Elämä jatkuu

EU-maat eivät ikinä anna briteille sodan voittoa anteeksi

  • EU-maat eivät ikinä anna briteille sodan voittoa anteeksi
  • EU-maat eivät ikinä anna briteille sodan voittoa anteeksi
  • EU-maat eivät ikinä anna briteille sodan voittoa anteeksi

Yhdistynyt Kuningaskunta eli Iso-Britannia muistuttaa mantereen Euroopan maita jatkuvasti heidän omista epäonnistumisistaan. Se tekee kipeää, erityisesti Saksalle ja Ranskalle.

Ehkä vaatii hieman jatkoajattelua, mutta voidaan sittenkin väittää, etteivät Euroopan mannermaat koskaan tule antamaan Britannialle anteeksi sodan voittoa. Tämä siksi koska juuri Britannia muistuttaa näitä mannereuroopan maita toistuvasti heidän epäonnistumisistaan. Niin silloin kuin nyt. Toisen maailmansodan aikana mannereuroopan maiden itseluottamus kärsi raskaan kolauksen. Aiempien hyökkääjien, Saksan ja Italian, eliitit ryhtyivät arvioimaan kansallisvaltiota eräänlaisena pahuuden lähteenä. ”Kansallisvaltiot tuottavat sotia”, sanoi Saksan CDU-liittokansleri Helmut Kohl (1930-2017). Myös ne maat, joita natsit valloittivat, saivat tällin, aivan kuten nuo Itä-Euroopan maat, jotka kärsivat kommunismista aina vuoteen 1989 saakka. Näiden maiden eliitit huomasivat, etteivät pystyneetkään toteuttamaan kansallisvaltion ykköslupausta: alueellista koskemattomuutta. Kansallisvaltio epäonnistui suojelemaan omia kansalaisia ulkopuolisesta hyökkäyksestä. Vähintään yhtä tuskallista mannereuroopan maille on se tosiasia, että heidän vapautensa, josta saavat nauttia jo vuodesta 1945 lähtien, tuskin on ollut omaa ansiota. Sen ne saivat nöyrinä niin USA:lta, Neuvostoliitolta kuin Britannialta.

Britannialle pätee vastakohta. ”Meillä kansallisvaltio toimi hyvin”, sanoi Englannin entinen Berliinin suurlähettiläs Paul Lever (74v) Elsevier-viikkolehden haastattelussa. Britanniaa ei valloitettu ja maa voitti, yhdessä muiden maiden kanssa, ensin natsit ja loppujen lopuksi myös kommunistit. Kansallisvaltio on briteille siis takuu vapaudelle, itsenäisyydelle ja demokratialle. Niin heille itselleen kuin myös muille, mannereuroopan maille.

Koska kokemukset Euroopan Unionissa ovat olleet erilaisia, niin myös itse EU:ta arvostetaan eri maissa eri tavalla. Britit kokevat EU:ta korkeintaan vapaakauppa-alueena. Entisille itäblokin maille EU-jäsenyys on, Brysselin tukijaisten ohella, ennen kaikkea takuu olla riippumattomia Venäjästä.

Niin Ranska (Napoleon) kuin Saksa (keisari Wilhelm II ja Hitler) ovat yrittäneet hallita koko Eurooppaa. Molemmat maat hävisivät sitä taistelua ja joka kerta britit sekä brittien liittolaiset nöyryyttivät heidät. Ranska ja Saksa yrittävät nyt yhdessä dominoida Euroopassa – EU:n lipun alla – jotta näin historian painolasti poistuisi harteiltaan. Mikäli Euroopasta tulisi yksi kansallisvaltio, niin silloin saksalaisesta tulisi eurooppalainen ja ranskalainen voisi, kahden vuosisadan nöyryytyksen jälkeen, taas kohdata brittiläisiä samalla tasolla. Nämä ovat Saksan ja Ranskan eliitiin syvimmät tunteet. Euroopan Unioni onkin – oman perustuslain eli Lissabonin sopimuksen mukaisesti – yhä tiivimpi unioni. Sen täytyy tulla ja se tuleekin yhteen. Saadaanko sillä ratkaistuiksi ongelmat vai onko se edes loogista saatikka viisasta, se ei tunnu tässä olevan tärkeätä.

Kerta toisensa jälkeen Yhdistynyt Kuningaskunta muistuttaa mannereuroopan maita omista möhläyksistään, niin aiemmista kuin nykyisistä. Britannian jokavuotiset muistotilaisuudet ensimmäisestä ja toisesta maailmansodasta ovat aina valtavia tapahtumia. Pitkin vuotta kuulee yhä uudestaan Winston Churchillin (1874-1965) radiopuheet vuoden 1940 touko- ja kesäkuusta, joissa lauseet kuten ”We will never surrender” (emme ikinä antaudu). Näin britit pitävät sodan muistoa yllä, koska siitä he saavat ylpeytensä. He eivät antautuneet eivätkä antaudu nytkään. Muut maat näin kyllä tekevät heidän silmissään. Viime vuosina Britannia on jatkuvasti ilmaissut, ettei Saksan ja Ranskan yhteistyö EU:ssa tuota hyviä tuloksia. Britit tarkoittavat silloin eurokriisiä, maahanmuuttokriisiä, monien EU-maiden heikkoja taloustuloksia sekä (kaiken seurauksena ja vastareaktiona) sen tosiasiaa, että monissa mannereuroopan maissa nousee puolueita, joiden juuret ovat natsismissa ja fasismissa. Britit ovat toistuvasti tästä maininneet.

Yhdistynyt Kuningaskunta ei kuulu euroalueeseen eikä myöskään ole Schengen-alueen jäsen; sen kasvu vuoden 2007 talouskriisin jälkeen on ollut 19 % ja selvästi parempaa kuin euroalueen kasvu vastaavalla jaksolla (13%). Britannian työttömyysluku on 4% kun euroalueen luku on keskimäärin 8,4%. Brexitin aiheuttamasta epävarmuudesta huolimatta Britannian talous kasvoi vuoden 2018 loppukvartaalissa nopeammin (1,3%) kuin Ranskan (0,9%) ja Saksan (0,6%). Maa huokuttelee myös maailman parhaat työntekijät ja on valtavan suosittu niin ranskalaisten, italialaisten kuin puolalaisten työntekijöiden keskuudessa, jotka saavat sellaisia työpaikkoja joita ei ole heidän kotimaassaan. Britannialla on maailman parhaat yliopistot eikä anna vaalijärjestelmänsä ja laajasti levinneiden liberaaliajatusten avulla minkälaista mahdollisuutta natseille. Näin Britannia näyttää niin sanan kuin teon voimalla miten homma voidaan tehdä ja miten kansallisvaltio voi olla menestys, niin silloin kuin nyt. Ja juuri sé tekee kipeää, ennen kaikkea Saksan ja Ranskan eliitille. Vielä pahempaa, mikäli Yhdistynyt Kuningaskunta osoittautuisi vieläkin menestyvämmäksi kuin mitä oli EU:n sisällä (vaikka se jo nyt yhdellä jallla seisoo sen ulkopuolella), niin silloin muidenkin maiden houkutus karata saksalaisranskalaisesta EU:sta kasvaisi entisestään. Silloin Saksan ja Ranskan yhteisprojekti, jonka tarkoituksena on dominoida Eurooppaa, päästä eroon häpeällisestä historiasta ja tulla vihdoin (taas) maailmanmahdiksi, joutuu uhanalaiseksi. Ja silloin taas kerran britit ovat ne, jotka heittivät hiekkaa rattaisiin, aivan kuten aikoinaan nöyryyttivät Napoleonia, Wilhelm II:a sekä Hitleria.

Siksi EU:n ranskalainen brexitneuvottelija Michel Barnier painottikin, että Yhdistyneen Kuningaskunnan pitää taloudellisesti kärsiä siitä, että jää EU:n ulkopuolella. Brittien pitää joutua sellaiseen neuvottelutilanteeseen, jossa heidät murretaan ja jossa he joutuvat toteamaan etteivät enää pärjää kansallisvaltiona. Saksan ja Ranskan eliitit haluavat, että britit kokisivat saman kohtalon, minkä he itse ja muut mannereuroopan maat ovat joutuneet kokemaan: kansallisvaltion epäonnistuminen. Jotta britit eivät ikinä enää katsoisi menneisyyteen vaan näkisivät yhtenäisen Euroopan ainoana pelastuskeinonaan. Vasta silloin annettaisiin briteille toisen maailmansodan voittoa anteeksi.

Kuka katkaisee suhteet kenen kanssa? Se on se suuri kysymys. Onnistuuko EU murtamaan Englannin haparoivaa eliittiä ja ohjaamaan maata joko osoittain tai kokonaan takaisin EU-satamaan? Ja onnistuuko EU samalla lopettamaan muidenkin maiden alustavat aikeet ryhtyä toimimaan EU:n ulkopuolella? Pystyvätkö Saksa ja Ranska pelastamaan ”yhä tiivimmän unioninsa”? Ja haudataanko näin tuo epämukava lähihistoria, niin heidän omansa kuin muidenkin mannereuroopan maiden?

Vai meneekö toisinpäin? Että Yhdistynyt Kuningaskunta lähtee kokonaan EU:sta. Ja että kyseinen maa – mikäli onnistuu – muille EU-maille näyttää, että elämä EU:n ulkopuolella on mahdollisesti ihan huokutteleva. Se olisi todennäköisesti ”yhä tiivimmän unionin” loppu. Ymmärrettävistä syistä pelko tästä on Saksassa ja Ranskassa varsin suuri, koska siinä tapauksessa he eivät myöskään pysty Britannialle antamaan anteeksi sodan voittoa. Ehkä syvimmillän juuri sen he haluaisivat sanoa: annan anteeksi. Koska ainoastaan hänellä, joka näin voi sanoa, on todellista valtaa. Valta, jota Saksa ja Ranska ovat jo niin kauan etsimässä..

Kirjoittaja: Jelte Wiersma

Julkaistu: Elsevier-viikkolehti 30.3.2019

Luvallinen käännös: blogisti

Elsevier-lehden alkuperäinen linkki, jossa näkyy maksumuurista huolimatta varsin kiinnostava kommenttiketju (66 reaktiota). Näin ajatellaan Hollannissa, EU-perustajamaassa: 

https://www.elsevierweekblad.nl/buitenland/achtergrond/2019/03/de-eu-landen-zullen-de-britten-de-oorlog-nooit-vergeven-168513w/

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

11Suosittele

11 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (52 kommenttia)

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Tunteita ja politiikkaa voisi laittaa otsikoksi. Tunteet ovat tosiaan niin syvällä ihmisissä, että totuus hämärtyy jatkuvasti.

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman

Britannia on kaikkea muuta kuin "kansallisvaltio," se on jäänne vanhasta imperiumista, joka kattoi alueita kaikkialla maailmassa. Tuosta vallasta on vielä rippeitä jäljellä. Esimerkiksi EU-eron yhteydessä, jos se etenee, tullaan vielä riitelemään Englannin kuninkaitten valloituksista Irlannissa ja Skotlannissa, miksei Walesissakin.

Siirtomaihin perustuneen imperiumin menettämistä on vaikea hyväksyä kansan kollektiivisessa muistissa. Sama koskee Hollantia, josta tuo artikkeli on peräisin. Osana EU:ta nuo entiset suurvallat eivät ikään kuin pääse toteuttamaan itseään.

Britannialla - eikä varsinkaan Hollannilla -ei ole paluuta kukoistaviksi "kansallisvaltioiksi." Niillä ei ole siihen enää sotilaallista mahtia eikä parasta laivastoa. Nuori polvi on noissä maissa kehittänyt eurooppalaisen identiteetin, joka saa nuo maat luultavasti pysymään yhteisessä markkina-alueessa saksalaisten ja ranskalaisten kanssa. Se on kaikkien etu.

Jussi Jäntti

Nimenomaan näin. Brexitin onkin ennakoitu johtavan UK:n hajoamiseen. UK ei ole kansallisvaltio.

Toinen kyseenalainen asia on UK:n taloudellinen menestys "kansallisvaltiona". Brittien asema on ollut ja on edelleen poikkeuksellinen suhteessa mantereen valtiohin,koska Lontoo on historiallisista syistä johtuen ollut yksi maailman merkittävimmistä rahoituskeskuksista. Tämäkin on muuttumassa brexitin myötä. Ilman Lontoon tarjoamaa ylimääräistä vetoapua UK:n talous tulee olemaan merkittävästi heikompi. Monessa suhteessahan Lontoo täyttää nykyisellän veroparatiisin tunnusmerkit ja EU:n ulkopuolella saattaa odottaa joutuminen erilaisille mustille listoille.

Britannian yliopistojen ylivoimaisuuskin on vähän perspektiivikysymys. Ainakin minulle on selvää saksankielisen Keski-Euroopan sivistyksen suuri nousu jo vuosisatoja sitten. Ei ole sattumaa, että Einstein tuli saksankieliseltä alueelta. Maailmansotien jälkeistä aikaa tieteessä on kuitenkin hallinnut anglo-amerikkalainen suuntaus mm. aiemman vahvan saksankielisen alueen sijaan. Mutta nykyinenkään tilanne ei tule olemaan ikuinen. Muutokset ovat jo näkyvissä maailmalla.

Käyttäjän mhatakka kuva
Markku Hatakka

Minä luulin aluksi että sinä Ilmari olet kirjoittanut tämän analyysin :)
Olipa hyvä analyysi, fiksu ja älykäs.

Jos olisit itse kirjoittanut tämän ja ollut eduskuntaehdokkaana Helsingissä, olisin äänestänyt Sinua!
Mutta joka tapauksessa kiitos käännöksestä.

Käyttäjän LeoMirala kuva
Leo Mirala

Jo otsikko on outo ja provokatorinen. Eipä ole tullut mieleen että Britannia olisi sodan voittajavaltio muuta kuin nimellisesti.

Sekä ensimmäisen että toisen maailmansodan historiahan on täynnä brittien möhläyksiä ja tappioita. Britit ovat pettäneet häpeällisesti ystäviään kuten Puolan.

Toisen maailmansodan voitti NL ja USA. Ranska ja Britannia olivat heikkoja siipiveikkoja.

Kiinasta katsottuna Eurooppa on pieni niemi Aasian lansiosassa. Niemellä on puolisensataa pientä kylää. EU:sta saattaa tulla taoudelliseti merkittävä mutta Britannia on pieni kylä joka Kiinassa mustetaan parhaiten huumekauppiaana.

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila

Kiina yrittää luoda Shanghain Pudongin alueelle brittiläisen Hongkongin ja Lontoon Cityn mallien mukaisesti finanssikeskusta. Lukuisat brittiläiset asiantuntijat työskentelevät Pudongissa. Suomalaisia siellä ei ole.

Se niistä huumekauppiaista.

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila

Minulla on aivan samoja ajatuksia kuin kirjoittajalla.

Britit voittivat Waterloon, ja Ensimmäisen ja Toisen maailmansodan, joissa sekä Ranska ensin ja Saksa myöhemmin nöyryytettiin täysin. Britit olivat kylmän sodan aikana ainoa eurooppalainen turva, koska Ranska pelasi täysin omaa peliään. Saksan nykyinen armeija on vitsi, Ranska ei ole edelleenkään luotettava kumppani kun taas briteillä on kiistämättä Euroopan vahvimmat puolustusvoimat.

Kyllä brittien EU:n taholta tapahtuvan nöyryytysyrityksen takana on paljon menneisyyttä.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Ei vieläkään täysin kolahtanut minulle tuo sanoma.

Kun keskenään on lukuisa joukko erilaisia kansakuntia, jotka vuosisatojen saatossa ovat milloin sotineet ketäkin vastaan yhdessä ja erikseen sekä muodostaneet alati muuttuvia alliansseja y.m., niin on selvää, että niistä minkä tahansa kansakunnan yhtäkkinen siirtyminen kulkemaan omalla tiellään tulee aiheuttamaan muiden keskuudessa historiaan pohjautuvia tunnereaktioita ja myös uusia alliansseja, kun keskuudessa on yhteisesti mielletty "luopio".

Mutta Britannian suhde kaikkiin muihin kansakuntiin Euroopassa ei suinkaan ole sen poikkeavampi kuin juuri minkään muunkaan kansakunnan suhde kaikkiin muihin. Jos Saksa alkaisi pullistella tavalla tai toisella, esimerkiksi kansanäänestyksellä päättäisi erota EU:sta, niin muiden maiden reaktio tilanteeseen olisi aivan erisuuruisissa sfääreissä kuin Britannian kohdalla. Ja tässä jos missä voitaisiin reaktioiden kasvualusta juontaa nimenomaan niin viimekertaiseen kuin moniin muihinkin satojen vuosien saatossa käytyihin sotiin. Silloin se ei vaatisi edes tämän artikkelin kaltaista selittelyä, vaan se olisi itsestäänselvää.

Jos Ranska alkaisi erkaantua muiden pitäessä yhtä toistensa kanssa, alettaisiin puhua Napoleonista ja Ranskan suuresta vallankumouksesta.

Edellä esittämilläni spekulaatioilla tarkoitukseni on havainnollistaa sitä, että KUN jotain tapahtuu, NIIN sitten aletaan nyt esitetyllä tavalla tehdä syväluotaavia psykososiologisia analyyseja reaktioiden selittämiseksi. JOS mitään ei olisi tapahtunut, niin mitään kiven sirua ei havaittaisi lainkaan olevan kengässä hiertämässä.

Kaikesta historiasta huolimatta Britannian suhde muihin eurooppalaisiin maihin on mutkattomampi ja vähemmän traumaattinen kuin esimerkiksi Saksan tai Venäjän. Tällaisessa metaforassa asettaisin sen samaan kategoriaan Ranskan, Espanjan ja Italian kanssa mitä tulee historiasta juontuviin mahdollisiin akilleen kantapäihin muihin maihin nähden.

Käyttäjän ilmari kuva
Ilmari Schepel

Jelte Wiersman näkökulma on sen verran virkistävää ja kiinnostavaa, että kirjoitus ilman muuta ansaitsee paikkansa täällä Suomessakin. Sain eilen käännösluvan, joten olkaapa hyvät. Siinäpä todellista keskustelun pohjaa; alustus on sen verran hyvä.

Itse kuuluun siihen valtavaan laumaan, joka yhä enemmän ihmettelee brexitin ja Theresa Mayn touhuja, mutta tuon artikkelin jälkeen ymmärsin heitäkin hieman paremmin.

Sitä paitsi: tuo yhteistyöakseli Saksa-Ranska on tähän asti tuottanut todella onnetonta satoa. Itse olen täydellisesti kyllästynyt Ranskan kukkoiluun sekä huonoon talouden hoitoon, josta toiset saavat maksaa.

Kannatan ehdottomasti hallitusten välistä Euroopan Unionia, mutten missään tapauksessa Ranskan havittelemaa "tranferunionia". Kertakaikkinen kauhistus.

(nyt oikeisiin hommiin; pari aamutuntia kului tähän joutavaan käännöstyöhön..)

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

Brittien brexitsekoilu johtuu pitälti siitäkin, että edes ministerit eivät ole olleet kärryillä mm. backstopista, tulliunionista, kovan brexitin äkkipysäyksestä jne.

Even ministers don’t understand Brexit

https://www.spectator.co.uk/2018/10/even-ministers...

Brexit turmoil: five ways British MPs misunderstand the European Union

https://theconversation.com/brexit-turmoil-five-wa...

Käyttäjän 1 kuva
Freddy Van Vonterghem

Britit, Preussin ja Venäjän avulla voittivat Waterloossa, sitten lohkaistiin Ranskasta nykyinen Belgia, joka liitettiin nykyisen Luxembourgin kanssa Hollantiin.
Ei se oikein toiminut, vajaa 20v myöhemmin leivottiin nykyinen Belgia, kompromissi joka sopi silloisille voittajavaltioille.
Hallitsijaksi voittajavaltiot hyväksyvät Leopold 1

https://fi.wikipedia.org/wiki/Leopold_I_(Belgia)#Sotilasura

Syntynyt Preussissa, Britannian kansalainen ja toimi kenraalina tsaarin venäjän eli siis myös suomen silloisessa armeijassa.

Nykyisestä Belgiasta on yritetty leipoa kansallisvaltio laihoin tuloksiin, ensin yritettiin ranskalaistaa koko maa, tästä luovuttiin 1900 luvun alulla, pitkän väännön jälkeen sovittiin kielirajasta ja sen jälkeen on yritetty monikulttuuri, sen seurauksena nykyisin Turkin ja Marokon jalkapallofanit ottavat yhteen Antwerpenin kadulla.

Käyttäjän jockerantanen kuva
Jocke Rantanen

Nähdäkseni Ranska on ajautunut tilanteeseen jossa se, liittoutumalla Saksan kanssa, luulee pääsevänsä Euroopan todellisen vallan kahvaan. Samaan aikaan kun Ranskan talous on kuralla.
God save the Queen on Englannin kansallistunteen selkeä osoitus. Ruotsissa on, edelleen, Du gamla du fria. Meillä oli Maamme mutta se kai on jo suunnilleen kielletty koska on kansallisuutta korostava.

Britit ovat ainoita Länsi-eurooppalaisia jotka voittivat Hitlerin Saksan. Sitä ei käy kiistäminen.
Hehän löivät Rommelin Pohjois-Afrikassa samaan aikaan kun puolustivat maataan massiivisia ilmahyökkäyksiä vastaan.

Käyttäjän jockerantanen kuva
Jocke Rantanen

Kuinka Saksa eroaa itsestään?

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Itsenäistyihän Venäjäkin Neuvostoliitosta.

Käyttäjän ilmari kuva
Ilmari Schepel Vastaus kommenttiin #15

Vaikka nyt näyttääkin siltä, että jonkinlainen "korjausliike" olisi menossa...

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund Vastaus kommenttiin #15

Hintaa sillekin tuli, joskin hitaasti niin Venäjä kuitenkin maksoi Neuvostoliiton velat.

Käyttäjän jockerantanen kuva
Jocke Rantanen Vastaus kommenttiin #17

Joko se on palauttanut Karjalan, Petsamon, Kuusamon alueen, Suomenlahden saaret?
Koko se on maksanut takaisin saamansa "sotakorvaukset"?
Paljon on vielä jäljellä.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund Vastaus kommenttiin #18

Mikäli uskomme uutisiin, ja miksi emme uskoisi, niin ei ole.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #18

Suomi ei ole esittänyt vaatimusta. Ei kai kukaan korvauksia oma-alotteisesti suorita. Tuo vaatimus olisi pitänyt esittää Jeltsinille heti Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund Vastaus kommenttiin #31

Samaa mieltä, mutta sen sijaan Manun aikana solmittiin lähialueyhteistyösopimus ja alettiin lahjoittaa valtion budjetista rajan taakse mm. Karjalan tasavaltaan rahaa.

https://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/199...

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Saksa ei ole aiemmin onnistunut valloittamaan Eurooppaa, nyt on voitto lähellä eikä ensimmäistäkään laukausta.

Käyttäjän ilmari kuva
Ilmari Schepel

Kiinnostavana osoituksena siitä, miten paljon menneisyys ja sodat vieläkin vaikuttavat käytännön tasolla:

Kirjoitin viime marraskuussa siitä, miten tylysti Ranskan valtionvarainministeri Bruno Le Maire kutsui hollantilaiskolleegansa Wopke Hoekstran palaveriin Pohjois-Euroopan maiden hansakerhosta.

Bruno Le Maire haukkui Wopke Hoekstraa siitä, että EU:n sisäiset kerhot heikentävät Unionia sisältäpäin. Kun Le Maire:ltä tivattiin, kyseisen palaverin jälkeen: "eikö Ranskan ja Saksan "ystävyys" ja jatkuvat yhteydenpidot todistavat myös kahden maan suljetun klubin olemassaolosta?", ministeri suuttui kysymyksestä ja sanoi: "Sehän on aivan eri asia. Kyse ei ole klubista. Tämä on eurooppalaisen ambition perusta: rauha Ranskan ja Saksan välillä. Sehän on koko Euroopan Unionin lähtökohta"...

Puhdasta megalomaniaa, sanoisin.

http://ilmari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264727-rans...

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Se, joka ei näe Saksa-Ranska akselin yhteyttä ja tavoitteita on sokea tai ymmärtämätön.

Itseäni ärsyttää valtavalla suosiolla valittu Ranskan presidentti Macron. Herra ei ole itse asiassa omassa maassaan saanut aikaan muuta, kun valtavat keltaliivien protestit kaupunkien kaduilla. Mies on osoittautunut täydeksi pellehermanniksi omissa ansioissaan valtakaudellaan, mutta se ei estä tätä visioimaan EU:n loistavasta tulevaisuudesta tai puuttumasta muiden itsenäisten valtioiden tapahtumiin.

Vuosikymmenen aikana Ranskan julkinen velka on kasvanut yli 1.000 miljardia euroa eli yli biljoonan, mutta silti maassa ei ole tehty pienimpiäkään rakenteellisia uudistuksia. Kuitenkin Ranska on ollut vaatimassa näkyvästi ja äänekkäästi uudistusten tekemistä muissa talousongelmiin joutuneissa maissa yhdessä kumppanin Saksan kera.

Käyttäjän ilmari kuva
Ilmari Schepel

Tämä käännösblogi lienee tarpeen oheislukemistoksi viimeistään silloin, kun pidetään täällä Suomessakin EU-vaalit (23-26.5). Harva ymmärtää minne oikeasti ollaan menossa ja välillä tuntuu siltä, että suomalaismepit ehkä jopa vähiten (tai sitten he ovat suuntaviivoista visusti hiljaa). Minulle hollantilaismedia on aivan armoton tietolähde verrattuna täkäläiseen ja median eroavaisuus harmittaa kanssasuomalaisten puolesta (vielä kerran: luen siis sikäläistä valtamediaa ja Elsevier vastaa hyvinkin Suomen Kuvalehteä; ainoana erona, että ekamainitussa todella puhutaan kovempaa asiaa eli "hard talk"ia ja lukijoille anneta mahdollisuus kommentoida netissä aiheesta kuin aiheesta). Hollantilaisille tuo EU on vissi jo "so last season"ia.

Kaino toivomus: menkää äänestämään myös toukokuun loppupuolella (sen jälkeen kun olette vihdoinkin saanut hieman selkoa).

Käyttäjän jockerantanen kuva
Jocke Rantanen

Juuri näin kertoo myös veljeni hollantilaismediasta. Se ei ilmeisestikään ole suostunut suukapulaan?

Käyttäjän ilmari kuva
Ilmari Schepel

Sen verran sanon entisistä maamiehistäni ja -naisistani; hollantilainen on pohjalainen potenssi kahteen: kovia yrittäjiä, jotka puhuvat suoraan ja asiaa, silloin harvoin kun on tarvis.

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila

Luen Tanskan ja Sveitsin lehtiä ja tilaan digitaalisena SCMP:a ja the Straits Timesia. Katson mielelläni uutisia Singaporen Channel News Asialta.

Suomalaiset lehdet kirjoittavat asioista suorastaan omituisesti. Vaikka minulla on VPN, en juurikaan katso Suomen TV:n uutisia, ne ovat asenteelliset, pääpolitrukkina joku Rönkkö.

Käyttäjän ilmari kuva
Ilmari Schepel

Otetaan nyt vaikkapa tuore esimerkki (josta en lukenut sanaakaan suomalaismediassa). Brysselissä viime 19.maaliskuuta tehtiin päätös, että jokainen EU-maa maksaa tästä lähtien, omasta budjetistaan, kuuden kuukauden työttömyyskorvauksen EU-maiden kausi- tai vakiotyöntekijälle sen jälkeen kun tämän työsuhde kohdemaassa loppuu. Hollannissa on hyvin paljon kausityöntekijöitä sadonkorjuun aikana. Aiemmin työttömyyskorvausmaksun jakso oli 3 kuukautta.

Käytännössä tiedetään, että esimerkiksi Hollannin työttömyyskorvaus on sen verran hyvä, ettei puolalainen työntekijä kotimaassaan edes harkitsekaan työpaikan etsimistä. Kun 6 kuukautta on kulunut, tullaan taas Länsi-Eurooppaan ja "ladataan/päivitetään saantioikeudet". Tämäkin meni Brysselissä läpi Ranskan voimakkaan painostuksen avulla. Onko Suomi edes tietoinen siitä, että kaikki Meijer-telakan ja Olkiluoto-virityksen ulkomaalaiset työntekijät saavat vaatia suomalaista puolen vuoden työttömyyskorvausta? Vika voi olla minussa, mutta en ole nähnyt minkälaista uutisointia tästä. Hollannin lisälasku on joka tapauksessa tuntuva ja siellä se kismittää valtavasti, etenkin kun liian hyvin on tiedossa miten paljon sitä käytetään väärin (muutama kuukautta töissä Hollannissa ja loppuvuotta oloneuvoksen olot Puolassa, Bulgariassa jne).

Tässä Hollannin Ylen eli NOS:n uutisointi otsikolla "Nederland baalt van verlenging europese export-WW" (Eurooppalainen export-työttömyyskorvauksen pidennys oksettaa Hollantia)

https://nos.nl/nieuwsuur/artikel/2276818-nederland...

Käyttäjän jockerantanen kuva
Jocke Rantanen

Ei ole näkynyt suomalaisessa mediassa minunkaan silmissäni.
Koskeekohan tuo myös suomalaista joka lähtee vaikkapa Espanjaan puoleksi vuodeksi "työtä hakemaan"?

Käyttäjän ilmari kuva
Ilmari Schepel

Kyllä, sen jälkeen kun työtä on saatu ja tehty vähintään yksi kuukausi (ja henkilön työhistoria lasketaan kaikista EU-maista kumulatiivisesti)...aika hieno homma: 1 kk työtä ja 6 kk vapaata.

Menkää, puolalaisten tavoin, vaikkapa syksyllä poimimaan omenoita Hollannissa (siellä on älyttömän paljon omenaviljelmiä). Sen jälkeen voitte Suomessa koko talven opiskella ilman opintolainaa tai murto-osalla siitä..

Suora lainaus yllämainitusta uutislinkistä:

Tot nu toe was het zo geregeld dat arbeidsmigranten al na een dag (plus de duur van hun arbeidsverleden) aanspraak konden maken op de WW-uitkering. De termijn is nu dus verlengd naar een maand. Maar voor Nederland is die ene maand verre van voldoende.

Tähän asti oli niin, että työperäinen maahanmuuttaja sai jo yhden päivän jälkeen (plus siihen lisättynä hänen aiempaa työhistoriaansa) oikeutta työttömyyskorvaukseen. Tämä jakso on nyt pidennetty kuukauteen. Mutta Hollannille tuo yksi kuukausi on kaukana riittävyydestä (käännös päättyy).

Hollannille kyse on miljooneista ja miljooneista, mutta mitäpäs siitä. Kuten jo kuulimme vaalikeskustelun yhteydessä: 1-3 miljardia sinne tai tänne, so what.

Jussi Säntti

Onko EU-parlamentin päätös? Mitenkähän suomalaiset äänestivät?

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

[”Meillä kansallisvaltio toimi hyvin”, sanoi Englannin entinen Berliinin suurlähettiläs Paul Lever (74v) Elsevier-viikkolehden haastattelussa.] En tiedä, huomasiko kirjoittaja itse puhuvansa "Englannin" suurlähettiläästä.

No, yhtenäinen Irlanti ja itsenäinen Skotlanti ovat ne kauhukuvat, jotka saavat lopulta englantilaistenkin enemmistön luopumaan brexitistä, uskoakseni vielä vuoden 2019 kuluessa. Olen samaa mieltä kuin NYTimesin Roger Cohen:

https://www.nytimes.com/2019/04/11/opinion/brexit-...

Viimeiset kolme vuotta saattavat silti tuottaa lähiaikoina itsenäisen Skotlannin, koska englantilaisiin ei enää voi luottaa.

Käyttäjän ilmari kuva
Ilmari Schepel

Kirjoittaja kirjoitti sanantarkasti näin: "zei de Britse oud-ambassadeur in Berlijn Paul Lever". Sanantarkasti käännöksen pitää siis olla: "sanoi brittiläinen entinen suurlähettiläs Berliinissä Paul Lever".

Rapatessa roiskuu ja tekevälle sattu (mutta, kun otetaan huomioon skottilaisten laajaa vastarintaa, niin ehkä käännökseni meni sittenkin oikein?).

Käyttäjän hexu980 kuva
Heikki Aukee

EU-identiteetti monessa maassa väestön piirissä koetaan jo niin vahvaksi, että kansallisvaltiovouhottajia nousee pintaan kuin sieniä sateella änkyröimään ja vastustamaan muutosta. Eikö tuo ole muiden mielestä vääjäämätön seuraus?

Jokaisessa maassa änkyrät edistävät paluuta menneisyyteen, eikä tarjoa muutosta uuteen. Britannian kohdalla näen brexitin brittien sisäisenä pahana olona ja oireiluna samaan teemaan liittyen, enkä sitten vähimmässäkään määrin saksalaisten ja ranskalaisten katkeruutena ketään kohtaan.

Käyttäjän ilmari kuva
Ilmari Schepel

Minä näen vuorostani huomattavasti enemmän ranskalaisten sisäistä pahaa oloa ja oireilua (ja niin näkevät vissi keltaliivitkin).

Käyttäjän hexu980 kuva
Heikki Aukee

Artikkelisi on huuhaata. Ranskalaisten tai saksalaisten vitutus ei synnyttänyt brexitiä. Brexit on brittien oma hengentuote.

Ja mitenköhän Ranskan keltaliivit brexitiin liittyy? Ei mitenkään, mutta sopii sotkea asiaan, millä yrität todistaa 'jotain', minkä perusteella ajat pääagendaa, eli EU:n alas ajamista.

Käyttäjän jockerantanen kuva
Jocke Rantanen Vastaus kommenttiin #35

Jos pitäisi ottaa kantaa tässä niin kyllä kai on niin että hollantilainen kirjoittaja on se joka asiasta jotain tietää jos vertaa suomalaiseen nuoreen mieheen.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela Vastaus kommenttiin #36

Brittien, saksalaisten ja ranskalaisten sisäisistä oireiluista? Millä ihmeen perusteella? No, sanoitkin "jos pitäisi ottaa kantaa". Tulevaisuudessa kannattaisi ehkä keskittyä ottamaan kantaa asioihin, joista on jotain asiallista sanottavaa.

Ilmari ja Heikki tietävät monenlaisesta kaikenlaista, sinuun en nyt "ota kantaa".

Käyttäjän ilmari kuva
Ilmari Schepel Vastaus kommenttiin #35

Heikin orastava arvovalta hieman kärsii siitä, kun hän leimasi artikkelin eilen jo huuhaaksi, lukematta, pelkästään otsikon perusteella (Jari-Pekan blogin kommenttiketjussa).. Minulla ei ole agendaa, mutta seuraan tiivisti hollantilaisten alati kasvavaa tuskaa yhä tiivimmän unionin puristuksessa. Hollanti on sentään EU:n alkuperäisiä perustajamaita. Kannattaa EU:n tulevaa kehitystä (= transferunioni) ottaa hieman vakavammin.

Artikkelin kautta ainakin itse ymmärrän brittiläisiä nyt edes hieman paremmin. Aiemmin ihmettelin heidän brexitkaaosta, kuten moni muukin ihmettelee. Ranskalaisten suhteen olen varsin kriittinen ja niin sopisi muidenkin suomalaisten olevan...meillä on melkoinen lehmä ojassa ja maksumiehistä on ainainen pula, etenkin EU:n sisällä. Minun sankarini on tällä hetkellä hansaryhmän Wopke Hoekstra ja toivoisin vastaavan fiksua poliitikkoa Suomeenkin. Herra google kertonee hänestä lisää, mikäli kiinnostaa.

P.S. kuten jo monesti aiemmin ilmoitin, minä en halua EU:n alasajoa mutten myöskään Ranskan ajamaa ylösajoa; minulle riittää mainiosti hallitusten välinen EU! Ja Strasbourgin tuplaparlamentin ovet kiinni. HETI!

Käyttäjän PekkaNrnen kuva
Pekka Näränen

En ymmärrä tätä puhetta siitä, että briteille haluttaisiin jotenkin "kostaa". Jos britit haluavat erota EU:sta, niin ok. Mutta miksi heidän pitäisi saada suhteessa EU:hun enemmän etuja kuin vaikkapa, aloitetaan A:sta, Argentiina?

Aikanaan Iso-Britannia voi sitten alkaa neuvotella EU:n kanssa mahdollisesta vapaakauppasopimuksesta, kuten monet muut EU:n ulkopuoliset maat.

Käyttäjän ilmari kuva
Ilmari Schepel

Alkuperäisen artikkelin kirjoittajan mukaan ranskalainen pääneuvottelija Michel Barnier on kostaaja, ihan hänen omien julkilausumiensa perusteella.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Tämä antaa kyllä uutta painoa huuhaa-argumentille. Nimenomaan omien julkilausumiensa perusteella (nehän on helppo googlata ja monet näkyvät YouTubessakin) Michel Barnier on europolitiikan rauhallisimpia, viileimpiä, asiallisimpia neuvottelijoita. Hän ei koskaan astu senttiäkään saamansa tehtävän rajojen yli.

Käyttäjän ilmari kuva
Ilmari Schepel Vastaus kommenttiin #41

Asia on siis yksinkertaisen selvää: hollantilainen Jelte Wiersma, siellä jossakin Brysselissä, on väärässä ja Jari-Pekka ajan tasalla: fact-checked and thoroughly proved to be huuhaa..

Silti, tämä Hollannin Suomen Kuvalehden toimittaja kirjoittaa näin: (lainaus alkaa) "Het Verenigd Koninkrijk moet buiten de EU dan ook slechter af zijn", benadrukt de Franse EU-onderhandelaar Michel Barnier (suora lainaus päättyy).

Google-translator on hieno apuväline, mutta sen verran autan, että sana "benadrukt" tarkoittaa "painottaa". Kauniita unia, tuleville maksumiehille ja -naisille. Yhteiset velat ovat tulevaisuutemme..

terveisin,
Järkevän, tasapuolisen ja oikeudenmukaisen EU:n ehdoton kannattaja (hallitusten välinen, nääs).

Käyttäjän hexu980 kuva
Heikki Aukee Vastaus kommenttiin #44

Sinun agendasi on ihmisten luottamuksen heikentäminen Europaan unionin demokratiaan, Ranskaan ja Saksaan. Ikään kuin kaksi maata demokratiassa asiat päättäisivät.

Nykyisin pitäisi alkaa varoittelemaan ihmisiä uskomasta puolikkaita lauseita irti kontekstistaan, millä jakaja todistelee 'jotain' ulos kirjoittamatonta.

Barnierilla ei voi olla ranskalaista, saksalaista tai mitään muutakaan linjaa Britannian suhteen. Jokaisen jäsenmaan on hyväksyttävä neuvoteltu sopimus ja poikkeamat eroamisprosessin etenemisestä ihan itse erikseen. Myös Britannian. EU-maat eivät voi ilman Britannian hyväksymistä muuttaa eroamisprosessin aikarajoja.

Se minkä Barnier toteaa on hyvin yksinkertainen asia. Briteille ei voida tarjota parempia etuja ja erivapauksia velvoitteista, kuin EU-maille itsellä on. Lähtö on lähtö. Ei ole pakko lähteä, eikä jäädä.

Käyttäjän ilmari kuva
Ilmari Schepel Vastaus kommenttiin #45

Heikki: "Sinun agendasi on ihmisten luottamuksen heikentäminen Europaan unionin demokratiaan, Ranskaan ja Saksaan. Ikään kuin kaksi maata demokratiassa asiat päättäisivät".

Vielä kerran: minulla ei ole omaa agendaa enkä halua EU:n alasajoa. Joko meni perille? Siitä huolimatta Saksa-Ranska-voima-akseli on puhdas fakta, johon ainakin hollantilaiset ovat perin juuriin kyllästyneitä. Suomalaistenkin sietäisi enemmän olla valppaina. Joko teit google-haun Wopke Hoekstrasta?

Lähden ulos keväthommiin kun on mahdottoman upea ilma täälläpäin. Heips.

Käyttäjän hexu980 kuva
Heikki Aukee Vastaus kommenttiin #46

Sinulta ehkä agenda puuttuu, mutta jaat kuitenkin kirjoitusta todistellaksesi muille lukijoille maailman olevan sellainen kuin uskot sen olevan.

Jos jossakin kirjoituksessa kerrotaan monilla hollantilaisilla olevan tuntemuksista, asenteita, epäilyjä ja uskomuksia EU:sta, ranskalaisista ja saksalaisista, ei kirjoitus todista niiden perustuvan tosiasioille.

Sitä en kiistä ettei artikkelisi tulkinta saksalaisten ja ranskalaisten historiamuistin osalta olisi totta, mutta se ei riitä todistamaan muiden väittämien paikkansa pitävyyttä.

Olen knoppaillut artikkelin väittämiä kumoon paikkansa pitämättömänä sitä mukaan kuin niitä esität. Jos sinulla ei ole omaa agendaa, miksi et ole tyytyväinen.

Ei kaikkea tarvitse ottaa todesta mitä maailmassa kirjoitetaan. Suomen kuvalehtikin on täynnä toimittajien mielipiteitä ja tulkintoja milloin mistäkin aiheesta.

Käyttäjän ilmari kuva
Ilmari Schepel Vastaus kommenttiin #47

Sinulle on näköjään ylivoimaisen vaikeata hyväksyä, että hollantilaiset ovat kyllästyneitä EU:n sisällä toimivaan Saksa-Ranska-akseliin, joka määrää tahdin. Ehkä joskus tajuat sen, minkä entiset maamieheni tajuavat jo kauan.

Itse en halua yhä tiivimpää EU:ta enkä takuulla sellaista EU:ta, jossa toiset maat ovat vastuussa toisten maiden veloista. Ranska ajaa sitä mallia (yhteinen valtionvarainministeri, eurobondit, yhteiset velat). Onneksi EU:n sisällä on muodostettu pieni hansaryhmä, joka Wopke Hoekstran johdolla vastustaa tällaista kehitystä. Ehkä olet huomannut, että myös pieni Suomi kuuluu siihen.

Britannialle toivon menestystä, mihin ikinä se aikookin suunnata.

Käyttäjän hexu980 kuva
Heikki Aukee Vastaus kommenttiin #48

Hyvä, että kerroit sinun näkemyksesi asiaan. Kiitos.

Mielestäni maaryhmiä on enemmän. Riippuen tietenkin asiasta. Itä-Euroopalla maahanmuuttoasia on tärkeä teema, ettei vastuuta aleta jakamaan. Hansaliitolla rahakukkaronsa vahtiminen, mitä peesailee Saksa. Välimeren ryhmällä tärkeää yhteisvastuu maahanmuutossa ja alueen maiden talousongelmien selättämisessä. Pohjoismaat ja Baltia kuuluvat Hollannin kanssa sitten tuohon Hansaryhmään. Perinteisesti Saksa-Ranska -akseli on hakenut konsensusta EU:n 'suunnasta'.

Se on normaalia politiikan tekoa EU:n kehikon sisällä. Kv-politiikka on myös politiikkaa. Ei sitä pidä lähteä tulkitsemaan todisteeksi hajoamiskehityksestä, kuten jotkut "hajottajat" yrittävät ideologisesti propagoida.

EU-pöytä on siksi olemassa, että itsenäiset valtiot sopivat yhteisistä käytännöistä miten eteen tuleviin asioihin reagoidaan ja vastataan. Mitä laajempi unioni on, sitä enemmän on tarvetta sille EU-pöydälle, missä asioista sovitaan. Ratkaisu ei ole EU:n purkaminen, vaan ratkaisujen keksiminen ja kehittäminen. Syy on se, ettei englantilaisia lukuun ottamatta kukaan halua luopua olemassa olevista EU:n eduista. Nyt he huomaavat etteivät itsekään oikeastaan halua luopua eduista.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela Vastaus kommenttiin #50

Tässä hiukan realistisempi tulkinta siitä, mitä kaikkia maaryhmiä EU:ssa on:

https://www.ecfr.eu/page/ECFR281_EU_COHESION_MONIT...

Käyttäjän hexu980 kuva
Heikki Aukee Vastaus kommenttiin #51

Oli aika isolla pensselillä varmasti vedetty minun maaryhmäni. Onko väärä arvio, että mitä kauemmin EU on olemassa, sitä laajemmaksi tuo dokumentti paisuu. Kannatan sitä näkemystä, että asiat määrittävät. Mitä enemmän jostakin tietystä asiakokonaisuudesta EU:ssa päätetään, voidaan havaita syntyvän samanmielisten jäsenmaiden koaliitio asian ympärille.

Onko se oikea ongelma? Mielestäni se olisi huolestuttavaa, jos koaliitioita ei olisi ja syntyisi. Venäjähän on sellainen harmonia.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Britit tulevat pärjäämään EU:ta paremmin jos eivät liity näihin kalliisiin älyttömyyksiin joilla EU maailmanparannuksen nimissä itseään kurittaa. Ilmastohuuhaa ja haittamaahanmuutto on EU:n loppu koska järkevät ihmiset osaavat ajatella itse.

Käyttäjän hexu980 kuva
Heikki Aukee

Sinun vallankumoukseesi ei kukaan lähde mukaan. Järkevät ihmiset ajattelevat itse, eivätkä usko kansankiihottajia.

Jokainen meistä osaa arvioida onko EU ilmaston lämpenemiseen syyllinen.

Siihen Euroopan kansallisvaltiot kyllä syyllistyvät, että kivihiilivoiman käyttö aiheuttaa EU-maissa vuosittain 43 mrd. euron terveydenhoitomenot ja lisäksi 18.000 ihmisen tarpeettoman ennen aikaisen kuoleman.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset