Elämä jatkuu

Fiksu vaihtoehto: muuta pois pääkaupunkiseudulta

Kun aikoinani, nuorena hollantilaismiehenä, päätin muuttaa suomalaisäitini kotimaahan, ajatukseni oli yhtä kirkas kuin viime pakkasyö: vain opiskelun ajaksi asun Helsingissä, mutta valitsen sellaisen ammatin, että pystyn valmistumiseni jälkeen asumaan "oikeassa Suomessa" eli maaseudulla. Siihen mennessä olin nähnyt jo aivan riittävästi ruuhkaa, asfalttia ja betonia.. 

Tämän blogikirjoituksen kimmokkeena toimi Metsäteollisuuden entisen työmarkkinajohtajan, Nina Pärssisen, tuore haastattelu (MT/21.1.2019), jossa hän kertoo toteutaneensa pitkäaikaisen haaveen maalle muutosta: "Ostin tämän eteläpohjalaistalon vuosi sitten vapaa-ajanpaikaksi ja olin ajattelut, että voisin muuttaa tänne, kun jään eläkkeelle. Mutta kun lähellä oli hallintojohtajan paikka auki, avautui mahdollisuus hakea töitä sieltä, missä haluaa asua". Uusi työpaikka on nyt Alajärven kaupungin hallintojohtajan pesti.

Elämässä, niin omassa yksityisessä kuin vaikkapa kovan liikemaailman menossa, pätee seuraava sääntö: kun teet kaiken päinvastaisesti kuin muut sinulla on varsin suuri mahdollisuus onnistua. Tämä pitää paikkansa erityisesti nyt, kun Helsingin ulkopuolella on tarjolla niin hyviä työpaikkoja kuin halpoja asuntoja. Katsotaanpa vaikka minun upea maakuntani, Kainuu. Meillä on suorastaan työvoimapulaa:

Jos minulla olisi sopiva koulutus (insinööri, lääkäri, sairaanhoitaja, opettaja jne), niin työikäisenä järkimiehenä en millään ottaisi 300-500 000 euron lainaa, jolla saisin jonkun 80-neliön kanakopin vaikkapa Vantaalta. Ei yksinkertaisesti tunnu järkevältä. Jos vuorostani olisin ollut kauemmin työelämässä ja minulla olisi jo lähes velaton tai velaton asunto pääkaupunkiseudulla, niin tekisin saman tempun kuin tuo äsken mainittu Nina. Möisin Hesan kalliin asunnon pois ja ostaisin edullisemman, mikäli lähistöllä uusi työpaikka todella olisi tarjolla. Siis luoteiseen, pohjoiseen tai itään, josta juuri nyt saa hyviä työpaikkoja ja niitä edullisia asuntoja, luonnon rauhan ja ruuhkattomuuden lisäksi. Samalla nuo pakolliset suksiboksimatkat Leville, Rukalle tai Vuokatille lyhentyisivät huomattavasti..

Yhtä lailla tämä tosiasia koskee eläkeläisiä. Jo vuonna 2008 Osmo "Ode" Soininvaara kirjoitti siitä kerrassaan mainion blogin (Miksi eläkeläiset eivät muuta pois Helsingistä?). Kirjoituksen perusviesti on yhtä vastaansanomaton kuin järkevä: "Moni lontoolainen myy eläkkeelle siirtyessään asunnon ja muuttaa Etelä-Englannin rannikolle, Maltalle tai vaikka Portugaliin viettämään eläkepäiviään. Asuntojen hintaero on mittava. Sillä he ostavat usein itselleen eläkevakuutuksen. Miksi helsinkiläiseläkeläiset eivät tee samoin, erityisesti ne jotka ovat muualta Helsinkiin työn perässä muuttaneita? Muuttotappioalueilta saa asuntoja hintaan, jota helsinkiläinen voisi luulla vuosivuokraksi". Juuri näille eläkeläisille voisin mainita lisäetuna: pääkaupunkiseutua selvästi lyhyemmät jonot hammaslääkäriin, terveydenhuoltoon jne.

Toimittaja Hanna Lensun tekemä haastattelu Nina Pärssisen kanssa päättyy seuraavasti: "Nina Pärssinen on siitä harvinainen maallemuuttaja, että hän ei palanut kotiseudulleen. Hän vain etsi sopivaa taloa, ja tori.fi:ssä julkaistu ilmoitus "ryhdikkäästä eteläpohjalaisesta" herätti hänen kiinnostuksensa. <.....> Omasta ystäväpiiristään hän tuntee useita sellaisia ihmisiä, jotka mielellään muuttaisivat pääkaupungista väljemmille seuduille". Siitä vaan, sanoisin. Tällä hetkellä Suomen maaseutu/maaseutukaupungit tarjoavat työpaikkoja ja edullisia asuntoja, hur mycket som helst.

Äly hoi! Älä jätä, ethän? Ehkä joku saa tästä blogista uutta potkua elämään, ehkei.

Joka tapauksessa iloiset ja kannustavat terveiset Kainuun korvesta!

Onnellinen eläkeläinen 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

24Suosittele

24 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (64 kommenttia)

Käyttäjän Kalle kuva
Kalle Pohjola

Minä muutin Helsingistä Tammelaan; elintaso laski mutta elämisentaso nousi.
Täällä minun ei tarvitse mennä kalakauppaan, yrtit ja vihannekset tuossa käden ulottuvilla, taloni; asuinpinta-ala 120 neliömetriä (riittää kahdelle), metsä ja luonto alkaa pihapiiristäni, lähin naapuri, miltei 400m:n päässä,... en jatka luetteloa.
Tänne muutettuani jatkoin viimeiset työntekijävuoteni (2) ja sen jälkeen olin, ainakin mielestäni vapaa mies.
Yrityksenkin perustin ja se jatkui lähes 30 vuotta, nyt olen ainoastaan kalastaja.
Tämä elämä haja-asutusalueella ei ole rasite, se on elämisen positiivisen asia.

Käyttäjän ilmari kuva
Ilmari Schepel

Meidän lähin naapurimme asuu reilun 4 kilometrin päässä. Itse tykkään kovasti asua korvessa ja onhan minulla arvovaltaista sivustatukea tässä suhteessa.

Jean Sibelius kertoi hänen antamassaan radiohaastattelussa vuonna 1948: ”Olen säveltänyt toisen sinfoniani Italiassa, kolmannen Pariisissa ja Voces Intimae –kvarteton olen säveltänyt Lontoossa. Suurimman osan olen säveltänyt Ainolassa. Minusta tuntuu aina, että jokaisen pitää elää metsässä taikka suuressa kaupungissa. Täällä Ainolassa tämä hiljaisuus puhuu.”

Voisin yhtä hyvin asua Berliinissä kuin Kainuun korvessa, mutta kolmen päivän Berliinimatkan jälkeen kaipaan jo kovasti korven upeata rauhaa...toiseenpäin samanlaista kaipuuta ei ole vielä sattunut kohdalleni.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Omalla kohdallani ongelma on siinä, että en pidä talvesta ja maaseudulla talven riesat vain korostuvat.

Käyttäjän ilmari kuva
Ilmari Schepel Vastaus kommenttiin #18

Niinpä, meitä on moneksi. Itse olen sellainen luonnevikainen, että "mitä kovempi pakkanen sitä parempaa". Opiskeluaikana inhosin nuo hesan loskakelit. Muistan vieläkin, hieman synkkänä, nuo aamun ja illan kaamosmatkat Viikkiin ja sieltä pois, Helsingin sinisissä busseissa (olivatko linjat 70, 71,73 jne?).

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #18

Talvia on niin moneen lähtöön, Ilmarin kammo loskatalvea kohtaa on omalla kohdallani sama, eli jos pitää olla talvi on sitten lunta eikä loskaa. Kun ajelin aikoinani Helsingistä Lahdentietä pohjoiseen jätin sohjot ja kurat taakseni.

Ilmastonmuutos teki Joensuun seudulle saman, että oli liian loskaista, nyt on taas hyvä, mutta luulen että pitää muutaman vuoden päästä taas muuttaa ylemmäksi.

Toinen vaihtoehto on toetysti muuttaa johonkin Espanjaan tai Ranskaan jossa talvea ei sillä tavalla enää ole. Luxenburg voisi olla ihannepaikka.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #21

Taisivat nuo Joensuun loskatalvet olla vain satunnaista vaihtelua, kun eilenkin oli säätiedotuksen mukaan Vihdissa -33 astetta pakkasta. Jos sellainen on ilmastonmuutoksen lämmittämä tilanne, niin aika tervetulleelta se muutos kuulostaa. Eikä taida nytkään Oulu olla Joensuuta kylmempi paikka sekään.

Tokiossa ja Shanghaissa asuessani talvet olivat mukaviakin. Päivälämpötila auringon paistaessa yleensä non +10 astetta ja ilmanala kirkas sekä kuivempi kuin kostean helteisessä usvaisessa kesässä.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #33

Oulu on vain muuten paljon parempi paikka kuin Joensuu. Meillä oli aamulla 25,5 astetta pakkasta ja Oulun Kastellissa 17 miinusastetta, eli on hieman paikallisilmastostakin kiinni tuo asia.

Ja Joensuun seudulta on noin 35 vuoden kokemus säätiloista ja loskasta. Vuonna 1987 meillä oli Joensuussa 42 astetta pakkasta lammen rannassa, ja saunailtana sattui vielä olemaan 36 kun kävin rantasaunasta avannossa oli mekoinen kokemus.

Saattoihan se olla että käyttivät enemmän suolaa kuutostiellä kun täällä valtatie 20 Oulusta Kuusamoon.

Joka tapauksessa en muuttaisi takaisin Joensuuhun.

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen Vastaus kommenttiin #35

A.A.:Saattoihan se olla että käyttivät enemmän suolaa kuutostiellä kun täällä valtatie 20 Oulusta Kuusamoon.

Itse olen kiinnittänyt huomioni "Suolausta vähennetty" -liikennemerkkeihin, jotka ilmaantuvat joka vuosi uudestaan. Ymmärrän, että sitä on vähennetty edellisestä vuodesta ja jännitän, loppuuko se kohta kokonaan.

Loska ei ole minun suosikkikelini. Nyt on ollut kuivaa ja aurinkosta talvea täällä Järvepäässäkin. Jos vielä sais rellun käyntiin, niin...

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #59

Hyvä huomio, suolaus on joskus tarpeen, mutta onneksi täällä ei meitä suolata.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu Vastaus kommenttiin #18

Näin omakotiasukkaana meilläkin on täydellinen rauha, kun naapuritkin ovat rauhallista väkeä ja kesällä monet ovat vielä mökeillään kuukausitolkulla. Haluan myös mahdollisuuden kävellä kauppaan ja säästyä talvisin jatkuvilta lumitöiltä, jotka täällä ovat vain vajaan 10- metrin mittaisia hommia, kun maaseudulla ne voivat olla satoja metrejä vain päästäkseen päätielle.

Voin kyllä hyvin ymmärtää korvessa asumisen riemun, mutta pitäisi olla nuorempi, terve ja mieluusti lapseton. Lasten kanssa koulunkäynti kaikkine viemisineen olisi ihan liian hankalaa ja myöskin marinat teini-iässä, kun ei ole mitään tekemistä.

Käyttäjän Kalle kuva
Kalle Pohjola

Ei se naapurin läheisyys mikään varsinainen arvo ole, kunhan nyt ei ihan huutoetäisyydellä asu.
Palveluthan meillä ovat; kauppa, apteekki, kirkko ja kapakka, noin runsaan kuuden kilometrin päässä. Siis lähellä.
Tärkeimmäksi asiaksi koen hiljaisuuden, pihapiirissä vapaana elävät omat ja villieläimet; susi ja ilveskään eivät meillä ole harvinaisuuksia, jos eivät haitaksikaan.
Juuri kun katselen tätä kirjoittaessani valkoista, lumen peittämää pihapiiriä; se on rauhoittavan näköinen.
Niin, ja tämän aamun pakkanen; -29,2 astetta, en vielä pannut edes untuvatakkia päälle lehteä hakiessani. Talven kuuluu olla välillä kylmäkin.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Kaupunkielämisessä ja maaseutuelämisessä on molemmissa omat hyvät puolensa, joita toisessa vaihtoehdossa ei ole. Kyse on siis siitä millaista elämää kukin arvostaa ja haluaa.

Sitten on olemassa vielä se "esikaupunkieläminen", jossa joku voi myös nähdä omat hyvät puolensa. Itse tosin vieroksun sitä vaihtoehtoa eniten kaikista kolmesta mainitusta.

Helsingistä voisi toki tulla vielä parempi paikka asua siellä viihtyville, jos kaikki, jotka siellä eivät viihdy, muuttaisivat maaseudulle.

Käyttäjän ilmari kuva
Ilmari Schepel

Sehän on selvä, että sellaiset nuoret, joille asumiskustannukset ovat nousseet yli hattuun, eivät ainakaan siellä enää viihdy. Siitä syystä tällainen blogikirjoitus voisi puolustaa paikkaansa eräänlaisenä herätyshuutona.

Itse lähdin aikoinaan tätä pakoon (Kuppa Juoppomäki: "Kotimaa kun taakse jää"). Nykyisin hollantilaiset liikenneruuhkat ovat jo kaksisuuntaisia:

https://www.metronieuws.nl/scale/ka5oCgv9dHqPIIBNb...

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Niin, Hollanti on pinta-alaltaan hiukan liian suuri kaupunki.

Käyttäjän ilmari kuva
Ilmari Schepel Vastaus kommenttiin #6
Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #7

Urbaania teollista maataloutta.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Pakoon pahaa maailmaa?

No ei! Se paha maailma kun on juuri siellä missä sinä itsekin. Ei ihminen pakoon pääse itseään, meni sitten maalle tahi kaupunkiin. Minulla on hyvä olla aina siellä missä asun. Amen.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Sinulla on hyvä asenne Ari! Nuorempana asuimme kaksiossa Ruskeasuolla ja yläkerrasta kuului usein puukenkien kopsuttelua, mutta ei tuokaan silloin haitannut. Onneksi ihminen yleensä on harvinaisen sopeutuvainen eläin.

Näin yli 40-vuotta jo omakotitalossa asuneena, olisi ehkä vaikea sopeutua kovin meluisaan taloon. Jos taas tässä nykykunnossa olisin ja asuisin yksin, niin ehkä muuttaisin Helsingin keskustaan. Kaikki kivat paikat ja tilaisuudet olisivat vain kävelymatkan päässä. Kyllähän täältäkin Metro vie 15- minuutissa nopeasti Helsingin keskustaan, mutta kävellen sekin olisi mukavampaa:)

Lehtitietojen mukaan täältä eläkeläiset muuttavat nyt mieluusti suoraan Helsingin keskustaan. Isot omakotitalot alkavat olla liian hankalia ja raskaita hoidettavia ja pennutkin ovat jo pesästä lentäneet omilleen.

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

Välttämättä ei ole joko tai - asetelmaa.

Itse asun sekä Helsingissä että maaseudulla Etelä-Pohjanmaalla.

Maaseudulla ollessani käyn vanhuuseläkeläisenäkin vielä töissä lähikaupungissa, kun taas Helsinki on työvapaa vyöhykkeeni.

Matkat taitan pääosin julkisilla kulkuvälineillä.

Suosittelen.

Käyttäjän jussiosmola kuva
Matti Jussi Korhonen

Silkkaa, selkeää asiaa blogistilta - pari muttaa (((

- Kaikki eivät voi muuttaa.

- Kaikki eivät kykene, vaikka voisivat. Kun kodin vieressä kohoaa, naapuritalon seinän sijaan humiseva hongikko tai kuusikko, ruokakauppa ja R-kioski (iltanamuja varten) eivät olekaan korttelin pääässä - monen valtaa ahdistus. Maalla asuminen vaatii oikean luonteen ja henkisen siedätyshoidon (sukupolvien kokemus auttaa myös), kuten vaatii elo 30 asteen pakkasessa tai kolmen kuukauden kaamoksessa. Joillekin tulee pakokauhu, kun kesällä iholle pyrkii pari hyttystä ja paarmaa tai lauma mäkäröitä.

- 300 000 - 500 000 euroa 80 neliön "kanakopista?", noh, ymmärrän, mutta viittaisiko hintataso enempi kuitenkin Helsingin keskustaan. Mutta että, nykyisin rakennetaan jopa "trendikkäitä" taloja joissa on n. 20 neliön asuntokoppeja. Hmm, noita kutsuisin kanakopeiksi. Ja riistoksi kutsuisin sitä, että aah niin trendikkäässä Kalliossa 25 neliön kopista on maksettava 150 000 euroa. Ei mitään järkee. Tuolla hinnalla saa Vantaalta, ei niin trendikkäältä, 1970-luvulla rakennetulta alueelta kaksion tai remontoitavan kolmion. Liekö senkään ostamisessa järkee, on eri juttu.

Käyttäjän ilmari kuva
Ilmari Schepel

Ode: "Muuttotappioalueilta saa asuntoja hintaan, jota helsinkiläinen voisi luulla vuosivuokraksi"...

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Hintataso asettuu kysynnän ja tarjonnan mukaan. Joten Kalliossa on imua ja sinne haluaa muuttaa enemmän ihmisiä kuin sieltä pois. Muutenhan tuollainen hintakehitys vallitsisi jossain Vantaalla tai Sipoon rajalla, jos ihmiset olisivat enemmän kiinntostuneet "väljemmästä kaupunkiasumisesta" pääkaupunkiseudulla. Kallio sen sijaan on yksi tiheimmin rakennetuista kantakaupunkialueista.

Käyttäjän ilmari kuva
Ilmari Schepel

Tämähän on selvä, mutta se tosiasia, että muualla Suomessa on tällä hetkellä tarjolla sekä hyväpalkkaisia työpaikkoja että halpoja asuntoja ei niinkään..

Käyttäjän HarriRautiainen kuva
Harri Rautiainen Vastaus kommenttiin #15

Miten lisätä Kainuun houkuttelevuutta humanitaarisille maahanmuuttajille pk-seudun asemesta?

Käyttäjän ilmari kuva
Ilmari Schepel Vastaus kommenttiin #22

Asun sen verran reilussa kunnassa, että Suomussalmi päätti jo ajat sitten kutsua ainoastaan kiintiöpakolaisperheitä eikä näitä yksinäisiä poikamiehiä.. Se oli hyvä päätös, joka sai yleistä hyväksyntää täälläpäin.

Käyttäjän ilmari kuva
Ilmari Schepel

"Kaikille helsinkiläisille sitä vastoin ei maaseutuelämä sovi".

Tämä blogi olikin tarkoitettu laskutaitoisille helsinkiläisille ja, kuten Ode jo kertoi, aikoinaan muulta Helsinkiin tulleille eläkeläisille.

Sen lisäksi ei ole kyse pelkästään "maaseutuelämästä" vaan maaseutukaupunkien työpaikoista.

Käyttäjän HarriRautiainen kuva
Harri Rautiainen

Näitä maaseudun ihanuutta ylistäviä blogeja on aina tavan takaa. Pääkaupunkiseudulle ei tarvitse ketään houkutella, koska näitä laskutaidottomia tuntuu riittävän.

Käyttäjän ilmari kuva
Ilmari Schepel

Luin (olisiko eilen?) täällä US-blogistanissa kiinnostavan kommentin. "Helsinki: mieluimmin pyörällä Kelaan kuin autolla töihin"..heh, heh.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Se että juurikin eläkeläiset viihtyvät Helsingissä on tuo palvelujen läheisyys ja tarjonta, siellä korpikuusen takana kun ei oopperaa tai ostokeskusta ole.

Venäjän pikkukylissä taas ei nuoria näy kuin kesäisin vanhukset lämmittävät hataria asuntojaan pimeät kylmät talvet.

Käyttäjän jussiosmola kuva
Matti Jussi Korhonen

A.A # 25: "..... siellä korpikuusen takana kun ei oopperaa tai ostokeskusta ole."

Maalla (ja kaupungissakin) ihmiset hokevat, että voi kun olisi teatteria, oopperaa tai edes elokuvia.

Kun sitten teatterin tai oopperan vieressä asuvalta kaupunkilaiselta tavanihmiseltä kysytään, että milloinkas sitä lähikulttuuria on koettu - vastaus on yleensä, että joskus vuosikymmenet sitten tai ei koskaan.

On vaan niin hyvä haikailla siitä korkeakyltyyriä, että voi kun olis - vähän kuin entinen mies haitaria ja sitten kun sen sai, niin että voi kun osain soittaa.

Ostoskeskusten ruokaosastolla on pikku pakko joskus piipahtaa - asuipa maalla eli kaupungissa.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #30

Tiedän, mutta kun se mahdollisuus pitää olla, vaikka ei olisi koskaan menossakaan.

Itse asun aika korvessa ja en kaipaa kaupungin hälinää, mukava on koirien kanssa mennä metsään omassa rauhassa. Siti valtatie on vieressä ja kaupunkiin pääsee puolessa tunnissa. Eli sama aika kun Pasilasta Eduskuntatalolle ruuhka-aikaan.

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu Vastaus kommenttiin #31

Itse asiassa verotus pitäisi muuttaa sellaiseksi, että jokaiselle lasketaan asuinpaikan mukainen indeksi, joka joko korottaa tai laskee verotusta. Indeksiin tulisivat mukaan etäisyydet erilaisista palveluista palvelun tärkeyden painokertoimen mukaan.

Sellainen, jolla on tunnin matka terveyskeskukseen, kaksi tuntia erikoissairaanhoitoon, viisi tuntia yliopistoon ja edestakainen matka oopperaan vie vuorokauden, maksaisi vähemmän veroa kuin sellainen, jolla kaikki tuo on vieressä. Tietenkin luonnon läheisyys olisi sitten vastaavasti verotusta korottava tekijä mutta sen painoarvo olisi varmaan mitätön näihin kaikkiin muihin palveluihin verrattuna.

Kaarina Leinonen Vastaus kommenttiin #37

Näin se pitää olla - palvelujen mukaan vero %. Kaija Kelhulle huomattavasti suurempi % .Kaupungin parhailla paikoilla asuvat väh. 50 %.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Tärkein sinulta unohtui Ari, nimittäin terveyskeskukset, apteekit ja monet jo aikaisemmin muuttaneet kaverit:). Meillä on täällä Tapiolassa kyllä ihan lähellä Kulttuurikeskus, teatteri, hieno Taidemuseo Emma, ja tuo tuikki tärkeä terveyskeskus ym. mukavaa, mutta Helsingin oma persoonallinen fiilis vielä puuttuu:)

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #54

Minulle tärkeintä on olla terve ja pysyä siksi mahdollisimman kaukana terveysasemasta. Siellähän yleensä on hoitajia ja sairaita.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu Vastaus kommenttiin #55

Sinusta se onkin helppo uskoa, sillä et muuten jaksaisi tehdä niin paljoa kaikkea työtä ja puuhaa:) Odotahan, kun tulet tähän ikään, niin on huomaat nopeasti, että todella mukavaa kun se on mahdollisimman lähellä.

Kaarina Leinonen Vastaus kommenttiin #55

Hyvin sanottu Ari silloin kun on suhteellisen terve - sitten kun ei ole terve on varmaan viisainta pysytellä lääkärien lähietäisyydellä !

Käyttäjän ilmari kuva
Ilmari Schepel Vastaus kommenttiin #68

Arilla on sikäli mukavasti pullat uunissa, että hän asuu lähellä OYKS:sia (Oulun yliopistollinen keskussairaala). Minun tilanne on siltä osin selvästi huonompaa, mutta sen kestän kuin mies..:

Meillä täällä korvessa lienee menoa, silloin kun vakava kohtaus iskee päälle. Matka hoitoon on muutenkin jo varsin pitkää (TK: 50 km, Kainuun keskussairaala: 136 km ja OYKS peräti 240 km). Täällä itärajan pinnassa, 112-hälytyksen jälkeen, kotiin tulisivat ensimmäisinä rajamiehet (joilla on kyllä jonkinlaiset ensiapun perustaidot, muttei varsinaista ammattitaitoa). Se hieman huolettaa, mutta perustuuhan asuinpaikkamme vapaaehtoisuuteen emmekä lähde täältä mihinkään; sen verran mukavaa elämä paratiisissa on!

Viranomaisnäkökulmasta tästä on kysymys:
"Pal­ve­lut pi­täi­si siis pys­tyä tur­vaa­maan en­tis­tä vä­hem­mäl­lä ra­hal­la. Kei­nok­si on ha­et­tu vi­ra­no­mai­syh­teis­työn li­sää­mis­tä. Kainuussa ja Koil­lis­maal­la po­lii­si, ra­ja­var­ti­o­lai­tos ja pe­las­tus­toi­mi te­ke­vät jo nyt pit­käl­le me­ne­vää yh­teis­työ­tä. Pe­ri­aat­tee­na on, et­tä ta­pah­tu­ma­pai­kal­le me­nee se vi­ra­no­mai­nen, joka on lä­hin­nä. Ra­ja­seu­dul­la lä­hin vi­ra­no­mai­nen on usein ra­ja­var­ti­os­to"....todellisessa hätätapauksessa rajavartioston helikopterilento Ouluun olisi mainio homma, mutta täysin pois laskuista.

P.S. Minun blogini tunnuslause on "Elämä jatkuu" ja se jatkunee täsmälleen niin kauan kun jatkuu. Sen jälkeen blogini tulo pysähtyy, veikkaanpa.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu Vastaus kommenttiin #70

Harvapa sitä etukäteen muuttaessaan ajattelee, että mitä sitten, jos kunto romahtaa. Vaikea olisi mitään uusia suunnitelmia edes sen pohjalta tehdä. Eteenpäin elävän mieli ja hyvä niin...surraan sitten kun on sen aika.

Muistan sen vaiheen hyvin, kun katselin lehdistä myytäviä vanhoja asemarakennuksia. Juuri niitä ihania suuria tiloja, joissa on erimuotoisia ikkunoita ja mikä parasta, kiva tornikin vielä löytyy. Niin kauan oli kivaa ja haastavaa sitä ajatella, kun saisi suunnitella ja kierrellä divareissa vanhaan aikaan yhteen sopivaa tavaraa hakiessa. Mielikuvitus laukkasi pitkälle, mutta entä sitten kun kaikki olisi valmista? Sen jälkeen ympäristön riittävät palvelut ja sujuva liikenne saisivat suuremman osan viihtyvyydestä, kun kuitenkin iän myötä tarvetta niille on aina vain enemmän - väistämättä luonnon lakien mukaan.

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen

Oikeassa tavallaan. Itse asiassa jo 100 km Stadista pudottaa asuntojen hintoja reilusti jos lähtee itään päin. Samalla kannattaa muistaa, ettei asunnolla ehkä ole perikunnalle enää mitään arvoa, mutta eipä se itseä eläessä haittaa.

Samaa suunnitelmaa olen itsekin toteuttamassa.

Duunipaikan hommasin Porvoosta ja toisen asuinpaikan Loviisasta. Sinne ehkä pian kokonaan.

Käyttäjän Kalle kuva
Kalle Pohjola

Ei tarvitse mennä Helsingistä kuin ehkä 120-150 km pohjoiseen tai koilliseen; haja-asutusalueelle, kyllä kiinteistöjä löytyy joka lähtöön, ja isoja melko pienellä rahalla. Eri asia sitten ovatko haaveesi ja todellisuus yhtenevät. Meillä ne olivat.

Käyttäjän ilmari kuva
Ilmari Schepel

Kiinteistöjä löytyy paljonkin, mutta todelliset poismuuton mahdollisuudet syntyvät vasta siitä kun juuri nyt on valtava määrä työpaikkoja tarjolla (klikkatkaapa huviksi vaikka nuo Kainuun linkit). Myös muualla Suomessa (kuin hesassa) suuret ikäluokat ovat siirtyneet eläkkeelle, nääs.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Helsingin vaikutus on vielä tarjonnassa valtava 120-150 km stadista. Kun muuttaa kokonaan Helsingin imusta pois on palvelutarjonta maaseudullakin parempaa, kun kukaan ei oikeasti mene Helsingistä enää ostamaan, voi kauppiaskin pitää tavaraa omassa hyllyssä ja se menee kaupaksi. Siellä on sitten omat maakuntaveturinsa, mutta niiden vaikutus ei ole maaseutuun sama kuin Helsingillä.

Käyttäjän beige03 kuva
Risto Laine

Niin, jos ajatellaan kuka haluaa asua 20 neliön komerossa tonnin vuokralla?. Itse asun Hämeenlinnan kupeessa järven rannalla, on samassa hima ja lande. Hyvät palvelut löytyy parin kilometrin päästä olevasta kauppakeskuksesta, myös yksityinen lääkäriasema.

Käyn töissä pääkaupunkiseudulla, nähtyäni sitä jo 20 vuotta ei tulisi kuuloonkaan muuttaa sinne. Niin kauan kuin virtaa riittää asun landella ainoastaan silloin tulee ajankohtaiseksi muutta kaupnkiin, kun alkaa vanhana nähdä kummituksia, ennusteleen säitä tai lähtee sokat polvista ettei pysty liikkuun :D :D

Aika paljon muuten törmää täällä stadin päässä ihmisiin, jotka haaveilevat pois muuttoa stadista.

btw, ilmastohöpinöiden ja niiden tavotteiden takia, veikkaan tulevaisuudessa muuttoliikkeen betonikylistä pois olevan seuraava trendi.

Käyttäjän ilmari kuva
Ilmari Schepel

Risto: "Aika paljon muuten törmää täällä stadin päässä ihmisiin, jotka haaveilevat pois muuttoa stadista".

Tohon sanoisinkin, ettei koskaan ole ollut näin edullista muuttaa pois stadista kuin juuri nyt. Tämä koskee yhtä hyvin koulutettuja nuoria kuin tuoreita eläkeläisiä. Vapaavuoren Jan ei pidä tällaisista blogeista, mutta so what?

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

Blogiin siteeratusta tekstistään päätellen Soininvaaralla ei ole lapsenlapsia.

Martti Nurmen viesti # 1. kuvaa osuvasti, miten kolmen sukupolven asuminen samalla paikkakunnalla tekee isovanhemmille mahdolliseksi lyhyellä varoitusajalla järjestää palveluksia ja tukea, johon yhteiskunnan verorahoitteiset koneistot ovat liian kankeita ja persoonattomia.

Ja asialla on tottakai iloinenkin positiivinen puolensa: lapsenlapset ovat pieniä vain aikansa, heidän kasvunsa ja kehityksensä sekä kokemuksensa ovat palkitsevinta mitä voi isovanhempana seurata ja mihin osallistua, parhaimmillaan jakaa yhteisiä kokemuksia vaikkapa joulunvietosta, synttärijuhlista ja muista perhetapahtumista koko köörin kanssa serkuksista isovanhempiin.

Voi tietysti kysyä, miksi koko suku ei asu syrjäseudulla. Aktiivisesti työelämässä olijoiden kannalta siellä on valinnan vara vähäisempi. Kainuussakin tein töitä aikani, mutta eihän Sotkamossa ole luonnon kauneudestaan huolimatta samaa kysyntää akateemisesti koulutetuille tekijöille kuin keskikokoisissa kaupungeissa, pääkaupunkiseudusta puhumattakaan.

Ja faktahan se on, että hesalaisia hemmotellaan. Ei muualla ole samaa kulttuuritarjontaa, yleisötapahtumia eikä eri aiheisiin erikoistuneita yhteisöjä valtakunnallisine tilaisuuksineen, ei myöskään erikoisliikkeitä jonkin harvinaisemman alan tuotteille. Eikä muualla pysty omistusasunnon arvonnousulla tienaamaan panematta tikkua ristiin. Pandoja voi kyllä ihailla Ähtärissä, mutta ei sinne tule Xi Jinping, ei Trump eikä Putin, jos haluaa katsella mustien limusiinien saattueita turvamiehineen. Suomussalmelle ei juuri tehdä laivastovierailujakaan. Korkeasaaren tai eduskunnan täysistunnon kaltaisia erikoisten olentojen esiintymisiä ei myöskään pääse seuraamaan livenä kuten pääkaupungissa.

Ari Alsio kirjoittaa nappiin (# 9.): missä on itsensä kanssa hyvä elää, siellä kannattaa asua. Ihmiselämässä on useimmiten pyrittävä parhaisiin tarjolla oleviin kompromisseihin.

Käyttäjän ilmari kuva
Ilmari Schepel

Pointti lienee kuitenkin siinä, että nyt muualla Suomessa on tarjolla halpoja asuntoja ja hyviä työpaikkoja, samanaikaisesti.

Toinen tosiseikka: kun eläkeläinen myy helsinkiläisen asuntonsa pois ja muuttaa kotiseudulleen, niin hän voi lihavalla pankkitilillä matkustaa vaikka kerran kuussa New Yorkin Metropolitan-oopperaan jos siltä tuntuu..lennot yhtä hyvin Kuopiosta, Oulusta, Jyväskylästä jne.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

Jos ulkomaan lennoista puhutaan, nekin on pääosin suunniteltu Helsinki-Vantaa -keskeisesti, jopa kotimaan sisällä poikittaisyhteyksien puuttuessa.

On toki hienoa, että esimerkiksi Uudenkaupungin autoteollisuus ja Länsi-Suomen telakkateollisuus kukoistavat niin, että tekijöitä tarvitaan sinne lisää muualta. Puhutaan vain kohtaanto-ongelmasta, kun työikäiset eivät eri syistään halua muuttaa työn perässä edes siinä elämänvaiheessa, kun perheen kaikki tarpeet eivät olisi esteenä.

Olisi mielestäni kohtuullista, että silloin jos yhteiskunta kustantaa kaiken sosiaalisina tulonsiirtoina eikä perheestä kukaan osallistu työelämään, asuinpaikan valinnan vapauden ei tarvitsisi olla aivan yhtä laaja ja ehdoton kuin viulunsa itse maksaville. Jos toimeentulo vaatii pelkästään asiointia Kelassa ja sosiaalitoimessa, eikö se silloin onnistuisi Kemijärvelläkin siinä kuin Itä-Helsingissä?

Helsingissä asumisen hintaa nostaa väen pakkautuminen tänne, kysynnän ja tarjonnan lakien mukaisesti. Ehdotapa siihen, ettei se talouselämän kannalta olisi aina tarpeen, niin Sinua pamautetaan Perustuslailla päähän.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Hyvä huomio Hannu, sillä itse en haluaisi asua kaukana lapsistani, ja vielä vähemmän lapsenlapsistani. Se olisikin ollut ainoa vahva syy muuttaa pois nykyisestä asuinpaikastamme.

Lapsenlapset ovat niin ainutkertainen ilo ja rikkaus mummulle, ettei sitä pysty korvaamaan mikään muu. Sekin vaihe on kuitenkin niin kovin lyhyt, kun he ovat mummujen hoidon ja hellimisen kohteita. Lasten omat siivet kuitenkin ennen pitkään kantavat mahdollisesti kauaksikin, joten tästä ajasta kannattaa ottaa juuri nyt vaarin.

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen

Osasyy siihen, että uusi asunto hommattiin juuri Loviisasta ovat tulevat lapsenlapset. Tunnin matka motaria pitkin mahdollistaa näkemisen ihan niin usein kuin huvittaa. Nyt meidän uusparin viidestä lapsesta kaksi asuu Stadissa, kaksi Keravalla ja yksi Järvenpäässä. Myös omat vielä elossa olevat äitimme asuvan Stadissa. Koko suku on siis hyvin hollilla. Mökkimatkakin lyheni 60 km.

Käyttäjän MikkoAhola kuva
Mikko Ahola

Ihmiset juurtuvat sinne, missä he asuvat. Tämän vuoksi on vaikeaa muuttaa takaisin maaseudulle, jos on asunut pitkään Helsingissä.

Helsingin muuttovoittokin on nykyisin lähinnä maahanmuuttajien muuttamista työpaikkojen perässä Helsinkiin. Pääkaupunkiseudun muuttovoitosta 90 % johtuu maahanmuuttajien muuttamisesta.
http://mikkoahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/236608-...

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

Ja osasta maahanmuuttajia voi kysyä, miksi asuminen juuri Helsingissä on niin välttämätöntä (ellei rahoita sitä juuri omalla työllään).

Käyttäjän ilmari kuva
Ilmari Schepel

Mikko kirjoitti: "Ihmiset juurtuvat sinne, missä he asuvat. Tämän vuoksi on vaikeaa muuttaa takaisin maaseudulle, jos on asunut pitkään Helsingissä".

Siitä huolimatta täällä Ylä-Kainuussa on huomattu, että yhä useampi eläkeläispariskunta muutti/muuttaa takaisin, joko etelästä tai jopa Ruotsista. Ruotsin kanssa on edelleen näitä eläkeläisten verotusongelmia ja siksi moni muutti ainoastaan Ruotsin Haaparantaan, mutta silti niitä Ruotsista paluumuuttajia tiedän täällä Suomussalmella useita.

P.S. Kuten otsikosta huomataan: tämä on edullinen vaihtoehto, etenkin nuorille koulutetuille sekä tuoreille eläkeläisille (fiksu Soininvaara ymmärsi sen jo hyvin vuonna 2008). Ei suinkaan tarkoitettu kaikille!

Käyttäjän PekkaSiikala11 kuva
Pekka Siikala

Mitä tarkoitetaan pääkaupunkiseudulla?

En minäkään enää viitsi (jaksa) asua tönössä keskellä ei mitään, mutta mielestäni on tosi hassua asua Helsingissä. Voihan sitä asua Lahdessa, jossa saa 120 neliöisen kerrostaloasunnon järven rannalta n. 150 000 eurolla (pari parveketta, sauna, putkirempat tehty jne)

Tai Orimattilassa, joka on melkein maaseutua. Rivariyksiön (saunallisen) saa 40 000 eurolla. Kävelymatka (alle kilometri) liki kaikkiin palveluihin. Eläkeläiselle tosi herkkua Hesaan verrattuna. Luulisin.

Mutta sen ole pannut merkille (media) että kun joku muuttaa maalle, siis joku josta tehdään juttu, niin aina hän muuttaa kamalimpaan mahdolliseen rotiskoon, jossa ei ole mitään mukavuuksia. Miksi? Onhan maaseudulla ihan kunnollisikian tönöjä, sellaisia joissa vesi tule ja menee, on siis sisävessa, sisäsauna, sähkölämmitys ja uunilämmitys etc.

Vielä kun sen verran katsoo ettei hanki vanhaa purueristeistä (se puru on nykyään lähes multaa ja vahvasti homeessa) taloa vaan hirrestä rakennetun siirtolais / rintamiestalon.

Että näin minä ajattelen.

Käyttäjän ilmari kuva
Ilmari Schepel

Pekka kysyi: "Mitä tarkoitetaan pääkaupunkiseudulla?"

Minulle se lähinnä tarkoittaa Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen (ja Sipoo). Matti Vanhasen Nurmijärvi on jo lande.

"Onhan maaseudulla ihan kunnollisikian tönöjä, sellaisia joissa vesi tule ja menee, on siis sisävessa, sisäsauna, sähkölämmitys ja uunilämmitys etc.".

On hyvinkin ja vieläpä edullisia kun mennään kartalla vähän "ylös".

Käyttäjän nita kuva
Nita Hillner

Hyviä ideoita sinulla :) Tuo idea sopii ainakin eläkeläisille ja pitkäaikaistyöttömille ja niille, jotka saavat hyvän työpaikan maaalta. Yksi juttu vielä, tarvitaan myös ajokortti. Minä muuttaisin mieluusti nyt vanhana maaseudulle mikäli se ajokortti olisi olemassa. Kuusikymppisenä ei oikein enää uskalla sitä hankkia kun silmäpuoli olen ja hahmottaminen vähän heikkoa, ja syvyysnäkö puuttuu kokonaan. Voisin olla vaaraksi kanssaihmisille :)

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #52

Nita rakas, asun syrjässä, mutta en niin syrjässä, että ajokortti olisi pakollinen. Puoli kilometriä ja siinä seisoo pysäkki joka tunti pääsee Ouluun ja yhtä monta linjaa takaisin. Matka-aika 33 minuuttia ja hinta noin 10 suuntaansa.

Minulla on auto ja ajokortti, mutta kun ikää karttuu ja kortti menee vahaksi voin asustella tässä aivan hyvin. Talon entinen isäntä eli tässä ilman ajokorttia, joten se on vain ennakkoluulo jos sellaista pitää havitella.

Käyttäjän PekkaSiikala11 kuva
Pekka Siikala Vastaus kommenttiin #56

Asuin useamman vuoden Orimattilan kaupungissa alueella, jonne on Helsingistä matkaa n. 85 km. Helsinki-Lahti moottoritiekin oli aivan vieressä.

Ikävä kyllä lähimmälle bussipysäkille matkaa oli yli 7 km. Terveisiä vihreille.

Jossain paljon kauempana voi siis olla paljon lähempänä palveluita kuin täällä ruuhkaisimmassa Suomessa! Onneksi asun nyt Orimattilassa sellaisella alueella, jolla vähemmän laiska mies kuin minä ei autoa tarvitsisi lainkaan.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu Vastaus kommenttiin #52

Itse kulkevia autoja on jo nähty teillä, joten pitää kai vain toivoa, että nuo tulevat yleiseen käyttöön piankin. Periaatteessa mummo ja vaari voivat sitten ajella kunnan keskustaan milloin vain, ovat kunto ja promillet sitten mitä tahansa. :-)

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

Ei ole kauan siitä kun jossain uutisissa mainittiin, miten etenkin syrjäseudulle uuden OK-talon rakennuttaja ei tule ikinä saamaan siihen sijoittamiaan rahoja pois jos muuttaa. Mutta jos onnistuu löytämään talolleen ostajan, tämä pääsee hyötymään varsinaisista ostajan markkinoista – ellei tarvitse yrittää myydä taloa eteenpäin.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu

Moni asuisi mielellään maaseudulla (https://yle.fi/uutiset/3-9251768), joten ihan hyvä jos olisi myös mahdollista. Maaseudulla on paljon tyhjiä rintamamiestaloja, joten ostaminen tai vuokraaminen ei tule edes kalliiksi. Jos on varaa, niin voi vaikka nauttia molempien asumismuotojen eduista. Pieni koppero kaupungissa ja tilava asunto maaseudulla voisi olla monelle toimiva yhdistelmä. Työpaikkojakin maaseudulla on, mutta enemmän voisi olla. Yhteiskunnan työpaikkojen hajasijoittaminen on nykyään kirosana, mutta keskittäminen pop. Ei pitäisi olla näin. Näinä digiaikoina monet toimistotyöt voisi järjestää niin, että on aivan samantekevää, missä Suomen kunnassa työntekijä niitä tekee.

Käyttäjän MarttiHaverinen kuva
Martti Haverinen

"Maaseudulla" asutaan pääosin taajamissa, eli stereotyyppinen kuva maaseutuasumisesta keskellä ei mitään joutaa romukoppaan. Itse asun maaseudulla keskustassa. Palvelut ovat niin lähellä ja ulkoilumaastot myös, että voi mennä pitkiä aikoja, etten starttaa autoani ellei ole käytävä naapuritaajamissa eri syistä.

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen

Minunkin piti viimeksi tänään vasiten ulkoiluttaa autoa, ettei ihan syväjäätyisi, kun huomenna joudun pienen lenkin sillä tekemään rautatieasemalle vajaan kolmen kilometrin päähän. Kaikki muut palvelut kaupoista terkkariin ja hautuumahan ovat alta kilometrin säteellä...
https://www.facebook.com/yrjo.kamarainen/posts/102...

X

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen

Sote-uudistus on nyt varsin epävarmassa vaiheessa. Jos kustannukset kaadettaisiin enempi isommalle alueelle, maakunnalle tai valtiolle, pienillä kunnilla ei olisi mitään syytä hyljeksiä meitä muuttohaluisia vanhuksia. Nykysysteemissä pari erikoissaairaanhoitotapausta vie pienen kunnan talouden kuralle. Näin tämän asian olen käsittänyt.

Paljonhan pieniä kuntia onkin jo ajautunut konkurssiin ja ne on sitten liitetty johonkin puolen maakunnan kokoiseen kaupunkiin. Näissä entisissä kirkonkylissä saattaa olla vielä jotain palvelua jäljellä ja asunnot pääsääntöisesti edullisia. Jos sitten tämmöisen entisen pitäjän syrjäkylältä löytää asunnon, niin siinäpä sitä onkin oikea kaapunkilainen: lähin palvelupiste (kauppa tms.) voi olla lähes 20 km päässä.

Eihän minulla ole mitään Suomussalmeakaan vastaan, vaan etäisyydet lapsenlapsiin kasvaisivat ihan liiaksi. Aikeissa on kuitenkin käydä joku talvi tarkistamassa, että onko Raatteen tie odottamassa uusia tulijoita.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset