Elämä jatkuu

Pommern

  • Pommerin seutu soveltuu myös pyöräilymatkailuun
    Pommerin seutu soveltuu myös pyöräilymatkailuun
  • Szczecin (Stettin). Albin Viggen-purjeveneen vastaanotto. Pawel vasemmalla.
    Szczecin (Stettin). Albin Viggen-purjeveneen vastaanotto. Pawel vasemmalla.
  • Harmaahaikaroita näkyy koko ajan.
    Harmaahaikaroita näkyy koko ajan.
  • Verkkojen ohitusmerkki (valkoinen puoli: vapaa alue).
    Verkkojen ohitusmerkki (valkoinen puoli: vapaa alue).
  • Lubczyna. Kevään ensimmäinen vierasvene.
    Lubczyna. Kevään ensimmäinen vierasvene.
  • Oderin ja Haffin laivaliikenne.
    Oderin ja Haffin laivaliikenne.
  • Trzebiez. Laiturinäkymä.
    Trzebiez. Laiturinäkymä.
  • Trzebiez. Albin ja kalastusveneet.
    Trzebiez. Albin ja kalastusveneet.
  • Trzebiez. Rysien kuivaus menossa.
    Trzebiez. Rysien kuivaus menossa.
  • Wolin. Talon julkisivusta näkee seudun viikinkihistoriaa.
    Wolin. Talon julkisivusta näkee seudun viikinkihistoriaa.
  • Wolin, sillan aukioloajat (emme päässeet eteenpäin).
    Wolin, sillan aukioloajat (emme päässeet eteenpäin).
  • Matkalla Saksaan.
    Matkalla Saksaan.
  • Pläkä ja Puolan lippu.
    Pläkä ja Puolan lippu.
  • Puolan ja Saksan rajapoijut.
    Puolan ja Saksan rajapoijut.
  • Ueckermünde. Kaunis tuloväylä.
    Ueckermünde. Kaunis tuloväylä.
  • Ueckermünde. Saapuminen, Uecker-joki.
    Ueckermünde. Saapuminen, Uecker-joki.
  • Ueckermünde.
    Ueckermünde.
  • Ueckermünde. Tori ja helluntain hiljaisuus.
    Ueckermünde. Tori ja helluntain hiljaisuus.
  • Stettiner Haff. Matkalla Usedomiin.
    Stettiner Haff. Matkalla Usedomiin.
  • Usedomin pikkusatama.
    Usedomin pikkusatama.
  • Usedom. Kirkko.
    Usedom. Kirkko.
  • Reivillä takaisin Puolaan, matkalla Swinoujscie-kaupunkiin.
    Reivillä takaisin Puolaan, matkalla Swinoujscie-kaupunkiin.
  • Kanal Piastowski (entinen Kaiserfahrt)
    Kanal Piastowski (entinen Kaiserfahrt)
  • Swinoujscien satama.
    Swinoujscien satama.
  • Marina Kotwican sisäänkäynti (entinen Swinemünde).
    Marina Kotwican sisäänkäynti (entinen Swinemünde).
  • Stettiner Haff:in ja Oder:in valtavat väylämerkit.
    Stettiner Haff:in ja Oder:in valtavat väylämerkit.
  • Merimetsot ovat riesana täälläkin.
    Merimetsot ovat riesana täälläkin.
  • Stepnica. AN-2 omassa pihassa..
    Stepnica. AN-2 omassa pihassa..
  • Stepnica. LOK-veneseura.
    Stepnica. LOK-veneseura.
  • Stepnica. "Maailmanpoliisi"?
    Stepnica. "Maailmanpoliisi"?
  • Stepnica. Rantaravintola.
    Stepnica. Rantaravintola.

Maarianhaminan ”madame”, tuo nelimastinen parkki, kantaa komean nimen: Pommern. Harvempi meistä muistaa enää mistä tuo nimi juontuu tai mitä se ylipäänsä tarkoittaa. Itse törmäsin siihen kun eräänä talvi-iltana löysin Google Earthin avulla kiehtovan vesistön, entisen Itä-Saksan ja Puolan rajamailla. Ilmakuvasta näkyi miten hienosti Oderjoen suisto on muotoutunut jääkauden sekä vuosisatojen saatossa ja vesistö alkoi toden teolla kiinnostaa. Zoomauksella sekä taustatietoja kaivamalla kävi ilmi, että kyse on ikivanhasta asuinseudusta, joissa aikoinaan vilisi viikinkikyliä ja joka myöhemmin kuului Preussenin sydänalueisiin. Saksalainen nimitys Pommern tulee alunperin slaavilaisesta ”po morie”-sanasta, joka tarkoittaa meren äärellä. Pommeri (suomeksi) on samalla tavalla ollut traaginen rajaseutu kuten meidän Karjalamme. Välillä alue on kuulunut puolalaisille ja välillä saksalaisille. Toisen maailmansodan jälkeen, kun Puola ”siirtyi” tavallaan pari pykälää länteen päin, Saksa menetti noin puolet Pommerista ja nykyään puhutaankin saksalaisesta etupommerista sekä puolalaisesta takapommerista. Entisen Itä-Saksan puolella muodostettiin Mecklenburg-Vorpommern osavaltio (pääkaupunki Schwerin) ja Puolan puolella pääkeskus on Sczcecin-kaupunki (entinen Stettin). DDR:n romahtamiseen asti Pommeri oli ulkomaalaisille tavallaan suljettu, koska Varsovan liiton joukot pitivät siellä usein harjoituksia. Itäsaksalaisille se oli kuitenkin myös suosittu loma-alue, etenkin fkk-harjoittajille eli nudisteille. Pommerin päävesistön, Stettiner Haff:in, keskellä kulkee Puolan ja Saksan raja.

 

Vuokravene Sczecin:istä

Lomaa on aina liian vähän ja itämerta on muutenkin nähty riittävästi. Teki kovasti mieli purjehtia nuo vesistöt kunnolla läpi ja siitä syystä ryhdyin talvella etsimään paikallinen vuokravene sekä sopiva halpalentoyhteys siihen. Aluksi löytyi useita venevuokraamoita Saksan puolelta, mutta jatkosurffaus Puolan nettisivuille tuotti edullisimman tuloksen. Stettinin seudulta löytyi Albin Viggen viikkohintaan 335 euroa. Vaikka nettisivut olivat ainoastaan puolan kielellä auttoi opittu venäjänkieli sen verran, että asia kävi selväksi. Varsinainen kirjeenvaihto ja sopimuksen teko tapahtui englannilla. Venevuokraamon Pawel Rojewski neuvoi lentämään Berliiniin ja sieltä lentokenttäbussilla suoraan Sczceciniin (Interglobus-bussit; edestakaisin n. 20 euroa). Hän olisi vastassa ja veisi meidät satamaan. Näin tapahtuikin toukokuun alussa ja Albinista tuli viikon verran Toma-vaimoni sekä minun kotini. Veneen varustus oli varsin hyvä: gps, rullagenua, rullaiso, meri-vhf, wallas-lämmitin, täydelliset kartastot ja satamakirjat, turvavälineet jne, jne. Moottorina 4-tahtinen/-heppainen Johnson. Ainut asia mikä puuttui oli dirkki (puolaksi topinand).

 

Sczcecin, jachtklub ”Pogon” (53°24′00″N, 14°37′05″E)

Tämän mukavan kerhon venesatama oli meidän lähtöpisteemme. Koska lentoyhtiön möhläyksen takia joudumme alussa tulemaan toimeen ilman matkatavaraa, päätimme kokeilla venettä ja tutustua lähivesistöön siihen asti kunnes matkalaukku olisi saapunut. Sczcecinin kohdalla Oder-joki (Odra puolaksi) haarautuu osittain Jezioro Dabie-järveksi ja sitä seilattiin ensimmäisenä kuumana kesäpäivänä. Tuuli oli pohjoisessa ja rullagenua veti mahtavasti. Hieno nautinto pitkän talven jälkeen! Jo heti pisti silmään miten paljon harmaahaikaroita seisoivat ”vahdissa” rannoilla. Myös merikotkista ja kalasääkseistä tehtiin jo heti ensimmäisenä päivänä havainnot. Osoittautui pitkin viikkoa, että Oderin suistamo on varsinainen lintuparatiisi. Navigointi oli helppoa kun oli niin oma kuin veneen gps matkassa ja koska puolalaiset lateraalipoijut olivat varsin selkeät ja numeroidut. Ainoastaan seisontaverkkoihin piti alussa tottua. Rysiä oli kohtuullisen paljon, mutta niiden merkinnät ja ohitussuositukset aika selkeät. Kärjellä seisovan neliön valkoinen puolikas osoittaa millä puolella verkkoa löytyy vapaa vesi. Seilasimme 11 mailia ja palasimme Pogoniin noutamaan matkatavaramme. Useat saksalaispurret näkyivät saapuvan jokimatkoiltaan Berliinistä, masto alhaalla, ja Pawel kertoi, että mastot nostetaan yleensä Stettinissa ja veneet ovat sen jälkeen koko kesän alueella, juuri Puolan edullisuuden ja seudun kauneuden takia. Hyvin saksalaiset näkyvät viihtyvän omassa ”viipurissaan”.

 

Lubczyna (53°30′10″N, 14°42′00″E)

Komea ja kuuma sää jatkui ja seuraavana päivänä varsinainen matkan teko alkoi. Suuntasimme kohti pientä Lubczyna-satamaa, joka sijaitsee Jezioro Dabie-järven itärannalla. Matkaa sinne kertyi 7 mailia ja saimme ensimmäisen pohjakosketuksen. Dabie-järvi ei ole kovin syvä: 2-3 metriä ja siellä täällä on matalimpia kohtia. Albin syvyys 1,10 m oli sittenkin liikaa vaikka saksalaiskartta kertoi vakaasti, että järven syvyys kyseisellä kohdalla oli 1,8 m. Pohja on kuitenkin aina hietaa eikä muita vahinkoja pääsee syntymään kuin irrottamisen vaivaa. Satamakirjasta ei käynyt ilmi mikä kolmesta satamasta oli vierasveneille tarkoitettu, mutta oikeaksi satamaksi paljastui pohjoisin niistä. Muut on tarkoitettu kalastajille sekä venepaikan lunastaneille. Taisimme olla kevään ensimmäiset vieraat. Itse Lubczyna on mukavantuntuinen kylä, jossa on erityisen hieno hiekkaranta. Kesällä kuulemma kaupunkilaisten kovassa suosiossa.

 

Trzebiez, Kapitanat portu (53°39′35″N, 14°31′10″E)

Iltapäivällä jatkoimme matkaa Lubczynasta, Oderin laivaväylän kautta, siihen kohtaan, missä varsinainen Stettiner Haff alkaa. Sen kynnyksellä, Haff:in etelärannalla, sijaitsee hieno suojasatama, Trzebiez. Matkaa sinne kertyi kovahkossa vastatuulessa 14,5 mailia. Pawel oli jo maininnut, että siellä meidän ei kannata mennä sen maksulliseen Coz-Trzebiez-satamaan, vaan sisätuloväylän vasemmalla puolella sijaitsevaan Kapitanat Portu-satamaan. Tuokin satama on riittävän laadukas (suihkut, vessa, jätehuolto), mutta silti puolalaisveneille ilmainen. Satamakapteeni (”bosman”) keräsi saksalaisveneiltä maksun, muttei puolalaisveneen suomalaiselta miehistöltä, mikä tuntui kieltämättä hauskalta.

Trzebiez on jo sen verran iso paikka, että sieltä löytyi useita ravintoloita. Söimme kunnon pihvit ja joimme hyvää puolalaisolutta. Kuuma kesäilta oli parhaimmillaan, etenkin terrasilta katsottuna. Aamukahvin aikana seurasimme Albinin kannella, miten paikalliset kalastajat kuivasivat sataman laiturilla valtavia rysiä pitkien pystykeppien avulla. Kalastusveneitä oli kymmeniä ja kalaa tuntuu olevan. 

Wolin, jachtklub Albatros (53°50′25″N, 14°37′00″E)

Eräs tämän Odersuiston hienompia ominaisuuksia on ehkä se, että joka ilta löytyy sopivan purjehusmatkan päässä uusi kaupunki tai kylä, jossa on hyvä satama ja mukavia ravintoloita. Päätimme suuntautua koilliseen, nyt kun tuuli oli länsiluoteinen. Matkaa Trzebiezista Woliniin kertyi 15,4 mailia ja kulkee Zalew Szczecinkin (eli Stettiner Haff:in) itäisen selän kautta. Ennen Wolinia näkyy laaja tuulimyllypuisto ja tuloväylä Dziwna-joen kautta on kaunis. Rantaudumme pursiseuran laituriin, jossa ravintolan kevätsiivous oli vielä menossa, mutta jossa vessat, suihkut ja pesukone olivat jo loistokunnossa. Pian ilmestyi juttusille norjalainen Odvar, eläkkeellä oleva merimies, jonka puolalainen vaimo on paikkakunnasta kotoisin. Hän kertoi, että möi Norjan talonsa pois ja että elää tällä hetkellä elämänsä parasta aikaa. Tänä kesänä hänellä on tarkoitus purjehtia oman Albin Vegansa Norjasta Woliniin. Kannustin kovasti, koska alue on purjehtijalle kerrassaan loistava. Vastarannalla näkyi viikinkikylä, ulkomuseona. Alkuperäisenä tavoitteena oli purjehtia Dziwnow-kaupunkiin asti, mutta sillan varsin harvat aukioloajat viikonloppuina pakottivat toisenlaiseen ratkaisuun. Päätyimme lähteä seuraavana päivänä Saksan suuntaan, etenkin kun tuulikin ennustettiin muuttuvan itäiseksi. Puolalaisolut sekä paikallinen pizza takasivat mainion unen.

Ueckermünde, Stadthafen (53°44′10″N, 14°03′00″E)

Aamupäivällä meillä oli suotuisa lähtö myötätuulella ja todettiin, että tämän vuokraveneen ehkä ainut puute oli spinnun poissaolo. Nyt siitä olisi ollut iloa, vaikka 24,4 mailin matkaa taittui muutenkin vauhdilla ja yhdellä halssilla. Keskellä Stettiner Haff:ia löytyi keltaisten poijujen rivistö, joka kertoi Puolan ja Saksan rajasta. Rahtilaivat tekevät rajanylityksestä VHF-ilmoituksen (Wolgast Trafficille), mutta huviveneiden ei tarvitse tehdä mitään. Jo Google Earthista näkyi talvella, että juuri Ueckermünde on alueen marinakeskus hienon sijainninsa vuoksi. Uecker-joen varrella sijaitsevat useat pursiseurat ja harvinaisen kauniin tuloväylän loppupäässä, ennen siltaa, tulee vastaan itse kaupunginsatama, jonka laituripaikat ovat ilmaisia. Pursiseurojen laitureilla näkyi olevan varsin suuria jahteja. Niillä pääsee tuskin muualle kuin ulos Itämerelle; sen verran matala tuo Stettiner Haff on (1-6 m). Albin-tyyppinen scandivene on itse asiassa erinomainen ja ehkä jopa paras valinta tähän vesistöön.

Itä-Saksan luhistumista on kulunut jo 18 vuotta ja tuo tosiasia näkyy etenkin  tästä kaupungista, josta on kehkeytynyt berliiniläisten suosittu matkailukeskus. ”Meidän kaupunkimme on puhkinut uudestaan kukintaan” eräs ylpeä asukas totesi minulle. Hän voi aiheellisesti olla ylpeä; paikka on kerrassaan hieno.

Söimme matkan tähän asti parhaat pihvit, mukavassa toriravintolassa ja kuljimme kodikkaassa (gemütlich) vanhakaupungissa. Seuraavana aamuna oli tarkoitus käydä ostoskierroksella, kun oli kerran maanantai. Siitä ei kuitenkaan tullut mitään kun osoittautui, että oli Pfingst eli helluntai. Ei muuta kuin purjeet ylös ja pohjoiseen. Uskomattoman hieno sää jatkui päivästä toiseen, mutta onneksi koko ajan jonkinlaisen tuulen seurassa. 

Usedom (53°52′16″N, 13°55′38″E)

Pieni Usedom-kaupunki sijaitsee Haff:in pohjoisrannalla, samannimisen saaren ”pääkaupunkina” ja matalahkon usedomjärven länsirannalla. Stettiner Haff:in ja Itämeren välillä mahtuu kaksi isoa saarta: puolalaissaksalainen Usedom-saari sekä kokonaan puolalainen Wolin-saari. Jo satamakirja kertoi, että Usedomin satama on ahdas ja matala. Reilun 17 mailin ja vastatuulen matkan jälkeen rantauduimme venevuokraamon laituriin ja sovimme isännän kanssa laiturimaksusta (8 euroa). Siihen sisältyi vessat, suihkut ja sähkö. Myös tämä itäsaksalaiskaupunki osoittautui mukavaksi ja maukkaaksi. Keskustorin laidalla on useita tavernoja ja ruokaravintoloita. Internetkahvilakin löytyi. Veneessä yöpymisen jälkeen päätimme lähteä paikallisbussilla Anklam-kaupunkiin ostoksilla. Bussipysäkillä vanha rouva kertoi saman asian, mikä on usein saanut kuulla entisessä itäblokin maissa: ennen asiat olivat paremmin. Näin varmaan onkin asian laitaa eläkeläisten ja työttömien osalta, vaikkei muuten ehkä olisikaan. Kaupungin sankari on lentojätkä Otto Lilientahl ja hänelle on pystytetty mahtava muistomerkki. Lähistöllä sijaitseva Peenemünde oli muuten sodanaikaisten V-1:sten ja V-2:sten laukaisukeskus ja tavallaan avaruustekniikan esilaboratorio, jossa Werner von Braun työskenteli ennen kuin meni Nasalle töihin USA:han. Sodan jälkeen juuri Peenemünde oli NL:n taholta suljettua aluetta.

Kun tulimme bussilla takaisin Anklamista juttelin pitkään venevuokraamon isännän kanssa ja kehuin seutua. Hän oli tullut Berliinistä 10 vuotta sitten ”maaseudulle”, koska tykkää avarasta maisemasta sekä meren tuoksusta. Venevuokraamo tuottaa jotenkuten. Kerroin, että mielestäni alueen matkailutulevaisuus on loistava, mutta mies oli osittain toista mieltä. Ueckermünde tulee kyllä pärjäämään, koska siellä on satsattu turismiin, mutta Usedomin puolella on vallalla edelleen vanhat maalaismaiset ja itäsaksalaiset asenteet, ettei asiakas ole suinkaan kuningas vaan lypsylehmä. Itse emme sitä kylläkään kokeneet, mutta panin kokeneen miehen mielipiteen muistiini.

Swinoujscie, Marina Kotwica (53°54′45″N, 14°16′15″E)

Usedomista matkaa jatkui itään, uudestaan Puolan suuntaan. Teki mieli nähdä Swinoujscie-kaupunki, jonka nimi viimeisen maailmansodan loppuun asti oli Swinemünde. Usedomista olisimme sinne päässeet bussilla noin puolessa tunnissa, mutta Stettiner Haff:in kautta matkaa kesti kovassa 15 metrin vastatuulessa reilut 5 tuntia. Mailia kertyi 26,5 ja aurinkoinen sää oli hieman kylmempi kuin aiemmin. Ajoimme puolella genualla ja isopurjeeseen oli rullattu ensimmäinen reivi. Vene kulki kuin juna terävän aallokon läpi. Matkan loppupäässä, melko pian rajanylityksen jälkeen, käännyimme Kanal Piastowskiin, jota saksalaiset kaivoivat vuonna 1897. Kanavan alkuperäinen nimi on Kaiserfahrt (keisarinväylä). Swinoujsciesta on suora pääsy itämereen ja kaupungista löytyy kaksi venekerhoa, Marina Orion sekä Marina Kotwica. Valitsimme jälkimmäisen, joka sijaitsee ennen kaupungin lossia vasemmalla puolella Basen polnocny-altaan loppupäässä. Laiturimaksu oli 30 zlotya eli noin 10 euroa. Suihkut, vessat ja pesukone olivat aivan hyvät ja vastaanotto hyvin ystävällinen. Merikaupungin hiekkarannat ovat kerrassaan mahtavat kuten myös rikkaiden bulevardi heti hiekkadyynien takana. Paras ruoka oli kuulemma tarjolla jazzravintola ”Central”:issa ja tuo tieto piti ehdottomasti paikkansa.

Stepnica, jachtklub LOK  (53°39′05″N, 14°36′40″E)

Pikku hiljaa oli tullut aika palata lähtöasemaan ja aamulla lähdimme kohti etelää, määränpäänä Szczecinin “Pogon”-pursiseura. Kaiserfahrt jouduttiin ajamaan moottorilla vastatuulen ja-virran takia, mutta jo heti Zalew Szczecinskin avovesillä nostettiin purjeet ja suunnattiin kaakkoon. Tuuli oli kohtalainen ja sää edelleen varsin lämmin. Koko viikon aikana ei satanut tippaakaan vettä. Pawel oli kertonut, että Stepnica on mukava satama. Koska se sattui nyt matkan varrella, päätimme käydä siellä. Iltapäivän puolella syntyi pläkä ja moottorilla ajettiin loppumatkaa kohti Stepnicaa. Matkaa Swinemündestä sinne kertyi 22 mailia. Kylä ja sen pursiseuran satama sijaitsevat todella viehättävän kanavan loppupäässä. Kanavan varrella näkyi jonkun pihassa jopa venäläisvalmisteinen AN-2 kaksitasolentokone. Osoittautui, että Stepnica on varsinainen paratiisi, jota voi suositella kenelle tahansa. Sen kauneus ja rauha tekivät meihin suuren vaikutuksen. Lisäksi siellä oli mitä mainioin rantaravintola, jossa nyt oli kuitenkin vielä vähän väkeä, koska sesonki ei vielä kunnolla alkanut. Stepnica oli kruunu koko matkamme päällä ja illan suussa jatkoimme kohti Stettinia. Soitin Pawelille, että tulisimme noin yhdeksän maissa tarkoituksena päästää seuraavana aamuna lentokonebussilla Berliinin. Hyvin palvellut Albin-vene luovuttiin Pawelille mukavan purjehdusmatkan päätteeksi. Kokonaisuudessaan matkamaileja kertyi 145.

Loppupäätelmä 

Matka onnistui yli odostusten. Google Earth on älyttömän hauska keino tutkia mielenkiintoisia purjehdusalueita, jonka jälkeen netin kautta löytyy lähiseudun venevuokraamoita melko helposti, tässä tapauksessa niin Saksan kuin Puolan puolelta.

Niin kauan kuin halpalennot ovat vielä olemassa tällainen matkustuskeino on edullinen ja ehdottomasti suositeltava. Oman veneen siirtopurjehdukset Itämeren yli vievät liian paljon arvokasta loma-aikaa olkoonkin, että itse Itämerellä on oma viehätysarvo. Välimeren lisäksi löytyy paljon muita alueita, joihin kannattaisi tutustua purjeitse. Pommeri kuuluu tästä eteenpäin ehdottomasti minun suosikkialueisiini. Paljon jäi vielä näkemättä, kuten vaikkapa Greifswald, Peenestrom, Stralsund, Rügen.

Kartat ja satamakirjat (meidän veneessämme oli erinomaiset kartat ja satamakirjat):

“Rund Rügen. Boddengewässer – Stettin”. NV.-Sportschiffahrtskarten Serie 4. Nautische Veröffentlichung (www.nv-verlag.de)

“Der NV.Hafenlotse No. 4”, Nautische Veröffentlichung (www.nv-verlag.de)

“Hafen und Anlegestellen in Westpommern”. Kustantaja: Navmar, Szczecin. Tilaukset: fax +48 91 4893986

EU:n Euregio Pomerania-kehittämisrahalla tehty varsin hyvä satamaopas:

”Katalog informacyjny o portah”. Tilaukset: turystyka@wzp.pl

Lisätietoa nettisivulla: www.zachodniopomorskie.pl josta löytyy saksan, ruotsin sekä englannin versio.

”The baltic sea”. Imray Lauri Norie & Wilson, 2003 (hyvä yleiskirja)

Pommerin venevuokraamot:

http://czarterownia.pl/  (Pawelin vuokraamo)

http://zwiatrem.pl/czarter.php

http://www.hom.home.pl/ >> ”czartery”

http://www.skagen.pl

http://www.haff-bootscharter.de/

http://www.artec-appartement.de/yachtcharter-insel-usedom.html

(tarvittaessa käännösohjelmat auttavat nettisivujen lukemisessa)

Pikabussit Berliini-Stettin-Berliini:

http://www.interglobus.pl/

Halpalennot Berliiniin (AirBerlin, AirBaltic, Blue1 jne):

hakukoneet (ebookers, supersaver, halpalennot.com ym.)

 

Matkakertomus julkaistiin, lyhennettynä, myös Vene-lehdessä (12/2010).

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (3 kommenttia)

K Veikko

Mielenkiintoinen reissu.

Nuo koordinaatit kun kopioi google mapsiin, niin pikku-ukko näyttää lisää paikallisia kuvia. (Lähde raahaamaan pikku-ukkoa ja parin sekunnin sisällä alueen panoramio-kuvauspaikat näkyvät sinisinä merkkeinä.)

Tuomas Hako

Stettin se on eikä mikään konsonanttihirviö. Käyttäkäämme oikeia nimiä.

Käyttäjän ilmari kuva
Ilmari Schepel

Kun täysin syytön Puola siirtyi, sodan jälkeen, pari pykälää länteen ja kyseinen kaupunki täysin puolalaistunut, niin konsonanttihirviönimi on Szczecin. Ainakin minulle.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset