*

Elämä jatkuu

Idän upeat kulkukoirat

Mendelejevskaja-metroaseman alikulkutunneliin saapuivat eräänä talvi-iltana Julia Romanova, 22-vuotias valokuvamalli, sekä hänen rotupuhdas staffordshirebullterrierinsä, jolla oli ikioma, muodikas ja vihreä suojapuku. Musta kulkukoira Maltsik (poika), joka koko ikänsä oli asunut metron lämmössä ja koki paikan omana reviirinään, ihmetteli oudosti pukeutunutta otusta ja aloitti haukunnan. Silmännäkijöiden suureksi järkytykseksi Romanova otti purppuranpunaisesta selkärepustaan keittiöveitsen ja puukotti Maltsikin kuoliaaksi. Romanova pidätettiin ja hänelle määrättiin vuoden psykoterapiaa. Tämä parin vuoden takainen tapahtuma johti, Venäjällä niin tyypilliseen, sympatia-aaltoon sekä kansalaiskeräyksen jälkeen pronssiseen Maltsik-patsaaseen, joka nyt komeilee Mendelejevskajan metroaseman sisäänkäynnin edessä:

Памятник Мальчику (muistopatsas Maltsikille)
- osoittakaamme humaania suhtautumista kodittomia koiria kohtaan -

Myös minulle eräs Venäjän ja muiden itä-eurooppalaisten maiden viehätys on aina ollut nuo kulkukoirat ja niin näyttää olevan monille muille. Ihailemani valokuvaaja Pentti Sammallahti on jo kauan kuvannut idän kulkukoiria. Tässä Pentin mahtava otos (Solovetsk, 1992) nettilinkkinä:

Näyttää siltä, että Venäjällä kansa pitää näistä kulkukoirista. Ainut poikkeus sääntöön ovat nuo romanovantapaiset rotukoirien omistajat, jotka vissi muutenkin kokevat olevansa "parempaa" väkeä. Pelkästään Moskovassa asuu noin 35 000 kulkukoiraa ja (yllätys) ne ovat kaupungin suojelussa. Muotimallille annettu rangaistus oli selkeä merkki siitä, että näitä koiria suojellaan. Vuonna 2002 pääkaupungin kulkukoirien tappaminen tuli kielletyksi ja samana vuonna tehtiin hoitosuunnitelma, jossa koirien sterilointi aloitettiin ja rakennettiin suojapaikkoja. Moskova sijoittaa vuosittain paljon rahaa tähän toimintaan. Kanta säätelee pitkälti itseään, vaikka steriloinnista huolimatta uusia kulkukoiria tulee koko ajan, kotikoirien pentujen kautta. Myös ison kaupungin tarjoama ravintomäärä on jollain tavalla vakio ja ylijäämä kuolee nälkään tai tauteihin.

Kirjailija ja kulkukoirafani Andrei Neuronovin mukaan Moskovan metrossa asuu noin 500 kulkukoiraa, joista reilut 20 yksilöä ovat oppineet matkustamaan maanalaisella. Näillä koirilla on oma ihailijakerhonsa, jotka netin kautta ilmoittavat mihin koirat nyt ovat matkustaneet. Ilmeisesti nämä jaloyksilöt (ja reviirinsä laajentajat) ymmärtävät kuulutuksesta milloin pitää jäädä pois. Näistä koirista tehtiin jopa omat nettisivut: metrodog.ru

 

Biologi Andrei Poijatkov (A.N.Severtsov Instituutti) on tutkinut kulkukoiria reilut 30 vuotta ja hänen mukaansa kulkukoirat voidaan jakaa karkeasti neljään ryhmään:

  • Vahtikoira-tyyppiset kokevat kuuluvansa edelleen lähellä ihmistä; autotallien, varastojen, sairaloiden ym. vahtimestarit antavat niille ruokaa ja vastapalveluksi ne puolustavat omaa reviiriään.
  • Villiintymisen seuraava aste ilmenee kun koirat edelleen hyväksyvät ihmisiä, mutteivät enää luo siteitä ihmisiin. Nämä kerjäläiskoirat ovat erittäin hyviä psykologeja ja elävät pienissä ryhmissä (metrokoirat ovat tästä eräs alaluokka).
  • Kolmas ryhmä seurustelee lähinnä muiden koirien kanssa ja niille roskalaatikot ovat tärkein ravintolähde. Neuvostoliiton aikana tämä ryhmä oli melko pieni, mutta on nyt laajentunut, koska roskalaatikoissa on paljon enemmän tavaraa.
  • Neljäs ryhmä on täysin villiintynyt ja ovat käytännössä jo petoeläimiä. Ne väistävät kyllä ihmisiä ja liikkuvat mieluiten yöllä teollisuusalueilla ja metsiköissä. Ne syövät hiirejä, rottia ja välillä myös kissoja.

Kulkukoirat ovat usein hyvin kauniita, kestäviä ja fiksuja. Silloin kun edellinen koiramme kuoli päätimme, sattuman kautta, hankkia tilalle idän kulkukoiran. Eikä ole kaduttanut, päinvastoin. Tutun, Karjalan tasavallassa toimivan yrittäjäpariskunnan toimistolle saapui jokaisena aamuna Beljana, kaunis valkoinen laika-tyyppinen kulkukoira, joka annetun aamiaisen jälkeen jäi aina kiitollisenä nukkumaan toimistopöydän alla siihen asti kunnes illalla joutui taas lähtemään kadulle. Innostuimme tästä koirasta sen verran paljon, että Vartiuksen tullinaiselta kysyin ohjeita, miten tällainen villi koira saataisiin Suomeen. Ohjeet olivat selkeät (eläinlääkärin antamat rokotukset sekä rokotustodistukseen liittyvä mikrosiru ihon alle). Vladislav ja Nadjezhda hoitivat nuo kuviot puolestamme ja pari vuotta sitten Beljana (tai lempinimellä Sambulka) saapui Suomeen ja on siitä lähtien tuonut iloa ja ihastuttanut:

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (13 kommenttia)

Käyttäjän harmaasusi kuva
Harmaasusi ™

Nätti koira; varmaankin huskyä hännän asennosta
päätellen. Laikallahan se on sirppi.

Wapaa tyhjäntoimittaja, Harmaasusi™

ilmari (nimimerkki)

Kyllä, kun nyt katson ikkunasta häntä on sirppiasennossa....

Hiirijahti:

Kun kerran kyse on aidosta kulkukoirasta niin siinä on kaikki rodut edustettuina, mutta ennen kaikkea sillä on kestogeenit.

Käyttäjän harmaasusi kuva
Harmaasusi ™

Se selviytyjä - taiđiš.

Wapaa tyhjäntoimittaja, Harmaasusi™

Kommentti (nimimerkki)

Ihana kirjoitus ja kaunis koira!

ilmari (nimimerkki)

Kirjoituksen faktatiedot Moskovan koirista perustuivat tähän kirjoitukseen (financial times):

http://www.ft.com/cms/s/2/628a8500-ff1c-11de-a677-...

Pastelli (nimimerkki)

Todellakin kaunis koira, Ilmari, mutta hienointa ja tärkeintä tietysti on, että asunnoton katujen kaunotar on saanut hyvän kodin.

Romanovan tyyppisillä teräasetta käsilaukussaan kuljettavilla neitokaisilla, kuten kumppaneillaankin, on nimenomaan taistelurotuihin kuuluvia koiria. Mieluiten pitbulli, mutta staffikin ajaa paremman puutteessa saman asian. Nämä koirat koulutetaan mahdollisimman hyökkääviksi, mutta sellaisia ovat emännät ja isännätkin.

Ei voi muuten mitään, mutta itselleni tuli mieleen tuosta luettelemastasi asteittaisesta villiintymisestä mieleen tämmöisiä:

1.Ykköstyyppiin kuuluvat kokevat lähestulkoon edelleen kuuluvansa Ihmisiin. Järjestöjen Ihmiset antavat niille ruokaa, mutta osalle niistä myös megamarkettien roskalaatikot ovat tärkeitä ravinnonlähteitä keskiyön lähestyessä.

2.Toinen ryhmä koostuu niistä, jotka ovat vajonneet tasolle, jolla Ihmiset eivät saa niihin enää varsinaista kontaktia. Tälle ryhmälle erityisesti kirkko jakaa ruokaa ja sosiaalitoimi palanpainiketta. Vastapalvelukseksi ryhmä puolustelee omaa käytöstään. Vielä vuonna 2003 tämä ryhmä oli paljon pienempi, mutta on nyt merkillisesti laajentunut. Kenties kyseessä on jokin virus.

3.Kolmas ryhmä seurustelee asiakkaita lukuunottamatta lähinnä muiden saman kohtalon omaavien kanssa. Nämä olennot asuvat sinkkuina rappukäytävissä, yleisissä vessoissa ja kavereiden nurkissa tai pienissä ryhmissä ("metrokoirat" ovat tästä eräs alaluokka). Ne elävät jollain muulla kuin ruualla. Suuren osan elantoonsa tarvittavista varoista ne hankkivat omin päin ja omin keinoin.

4.Tämä lajityyppi on täysin villiintynyt ja kuuluu jo käytännössä eläinsuojelun piiriin. Nämä olennot tavallisesti väistävät Ihmisiä kadulla ja istuksivat mieluiten rannoilla ja puistoissa yhteistä reviiriä puolustaen. Ne elävät juodakseen.

5.Viimeinen ryhmä, muuttolinnut, on sinnikäs, yritteliäs ja ahkera laji. Nämä väliaikaisissa kyhäelmissä elävät kerjäläiskulkurit ovat erittäin ovelia psykologeja.

Hyvät pääsiäisenjatkot!

Tia (nimimerkki)

Haluaisin vain hieman korjata tätä ainaista ja ikävää yleistämistä. Itselläni on tuohon "taistelurotuun" kuuluva koira, bullterrieri. Meillä ei ole ikinä opetettu minkäänlaistä "hyökkäävyyttä", päivastoin. Itsekin olen hyökkäävä vain kun tätä kaunista ja eritäin kilttia rotua "sorretaan". Toki on myös niitä ihmisiä jotka käyttävät koiraa pelotteluun mutta se on pieni prosentti. Teemme päivittäin töitä että saisimme muutettua ihmisten mielipiteitä ja turhia pelkoja, tälläiset kommentit ovat aina isku vasten kasvoja.

ylern optimisti (nimimerkki)

Kiva juttu ja hieno koira. Minulla on Nöffi, joka on erittäin ihmisystävällinen koira ja puolustaa, jos viitsii, vain ruokakuppiaan.

Käyttäjän jooel kuva
Jooel Jaakkola

Kuinkas sattuukaan niin itselläkin kuvia noista kulkukoirista. Petroskoissa neuvostokoiran valpas katse tähyää kilpaa Äänisen yli yhdessä Kuusisen kanssa. Pietarissa oleilivat laumana metron pääteasemalla. Menevät kuulemma "duuniin" keskustaan kun tulee nälkä.

ilmari (nimimerkki)

Melkoinen kulkukoira tuo O.W. (Petroskoin kansan suussa: "Äänisen kalastaja") oli.

ilmari (nimimerkki)

Juu, tuttua oli. Vielä enemmän löydät kuin käytät venäläistä hakukonetta (yandex.ru) ja hakusanat: бездомные собаки

henna pyykkö (nimimerkki)

Annabellalta terkkui.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset