Elämä jatkuu

Tervehdys metsäisestä Kainuusta

  • Lähinaapurimme metsäpalsta: avohakkuu vuonna 2005 (taimikko, ikimännyt ja säästöpuut). Metsähallitus
    Lähinaapurimme metsäpalsta: avohakkuu vuonna 2005 (taimikko, ikimännyt ja säästöpuut). Metsähallitus
  • Lähinaapurimme metsäpalsta: avohakkuu vuonna 2005 (taimikko, säästöpuut). Yksityinen.
    Lähinaapurimme metsäpalsta: avohakkuu vuonna 2005 (taimikko, säästöpuut). Yksityinen.
  • Lankomies Jussin harvennustyömaa (kuvattu viikko sitten)
    Lankomies Jussin harvennustyömaa (kuvattu viikko sitten)
  • Jussin Ponsse-moto "Beaver" (vuosimallia 2002 ja yli 30.000 työtuntia)
    Jussin Ponsse-moto "Beaver" (vuosimallia 2002 ja yli 30.000 työtuntia)
  • Harvennustyömaan satoa (kuitua)
    Harvennustyömaan satoa (kuitua)
  • Tukkejakin pukkaa (pit:462, halk:203 ja lähdössä Pölkyn Kajaanin sahalle)
    Tukkejakin pukkaa (pit:462, halk:203 ja lähdössä Pölkyn Kajaanin sahalle)
  • "Pientä laittoa" (sähköanturan maadoituksen kiristys). Taustatarkastajana Walma-koira.
    "Pientä laittoa" (sähköanturan maadoituksen kiristys). Taustatarkastajana Walma-koira.
  • Harvennusmetsän traktorin aurama talvitie: vasemmalla kuitua ja oikealla tukit)
    Harvennusmetsän traktorin aurama talvitie: vasemmalla kuitua ja oikealla tukit)
  • Ammattimieheltä harvennushomma sujuu kuin kevyt tanssi eikä metsään jää uria
    Ammattimieheltä harvennushomma sujuu kuin kevyt tanssi eikä metsään jää uria
  • Kainuulaista kunttaa, lähdössä etelän huviloihin...(hyvä vaiko paha?)
    Kainuulaista kunttaa, lähdössä etelän huviloihin...(hyvä vaiko paha?)
  • Kainuulainen talvitie (nuokin puut jossain vaiheessa hakataan, jolloin tilalle kasvaa taas uutta)
    Kainuulainen talvitie (nuokin puut jossain vaiheessa hakataan, jolloin tilalle kasvaa taas uutta)

Vaalit lähestyvät ja niiden mukana myös metsätalous saa yhä enemmän huomiota. Vaikka suurin osa puolueista hyvin tuntuu ymmärtävän, että Suomi todella elää metsästä, niin osa vaikuttajista ajaa avohakkuukieltoa ja/tai hakkuiden selvää vähentämistä. Esimerkiksi Pekka Haaviston mielestä "Hiilinielujen ja luonnon monimuotoisuuden suojelun vuoksi olisi syytä palata tämän vaalikauden alun tasolle, 65-70 miljoonaan kuutioon" (MT/6.3.2019). Tämä tarkoittaisi noin 16 prosentin eli 15 miljoonan hakkuukuution vähennystä.

Kun lukeva ja ajatteleva ihminen asuu pääkaupunkiseudulla, niin hänelle on takuulla syntynyt kuva siitä, että me metsäsuomalaiset asumme surkeassa ja parturoidussa maisemassa. Omalta osaltani haluan hieman oikaistaa sellaista käsitystä, vaikka alunperin olin itsekin hyvin kriittinen talousmetsien suhteen. Nykyisin minulla on "vamma sielussa" (kuten Manu kerran mainiosti ilmoitti). Oheinen kuvasarja alkaa lähistömme metsäpalstoista, joissa vuonna 2005 tehtiin eteläväen inhoama avohakkuu; juuri silloin kun ostimme korpitilamme. Kuten usein, kyse oli ainoastaan yhdestä metsäpalstasta, jonka koko jäänee jotain hehtaarin tasolle. Silloin hieman harmitti, että naapurimetsäomistaja oli "tyhjentänyt pajatson", vaikka samalla osasin jo iloittaa siitä että tuo maisema taas väkisin paranee vuosien saatossa. Ja niin se todella tekeekin: nyt on vakiintunut ja voimakkaassa kasvussa oleva taimikko, joka imee itseensä tehokkaasti hiiltä (muotiaihe nykyisin). Liian usein unohdetaan, että niin hoitotoimenpiteiden kuin ilmaston lämpenemisen ansiosta Suomen metsien kasvu on tuplaantunut puolen vuosisadan aikana. Alhaalla siitä lisää faktatietoa.

Tervehdys siis metsäisestä Kainuusta, jossa on eri-ikäisiä ja lähes aina hyvässä kasvussa olevia metsiä; Hossan upean kansallispuiston lisäksi. Paljon parjattu Metsähallitus hakkaa tavoitteen mukaisesti (samalla tavalla kuin yksityisomistajat) ja tulouttaa valtiolle vuosittain noin 125 miljoonaa euroa, samalla työllistäen monia, monia ammattilaisia ja aliurakoitsijoita, joiden ei tarvitse muuttaa etelään Jan Vapaavuoren riesaksi. Kun kerran lankomieheni Jussi tekee eläkeläisenä edelleen harvennushommia, kävinpä viikko sitten ottamassa valokuvia hänen työmaastaan, joka sijaitsee meiltä noin 10 kilometriä. Tällaista on käytännön työntekoa vuonna 2019. Suomen lähitulevaisuuden hakkuista iso osa edustaa juuri tällaista harvennusta eikä avohakkuuta. Useimmissa tapauksissa harvennushakkuista jää runsaasti lahopuuta metsään, jolla on merkitystä pieneliöiden, hyönteisten ja linnuston kannalta.

Suuria virheitä on tehty ja virheistä pitää puhua, mutta silti kohtuus kaikessa. Olkoon tämä blogi yksi näkökulma monien joukossa, mutta sellaisena hieman epämuodikkaampaa kuin tuo jatkuvien valitusten valtavirta. Tasapuolisuuden ja selvyyden vuoksi tein listan suomalaisen metsätalouden plussista ja miinuksista.

Metsätalouden möhläykset/miinukset:

  • aiemmat syväauraukset (lähes loppunut käytäntö)
  • aiemmat, liian suuret avohakkuualueet pohjoisessa
  • aiemmat, täysin turhat ojitukset lakkasoilla ym.
  • liian pitkään jatkunut prof. Erkki Lähteen aliarviointi
  • nykyinen energiatrendi, jossa viedään kannotkin metsästä..ja kuntta
  • talousmetsien tila lajien elinympäristönä heikentynyt
  • kansallispuistoja ja suojeltua metsää saisi olla vieläkin enemmän
  • joidenkin (harvahkojen) metsänomistajien ahneus, lyhytnäköisyys tai rahapula: keskenkasvuisten metsäpalstojen päätehakkuut..

Metsätalouden ansiot:

  • metsien vuotuinen kasvu on nyt jo 107 miljoonaa kuutiota
  • 70-luvun alussa puuta oli 1,5 miljardia ja nyt 2,5 miljardia kuutiota
  • Luken tuoreen arvion mukaan voidaan kestävästi hakata 84,3 miljoonaa kuutiota vuodessa
  • syväauraus jäänyt pois; tilalle tullut kevyt mätästys ja muita muokkaustapoja
  • kolopuut, ikimännyt ja muut säästöpuut jäävät nykyisin pystyyn
  • avohakkuuaukiot jäävät enintään muutaman hehtaarin kokoisiksi
  • hoidetut metsät kasvavat paremmin ja sitovat näin enemmän hiiltä kuin ikimetsät
  • puusta noin 60 prosenttia päätyy tukiksi, 25 prosenttia selluksi ja loppu energiaksi
  • tähän asti hyvin vähän metsäpaloja
  • Suomi on jo pitkällä metsien biotaloudessa

Tuoretta oheistietoa metsien jatkuvasta kasvatuksesta:

http://ilmari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262052-mainio-metsaradio

Tuoretta tietoa metsien muokkausmenetelmistä:

https://www.luke.fi/kehityshyppy/metsanhoitotieto/maanmuokkaus/273-2/

Valitettavasti, siellä täällä, metsämiesten vanha liitto pitää edelleen kiinni tuhoisista "perinteistä" (täällä Suomussalmella etenkin "Kuusamon Yhteismetsä"/katso Jorma Seppäsen videolinkki):

https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/suomalainen-maaseutu/pois-alta-kivet...

https://www.facebook.com/100010885965562/videos/587643508275176/ 

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

6Suosittele

6 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (7 kommenttia)

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Kiitos Ilmari. Nyt kun ilmastotaebanit ovat valjastaneet jopa lapsityövoimaa puolelleen, niin ei voi muuta kuin kiittää avauksesi asiallisuudesta.

Suomen vaikutus ilmastoon on 0,042%, joten vaikka lopettaisimme avohakkuut ja brasilialaisen lihan syönnin, olisi vielä 99,058% maailmasta vielä tuhon omaa.

Se että me teemme oikein on hyvä esimerkki, mutta suurin huoli tulisi olla, globaalista kehityksestä. Saksa vaihtoi puhtaan ydinvoiman ruskohiileen ja tuulimyllyihin. Metsässä on suomalaisten tulevaisuus. Meillä on vielä näiden suurten hakkuiden jälkeenkin 20 miljoonan kuution hakkuusäästö joka ikinen vuosi, eli joka neljäs tai viides vuosi, tavallaan emme hakkaa lainkaan.

Käyttäjän marttivartti3 kuva
Martti Nurmi

Mukavaa, että Kainuussa on mukavaa. Erityisesti niin, jos uutta metsäojitusta ja vanhojen ojien perkausta ei laajamittaisesti tehdä. Huipputulos olisi, että vesien laatua, mukaanlukien humuspitoisuuden kasvu, seurattaisiin tarkasti ja lopulta joku kehittäisi jopa Suomessa menetelmän, jolla humuspäästön kulkeutumista voitaisiin mitata. Välineet siihen on olleet olemassa pitkään. Poliittisista syistä niitä ei haluta käyttää.

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel

Vaikka puolustankin metsätaloutta, niin tämä kehitys on kerrassaan perseestä (blogini vuodelta 2010):

http://ilmari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/50093-kanno...

Käyttäjän marttivartti3 kuva
Martti Nurmi

Joo, on sun juttus ollut tolkullisia jo tuolloin, so. vanhassa blogissa. Urbaanille ihmettelijälle sanoisin, että jos metsässä ei linnun laulu kesällä kuulu, eikä pörriäinen lennä, olemme tuhon tiellä. Siinä on tarjolla helppo kriteeri. Esim. Savossa on vielä nyt pelottavan hiljaista.

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

Metsäekologi Kurzin mukaan metsiä pitää myös hoitaa vaikka oisi ilmastomuutos. Onhan koe, puu kasvoi 80% enemmän kun jälsisolua pengottiin. Puun soluhan jakaantuu kasvamalla 20 päivää. Haavisto tarkottaa hakkuiden hillitsemistä kait.

Käyttäjän elina kuva
Elina Moustgaard

Joo, kiitos Ilmari rauhallisesta, lähes terapeuttisesta kirjoituksesta.

Minulla on taas sappi kiehahdellut etelän mamsellien meiningille, pitäisi sinne Kainuuseen tulla rauhoittumaan, sieltähän, Puolangalta mun isän puoleinen suku on kotoisin ja onpa pikkuserkukseni ilmoittautunut Sakari Kukko siellä viime vuodet asustellut, mitä fb:ssä postannut, että oli taas vaihteeksi konserttikiertueella, Turkissa.

Minä en sen tarkemmin metsätaloutta tunne, mutta se mikä raivostuttaa, että kaikki puolueet yhteistuumin ajavat metropolipolitiikkaa, Kepukin, joka on perinteisesti ajanut aluepolitiikka, ryhtyi bisnespuolueeksi, samaten Vihreät, jotka vielä 80-luvun alussa oli elävän maaseudun kannalla, ahtaavat ihmisiä betonilähiöihin ja perustelevat keskittämistä taloudellisuudella.

Ja sitten valitetaan, että puolet kansasta on masentuneita, syrjäytyneitä tai muuten vaan henkisesti impivaaralaisia. Maalaisjärki on kadonnut kokonaan. Mutta onhan meillä tanskalaiset, aina vainuamassa ensimmäisenä, hollantilaisten ohella, mikä on tuleva trendi, siksi en ole vielä vaipunut epätoivoon maaseutuelämän renessanssista. Jota Marx kutsui "maalaiselämän idiotismiksi" - ainakin Leninin mukaan, slogania käytettiin kulakkivainoissa.

Niin, se tanskalainen tutkimus, niin, oikein tutkittua tietoa:)

"Kasvaminen luonnon lähellä ennustaa laajan tanskalaistutkimuksen mukaan jopa 55 prosenttia pienempiä riskejä sairastua mielenterveyden häiriöihin. Tanskalaisen Aarhusin yliopiston tutkijoiden laaja työ vahvistaa käsitystä luonnon terveydestä ihmisen psyykkiselle ja fyysiselle hyvinvoinnille."
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/missa-lapsesi-...

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel

Vähän aikaa sitten SY:n vanhempi tutkija Ulla-Maija Liukko julkaisi rapportinsa Suomen uhanalaisista lajeista. Eliöryhmittäin uhanalaisten osuus menee näin:
Linnut 35%, Sammalet 34,5%, Matelijat ja sammakkoeläimet 20%, Putkilokasvit 18%, Kalat 16%, Nisäkkäät 13,8% ja hyönteiset 9,7% (MT/11.3.2019). Vaikka saman SY:n asiantuntija Riku Lumiaro kertoi olevansa erityisesti huolissaan metsien hakkuista (KS/9.3.2019), niin itse haluan muistuttaa oman alani (maatalouden) hyvin todennäköisestä rinnakkaissyyllisyydestä. Valitettavasti siitä on vaan vähän kotimaisia vertailututkimuksia tarjolla.

Sen verran kuitenkin tiedetään, että metsätalous käytti vuonna 2017 3039 tonnia tehoainetta (urea) eli 8961 tonnia valmistetta. Viime vuosikymmenen yllättävä kasvu johtuu pelkästään siitä, että metsien juurikäävän torjunnassa käytetään nykyisin urea, jonka osuus tehoaineiden kokonaismyynnistä oli lähes 100 % (urea lasketaan siis torjunta-aineeksi). Minulle, agronomille, urea on lannoite. Vastaavasti Suomen maa- ja puutarhatalous käytti samana vuonna monenlaisia torjunta-aineita seuraavasti: 1327,2 tonnia tehoaineina laskettuna ja 3625,7 tonnia valmisteina. Lähde: https://tukes.fi/documents/5470659/6372801/Kasvins...

Tämä ja sen lisäksi peltolohkokoon suurentaminen, laidunkasvien yksipuolistaminen, pensasaitojen ym. raivaus sekä viljelykiertojen "monotonisuus" ovat melko suurella varmuudella osatekijä kotimaamme lajien uhanalaisuudessa.

Mutta minkäs teet? Kaikkihan haluavat asua kaupungissa ja käydä vapaa-ajallaan elokuvassa, teatterissa, konserteissa jne. Yhä harvempi huolehtii siitä, että tuo jengi saa myös säännöllisesti ruokaa; olkoon kasviksia, viljaa, maitotuotteita tai vaikkapa parjattua lihaa. Tuollainen kuvio vaatii suuria yksiköitä ja torjunta-aineita...jos minulta kysytään niin syyllisiä ollaan kaikki, jopa kasvissyöjätkin.

SY=Suomen Ympäristökeskus MT=Maaseudun Tulevaisuus KS=Kainuun Sanomat

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset