Elämä jatkuu

Itämeripalkinto maitotilalle!

  • Arto Kopola ja lypsyrobotti
    Arto Kopola ja lypsyrobotti
  • Puna-apilanurmi kasvaa ilman lannoitetyppeä
    Puna-apilanurmi kasvaa ilman lannoitetyppeä
  • Lietelannan levitys tehokkaalla Vredo-kalustolla
    Lietelannan levitys tehokkaalla Vredo-kalustolla

Arto ja Hilkka Kopola Kärsämäeltä ovat harvinainen viljelijäpariskunta. Ei niinkään siksi, että heillä on peräti 340 lypsylehmää ja viisi (!) lypsyrobottia, mutta siksi, että tämä suuri maitotila toimii jo yli 20 vuotta ilman väkilannoitteita. Tälläkin keskustelupalstalla on esiintynyt useita, syvällä rintaäänellä kirjoitettuja, lausuntoja, jossa vakuutellaan ettei luonnonmukainen viljely ole järkevää, saatikka edes mahdollista. Aion tässä kertoa miten tällainen mallitila toimii ja miksi sille pitäisi myöntää itämeripalkinto (tai tässä tapauksessa Perämeripalkinto), ilman muuta.

"Nyt tuntuu mukavalta, että tein aikoinaan oikean päätöksen; myös senkin takia, että jouduimme kokemaan voimakasta vastarintaa ja ylimielisyyttä muiden tuottajien taholta, silloin alkuvaiheessa. Meillehän todettiin, että siirtymävaiheen jälkeen tila menee automaattisesti konkurssiin". Vastarinta kesti pitkään, mutta nyt nuo äänet ovat hiljenneet. Kopolan tila on ehdoton edelläkävijä Suomessa ja myös ympäristöystävällisimpiä.
  
Tausta
Vuonna 1987 minut nimitettiin Pohjois-Suomen luonnonmukaisen viljelyn neuvonta-agronomiksi ja tukikohdaksi tuli Kajaani. Silloinen eduskunta ja valtioneuvosto varasivat määrärahan tähän tarkoitukseen ja sen seurauksena maassamme oli yhtäkkiä viisi päätoimista luomuagronomia. Joskus 1990-luvun alkuvuosina tuli soitto Kärsämäeltä, jossa nuorehko viljelijä ilmoittautui Nivalassa pidettävään luomukoulutukseeni. Tämän kurssin aikana Arto Kopola, joka nuorena miehenä oli joutunut yhtäkkiä suuren maatilan isännäksi (isänsä kuoleman jälkeen), päätti ryhtyä viljelemään puna-apilan avustamana, aivan samalla tavalla kuten akateemikko A.I.Virtanen aikoinaan kokeili tilallaan Sipoossa. Virtanen puhui "typpikotovaraisesta viljelystä", mutta jo 1990-luvun alussa puhuttiin yleisesti luomutuotannosta (ruotsiksi: Ekologisk Odling; englanniksi: Organic Farming). Yhdessä teimme siirtymävaiheen suunnitelman ja rohkaisin Artoa luottamaan apilan sekä maalaisjärjen voimaan (myöhemmin yhden suuren vankilamaatilan tilanhoitaja soitti luomuun siirtymisen jälkeen minulle ja sanoi: "Ilmari, minä luulin alussa, että tämä on leväperäistä viljelyä, mutta sehän onkin järkiperäistä").

Kun karjatila luopuu väkilannoitteista, tillalla jo olevat ravinteet (Kopolan tapauksessa lietelantaa) nousevat arvoon arvaamattomaan eikä viljelijälle enää tulisi mieleenkään levittää nuo lannat syksyllä, kuten valitettavasti edelleen, vuonna 2010, on sallittu VAIKKA tila olisi sitoutunut maatalouden ympäristöohjelmaan. Ympäristötukiehdoissa todetaan, että "lantaa ei saa levittää 15.10 - 15.4 välisenä aikana, mutta jos maa on sula ja kuiva, eikä valumia vestöön tapahdu, voidaan levittää 15.11 asti ja aloittaa aikaisintaan 1.4".................... Lisätietoa: www.mavi.fi.

Tämä on, selkokielellä lausuttu, hölmöläisten touhua, jonka lopullinen kärsijä on ja on ollut meidän yhteinen itämerimme. Karjanlannan sisältämät ravinteet eivät poikkea mineraalilannoitteiden ravinteista ja joutuvat aivan samalla tavalla huuhtoutumisen alttiiksi kuin nuo NPK-rakeet, mikäli joku erehtyisi niitä levittämään syksyllä (kun ei ole enää kasvustoa eikä kasvukautta niitä hyödyntämään). Väkilannoitteiden syyslevitys onkin hyvin harvinaista (korkeintaan PK-lannoitusta marjapensaille), mutta typpi-, fosfori- ja kalin syyslevitystä harrastetaan edelleen turhan paljon (karja-)Suomessa… Yleisin selitys siihen miksi lietelannan syyslevitys edelleen jatkuu on työhuipun tasaaminen (kesällä ei ole aikaa) tai pelko siitä, että esikuivatun säilörehun laatu heikkenisi (voihappobakteerien itiöt ja juuston valmistus). Tärkein syy kuitenkin on, että moni karjatila ostaa väkilannoitteita vaikka aivan samanlaiset ravinteet olisivat jo tilalla yllin kyylin. Mielenkiintoisena ilmiönä voidaan mainita, että kun tila luopuu väkilannoitteista (etenkin ammoniumnitraateista) peltojen pH lähtee selvään nousuun. Kopolan tilan peltojen ph on nyt keskimäärin 6,5 (erinomainen luku), vaikka viimeisestä kalkituksesta on kulunut jo 20 vuotta..

Tehokkaan karjatilan tunnusmerkki
Lyhyesti voidaan todeta, että sellainen karjatila, jonka lietesäiliö on tyhjä viimeistään elokuussa, on varsin tehokas ravinteiden hyötykäyttäjä. Tällainen tila on todennäköisesti myös tehokas ympäristön (ekologinen) ja proagrian taloustietopankin (ekonominen) näkökulmasta. Itse vieroksunkin sellaista vaatimusta, että karjanlannan levitys pitäisi olla sallittua myös lokakuun puolella (ja poikkeustapauksissa siis jopa marraskuussa). Tärkeämpi kuin keppi on kuitenkin tuo porkkana ja sellainen on ollut tarjolla koko ajan:
Mitä voitaisiin tehdä käytännössä?
Luonto tarjoaa viljelijöille aivan erinomaisen keinon säästää typpilannoitteita, nimittäin palkokasvit. Palkokasvien valikoima on riittävän laaja ja pohjoiseen ilmastoon sopivia lajikkeita löytyy runsaasti. Palkoskasvit ja lannan käytön tarkka suunnittelu ovat luonnonmukaisen alkutuotannon tärkeimmät työkalut. Vaikein vaihe lienee se, että uusi luomuviljelijä oppii luottamaan apilan jokakeväiseen käyntiin lähtöön. Apilanurmi menestyy sitä paremmin, mitä vähemmän typpeä sille annetaan. Lannoitefirmojen tietoiskut ovat tehneet sen verran tuhoa monen karjatilan isäntäväen aivoissa, että juuri tähän muutokseen on kulunut eniten aikaa. Nyt, kun tuottajahinnat ovat olleet laskussa ja tuotantopanosten hinnat nousussa, moni viljelijä hiljaisesti kypsyy ajatukseen. Alkuperäinen luomu-suomiajatus on kuitenkin käytännössä lopullisesti haudattu, maatalousvirkamiestemme useiden virhevalintojen johdosta.

Apila kerää ilmakehän typpeä nystyräbakteeriensa avulla (symbioosi). Suomessakin määrät voivat olla 200-250 kg puhdasta typpeä/ha/v. Biologinen typensidonta käytännössä:
http://www.elomestari.fi/typpiymppi/sidonta.htm

Karjatilan 6-vuotinen viljelykierto ja lietelannan ”täsmälannoitus” (esimerkki)

kasvi:                                        lannoitus:
Vihantavilja+nurmiseos              lietelannan kevät-/oraslevitys
Apilatimoteinurminata1             ei lannoitusta…
Apilatimoteinurminata2             ei lannoitusta tai lietelannan täsmälannoitus *)
Apilatimoteinurminata3             lietelannan täsmälannoitus *)
(apila-)Timoteinurminata4         lietelannan kevät-/kesälannoitus
1-v raiheinäseos                        lietelannan kevät-/oraslevitys

*) Lietelannan täsmälannoitus tarkoittaa sitä, että niihin kohtiin joista nurmen apila on hävinnyt talven jälkeen annetaan lietelantaa pintalevityksenä (multauslaitteella tai DGI-direct ground injection). Ensimmäinen nurmi (jossa on 4-5 kg puna-apilaa/alsikeapilaa nurmiseoksessa) on AINA ilman lannoitusta. Tämä vaatii viljelijältä alussa hieman rohkeutta mutta siitä tulee kyllä palkinto. Sen jälkeen lietelannan annostus kasvuston mukaisesti.

Yhteiskuntavastuun kantaminen
Arton ja Hilkan tilan yksi erikoisuus ja hieno oivallus on myös siinä, että se työllistää useita muita tiloja ja urakoitsijoita: "Eihän kaikkea tarvitse tehdä yksin. Tuo verkostoituminen on maataloudessa vasta alussa. Meidän pitää oppia ostamaan palveluja muiltakin; vain näin maaseudun hyvinvointi säilyy kunnolla" sanoo Arto. Hiehonkasvatus on annettu muille siten, että jopa 6 tilaa saa siitä elannon. Myös peltopuolen yhteistyö pelaa hyvin: karjatilan 280 ha:n peltoalaa lannoitetaan ulkopuolisen urakoitsijan avulla. Itse asiassa tilalla ei ole muita maatalouskoneita kuin pieni bobcatti ja kaikki konetyö on ulkoistettu. Ostopalveluna tila työllistää noin 5-6 traktorikuskia ja sen viljelykierto hoidetaan siten, että apilanurmet annetaan tulla jopa 7 vuoden ikään. Apilan säännölliset uusintakylvöt tehdään suorakylvökoneella. Tilan nykyinen lietelantasäiliö on 5000 m3 ja tänä vuonna sitä suurennetaan maksimikokoon. Lietelanta levitetään vain kasvukauden aikana, jolloin kasvusto sitä käyttää hyväksi eikä ravinnepäästöjä synny vesistöön. Syyslevitys on täysin pannassa, (niin kuten sen kuuluisi ollakin koko Suomenmaassa...).

MTT:n kokeet (mm. Ruukin koeasemalla) todistivat, että säilörehun laadussa ei ollut eroja, lannoitettiinpa lietelannalla vaiko väkilannoitteilla. Lietelannan käytössä olisi tarjolla 4 vaihtoehtoa

  • oraslevitys (levitys vasta orastamisen jälkeen, jolloin pelto kantaa)
  • kevätlevitys (mikäli nurmikasvulohko kantaa)
  • kesälevitys (heti 1.niiton jälkeen/kasvulohko kantaa lähes aina)
  • syyslevitys vanhanaikaisena pannaan!

Lietelannan levityskalustosta lyhyesti seuraavaa:

  • DGI-menetelmä (paras, mutta ehkä vain urakoitsijalle sopiva)
  • letkulevitin (nopea ja tarkka; hävikit kohtuulliset)
  • multauslaittteet (hitaat mutta levitystarkkuus hyvä; hävikki pieni)
  • perinteinen hajalevitys (vielä yleinen mutta onneksi jo jäämässä pois)

Ravinnetaselaskelmat käyttöön 

Tila voidaan tarkastella kokonaisuutena siten, että lasketaan paljonko ravinteita vuosittain tulee "sisään" ja mitenkä paljon sieltä poistuu (maidon, lihan ja ravinnepäästön muodossa). Tällainen ravinnetaseajattelu tuli alunperin luomututkimuksen puolelta ja se kertoo varsin paljon tilan tehokkuudesta tai tehottomuudesta, siis myös ympäristön kannalta. On olemassa peltotase sekä karjatase, jotka yhdessä muodostavat tilataseen.

Olisi toivottavaa, että joku Viikin maatalousopiskelija tekisi, nyt 20 vuoden jälkeen, gradun (vaikkapa case-studyna) siitä paljonko Kopolan tila aivan konkreettisesti on osallistunut itämeritalkoisiin. Jo lonkalta voidaan kuitenkin todeta, että kyse on varsin suuresta rekkakuormamäärästä: siis mineraalilannoitteita, joita ei ole tarvittu valmistaa Haber-Boschmenetelmällä (vaatii paljon energiaa) ja jotka eivät myöskään ole päättyneet vesistöihin...

Arto ja Hilkka Kopola:

Lisätietoa: WWF Baltic Sea Farmer
http://wwf.panda.org/what_we_do/where_we_work/baltic/solution/agricultur...

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (19 kommenttia)

K Veikko

Mikä on mielipiteesi jätelaitokselta saadun ja mullaksi kompostoidun ihmislannan käytöstä ruuan tuotantoon?

Miten siinä olevat lääkeaine- ym jäämät käyttäytyvät kierrossa?

K Veikko

Jos Lehmä on lääkekuurilla, erotellaanko kuurin aikainen lanta pois kierrosta? Vai perustuuko homma siihen että "sitä on niin vähän"?

Ed Göran (nimimerkki)

Mikä mekanismi nostaa pellon pH:n jopa 6,5:een ilman kalkitusta?

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel

K-Veikko, muutamat grammat lääkeainetta ovat itämeren kannalta aivan eri hyttysenluokkaa kuin vuosittaisia tonnia kalia, fosforia ja typpeä.... Kopolan tilan suoritus on ilman muuta hatunnostonarvoinen ja itse asiassa itämeren kannalta eräs tärkeimpiä ratkaisun avaimia (maataloushan kuormittaa eniten).

Göran, tämä ilmiö on teoreettisesta maataloustutkimuksesta tuttua, mutta vasta nyt käytännössä havaittu: kun lannoituksessa etenkin ammoniumnitraatti jää pois, niin silloin peltojen happamoituminen pysähtyy. ja pH nousee ilman kalkitusta. Luonto palkitsee näinkin.

P.S. Tämä kirjoitus perustuu 50-60 vuoden tieteelliseen ja 20-30 vuoden käytännön kokemukseen. Joko kiinnostaa, miten itämerentalkoot voitaisiin käytännössä tehdä? Maitoa tulee jo nyt koko ajan "uudella menetelmällä"....

K Veikko

Olen täysin kanssasi samaa mieltä menetelmän paremmuudesta ja ympäristöystävällisyydestä. Mutta niin käsittämätöntä kuin se onkin niin koko homma saattaa lässähttää yhden toimittajan esittämään kysymykseen "mihin lehmille syötetyt antibiootit päätyvät?".On ymmärrettävä että nuo toimittajien "kysymykset" ja artikkelit saattavat olla miljardibisnestä pyörittävän lannoitejätin "sponsoroimia".

Kannattaisi vaikka silmän lumeeksi järjestää tuotantoon näytösluontoinen "mentaalihygieniaan" perustuva lannan ohikierrätys.

Eikä tuo ole se ainoa kysymys jonka "toimittaja" esittää ...

Markku (nimimerkki)

Hieno kirjoitus sekä osoitus että järjen käytöllä voidaan saavuttaa tuloksia.

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel

Itämeren kannalta karjatalouden pyörä on siis keksitty (itse asiassa jo ajat sitten). Olisiko maatalouspolitiikan vuoro (itse asiassa jo ajat sitten)........sehän on tunnetusti hyvin monimutkainen ala, eikö?

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel

odotan vähintään siikalan ja roskanpoimijan palautetta.....

K Veikko

Täsmennän vielä tuota oma kommentointiani.

Kysyn itseltäni voiko lannoitteen tai ihmislannan sisätämät epäpuhtaudet kiertyä pellolla ihmisravinnoksi tuotettavaan ruokaan.

Miksi Ihmislannasta tehtyä ruokamultaa pelloilleen ottavat maanviljelijät haluavat pitää tämän toiminnan salassa?

Ei ehkä kannata vastata, koska asiasta puhuminen on tabu.

ilmari (nimimerkki)

Sellainen sanonta on olemassa kuin: "tekeminen on puhumisen tärkein muoto". Juuri tästä on kysymys ja siksi Kopolan ekologisesti hyvin toimivaa maatilaa kannattaa nostaa framille. Näin siis käytännössä voidaan vaikuttaa siihen, että itämeri puhdistuu tuleville sukupolville.
Olin matkalla enkä aiemmin vastannut k-veikon "tabu-kysymykseen". Lisää aiheesta : vesiklosetti - ihmiskunnan tuhoisin keksintö (vetypommin jälkeen).

Kommentti (nimimerkki)

Minulle maatalous on melko vieras ala, mutta tämä oli mielenkiintoista. Jokainen meistä syö ja juo joten asian pitäisikin kiinnostaa.

vieras (nimimerkki)

Häkämies möi KemirGrowHow:in osakkeet norjalaiselle Yaralle 207 miljoonalla eurolla, vaikka niiden arvoksi määritellään tänään 30-40 MILJARDIA EUROA (siis hiton huono kauppa).
Nyt ei muuta kuin luomuun tohon tyyliin: otetaan vahinko edes hieman takaisin.

ilmari (nimimerkki)

Vaikka KemiraGrowHowin myynti olikin huono kauppa, niin ei vissi niin huonoa kuin tuo edellinen kirjoittaja väittää. Uuden Suomen uutissivun puolella, Häkämies-uutisen kommentoinnin yhteydessä nimimerkki sniper toteaa seuraavasti (siellä esitettiin lähes sama väite): "älkää hyvät ihmiset kirjoitelko tällaisia valheita. Esim. Nokian markkina-arvo oli lauantaina 35 miljardia euroa ja vaikkapa UMP-Kymmenen vain runsaat 5 miljardia euroa.
Vertailun vuoksi voisi todeta, että esim. Suomen valtion budjetti vuodelle 2009 oli 49 miljardia euroa".

Auras-Jussi (nimimerkki)

Heippa, kaikki. Hieno kirjoitus, Ilmari! Huomauttaisin keskusteluun lääkejäämistä yms. tämmöistä: Karjatalouden lanta käytetään AINA pellolle. Ihan riippumatta siitä, käytetäänkö karjan tuotosten lisänä väkilannoitteita vai ei; siis tavanomainen karjatalous tunkee ihan saman määrän lietettä pellolle kuin luomukin, ja lisäksi väkilannoitteita. Näin ollen siellä ravinnekierrossa (lanta-pelto-elukka-tuote-kuluttaja) olevat viipyilevät aineet rikastuvat, jos ovat rikastuakseen, ihan samalla tavoin tuotantotavasta riippumatta. Tai toki voi katsoa niinkin, että leväperäinen lannanhoito ja -käyttö valuttaa niitä mömmöjä enemmän Itämereen, jossa ne sitten kertyvät kaloihin.. Kaloistahan lääkejäämiä ainakin löydetään moninkertaisesti enemmän kuin karjataloustuotteista! Etenkin hormonilääke- (E-pillereistä) ja syöpälääkejäämiä. Nuo jäämät tosin ovat peräisin ihmisasutuksesta, eivät karjataloudesta, sillä ihmisten lääkkeitä käytetään moninkertaisesti eläinlääkkeisiin verrattuna.

Käyttäjän yyyy kuva
Janne Korhonen

Loistava kirjoitus, jota pitäisi levittää mahdollisimman laajalle. Olen itse vakavasti huolestunut tulevasta energiakriisistä, kun öljyn ja maakaasun tuotanto kääntyy laskuun samalla kun kysyntä nousee. Yksi isoista ongelmista on - ymmärtääkseni - nimenomaan maatalous: lannoitteethan tuotetaan pitkälti maakaasusta, ja öljyä tarvitaan työkoneisiin. Mitä enemmän lannotteiden käyttöä kyettäisiin leikkaamaan, sitä helpommalla energiakriisistä selvitään

Valitettavasti Suomemme päättäjät ovat koko konseptista autuaan tietämättömiä:

http://yyyy.puheenvuoro.uusisuomi.fi/47429-oljyhui...

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel

Jos joku ihmettelee miksi tällainen "vanha" kirjoitus nousi yhtäkkiä framille, niin tästä kommenttiketjusta tuo onneton tapahtuma johtui:

http://tarjacronberg.puheenvuoro.uusisuomi.fi/8915...

(P.S. Varmuuden vuoksi: En ole vihreä...maalaisjärkinen vain)

Käyttäjän KalleSalo kuva
Kalle Salo

Minua agrologina ja maidontuottajana häiritsee se, että blogisti antaa ymmärtää kaiken tämän liittyvän ainoastaan kategoriseen ns. 'luomuun' eli luonnonmukaiseen tuotantoon. Mitä mieltä luonnonmukaisen viljelyn neuvonta-agronomi on tästä putkinäköpelleilystä, jota luomu vs. tavanomainen ajatusrakennelma tekee maatalouden kehittymiselle.

Entä miten kehtaat tuolla tittelillä mennä sanomaan:

"Yleisin selitys siihen miksi lietelannan syyslevitys edelleen jatkuu on työhuipun tasaaminen (kesällä ei ole aikaa) tai pelko siitä, että esikuivatun säilörehun laatu heikkenisi (voihappobakteerien itiöt ja juuston valmistus). Tärkein syy kuitenkin on, että moni karjatila ostaa väkilannoitteita vaikka aivan samanlaiset ravinteet olisivat jo tilalla yllin kyylin."

Ihanko tosissasi meinaat että tiloilla ei ole kiireitä tai että huvikseen ostellaan euron jos toisenkin maksavia lannotteita, vaikka omasta takaa muka olisi kaikki? Tarpeeksi kun istuu penkillä suunnittelu-/neuvontaduunissa niin hulluksihan siinä tulee.

Minä en suostu luomutuotantoon. Ajatusrakennelma on liian rajoittunut ja asenteellinen, ollut alusta lähtien. Tuo koko tukiehtokonstruktina luotu tuotantomalli pitäisi hävittää ja korvata vähintään nimike jollain asiallisemmalla. 'Luomu' ja 'luonnonmukainen' nimike on ollut lähinnä markkinointikikka.

Minäkin pyrin käyttämään nurmissa apilaa ja sinimailasta, vaikka tavanomaisesti tuotankin. Vaan mitä tehdään happamien maiden kanssa, joissa nurmipalkokasvit eivät kasva. Itseltäni löytyy esimerkiksi saraturvetta, joissa pH on 5-5,5. Alsikeapila kituen pärjää, muut ei. Eikä se ole nurmipalkokasveista kovin satoisa tai tehokas typensitoja.

Entä mitäs ajattelet tuolla lastissa reilun 30 tonnia painavan Vredon mainostamisella. Siinä on komea pintapaine metriviissenttisistä renkaista huolimatta, josta nurmipalkokasvit tunnetusti tykkäävät.

Hannu Rytilä

Hiena työtä Arto ja Hilkka! Kalastavana ja ravustavana naapurin poikana muistan vielä ajat, jolloin luontoa ei kunnioitettu ja Kärsämäenjoki oli haiseva likaviemäri. Reinorockissa kävin siellä uimassa ja koskaan en muista veden olleen niin puhdasta. Humusta siinä on yhä liikaa; kiitos turvesoiden ja metsäojituksen, mutta joki toipuu pikkuhiljaa. Viekää sanomaa eteenpäin!

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel

Kiitos, Hannu, mukavasta palautteesta. Toiset puhuu ja toiset tekee...

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset