Elämä jatkuu

USA:n valtionvelkaa 22 000 000 000 000 $

  •        -- savijalkainen jättiläinen --
    -- savijalkainen jättiläinen --

USA:n valtionvelka nousi uuteen ennätykseen, näin ilmoittaa amerikkalainen media kuten Associated Press: juuri nyt summa on $22,012,840,891,685.32...

Obaman jälkeen takaisin maksettavaa oli jo $19,95 biljoonaa, mutta Donald Trumpin ansiosta siihen tuli nopeassa tahdissa 10%:n lisäys ja nyt ollaan siis tasolla $22,012 biljoonaa. Edesmennyt kamarineuvos Niilo Tarvajärvi sanoisi: "sillä lailla!".

Tuo 10%:n nousu johtui muun muassa siitä, että Trump antoi veronalennuksia $1,5 biljoonan edestä (= $1.5 trillion tax cut in December 2017). Sen jälkeen kongressi hyväksyi puolustusteollisuuden laajat lisäkustannukset.

Tänä vuonna arvioidaan USA:n budjettivajeen olevan $897 miljardia (EU:n ikuinen murheenkryynimme Ranska onkin vaan pikkutekijä, siihen verrattuna). Dollari on siitä metka keksintö, että niitä voi aina vaan painattaa lisää..

https://twitter.com/NationalDebt

That´s the way we do it.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (35 kommenttia)

Käyttäjän johannasirenkaplas kuva
Johanna Sirén-Kaplas

Lisätään tämänkin blogin yhteyteen Kanniaisen katsaus maailmantalouteen, jos sopii (myös kommentit kannattaa lukea):

http://vesa-kanniainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/26......

Käyttäjän ilmari kuva
Ilmari Schepel

Antamasi linkki ei valitettavasti toimi; ehkä tämä toimii paremmin:

http://vesa-kanniainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/26...

Käyttäjän johannasirenkaplas kuva
Johanna Sirén-Kaplas

#2

No hups, kiitos korjauksesta :-)

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila

” War is just a racket. A racket is best described, I believe, as something that is not what it seems to the majority of people. Only a small inside group knows what it is about. It is conducted for the benefit of the very few at the expense of the masses.”

”I spent thirty-three years and four months in active military service as a member of this country's most agile military force, the Marine Corps. I served in all commissioned ranks from Second Lieutenant to Major-General. And during that period, I spent most of my time being a high class muscle-man for Big Business, for Wall Street and for the Bankers. In short, I was a racketeer, a gangster for capitalism.”

General Smedley Darlington Butler

Käyttäjän seppoviljakainen kuva
Seppo Viljakainen

Törmäsin You Tube:ssa tähän tuoreeseen videoon kun normi-suomalainen synkistelijä olen :

https://www.youtube.com/watch?v=raD0jNeN1-E

Sen verran muisti pelaa, että jenkkien velkakuplaa on siunailtu ainakin kymmenisen vuotta jollei pidempään . Tällä en tarkoita, että vääjämätön romahdus jäisi tulematta.

Itsekkäänä huomaan pohjimmaisen ajatukseni olevan ; kestäisi vielä muutaman vuosikymmenen tämä Ponzi-huijaus : " Meidän jälkeemme vedenpaisumus "...

Käyttäjän ilmari kuva
Ilmari Schepel

Melkoisen "hyvä" video, sanoisin...

Käyttäjän seppoviljakainen kuva
Seppo Viljakainen

Jos haluaa oikein " ripotella tuhkaa hiuksiinsa" - kuten minä pessimistinä => hymyilen paljon, harvoin petyn - voi katsella myös alla olevat tuoreet videot : käsittääkseni samasta lähteestä.

https://www.youtube.com/watch?v=bKHyqO72oAo

https://www.youtube.com/watch?v=Fj3O-t5P_Qg&t=39s

Käyttäjän ilmari kuva
Ilmari Schepel Vastaus kommenttiin #7

Mulle riitti jo tuo eka, plus se viesti, jonka sain Associated Pressilta. Näillä mennään; ei muuta kuin turvavyöt kiinni ja kypärät päähämme..tunarit johtavat maailmaamme (enkä tarkoita suinkaan vain Trumpia; myös Obama kasvatti velan). Varsinainen alkumöhläys tapahtui vissi jo Nixonin aikana kun mies irrotti dollarin kullasta.

Käyttäjän rkoski kuva
Raimo Koski

Kyllä Manhattanilla oli jo -98 se velkakellon valotaulu, jossa numerot pyörivät vinhasti. Ihan omin silmin sen näin. Se oli jo silloin vanha turistinähtävyys.

Käyttäjän LeoMirala kuva
Leo Mirala

Minulla on sellainen käsitys että valtionvelka ei ole oikeaa velkaa. Sitä ei ole terkoitettukaan maksettavaksi takaisin.

Käsitykseni on että Yhdysvalloissa sotien jälkeen annettiin yksityisille pankeille yksinoikeus luoda rahaa, siis painaa rahaa. Aikaisemmin valtioiden keskuspankit loivat itse rahan, ei silloin puhuttu velasta keskuspankille.

Ajatusleikki: Sanokaapa kuka kärsii jos Suomi tai Kreikka jättäisi satojen miljardien velkansa maksamatta?

Lukekaapa joutessanne aluksi Ville Iivarisen kirja:
RAHA mitä se todella on ja mitä sen tulisi olla

Käyttäjän ilmari kuva
Ilmari Schepel

Katsopa, Leo, silti Sepon eka video (joka on hyvin tehty, muuten). Siitä huomataan (1:48 minuutista eteenpäin), että jo nyt valtionvelan korkokulut lamaantuvat amerikkalaista yhteiskunta. Vaikkei valtionvelkaa maksettaisiinkaan takaisin, niin korot pysyvät raakana todellisuutena eivätkä lähde mihinkään, vaan kasvavat koko ajan..

Käyttäjän LeoMirala kuva
Leo Mirala

Olikohan se Reaganin aikana jolloin annettiin yksityisille pankeille oikeus luoda rahaa. Ne ovat luoneet tyhjästä biljoonia ja biljoonia uutta rahaa. Tätä tyhjästä luotua rahaa ei odotetakaan takaisin, mutta pitäähän yksityisen pankin saada tästä vaivannnäöstä korvaus, se on korko.

Jos valtio loisi itse tarvittavan rahan, ei siitä silloin tietenkään menisi korkoa. Monet valtiot ovat antaneet yksityisille rahanluonnin, se oli poliittinen päätös yksityistää.

Jos Suomen valtio loisi itse rahansa, säästyisi valtionvelan korko, jotain miljardin parin luokkaa vuodessa. Mutta enemmistö haluaa tukea yksityisiä pankkeja. Siihen meidän on tyytyminen.

Käyttäjän ilmari kuva
Ilmari Schepel Vastaus kommenttiin #12

Leo: "Jos valtio loisi itse tarvittavan rahan, ei siitä silloin tietenkään menisi korkoa".

Eikö olekin hassua, että silti USA:n valtio maksoi pelkästään viime vuonna 371 biljoonaa dollaria korkokuluihin? How come?

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #12

Liikepankeilla on oikeus luoda rahaa,mutta ei valtiot sitä hyväksy.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Tämä valtionvelka asiana kärjistyy siihen,että onko valtio velkaa itselleen vaiko jollekin muulle. Vielä moni on sitä mieltä,että FED ei ole valtion vaan yksityinen.

Mikäli näin on niin,kyllä se oikeata ja kovaa velkaa on.

Käyttäjän mhatakka kuva
Markku Hatakka

Ray Dalion raportissa ”How The Economic Machine Works” (2017) väitetään että velka olisi ollut jo sillon ”50 trillion dollars” ja rahan määrä (käteinen + säästöt) ”3 trillion dollars”!?

Kumpi luku on oikein?

Käyttäjän mhatakka kuva
Markku Hatakka

Eli valtion velkaa olisi 22 Tr$ ja yksityistä (kotitaloudet + firmat ) 30 Tr$.
’Rahas’ löytyy pankeista vain 3 Tr$. Näinhän tämä ’talouden kone’ pyörii, velkarahalla.
https://www.economicprinciples.org

134 sivua makrotalouden Dalion ’jännitys’- teos ... Kiireisille 30 minuutin animaatio.

Käyttäjän rutanen1965 kuva
Jari Rutanen

Juuri ylivelan takia Fed joutuu supressiomaan valtionvelan korkoja QE-ohjelmalla.

Ohjelman seurauksena n. 20 % USA:n valtionvelasta on Fed:in taseessa:

https://fred.stlouisfed.org/graph/?g=lFm1

--

Tilanne on sama euroalueella, Japanissa ja Englannissa.

EKP:lla on nyt n.25% euroalueen valtionveloista omassa taseessaan:

https://fred.stlouisfed.org/graph/?g=m5b4

--

Keskuspankeilla ei ole nyt muuta mahdollisuutta kuin jatkaa ja lisätä QE-ohjelmiaan seuraavassa taantumassa. Lisäksi julkiset alijäämät lähtevät uuteen kasvuun.

Kokonaisvelkaantumisen ei saa pysähtyä, sillä silloin huonot velat alkavat kaatua ja kaatavat mukanaan kaikki muutkin velat.

Eliittiä tämä tilanne ei huoleta lainkaan.

Itse olen erittäin huolestunut.

--

+ valtionvelka on luotu pelkkänä kirjauksena keskuspankissa. eikä sitä ole lainattu mistään, vaan se on ilmaantunut tyhjästä, kuten kaikki muukin yksityinen tai julkinen velka.

Ainoastaan korko on reaalinen menoerä valtiolle ja juuri siksi sitä ahkerasti supressoidaankin.

Valtionvelkaa ei koskaan makseta pois, sillä se muodostaa suuren osan eläkerahastojen ja sijoitusrahastojen sisällöstä.

Käyttäjän rutanen1965 kuva
Jari Rutanen

Vielä possu-analogia, niin kaikki varmasti ymmärtää:

Valtionvelkakirjat on eräänlaisia säästöpossuja, joihin valtion luomaa rahaa on talletettu.

Possuja sitten kaupustellaan kansainvälisillä possumarkkinoilla, jolloin ne saavat aina päivän hinnan.

Finanssikriisin yhteydessä kävi kuitenkin niin, että possujen hinnat yht'äkkiä laskivat ja tällöin possuja liikkelle laskeneet valtiot, eli niiden keskuspankit, joutuivat alkaa ostamaan possuja (= QE) omiin karsinoihinsa hintojen nostamiseksi entiselleen.

Tämä onnistuikin vallan hyvin ja hinnat palautuivat. Ongelma on nyt kuitenkin siinä, etteivät keskuspankit voikaan enää lopettaa possujen ostelua, sillä niiden hinnat laskisivat uudelleen.

Ja tapahtuu sinä päivänä, jolloin markkinat hoksaaavat hintojen vedätyksen, alkavat ne kiiruhtaen myymään omia possujaan markkinoille, jolloin niiden hinnat lopultakin romahtavat.

Ja tämä tarina on totta.

--

Eliitti ei tietenkään voi myöntää mitään ongelmia, sillä aiheuttaisi rauhattomuutta possumarkkinoilla.

Käyttäjän PekkaSiikala11 kuva
Pekka Siikala

Dollareita voi huoleti painaa lisää juuri niin kauan kuin luottamus dollariin säilyy. Dollari on siitä erikoinen valuutta, että sitä taitaa olla USA:n ulkopuolella patjoissa ja vähän muuallakin piilossa enemmän kuin sitä on Yhdysvalloissa.

Dollari on yhä maailman köyhien ja kelmien hätävara. Kyse onkin vain ja ainoastaan luottamuksesta. Se määrää kuinka paljon dollareita voidaan painaa lisää ilman inflaatiovaikutusta.

Toistaiseksi hyvin paljon.

Jos kaikki Yhdysvaltain ulkopuolella olevat dollarit (setelit) haluttaisiin yhden päivän aikana vaihtaa muuksi valuutaksi olisi USA konkurssissa välittömästi. Ja dollarista tulisi ruplaakin arvottomampi valuutta.

Käyttäjän MauriLindgren kuva
Mauri Lindgren

Prof David Squires on verrannut terveydenhoidon kuluja valtioiden välillä.

1980 mailman kaksi eniten terveydenhuoltoon kuluttavat olivat USA ja Sveitsi.Molempien maiden terveydenhuollon osuus bkt:stä oli tuolloin sama.Mikäli USA:n kulut olisivat säilyneet samassa tahdissa kuin Sveitsillä niin kumuloituneena laskennallisena säästönä liittovaltiolla olisi vuonna 2012 ollut velan sijaan pikkasen rahaa kassan pohjalla.

Kaiken lisäksi Sveitsi hakkaa Yhdysvallat terveydenhuollon suorituskyvyssä mennen tullen.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Mitäpä jo rahanpainannalle tehtäisiin loppu ja maailmantalous ajautuisi väistämättä heti talouskriisiin ?

Fiksuimmat tuskin uskaltavat edes kuvitella, mitä maailmantalouden merkittävä takapakki toisi mukanaan 2020-luvun ihmisille lyöden läpi maailman.

Odotetaan siis vain helikopterirahoin ja matalin koroin väistämätöntä suurta inflaatiota toteutuvaksi.

Lopuksi vanha viisaus: Rahaa voidaan aina tehdä lisää, mutta maata ei.

Käyttäjän rutanen1965 kuva
Jari Rutanen

QE ei ole rahanpainantaa, sillä raha on jo aiemmin luotu ja siirretty velkakirjoihin (säästöpossuihin).

Nyt keskuspankit vain QE-ohjelmalla estävät possujen oikean hinnan määräytymisen markkinoilla pitämällä suuren määrän possuja omassa karsinassaan.

Kriisi alkaa heti jos possut lasketaan karsinasta markkinoille ts. sitä ei tulla tekemään, vaan jatketaan entiseen malliin.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Trump on käyttänyt paljon rahaa, mutta siitä huolimatta joutuu kerjäämään muurirahaa demokraateilta. On se raha jännä ilmiö, kun rahaa saa painaa miten paljon tahnsa, mutta kapiseen muuriin siitä ei riitä. Sama se on meillä vaikka pienemmässä määrin, rahaa lainataan surutta, mutta raha ei mene vaikkpa vanhusten parhaaksi, se menee hoitolaitosten sijoittajien parhaaksi.

Raha siis kiertää, mutta köyhän se kiertää hyvin kaukaa.

Usalaisten velkoa on noin 65 000 euroa per lärvi, suomalaislla velkaa vajaat 20 000 per härmäläinen. Italialaiset saavuttaneet jo yli 41 500 euron velkasuhteen per italialainen. Kun suomalainen ja italialainen menevät naimisiin on pariskunnalla yhteensä se velka mitä usalaisilla on yksitään. Kaikki on suhteellista, eihän se jenkkien velka suurelta enää silloin tunnukaan.

Käyttäjän mhatakka kuva
Markku Hatakka

Toisaalta USA:n GDB oli vuonna 2018 $20,658.2 miljardia (eli 21 triljoonaa), joten tälläkään mittarilla velka ei vaikuttane kovin suurelta. Luku esiintyy tässä lähteessä
http://inflateyourmind.com/macroeconomics/unit-3/s...

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Kerrotko Suomen vastaavat luvut ja sen jälkee kerrot miksi täällä panikoidaan valtiovelan suhteen?

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Elintason pysyvää ja kuviteltua olevaa vastuuta maksatetaan nyt armotta tulevilla sukupolvilla. Mistäköhän moinen kehitys lähti ?

Valtavat väestöjen rottalaumat haluavat kaiken minulle nyt ja heti, eivätkä nämä rotat ole nuoria, vaan Suomessakin joitakin aivan muita yhteiskunnan ikäluokkia.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu

Ehkä Yhdysvallat aikoo kasvattaa velkaa niin kauan, että voi julistaa itsensä velkasaneeraukseen, mikä antaisi sille sitten itse julistetun oikeuden ottaa pari nollaa pois tuosta numerosta. :-)

Käyttäjän mhatakka kuva
Markku Hatakka

Ray Dalion raportissa ”Long-term cycle” luvun kaaviossa 2 (sivu 11) esitetty velka/GDB vuosien 1918-2011 välillä, suhde on ollut nouseva ja esim 2011 suhde oli 350%. Nythän suhde lienee 55/21 => 270% joten pahempiakin aikoja on ollut ...

Käyttäjän samimiettinen kuva
Sami Miettinen

Tuosta 22,000 miljardista dollarista valtiovelkaa on rahoitettu 10% FED:in ostoilla, jotka on toteutettu QE-mekanismilla.

https://fred.stlouisfed.org/series/TREAST

QE-ohjelma on ostellut muitakin valtiollistyyppisiä velkapapereita ja koko FED:in tase on tuplana tuo eli 4000 miljardia dollaria.

https://www.federalreserve.gov/monetarypolicy/bst_...

Minusta Jari Rutasen possuvertaus ei ole ihan täysin onnistunut. Itse sanoisin että QE on liikepankkien pakottamista keskuspankin velan rahoittamiseen FED:in kautta. Eli tuota 2000 miljardia dollaria valtionvelkoja FED:in taseessa (saatavapuolella eli sijoituksissa) vastaa samankokoinen pakkotalletus (velkapuolella eli rahoituksissa). Mekanismi on täysin automaattinen, yksi dollari QE-ostoja luo yhden pakkotalletusdollarin keskuspankin taseeseen. Tuon pakkotalletuksen virallinen nimi on keskuspankkitalletus tai harhaanjohtavammin keskuspankkireservi.

Jenkeissä noille maksetaan positiivista korkoa. Euroopassa korko on negatiivinen eli käytännössä pankkivero.

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala

Minustakaan possuvertaus ei toimi. Mutta, voitko Sami kertoa, että miten liikepankit pakotetaan antamaan lainaa. Eikö paremminkin siinä tehdä lainaamisesta houkutteleva vaihtoehto nollakorkoineen (euro)?

Käyttäjän samimiettinen kuva
Sami Miettinen

Siis QE tosiaan toimii täysin mekaanisesti siten että
1) FED tai vaikkapa Suomen Pankki ostaa miljarilla valtiovelkaa, joko liittovaltion dollaribondeja tai Suomen Pankin tapauksessa Suomen valltiovelkabondeja
2) Maksuna käytetään keskuspankin talletuksia, eli FED:in velkaa tai Suomen pankin velkaa. Tämä annetaan siis maksuna bondin aikaisemmalle omistajalle.
3a) Jos myyjä on jo valmiiksi pankki, hän saa miljardi dollaria tai euroja keskuspankkitalletuksena taseeseensa aikaisemman bondisijoituksen tilalle. Tämä siis menee suoraan lisätalletukseksi keskuspankin tilille (liikepankin asset puolella, keskuspankin liability puolella). Valtiovelan määrä ei ole muuttunut mitenkään, liikepankkirahan määrä ei ole muuttunut mitenkään, keskuspankkitalletuksia siis lisää yksi miljardi, keksuspankin velkaa myös se sama yksi miljardi (nämä ovat siis sama asia)
3b) Jos myyjä on joku muu kuin pankki, esimerkiksi vaikkapa Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma, se ei yleensä voi pitää omassa taseessaan keskuspankkitalletusta (ellei se ole hakenut itse pankkilisenssiä, joillakin näitä on esim. Telia tai Siemens, en ole varma Varmasta), niin se sitten pankkisiirtää keskuspankkitalletusmiljardin johonkin liikepankkiin, joka avaa sitä vastaan miljardin euron tilin liikepankkitalletustilillään. Pankin nettovarallisuus ei muutu mihinkään, mutta pankin taseen velat (talletukset) ja saatavat (keskuspankkitalletus) nousevat miljardilla. Varman tase ei muutu, koska se vaihtoi miljardin valtiovelkaa ensin keskuspankkitalletukseen ja siitä sitten liikepankin velaksi eli pankkitilitalletukseksi, kaikki miljardi euroa.

Huom! Pientä heittoa tulee siitä että miljardi valtiovelan bondiostoja voi antaa sinulle enemmän tai vähemmän kuin miljardin valtiovelan pääomaa, koska korkotaso on joko positiivinen tai negatiivinen. Tämä ei muuta isoa kuvaa

Huom2! Liikepankin velka nimeltä pankkitili on tosiaan pankin velkaa, jolla on pankin nettovarallisuutta alentava vaikutus. Miljardi euroa OP:n taseen talletuksille (vaikka Miettisen tili, I wish!) on OP:n kannalta miljardi euroa velkaa lähes samoin kuin jos se olisi myynyt miljardin euron bondin sijoittajille. Tätä ei kaikkien aivot tajua "miten se talletus muka voi olla velkaa?!" ;)

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari Vastaus kommenttiin #34

Juuri niin.
Tämä menee ehkä hieman sivuraiteelle...
Tili velkana tässä tapauksessa johtuu pankille tulleesta velvoitteesta maksaa tilille merkitty summa pyydettäessä tai nostettaessa.
Valtionvelkabondi taitaa olla tutummalta eli vanhalta nimeltään valtion obligaatio? Mainoslause oli: "Osta obligaatio, saat myöhemmin (esim. 5 v.) rahasi takaisin korkojen kera". Paitsi että nyt korot voivat olla jopa 0%... :-)
Edellisten ohella pankit vielä 1980-luvulla tarjosivat määräaikaistalletuksia korkeammilla koroilla piensäästäjille. Jos säästötili karttui 4%:n korolla, 5-vuotisesta saattoi saada 8%.
---
Sivuhuomautus:
EVM on nyt riitaisana hallituksenkin pöydällä.
Tuntui jo merkillisesltä, että Suomi aikoinaan sitoutui 1,44mrd€:n kynnysmaksuun ja sen lisäksi 11,2 mrd€:n lisämaksuun pyydettäessä (oliko se per 2 vkoa?).

Vielä omituisemmalta tuntuu se, että nyt Sipilän arvellaan jo lähes sitoneen Suomen siihen, että 85%:n ääniosuudella EVM voi käyttää Suomen osuuksia meiltä kysymättä.

Käyttäjän rutanen1965 kuva
Jari Rutanen

Oma näkemykseni perustuu MMT:hen (Modern Monetary Theory):

Reservit ovat ikäänkuin käyttötili ja bondit puolestaan säästötili.

QE:ssa rahaa siirretään säästötililtä käyttötillle (= possut Fedin karsinaan ja keskuspankkirahaa pankeille), jolloin säästötilin korko putoaa ja valtio säästää korkomenoja.

Velkarahajärjestelmässä rahaa ei lainata mistään, vaan se luodaan tyhjästä velkana.

Valtio luo rahaa tekemällä alijäämää ja pankit luomalla luottoja.

Rahanluontioikeuden turvin valtion rahoitus on aina turvattu ja täysin riippumaton liikepankeista.

--

Oma arvioni on, että QE-kepulointi tulee päättymään erittäin huonosta ts. bondien arvonromahdukseen.

MMT-animaatio 6min.

https://www.youtube.com/watch?v=TDL4c8fMODk&t=3s

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala

Jos minulla on rahaa ja laitan sen possuun, niin voin sanoa säästäväni. Kun vien possun pankkiin ja tyhjennän sisällön tilille, niin taas voin sanoa säästäväni.

Liikepankilla ei tarvitse olla mitään säästössä, kun se lainaa rahaa valtiolle, sillä se saa kyllä tarvittavat rahat keskuspankista, kun puhutaan uudesta rahasta. Minusta liikepankki ei laita siis keskuspankkirahaa velkakirjoihin säästöön, vaan se sijoittaa nollakorolla saatua rahaa valtion velkakirjoihin. Liikepankki voi luoda kysynnän mukaan tarvittavia lainoja/rahoja.

Mikäli puhutaan rahasta, joka liikepankilla on jo keskuspankkitilillä, niin silloinhan ei uutta rahaa synny vaan jo olemassaolevaa lainataan edelleen. Tällöin miinuskorolla makaavaa rahaa pyritään sijoittamaan paremmin tuottavaan lainaan. Tällöinkään ei käyttötililtä siirretä säästötilille.

"Rahanluontioikeuden turvin valtion rahoitus on aina turvattu ja täysin riippumaton liikepankeista."

Minusta valtion rahoitus ainakin eurossa riippuu täysin liikepankkien halusta lainata. Samalla koroilla arvioidaan riskiä siitä, että millä varmuudella rahat saadaan korkoineen takaisin.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset