Severo-Zapad / Luoteis-Venäjä, osa 3
Nenetsian autonominen piiri kuuluu kiinteästi Arkangelin vaikutuspiiriin, mutta on silti hallinnollisesti erillinen alue. Pieni pääkaupunki, Narjan-Mar, sijaitsee Petshorajoen ja -lahden rannalla. Tämän Euroopan puoleisten nenetsien piirikunnan kaupungissa on asukkaita parikymmentä tuhatta. Narjan Mariin kuljetaan ainoastaan lentäen tai laivalla. Lentoyhtiöt mm. Nordavia sekä Aeroflot. Tiematkaa Syktyvkariin olisi 1200 kilometriä, mutta soratie ei ole ajokelpoinen. Narjan Marista kertova nettisivu paljastaa kuitenkin, että uusi tie on rakenteilla ja että pian pääsee Narjan Mariin Usinskin kautta (kuten oheinen kuvakin kertoo). Venäjällä rakennetaan valtavasti uusia teitä koska tähänastinen infrastruktuuri on ollut joko hurja tai olematon.
Jäämereen laskeva Petshora-joki on vaikuttava ja pituutensa puolesta kolmas joki Euroopassa, heti Tonavan ja Volgan jälkeen. Öljyrikkaalla seudulla joet ovat edelleen tärkeä kuljetuskanava. Merenkulkua Pohjoisella Jäämerellä, Karanmerellä ja Venäjän pohjoisilla joilla harjoittaa lähes yksinomaan Lukoilin omistama laivayhtiö. Lukoil – tuo sama firma, joka omistaa Teboilin jakeluketjun Suomessa – onkin yksinvaltias energiarikkaassa Nenetsiassa. Jo tulomatkalla lentokoneesta näkee sikäläisen tundran laajat öljykentät. Öljy tuo työtä ja rahaa ja tämä kyllä näkyy Narjan-Marin katukuvassa. Itselleni alueen vauraus, joskin edelleen liian epätasaisesti jaettu, oli yllätys kun kävin siellä vuonna 2003. Paikallisten tekemä video heittää hieman huumoria koko asiasta:
http://rutube.ru/tracks/139891.html?v=444ec56f588443a7242ef161669f2fc3
Mikäli teette matkan Narjan-Mariin ei pidä tehdä samaa virhettä kuin mitä minä tein: buukasin alkukesällä Arkangelissa ainoastaan lentomatkan sinne ja tarkoituksena oli poistua sieltä silloin kun siltä tuntui. Kävikin ilmi, että koko Nenetsian autonominen piiri olikin lähdössä etelään lomille emmekä millään meinaneet saada paluulippua. Suunnittelimme jo laivamatkaa Petshoranjoen kautta Petshora-nimiseen kaupunkiin, josta olisimme päässeet junalla Syktyvkariin. Löytyi kuin löytyikin paluulentolippu, businessluokassa tosin, ja näin päästiin JAK-40:lla takaisin Arkangeliin.
Alkukesä on muutenkin vaikea aika kun taksikuskit eivät suostu ajamaan kaupungin ulkopuolella rospuuton takia. Nenetsi-autojen tunnusnumero on muuten 83 eikä niitä näy koskaan Suomessa ymmärrettävistä syistä.
Nenetsit, alueen alkuperäis- ja vähemmistöväestö, harjoittavat pääasiassa edelleen poronhoitoa, metsästystä ja kalastusta Jäämeren rantaan rajoittuvassa piirikunnassa, jonka pinta-ala on yhtä suuri kuin puolet Suomea. Ilmasto on raaka. Puuta kasvaa vain alueen eteläosissa. Vallankumouksen jälkeen 1917 poronhoito järjestettiin sosialismin direktiivien mukaisesti. Poronhoitotaloudet saivat johtajikseen Moskovassa koulutetut johtajat ja puoluetyöntekijät. Siten taattiin, etteivät komit tai nentsit itse syöneet liiaksi poronlihaa, eivätkä rikastuneet muiden neuvostokansojen kustannuksella… Nuo ajat ovat onneksi taaksepäin; nyt poronhoito on lähinnä öljyteollisuuden puristuksessa. Narjan Marissa, piirikunnan pääkaupungissa, nentsejä on vähän. Meren läheisyys on tuonut kaupunkiin venäläisiä ja komeja. Karkoituspaikkana Narjan Mar oli erinomainen, niinpä myös moni venäläinen, saksalainen, baltti tai suomalainen on joutunut tekemään tuttavuutta nenetsien, miljardien sääskien, hyttysten ja Siperian pakkasten kanssa. Muistan lukeneeni erään elämänkerran, jossa suomalainen nainen kertoi kovista kokemuksistaan Narjan-Marin lähistöllä sekä siitä miten hänen vankileiritoverinsa oli O.W.Kuusisen toinen vaimo, Aino Sarkola-Turtiainen.. Kirjan ja kirjoittajan nimeä en valitettavasti enää muista.
Kahdenkymmenen kuuden kilometrin päässä Narjan Marista sijaitsee Pustozersk, jossa Matias Aleksanteri Castren vuonna 1843 parin kuukauden ajan tutki nenetsien kieltä, tapoja ja uskomuksia. Synkin sävyin kuvailee kielentutkija paikkakunnan oloja. Pustozerskin perustivat aikoinaan etelästä tulleet kolonialistit valtansa tueksi. Pakkoveroina perättiin turkiksia ja jos jotain jäi jäljelle, sen vaihtoivat kauppamiehet viinaan. Viina tuhosi paikalliset nenetsit, ja lopulta myös Pustozerskin. Nyt Pustozerskin linnoituskaupungista on jäljellä vain hautausmaa ja muistomerkki kertomassa, että tässä se oli joskus maanvaltaajien pesä. Pustozersk – autio järvi – on tullut taas nimensä veroiseksi (Lähde: O.Pöysti).
Majoituksesta sen verran, että kaikki hotellit olivat täynnä varakkaita öljyalan työntekijöitä silloin kun itse kävin Narjan-Marissa. Hotelleja on useita. Me pääsimme kuitenkin mutkitta asumaan teknisen opiston asuntolaan: edullisesti ja huoneen vuokraan kuului sähkösamovaari. Yhden hotellin kortti minulla on vielä tallessa ja tässä sen yhteystiedot (mikäli tarvis): Hotelli Petsora (Печора), Ulitsa Lenina 31 puhelin 4-21-45.
Nenetsian autonomisen piirin turismista löydät lisätietoa lähinnä tästä (venäjäksi). Turismi sinne on lähes olematon. Aina on muistettava sanoa, että ”toinen Nenetsia” sijaitsee hieman itään, Aasian puolella, ja sen virallinen nimi on Jamalin Nenetsian autonominen piirikunta (Ямало-Ненецкий автономный округ). Siitä alueesta niin Markku Lehmuskallio kuin Anastasia Lapsui ovat paljon kertoneet, mutta se ei kuulu tähän sarjaan koska ei ole enää ”Severo-Zapadia”.
Norjalaisten tekemä kiinnostava selvitys Nenetsian taloudesta (alkuvuosi 2009).
P.S.: Nenetsian pohjoispuolella sijaitsee lähes 1000 km:n pitkä Novaja Zemlja, jossa Сухой Нос(Kuivaniemi)-nimisessä paikassa tehtiin vuonna 1961 maailman suurin maanpäällinen ydinräjäytys: Tsar Bomba. Sen valtavasta latauksesta kuulemma suurin osa lensi ulkoavaruuteen koska räjäytys tehtiin korkealla ilmakehässä..Saaren eteläpää näkyy hyvin kun saavutaan Narjan-Mariin.
Seuraava: Osa 4, Karjalan Tasavalta, joskus tuonnempana. Mitäs kiirettä meillä on? Ennen kesää kuiteskin:
- Murmanskin lääni
- Arkangelin lääni
- Nenetsian autonominen piiri
- Karjalan tasavalta
- Vologdan lääni
- Komin tasavalta
- Leningradin lääni
- Novgorodin lääni
- Pihkovan lääni
(juttusarjan tunnus: ”pelko pois, Rosmarie”)
Laaja paikallinen linkkisivusto (venäjäksi).
Hei, Ilmari!
Nämä matkat ”kanssasi” on ihan kiva tehdä ja ei meille ”maksa mitään”. Kiitos kun sinä ahkeroit!
Kuka haluaisi hiota venäjänkieltä tulevia matkoja varten Venäjälle, niin piipahtelkaa venäjänkielisellä netti-”radioviola” sivustolla.
Linkit sinne :
Etusivu
http://www.radioviola.net/
Sekä
http://www.radioviola.net/novosti-finlandii/tuorei…
Tervetuloa! Добро пожаловать!
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos Viola. Jatketaanpa lähimatkailua! Jospa muutkin suomalaiset pikku hiljaa innostuvat tuosta Luoteis-Venäjästä, matkailukohteena.
Ilmoita asiaton viesti
Счастливого пути! Onnea matkalle tästäkin eteenpän!
..Эх, дороги, пыль да туман…
Ilmoita asiaton viesti
Aino Kuusinen on kirjoittanut muistelmateoksen – jumala syöksee enkelinsä – joka kannattaa lukea, mikäli O.W.Kuusinen ja vankileirit kiinnostavat.
Lukoilin entinen varatoimitusjohtaja Valentin Tarasov osti 2007 Ruokolahden Härskiän saaresta Härskiän hovin. Rallitähti Harri Toivonen myi vain puoli vuotta omistuksessaan olleen tilan Tarasoville. Seteliselkärankainen, sanoisi Veikko Vennamo.
Miksi oligarkit ostavat Suomesta vaikka Venäjälläkin on noin hienoja alueita kuten Nenetsia?
Ruokolahtelainen Suna Kymäläinen keräsi 2007 kansalaisadressin, jossa vastustettiin EU:n ulkopuolisten oikeutta ostaa maata Suomesta. Suna valittiin eduskuntaan demarien listalta ja Suna nostaa asian esille eduskunnassa. Saas nähdä tehdäänkö mitään.
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/Ralliautoilijan%…
Ilmoita asiaton viesti
Uusimaa eli Novaja Zemlja on ikivanhaa nenetsien asuinaluetta. He joutuivat lähtemään (siirrettiin) pois sieltä ydinräjäytysten tieltä.
Ovatko vieläkään voineet palata vanhoille asuinpaikoilleen?
Suomessa tehdään juttuja jostain Nevadan ydinkoealueen asukkaiden kohtalosta tai Bikini-atolleilta,mutta olisi aihetta lähempänäkin.
Henkinen välimatka on pitkä. Arkangeli on lähempänä kuitenkin kuin Kööpenhamina.
Ilmoita asiaton viesti
Harri Räsänen> Miksi oligarkit ostavat Suomesta vaikka Venäjälläkin on noin hienoja alueita kuten Nenetsia?
Ruokolahtelainen Suna Kymäläinen keräsi 2007 kansalaisadressin, jossa vastustettiin EU:n ulkopuolisten oikeutta ostaa maata Suomesta. Suna valittiin eduskuntaan demarien listalta ja Suna nostaa asian esille eduskunnassa. Saas nähdä tehdäänkö mitään.”,
– Anteeksi vaan, liian isoja toiveita elätätte Sunan adressiin ja hänen mahdollisuuksiin. Sehän on tiedossa, että Suomi on allekirjoittanut sopimuksen jonka mukaan venäläisillä ja muillakin ei EU-mailla on oikeus ostaa maata, mutta sehän edellyttää, että suomalainen maan omistaja myy sen maan. Eihän väkisen kukaan osta Tässä auttaisi sellainen laki, joka kieltäisi suomalaisilta myydä sitä maata. Se auttaisi ehkä tässä tilanteessa.
Suna vaan oli niin fiksu, että käytti tätä aihetta saadakseen ääniä..kaikella kunnioituksella hänelle..ja onnittelut.
Ilmoita asiaton viesti
Suna on fiksu, se on totta. Sunan ehdokkuutta eduskuntaan ei tiennyt kukaan vuonna 2007, jolloin tuo addressi kerättiin. Nyt se tuotti tulosta äänten muodossa ja Suna on äänensä ansainnut. Muistin asian koska blogisti mainitsi Lukoilin tekstissään. Eduskunta pystyy halutessaan tekemään jotakin jos haluaa, mutta se ei liity blogin aiheeseen.
Ilmoita asiaton viesti