 18 tuntia palkkatyötä (Palkan on oltava TES:n mukainen. (6 tuntia kuukaudessa)

Tai hänen on oltava viisi päivää TE-toimiston työllistymistä edistävässä palvelussa (9€ kulukorvauksella)

Tänä aikana kun työtön on aktivoituneena suorittamassa tätä aktivointiedellytystänsä, hänet merkataan työllistettyjen tilastoon, ja on näin ollen poissa työttömien tilastoista..

Nyt tilastoissa näkyy että 400000 työttömästä on aktivoinnin johdosta työllistynyt n. 100000.. Hupsista.. työllisten määrä on noussut ja työttömien määrä on laskenut.

Kyllä ihminen on viisas kuin insinööri.. Tai tässätapauksessa erikoisupseeri.

Käyttäjän marttivartti3 kuva
Martti Nurmi

Jo varusmiespalveluksessa tulin kyseenalaistaneeksi puolustuspoliittisia päätöksiä ja hankintoja.

Helikopteri pyöri Santahaminan päällä ja sotilasläänin komentaja yritti päättää, tuleeko Etelä-Suomen lääniin hälytystila. Varuskunta oli ryhmittynyt saaresta poisjohtavalle tielle. Katselin siinä sitä venäläisvalmisteista pörräävää kopteria. Bilateraalikaupan vastineena tulleet Gatsit laski alleen. Polkupyörät näytti sentään huolletulta. Loihin siinä lausumaan: ”Mihin tällainen kansakunta tarvitsee vihollista, jos varuskunta tarvitsee sijoittaa saarelle, josta johtaa ulos yksi silta. Jos kalusto on tällaista, että se on hajonnut jo ennen varsinaisten toimien alkamista ja jos komentaja ei osaa antaa edes antaa lähtökäskyä.”
Minulle sitten tultiin kertomaan, että olin sotilaskoulutuksessani sellaisessa vaiheessa, että se suo jo oikeuksia. Oikeus siinä vaiheessa oli, että sain pitää turpani kiinni.

Helsinki osti aikoinaan raitiovaunuja, kuulemma loppuun kuluneen kaluston korvaajaksi. Ilmeni, että raiteet oli tehty lyhemmille ratikoille, kuin toimitetut. Niinpä uudet ratikat oli voittopuolisesti varikolla ja kiskojakin jo piti alkaa korjata. Silloinen apulaiskaupunginjohtaja, joka ei koulutukseltaan todellakaan ollut teknokraatti, veti pupun hatusta. Kaupunki ilmoitti maksavansa vain niistä tunneista, kun kalusto oli käytössä. Hankintasopimusta en tunne, mutta ohikiitävän hetken tunsin, helsinkiläisenä veronmaksajana, kiitollisuutta. Sitten se arki taas alkoi ja ...

Käyttäjän jormamoll kuva
Jorma Moll

>Miljardifloppi NH-90

ooo

Uskaltaako ollenkaan kysyäkään, ovatkos nämä NH- 90 helikopterit niitä, jotka voidaan ampua rynnäkkökiväärillä alas.

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

Kansainvälisiin projekteihin on sisäänrakennettu epäonnistumismekanismi: Jokainen on vastuussa omasta tontistaan, jonka rajapinnat on tarkkaan määritelty. Kuulostaa teoriassa ihan hyvältä. Käytännössä käy kuitenkin niin, että monia hyödyllisiä ja jopa välttämättömiä muutoksia ja rakenteen yksinkertaistuksia jää tekemättä, koska ne eivät kuulu omalle tontille.

Jos esimerkiksi keksit keinon jolla laitteen painosta saadaan 100 kg pois sitä ei toteuteta, ellei muutos kohdistu nimenomaan omaan tonttiisi. Eikä varsinkaan silloin, jos oman tonttisi paino kasvaisi samalla yhden kilon. Tuollaisesta muutoksesta olisi komponentin toimittajalle yksinomaan haittaa. Komponenteista on siis tullut tärkeämpiä kuin itse tuotteesta. Joku ilkeä voisi väittää, että esimerkiksi lentokoneen siipi suunnitellaan tekemällä polttoainejärjestelmä ja sitten katsomalla, minkälainen siipi sen ympärille saadaan rakennettua.

Voitaisiin demonstraatiomielessä valmistaa vaikkapa yleis-eurooppalainen limsapullo. Yleensähän pullo puhalletaan muovista ja se maksaa muutaman sentin. Nyt jaettaisiinkin puteli 10 sektoriin, jotka jokainen tehtäisiin ja suunniteltaisiin eri maassa. Sitten ommeltaisiin palikat kiinni toisiinsa, jos sattuvat sopimaan. Tuon perusteella prosessia voisi sitten pyrkiä kehittämään paremmaksi, tehokkaammaksi ja luotettavammaksi. Hyödyllisiä oppeja voisi sitten soveltaa vähän kalliimmissa projekteissa.

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel

Jussi kirjoitti: "Voitaisiin demonstraatiomielessä valmistaa vaikkapa yleis-eurooppalainen limsapullo".

Yleis-eurooppalainen limsapullo tuo mieleeni Martin Schulz:in (ja mikseipä Santeri Stubb:in) yleiseurooppalainen liittovaltio.

Henkilökohtaisesti kannatan EU:ta, mutta ainoastaan hallitusten välisenä liittona (ilman ylen kallista eurotuplaparlamenttia). Siinä mallissa Jussin mainitsema "Nyt jaettaisiinkin puteli 10 sektoriin, jotka jokainen tehtäisiin ja suunniteltaisiin eri maassa. Sitten ommeltaisiin palikat kiinni toisiinsa, jos sattuvat sopimaan" jäisi yhtä yksinkertaisesti kuin kivuttomasti pois jälkipolviemme ikivaivaksi..

(aloittaja pyytää itseltään anteeksi, että aihe hieman lipsui alkuperäisestä)

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Aivan hillitöntä on keskustelu siitä, pitäisikö ostettavilla hävittäjillä pystyä lentämään vuoteen 2060 asti. Suomeen tuli rautatie 1860-luvulla. Suihkuhävittäjiä käytettiin ensimmäisen kerran 1950-luvulla. Onko puolustusministeriössä huomattu droonien ja ilmatorjuntaohjusten olemassaolo?

Minun opiskeluaikoinani yliopistot sijoittivat puolet budjetistaan tietokoneisiin, joiden vääntö oli samaa luokkaa kuin puhelimen, jolla tätä kirjoitan. Vuoteen 2060, hypätkää nyt järveen...

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel

Kun puhumme vaikkapa merivoimistamme, niin yleisesti ottaen pinta-aluksillamme ei ole enää minkälaisia mahdollisuuksia meritorjuntaohjuksia vastaan..

Hukkaan heitetyt rahat, nekin..pankaamme nuokin rahat mieluimmin tutkimuksiimme ja koulutuksiimme (silti: lähes jokaiselle suomalaiselle vaikkapa yksi stingeri johonkin kalliovarastoon, käyttöohjeineen). Si vis pacem, para bellum.

Äly, älä jätä. Eipäs tuhlata yhteisiä verovarojamme tätä enempää, emmehän?

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

Tulevien korvettien taistelunkestävyydestä ja omasuojasta, ks. https://www.defmin.fi/puolustushallinto/strategise...

Ilmarilla on nyt tässä debatin paikka kommodorien ja amiraalien kanssa...

Mutta jos ilmasto jatkaa lauhtummistaan nykyiseen malliin, niin jäätilanteen osalta Merivoimien aluksilla on ainakin tulevaisuudessa entistä pitemmät purjehduskaudet.

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Mutta se on niin mediaseksikästä!

Muuten: suihkuhävittäjiä käytettiin kyllä jo II maailmansodassa (Saksa,Englanti, USA).

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel

Mediaseksikkyys on, ennen kaikkea, tuoreessa ja pohdittetussa ajattelussa. Syötin (nykyään niin muodikkaalla nöyryydellä) hieman omia. Lähdenpä polttopuun tekoon kun tuo Siperian talvi on taas tulossa.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

Mitkä olivat II maailmansodan brittiläiset ja amerikkalaiset suihkuhävittäjät?

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela Vastaus kommenttiin #23

https://fi.wikipedia.org/wiki/Hävittäjä_(lentokone)#Suihkuhävittäjien_kehitys

Olihan nuo tietenkin keksitty Saksan lisäksi Britanniassa ja Amerikassakin, ja Neuvostoliitossakin viimeistään 1946, mutta varsinainen käyttö alkoi kyllä Korean sodassa.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen Vastaus kommenttiin #24

Puhe on II maailmansodasta.

Gloster Meteor Mk. I joutui taistelutoimiin V1-ohjuksia vastaan 27. heinäkuuta 1944. Lentokoneita vastaan ne eivät koskaan joutuneet ilmataisteluun, vaikka Mk. III -sarjan koneita sijoitettiinkin Belgiaan, josta ne lensivät taistelulentoja Saksan ylle tammikuussa 1945.

Amerikkalaisten Lockheed F-80 Shooting Star lensi tiedustelulentoja Italiassa 1945, mutta ei yhtään taistelulentoa II maailmansodassa.

Saksalaisten Me 262 lensi ensilentonsa 18. heinäkuuta 1942 ja oli vuodesta 1944 lähtien palveluskäytössä. Se oli ensimmäinen sotatoimiin osallistunut suihkuhävittäjä. Me 262:n päätyypit olivat Schwalbe-hävittäjä ja Sturmvogel-hävittäjäpommittaja.

Rakettimoottoria käyttävä Messerschmitt Me 163 Komet oli palveluskäytössä heinäkuusta 1944.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela Vastaus kommenttiin #39

Tässä kiinnostaa nyt enemmän, koska suihkuhävittäjiä käytetään v i i m e i s e n kerran, kun tuo kamikaze-kulttuuri ei ole muodissa ja lennokit ja ohjukset kehittyvät...

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen Vastaus kommenttiin #40

HX-hävittäjähankkeen aikataulun mukaan Hornetin seuraaja otetaan käyttöön 2025 alkaen. Uuden monitoimihävittäjän suorituskyky on suunniteltu olevan käytössä vähintään 30 vuotta eli 2060-luvulle asti.

Niin vanhaksi en elä, että näkisin tuon HX-koneen tulevan Suomessa elinkaarensa päähän. Mutta olen valmis vedonlyöntiin siitä, että esimerkiksi 31.12.2025 maailmassa on palveluskäytössä useitakin eri monitoimihävittäjiä ja nimen omaan miehitettyinä, huolimatta väitteestäsi. Kuinka suuresta summasta haluat lyödä vetoa?

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela Vastaus kommenttiin #41

Vuodesta 2050 voisin lyödä vetoa. Aion olla 95-vuotiaana tarkistamassa asian. Kysehän oli siitä, että jokin hemmetin vuosi 2060 ei ole minkäänlainen argumentti Lockheedin puolesta Saabia vastaan.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen Vastaus kommenttiin #42

En kyllä suostu vuoteen 2050, koska miten muka voisin rillutella voittorahani 100-vuotiaana? Kyllä tuo HX-hävittäjän käyttöönottovuoden 2025 loppu antaisi siihen sentään paljon paremman tilaisuuden.

Eihän kyseen pitänyt olla mistään Lockheed / Saab -vedonlyönnistä, vaan vedonlyönnistä siitä, mikä on miehitettyjen taistelulentokoneiden asema droonien ja ohjusten rinnalla.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela Vastaus kommenttiin #44

Miehitettyjä taistelukoneita ei käytännössä ole vuoden 2050 jälkeen, lyödäänkö vetoa :) Mutta vedin nuo vuosiluvut esiin juuri siksi, että Lockheed-uskovaiset ovat vedonneet niihin.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen Vastaus kommenttiin #53

Kuten jo sanoin, miten minä 100-vuotiaana voittorahani rilluttelen? Jos uskot, ettei miehitettyjä taistelukoneita ei käytännössä ole vuoden 2025 jälkeen muilla kuin Suomella, siitä voimme lyödä vetoa.

Eihän tämä ole sidoksissa yksin Lockheed-yhtiöön, vaan teknologian kehitykseen yleisesti. Ei taisteluita tulla käymään kokonaan "etänä" myöskään maalla eikä merellä tai meren alla, vaan kyllä jonkinlainen hyvin suojattu miehitetty lavetti tarvitaan myös paikan päälle, vaikka sen aseet ulottuisivatkin kauas.

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen Vastaus kommenttiin #39
Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen Vastaus kommenttiin #47

No joo, olihan Arado tositoimissa, ja niin taisi olla myös Heinkel He 162 Volksjäger.

Suunnittelupöydillä oli sitäkin enemmän: https://www.militaryfactory.com/aircraft/ww2-germa...

Olihan Italiallakin lentävä prototyyppi koekoneestaan Caproni Campini N.1, joita valmistettiin kaksi mutta ei saatu koskaan kehitetyksi aseistetuksi versioksi asti.

https://en.wikipedia.org/wiki/Caproni_Campini_N.1

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen Vastaus kommenttiin #23

Gloster Meteoreja käytettiin V1-pommeja vastaan.

Lockheed P-80 -koneita käytettiin tiedusteluun Euroopassa, ja muistaakseni niillä koitettiin ampua myös Aradoja alas.

Nikolai Holopainen

Kenraalit unelmoivat triljoonaflopista. Siihen on mennyt kohta puoli triljoonaa ja vikalista vain pitenee. Kukahan ilmavoimien asiantutijoista menisi sanomaan, että ilmavoimien merkitys on vähenemään päin nykyisen ohjusteknologian aikana? Lentokentät ovat perunapeltoja, ennen kuin koneet ovat ilmassa ja venäläiset ilmatorjuntajärjestelmät tekevät lentämisen mahdottomaksi lähes koko Suomen alueella. Se mikä on vaikeaa on miehittäminen. Sitä voi kysyä venäläisiltä (Afganistan) tai Amerikkalaisilta (Irak, Afganistan). Jos Venäjä erehtyisi miehittämään Suomen, niin sissien asehuollossta ei tarvitsisi murehtia. Pentagon tarjoaisi kaiken mahdollisen ja mahdottoman.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

Jälkiviisaasti on helppo sanoa, että NH-90:n sijasta olisi pitänyt ostaa amerikkalaisia Sikorsky UH-60 Black Hawkeja, kuten Ruotsi on sittemmin päättänyt tehdä.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Sikorsky_UH-60_Black...

Mutta Suomessahan se olisi ollut aikanaan poliittisesti täysin mahdoton ratkaisu! Mikä älämölö, mikä syytösten vyöry ja loan heitto olisikaan tullut uskon puutteesta eurooppalaiseen vaihtoehtoon. Tuossa vaiheessa ei ollut tietoa mm. Arevan teknologiaosaamisesta Olkiluodon tulevassa ydinvoimalassa.

Max Jussilan (# 8.) kommentti amatöörimäisyydestä Puolustusvoimien sopimusjuridiikassa sen sijaan osuu kohdalleen – eihän muuten Airiston Helmikään operoisi entisiä Merivoimien aluksia niiden alkuperäisessä ulkoasussa.

Mitä hävittäjähankkeeseen tulee, se toteutetaan kokonaan toisella menettelytavalla kuin NH-90 -hankinta.
https://ilmavoimat.fi/artikkeli/-/asset_publisher/...

Eikä yllä ole esitetty mitään, mikä antaisi aihetta uskoa maallikkojen huutoäänestyksiin enemmän kuin elämäntyönsä asian parissa tehneisiin erikoisalan ammattilaisiin ja asiantuntijoihin.

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel

Hannu, sinun hyvien kommenttiesi pitkään seuranneena, voin todeta, että omaa blogiani en kirjoittanut jälkiviisaasti vaan etuviisaasti:

Luovutaanpa jenkki-, eukku- tai neukku-asekauppoista ja käyttäkäämme edes kerran yhteistä älyä..hieman Maon tai Enver Hoxhan tavoin: "Tervetuloa tänne, mutta ettehän täältä pääse pois ilman suurta vahinkoa. Päätimme, jo ajat sitten, sijoittaa pieniä varojamme omaan puolustukseemme tehokkaasti, älyllä ja halvalla! "Ylimääräiset verorahamme" sijoitimme rauhanajan tutkimuksiin ja nuorisoomme. Juuri siksi olemme vahva kansakunta!".

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

Ilmari, kiitos ystävällisestä kommentistasi.

Fakta kuitenkin oli, että Mil Mi-8 -helikopterien seuraaja piti valita ennen kuin tuo edeltävä kuljetushelikopteri oli täysin loppuun lennetty. Maavoimilla oli 2000-luvulla käytössä kaksi Mi-8T-helikopteria, joiden käytön piti päättyä vuoden 2006 lopussa. Kaksi Mi-8T-kopteria kuitenkin palveli vuoteen 2010 saakka ja peruskorjautettiin Venäjällä, kunnes riittävä määrä NH-90-helikoptereita saatiin operatiiviseen käyttöön.

NH-90 -helikopterin historia osoittaa, että saman virheen tekivät monet muutkin Euroopan valtiot, joilla on Suomea paljon mittavampi ilmailuteollisuuden tausta:

https://fi.wikipedia.org/wiki/NHIndustries_NH90

Selvitys nimen omaan Suomeen hankinnan taustasta: https://www.defmin.fi/files/1213/Helikopterihanke.pdf

Tarkoitatko etuviisaudella, että Sinulla olisi ollut parempi ehdokas v. 2001 mennessä?

Mao ja Hoxha olivat varmaan hyviä propagandassa, mutta en kyllä tiedä yhdenkään Euroopan valtion hylänneen kuljetushelikoptereiden hankintaa heidän ajatustensa takia.

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel Vastaus kommenttiin #27

Hannu kirjoitti: "Mao ja Hoxha olivat varmaan hyviä propagandassa, mutta en kyllä tiedä yhdenkään Euroopan valtion hylänneen kuljetushelikoptereiden hankintaa heidän ajatustensa takia".

Ihminen on tunnetusti laumaeläin. Upseerikin..(varsinkin).

Tätä doktriinia ei ole koskaan vielä käytännössä kokeiltu, aivan loppuun asti (paitsi Pohjois-Vietnamissa hieman siihen suuntaan, mutta varsin onnistuneesti..lienet sen sukupolven ikämiehiä, että muistanet yhtä hyvin kuin minäkin kun "maailman mahtavin armeija antautui"): "Tervetuloa tänne, mutta ettehän täältä pääse pois ilman suurta vahinkoa. Päätimme, jo ajat sitten, sijoittaa pieniä varojamme omaan puolustukseemme tehokkaasti, älyllä ja halvalla!...

Kuten tyylikkäästi kirjoitit: Fakta kuitenkin oli...

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen Vastaus kommenttiin #28

Pohjois-Vietnam vs. USA & Etelä-Vietnam on erittäin huono rinnastus asetelmalle Suomi vs Venäjän Federaatio.

Muistan toki Vietnamin sodan kulun alusta loppuun sen ajan uutisia seuranneena. USA kävi sotaa ylivoima-asemastaan poliittisten pidäkkeiden rajoittamana, ja vaikka ei hävinnytkään yhtään taistelua, se joutui luopumaan leikistä amerikkalaisten olohuoneissa käydyn TV-sodan lopputuloksena pitkittyneen sodan kalliin hinnan takia (sekä verodollareina että miehistötappioina). Siellä ei ollut Nyky-Venäjän tapaan valtiolla TV-monopolia eikä maata hallittu Putinin & silovikkien ja oligarkkien yksinvallalla, vaan demokratialla. Syyrian pommituksista ei nouse Venäjällä samaa haloota kuin nousi Hanoin pommituksista, ja protestoijien ennuste on siellä paljon synkempi.

Sitä "älyä" en kyllä tässä tavoita, jos se viittaa kuljetushelikoptereista luopumiseen kokonaan – ei liene sattumaa, että ne nähdään joka tapauksessa tämän päivän ja tulevaisuuden sodankäynnissä olennaisina kaikissa Suomeen rinnastettavissa maissa.

Selvitysmiehen loppupäätelmät 10 vuotta sitten, 2008:

Selvityksen pohjalta voidaan tehdä seuraavat pääjohtopäätökset.

1. NH90-helikoptereiden toimitusten viivästyminen on johtunut ratkaisevasti siitä,
että toimittajana on uusi konsortio ja toimituksen kohteena vasta kehitysvaiheessa
oleva tuote.
Kehitystyön aikataulu osoittautui sovittuihin aikatauluihin nähden liian kunnianhimoiseksi.
Selvitystyössä ei ole kuitenkaan tullut esiin mitään, mikä osoittaisi, että osapuolet
eivät olisi toimineet vilpittömin mielin.

2. Suomen helikoptereiden viivästymistä olisi ostajan omien toimien avulla voitu
nopeuttaa vain rajoitetusti, koska Suomi oli täysin riippuvainen perustyypin
(NAHEMA TTH) hyväksynnästä ja valmistuksesta.

3. Hankkeen synty oli yhdistelmä poliittista tahtotilaa ja kaupallista käytäntöä, joiden
yhteensovittaminen on hidastanut projektin eteenpäin viemistä.

4. Suomi on tehnyt sopimusteknisesti ja taloudellisesti hyvät sopimukset – ja saanut
viivästyksestä johtuvat perustellut korvaukset.

5. Suomi on valinnut mitä todennäköisimmin parhaan konetyypin koko helikopterin
elinkaarta ajatellen, sillä NH90 täyttää teknisesti parhaiten käyttövaatimukset
(kun valmis) ja soveltuu erityisesti yhteisiin kansainvälisiin operaatioihin kumppaneiden
valittua saman konetyypin (interoperability).

6. Hankkeeseen liittyviä prosesseja, organisointimalleja ja riskienarviointia olisi voitu
toteuttaa paremmin – puolin ja toisin. Näistä tarkemmin seuraavassa osiossa.

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel Vastaus kommenttiin #29

Parhaillaan puhumme kuitenkin siitä, miten meidän yhteisiä verorahojamme käytettäisiin kaikkein parhaiten. NH90 oli huti; siitä ollaan varmaankin samaa mieltä. Veikkaanpa, että oma näkökantani tuli selväksi viimeistään kommentista 18.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen Vastaus kommenttiin #30

Kukapa ei olisi tuosta samaa mieltä: verorahojamme ei pidä hassata epäonnistuneisiin kohteisiin, ja NH90 oli huti jos Blackhawk olisi silloinkin ollut tarjolla. Ilmatyynyalus Tuuli oli jälkiviisaasti arvioiden virheinvestointi Merivoimilta.

Mutta sen enempää valintapäätöksen tekijöillä kuin selvitysmiehilläkään ei näytä olevan luotettavaa kristallipalloa tapahtumien tulevan kulun ennustamiseen, eikä teknologisen onnistumisen tai epäonnistumisen päätteleminen vaikuta olevan helppoa.

Jos nykypäivän tietomme olisi ollut käytettävissä hankintapäätöksen hetkellä, olisiko Olkiluoto 3 tilattu Arevalta, ja olisiko VR tilannut Pendolinot Italiasta...?

Nyt yritetään perusteellisesti pohtia ennen toimeenpanoa SOTE-uudistusta, ja mihin se jahkaaminen onkaan johtanut maan terveydenhuollon...

Riski on kuitenkin pakko ottaa jonkin asteisena, jotta saamme verorahalle vastinetta niin HX- kuin Laivue 2020 -hankkeissa. Toiveajattelun varaan ei voi jättää kansan turvallisuutta. Ennusteet osuvat sittenkin pääosin kohdalleen paremmin johtamalla ne asiantuntemuksesta kuin vaikkapa kahvin sumpeista tai Tarot-korteista.

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel

US-toimitus: "Ei aihetta jatkotoimenpiteisiin".

Perustelu: Kyseinen kirjoittaja ei kannata EU-liittovaltiota ja tekee muutenkin aivan liian usein kirjoitusvirheitä...tyypillinen mamu.

Käyttäjän marttivartti3 kuva
Martti Nurmi

Selvitysmiehen loppupäätelmät ja nykytilanne ei luo lohdullista näkökulmaa siihen, että helikopterihankinnan kaltaiset mokat voitaisiin jatkossa vältää.

Erityisen masentavaa on sellainen selitys, että "saman virheen tekivät muutkin". Kansakuntana, pienenä sellaisena, meillä ei ole varaa tuon kokoluokan virheisiin. Kiintoisaa on myös jos niitä tekevät meillä ikänsä niihin panostaneet -ja sitten saadaan käyttöasteeksi jopa 50% (?!)

Jos nuo on ne asiantuntijapotentiaalit, mitä tuossa kirjasin, meidän tulisi hankkia jotain pienimmän mahdollisen virheen metodilla. Silloin ei jahdattaisi parasta hävittäjää vaan parasta hankinta- ja ylläpitoprosessia, kokonaisvaltaisesti realisia vastakauppoja, so. ei Hornet-mallisia, tarjoavaa.
Sellainen hävittäjä saattaisi myös lentää ja sitä olisi varaa lennättää, ehkä. Olisiko jopa sellainenkin mahdollisuus, ettei munat olisi samassa korissa?

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

Sevitysmies Keijo Suilan eväät:

V Vastaisuudessa huomioon otettavaa

1. Hankkeen kehitys- ja valmisteluvaiheessa on varmistettava, että käyttäjän tarvemäärittely
ja -kuvaus ovat riittävän selkeitä. Tälle vaiheelle on varattava riittävästi
aikaa ja resursseja. Selkeä missiomäärittely on välttämätön ennen kaikkea itse
hankinnan kannalta, mutta myös johdonmukaisen viestinnän ja koko organisaation
sitouttamisen kannalta.

2. Nykyistä hankintapolitiikkaa olisi syytä arvioida uudelleen. Muun muassa riskienarviointi,
ohjeistus tilanteisiin, joissa hankitaan kehitystuotetta, immateriaaliset
hankinnat sekä hankkeeseen liittyvät muut osa-alueet voisi ohjastaa selkeämmin.
Riskiarviointiin tulee sisällyttää myös vaadittavat viranomaishyväksyntäprosessit.
Nykyisten hankintaperiaatteiden tavoitteeksi on määritelty ”puolustusmateriaalivoimavarojen pitkäjännitteinen kehittäminen kustannustehokkaasti”. Taloudellisten tai kaupallisten näkökulmien tulisi heijastua vahvemmin hankintaperiaatteissa.

3. Nykyiset hankintaprosessit ovat monimutkaiset ja -tasoiset. Prosessikaavioista on
vaikea identifioida projektin kokonaisvaltaista omistajaa. Ko. prosesseja olisi syytä
analysoida ja arvioida siten, että tavoitteena olisi toiminnan tehokkuus ja päätöksenteon
yksinkertaistaminen.

Projektilla tulee olla selkeä omistaja, johtoryhmä ja projektipäällikkö, jolla on riittävä
vastuu ja valta. Projektin/hankkeen organisaatiota muodostettaessa tarvitaan
luonnollisesti ko. hankkeeseen liittyvä käyttäjän operatiivinen ja tekninen osaaminen
sekä kaupallinen ja juridinen asiantuntemus. Hankeorganisoinnissa tulee
huomioida kokonaisvaltaisesti sen vaatimustaso, liitännäiset sekä elinkaari.
Projektiorganisaatiolla tulisi olla mahdollisimman hyvä jatkuvuus; vaihtuvuus tulisi
minimoida johdonmukaisen etenemisen mahdollistamiseksi. Projektin omistajuus,
auktoriteetti ja päätösvalta tulee olla selkeästi määritelty. Viestinnän pelisäännöt
tulee olla selvät, esimerkiksi kuka puhuu, kuka ei ja missä vaiheessa.

4. Viestinnän pelisääntöjä tulisi täsmentää. Yleistavoitteeksi on määritelty aktiivinen,
avoin ja läpinäkyvä viestintä. Tämä tavoite ei ole toteutunut NH90-projektin
kohdalla. Pelisääntöjä tulisi täsmentää mm. valmisteluvaiheessa tarvittavan sekä
hankkeen etenemisen aikana tapahtuvan viestinnän osalta.

5. Suomen tulisi aktiivisesti tukea prosessia, jolla rakennettaisiin yhteiset yleiseurooppalaiset
viranomaishyväksyntäpelisäännöt.

Käyttäjän marttivartti3 kuva
Martti Nurmi Vastaus kommenttiin #33

Olit itse lisännyt ja vahventanut tuon:

"Suomi on valinnut mitä todennäköisimmin parhaan konetyypin koko helikopterin
elinkaarta ajatellen, sillä NH90 täyttää teknisesti parhaiten käyttövaatimukset (kun valmis) ja soveltuu erityisesti yhteisiin kansainvälisiin operaatioihin kumppaneiden valittua saman konetyypin (interoperability)"

Juuri tuollainen nostaa ne hiukset pystyyn. Pystytään hädin tuskin 50%:n käyttöasteeseen???????????
Jos meidän asiantuntijoidemme kyky perustuu kristallipalloon, kannattaisi alkaa vaikka naapurin kanssa pohdiskelemaan, miten saadaan minimikustannuksella maksimivaikutus ja samalla työtä sekä ylläpito huipputasolle. Hurreilla on ne kehitysfyrkatkin. Toki hurrit voi olla mukana jossain porukassa jatkossa, jossa kehitetään sitä seuraavaa isommassa porukassa.

Asiantuntijoidemme osoitetulla asiaintuntemuksella koko jakoa ei kannattaisi pelata yhdellä kierroksella. Tämä tuli oppia italialaisista junista ja opittiin ja sieltä tilatiin valitettavasti muutakin kuin Pendoliinot. Opittiin varmaan Olkiluoto 3:sta, jne. Pienellä kansalle ei ole varaa liian isoon riskiin. Peliä pitää pilkkoa, kunnes osaset on riittävän pieniä, jotta onnistumisen todennäköisyys onnistuu jossain pelissä, johon oli varaa.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen Vastaus kommenttiin #34

En lisännyt, vaan ainoastaan vahvensin – siksi, että selvitysmiehenä toiminut Keijo Suila on sentään ekonomi ja vuorineuvos, eikä aivan turha mies taustaltaan liike-elämässä: https://fi.wikipedia.org/wiki/Keijo_Suila

Teksti on sanasta sanaan hänen eikä minun. Hänenkään kokemuksellaan ja tietämyksellään ei tuolloin ollut syytä kirjoittaa toisin. Asia havainnollistaa vaikeutta tehdä kaukonäköisesti onnistuneita pitkälle erikoistuneen teknologian valintoja.

"Pystytään hädin tuskin 50%:n käyttöasteeseen???????????" on helppo kirjoittaa nyt 2018, mutta Suila ei sitä voinut tietää kirjoittaessaan arvionsa kymmenen vuotta sitten 2008.

"kannattaisi alkaa vaikka naapurin kanssa pohdiskelemaan, miten saadaan minimikustannuksella maksimivaikutus ja samalla työtä sekä ylläpito huipputasolle. Hurreilla on ne kehitysfyrkatkin. "

Ruotsissako sitten asuu kaikki viisaus teknologia-alalla? Pidätkö oikeaan osuneena Ruotsin päätöstä luopua ydinvoimasta? Oliko Eriksson kaikessa niin paljon Nokiaa parempi?

"Peliä pitää pilkkoa, kunnes osaset on riittävän pieniä, jotta onnistumisen todennäköisyys onnistuu jossain pelissä, johon oli varaa."

Arveletko, että edullisimpaan yksikköhintaan päästään ostamalla suuren luokan hankinnat aina tipoittain?

Edullisinta teknologiaa on yleensä sellainen, joka toimii – vaikka halvemmallakin saisi sutta. Hornet-hankinta on esimerkki siihen asti suurimmasta Suomen asekaupasta, joka onnistui yli odotusten ja nosti Suomen ilmavoimat harppauksella kansainväliselle laadulliselle tasolle MiGin ja Drakenin jälkeen seuraavan sukupolven ase- ja tietojärjestelmineen.

Kuljetushelikopteri on omaa luokkaansa siirtämään nopeasti sotilaita, aseita ja muita tarvikkeita vaikeakulkuisiin paikkoihin, joita Suomen puolustettava valtioalue sisältää runsaasti. Jos sodassa on tarkoitus pitää puoliaan eikä ottaa turpiin, ei nopeasta kuljetuskyvystä osaavasti käytettynä pitäisi siinä haittaakaan olla. Toivoa sopii, että NH90:stä vielä kehittyisi Blackhawkiin verrattava sotatyökalu. Pienellä kansalla ei ole varaa siihen riskiin, että sitä pidetään helppona kohteena hyökkäykselle ja alistamiselle.

Käyttäjän marttivartti3 kuva
Martti Nurmi

#36
Kyllä sinä sen tekstin lisäsit tähän blogiin, ei Suila. Se, että Suila oli merkittävä mies, sen kirjoittaessaan, tarkoittaa vain, että Suomi ei voi uskoa näin suuria päätöksiä näköjään edes merkkimiesten ohjaukseen.
Arvelen, että jos toteennäytetysti emme osaa tehdä jotain yksin, kannattaa hakeutua tekemään niitä hankintoja isommissa porukoissa ja silloin maan kantokyvyn huomioiden sen kokoisina, ettei yksi sudeksi osoittautunut hankinta pidä 50% kalustosta maassa.
Hornet on vaikuttava kone, mutta miten kävi niiden vastakauppojen -siis todellisuudessa? En kuitenkaan väitä, että Hornet oli väärä valinta, siinä tilanteessa.

En missään mielessä pidä Ruotsia maana, jolla on kaikki tekninen viisaus, enkä pidä ruotsalaisten päätöstä luopua ydinvoimasta hyvänä, mutta se on ruotsalaisten asia. Lisäksi ruotsalaiset voivat luopua päätöksestään ja hyötyä siitä, ettei ne tee samaa virhettä kuin me, eli hanki uusia suuryksikköjä, jotka nyt punniten tuntuvat täysin vääriltä. Uutta ydinvoimaa ei kannata toteuttaa enää suuryksiköissä. Tämä on loistava esimerkki siitä, miten ” peliä pitää pilkkoa, kunnes osaset on riittävän pieniä”. Tulevat voimalat voivat olla eri toimittajilta, jolloin riskitkään ei ole teknologisesti tai toimittajan kyvyn kannalta niin kohtalokkaita, kuin kertavalinnan tapauksessa. Keskitetty energiantuotanto on riski myös puolustuspolitiikan kannalta.

Olen samaa mieltä tuosta: ”Pienellä kansalla ei ole varaa siihen riskiin, että sitä pidetään helppona kohteena hyökkäykselle ja alistamiselle.”

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

NH90 -hankintapäätös tehtiin 2001, ja puolustusministerinä ollut Jyri Häkämies teetti helikopterin käyttöönoton viivästymisestä selvityksen, jonka laati Keijo Suila 2008 – käyttäen mitä ilmeisimmin apunaan sitä relevanttia parasta teknologista ym. asiantuntemusta, jota hänelle oli tarjolla. Keijo Suila ei itse ollut valitsemassa helikopterin tyyppiä.

Tottakai selvitystyötä siteerasin tähän blogikeskusteluun minä viestissäni # 29. eikä Keijo Suila. Pidän asiallisena esitettyyn kritiikkiin nähden sen esille tuomista, että jo kerran on arvioitu NH90 -hankintapäätöksen onnistumista 7 vuotta valinnan jälkeen. Eikä tuolloinkaan tehdyn selvitystyön pohjalta nähty estettä sille, etteikö NH90 elinkaarensa aikana voi kuitenkin osoittautua hyväksi hankinnaksi ("NH90 täyttää teknisesti parhaiten käyttövaatimukset (kun valmis)"), minkä kohdan 5. lihavoin Suilan tekstistä ja siteerasin sanatarkasti kirjoittamatta siihen mitään omiani, minkä voit edellä antamistani linkeistä tarkistaa.

"... kannattaa hakeutua tekemään niitä hankintoja isommissa porukoissa..." – niin: aika iso porukka Euroopan maita on ollut NH90 -helikopteria itselleen hankkimassa, Suomi yhtenä monista, eikä lainkaan yhtä laajalla ilmailuteollisuuden kokemuksella kuin Ranska, Italia, Saksa, Ruotsi, Alankomaat...itseämme viisaampiin ja kokeneempiin olemme asiassa tukeutuneet, eivätkä uutiset ole kertoneet kenenkään niistä päässeen olennaisesti Suomea parempaan NH90:n käyttöasteeseen.

Hornet oli sotilaallisesti selvästi paras valinta tuolloisessa tilanteessa – myös nyt jälkikäteen arvioiden. Vastakaupoissa onnistuttiin, jos asiaa kysytään Ilmavoimista, ja epäonnistuttiin, jos kysytään vastakkaista poliittista propagandaa levittäviltä. Inttämistä siitä pidän täysin epäolennaisena verrattuna siihen, että mm. Hornetin myötä suoritetun teknologian siirron ansiosta Suomella on tällä hetkellä maailman mitassa laadullisesti huipputasoiset ilmavoimat annettuihin resursseihin nähden, mikä tarkoittaa paljon laajempaa kokonaisuutta kuin vain asejärjestelmään liittyvä lentolaite. Siitä kannattaa kuunnella muiden osallistujien kannanottoja mm. kansainvälisistä ilmasodan yhteisharjoituksista, eikä vain perisuomalaisesti vähätellä niitä pelkiksi kohteliaisuuksiksi.

Eihän ilmailuteknologia oikeasti ole mikään helppo laji – siitä todistaa mm. Venäjän yritys panostaa tosissaan stealth-monitoimihävittäjäänsä Suhoi PAK FA / T-50, joka lässähti niin, että kumppani Intia kyllästyi ja luopui yhteishankkeesta. Kelvollista moottoria ei vain siihen saatu valmistettua, ja kaikki panostus on kyennyt tuottamaan vain prototyypin liian heikolla moottorilla – se ei todellakaan ollut heidän hankkeensa tavoite. Lockheed Martinin F-35 Lightning II on jo paljon pitemmällä: sarjavalmistuksessa ja tulossa laivuepalvelukseen monissa maissa, mutta kuinka valmis ja minkä hintainen se on HX-valintapäätöksen aikaan, se jää nähtäväksi.

NH90:n ongelmien juurisyyksi on nimetty suunnittelijoiden/valmistajien monikansallista NHIndustries -konsortiota, jota ei vain ole kyetty johtamaan niin kuin olisi pitänyt. Kuulostaa kovin tutulta, kun kuuntelee ja vertaa Risto Siilasmaan Nokia-kokemuksiin tuoreissa ajankohtaisohjelmissa. Viimeistä huutoa olevan, uusimman huipputeknologian soveltaminen tuotantoon saakka kilpaillun markkinatalouden ympäristössä on vaativa tehtävä, eikä siinä näköjään onnistuta joka kerralla "paremmissakaan piireissä".

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel

Hannu kirjoitti: "eivätkä uutiset ole kertoneet kenenkään niistä päässeen olennaisesti Suomea parempaan NH90:n käyttöasteeseen".

Eihän se nyt näin mennyt. Ei ollenkaan. Kyseisten ilmailumaiden lehdet kertoivat jo ajat sitten NH90-koptereiden valtavista ongelmista, mutta kotimainen media oli hiirenhiljaa.

Minusta tämä hiljaisuuden ristiriita oli sen verran outoa (kun kerran aivan samasta hutikoneesta on kyse), että alkuvuonna 2014 päätin ryhtyä uutisoimaan asiasta. Kansalaisjournalismia. Eipä mennyt kuin puoli vuotta ja johan Hesari tarttui aiheeseen. Sen jälkeen maavoimien edustajat myönsivät, että myös Suomessa kyseinen kopteri tuottaa heille harmaita hiuksia..

(P.S. hieman kyyninen kommenttini 26 tarkoitti, ettei vieläkään tällainen miljardimunaus kelpaa edes karuselliin; vaikka "asiasta uutisoi Suomessa ensimmäisenä Uusi Suomi").

Siitä syystä blogin puheenaihe-hakusanat: uutiskriteerit ja uutiskynnys.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen Vastaus kommenttiin #48

No menihän se näin – vai onko sitten jollain NH90:n käyttäjämaalla Suomea parempi käyttöaste tälle helikopterityypille? Millä maalla?

NH90:llä on lentämistä estäviä ja jatkuvia ongelmia kaikissa maissa, eikä yksin Suomessa. Onnettomuuksiin se ei tietääkseni ole joutunut tähän mennessä, onneksi.

Se, miten media asiaan suhtautuu, on sitten kokonaan toinen juttu. Uutisoinnissa voi olla eroja maiden välillä, mutta en kyllä usko olevan ratkaisevia eroja NH90:n käyttöasteessa.

Jos eroja olisi käyttöasteessa, sehän olisi kyllä uutisen arvoinen juttu itsessään. Sen täytyisi silloin perustua parempaan varaosien tai käyttäjätuen saatavuuteen tai toimivampaan huolto-organisaatioon (mikä ei tosin olisi ihmekään puhuttaessa maista, jotka ovat itse suunnitelleet ja valmistaneet huomattavasti vaativampia ilma-aluksia kuin pisimmälle kehitetty suomalainen, Valmet Redigo).

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel Vastaus kommenttiin #49

Melkeinpä vuoteen 2015 asti kotimaisten NH90-koptereiden "käyttöaste oli 100 %", koska kukaan ei yksinkertaisesti viitsinyt uutisoida kyseisen konemallin valtavista ongelmista muualla...

Ilmeisesti ja ymmärrättävästi asia oli hyvin kipeä hankintapäätöksen tehneille. Nyt tiedämme paremmin: NH90 on ollut "susi" niin Keski-Euroopassa, Australiassa kuin Suomessa (but in Australia they are already "doing better"):

https://www.ainonline.com/aviation-news/defense/20...

Kun siis kysyit "vai onko sitten jollain NH90:n käyttäjämaalla Suomea parempi käyttöaste tälle helikopterityypille? Millä maalla?", niin varovainen arvioni on: Australia.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen Vastaus kommenttiin #50

Kiitos mielenkiintoisesta linkistä.

Australiassakin siis opeteltiin NH90:n käyttöä ensimmäiset kymmenen vuotta.

Uusi ovensuu-konekiväärin jalusta on kuulemma parantanut käytettävyyttä köysilaskeutumisiin, huolto-miestyötunnit lentotuntia kohti ovat vähentyneet 45 –> 31 siksi, että käyttörytmiä muutettiin, toiminnan suunnittelua parannettiin ja saatiin parempaa Airbus Helicopters'in tukea varaosina ja huoltohenkilöstön käyttäjätukena. (Eli arvasin aika hyvin mikä voisi parantaa tulosta.)

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset