Elämä jatkuu

Severo-Zapad / Luoteis-Venäjä, osa 4

  • Karjalan Tasavallan kaunis vaakuna
    Karjalan Tasavallan kaunis vaakuna
  • Karjalan virallinen lippu
    Karjalan virallinen lippu
  • Itäinen Karjala, Vienanmeren ja Laatokan välissä.
    Itäinen Karjala, Vienanmeren ja Laatokan välissä.
  • Belomorskin komeat kalliopiirrokset (hirvenmetsästys suksilla).
    Belomorskin komeat kalliopiirrokset (hirvenmetsästys suksilla).
  • Kalliopiirrokset Äänisen (Onega-järven) itärannalla.
    Kalliopiirrokset Äänisen (Onega-järven) itärannalla.
  • Kalliopiirrokset (sijainti: Бесов мыс, Muromskin luostarin lähellä).
    Kalliopiirrokset (sijainti: Бесов мыс, Muromskin luostarin lähellä).
  • Kuuluisa kalliopiirros (sijainti: Бесов Нос, Muromskin luostarin lähellä).
    Kuuluisa kalliopiirros (sijainti: Бесов Нос, Muromskin luostarin lähellä).
  • Kizhi-museosaari Äänisen keskellä.
    Kizhi-museosaari Äänisen keskellä.
  • Jyskyjärvi (Юшкозеро), vissi Karjalan kaunein kylä.
    Jyskyjärvi (Юшкозеро), vissi Karjalan kaunein kylä.
  • Sortavala, Pedri Shemeikan patsas (1935) ja jykevä Suomen Pankki..
    Sortavala, Pedri Shemeikan patsas (1935) ja jykevä Suomen Pankki..

Kaipuu Itä-Karjalaan eli Karjalan Tasavaltaan syntyi minussa 1970-luvulla, kuunnellessani akateemikko Pertti Virtarannan vaikuttavia radio-ohjelmia. Rauhallisella, lähes hypnootisella äänellä Virtaranta haastatteli vepsäläisiä, seesjärven karjalaisia, aunuksen mummoja jne. Kadehdin miestä, joka vapaasti sai liikkua rajantakaisella alueella. Vaikka Neuvostoliitossa olin käynyt jo monet kerrat pääsin ensimmäisen kerran Karjalaan vuonna 1989, omalla autolla. Rajanylitys (silloin vielä epävirallisen) Vartiuksen kautta järjestyi siten, että piti ensiksi nöyrästi kysyä erikoislupaa, Helsingistä asti, rajanvartioston päälliköltä. Vasta tiukan perustelun jälkeen (maatalousyhteistyö) saimme rajanylitysluvan ja kun tulimme Petroskoihin, hotelli Kareliaan, vastaanottonainen meni sillä tavalla sekaisin, että soitti pitkään ja hermostuneena niin hotellin johtajalle kuin Inturistille. Oli nimittäin ensimmäinen kerta kun ulkomaanasukkaat tulivat suoraan hotellin tiskiin, ilman Inturistin varausta..ja se oli vallan kauheata. Vastaus tuli lopulta, jotta nyt on sellaiset ajat, että näinkin voidaan menetellä.

Jo aiemmin totesin, että juuri blogit Karjalan Tasavallasta ja Kannaksesta ovat hieman turhia koska Markus Lehtipuu kirjoitti molemmista alueista aivan loistavat matkaoppaat. Jokaisen, joka on kiinnostunut matkustamaan sinne, kannattaisi hankkia kyseiset kirjat. Mainiota työtä ja Markukselle syvä kumarrus! Keskitynkin tässä blogissa lähinnä luettelemaan sellaisia paikkoja, johon itse olen ihastunut vuosien saatossa. Karjalaa ajelin ristin rastin viimeisten 20 vuosien aikana, enimmäkseen työn puolesta mutta välillä lomillakin. Myös tästä linkistä (eng.) löytyy lisätietoa.

Karjalaan pääsee useamman rajanylityspaikan kautta: Tohmajärven Niirala, Kuhmon Vartius sekä Kuusamon Kortesalmi (Lämsäkylä). Lisäksi pääsee sinne tietysti Nuijamaan, Imatra-Svetogorskin ja Vaalimaan kautta, joko Laatokan länsi- tai itarantaa mukaillen. Tai lentäen ja junalla Pietarin kautta. Kätevintä on ajaa joko Niiralan tai Vartiuksen kautta, koska rajantakaiset tiet ovat siellä melko hyvässä kunnossa. Tie Kortesalmesta Pääjärvelle on edelleen aika huono. Ensikertalaisille voisi suositella jonkinlaisia rengasmatkoja. Esimerkiksi: Niirala-Sortavala-Valamo-Aunus-Petroskoi-Kolatselkä-Niirala tai Vartius-Kostamus-Vuokkiniemi-Kalevala-Kemi-Solovetsk-Belomorsk-Rukajärvi-Vartius tai Niirala-Sortavala-Valamo-Lahdenpohja-Käkisalmi-Kannas-Viipuri-Nuijanmaa tai vaikkapa "iso kierros" Niirala-Aunus-Petroskoi-Karhumäki-Puudosi-Belomorsk-Kemi-Louhi-Kiestinki-Pääjärvi-Kortesalmi jne, jne. Ottakaa Markuksen kirja käteenne ja pohtikaa minne mielenne tekevi! Jos autoilu pelottaa niin turvallinen vaihtoehto voisi olla ryhmämatka bussilla. Toinen vaihtoehto on ajaa ensiksi Kostamukseen (35 km rajalta), jättää autosi vartioituun parkkipaikkaan (aseman vastapäätä) ja matkustaa yöjunan makuuvaunussa Lietmajärven ja Suojärven kautta Petroskoihin, joka on eräs Venäjän mukavimpia kaupunkeja etenkin kesällä. Siellä kyllä pärjää jalkaisin, taksilla ja kantosiipialuksella. Joka ilta lähtee yöjuna Petroskoihin ja joka toisena yöjuna Pietariin (tai vaikkapa Vladivostokiin). Junien aikataulut löytyvät tästä.

Petroskoi (Петрозаводск) sijaitsee kauniisti Äänisen rannalla. Sen rantabulevardi on varsinainen keidas kuten myös laivaterminaali, josta pääsee kantosiipialuksella niin Kizhi-saareen kuin Puudosiin ja isolla jokilaivalla vaikka Kazaniin tai Moskovaan. Saslikki ja olut kruunavat rantanäkymän, ainakin omalta kohdaltani useimmiten. Kaupungissa valmistui juuri äsken uusi hotelli entisten lisäksi. Minulle ja monille muille perinteinen Pohjola («Северная») on kuitenkin aina paras. Lisätietoa kaupungin hotelleista oheisesta linkistä. Äänisen rantatie Petroskoista Voznesenje-kauppalaan (Syvärinniska) on kaunis ja mielenkiintoinen, muun muassa siksi että sen varrella asuvat vepsäläiset. Myös maisemat ovat komeat. Voznesenje:ssä on lossi, joka vie Syvärin yli, jonka jälkeen päästään joko takaisin länteen, Lotinapeltoon, tai Vitegran kautta Vologdaan. Kiinnostava reitti sekin. Vologdaan mennäänkin seuraavassa blogissa. Jos ajat Lotinapellon kautta kannattaa piipahtaa Syvärin Luostarissa, joka sijaitsee matkalla Aunukseen. Kyseinen luostari toimi mielisairaalana neuvostoaikoina ja sieltä kuuluisa Jalo Heikkinen muutti takaisin Kuhmoon, 1990-luvun puolivälissä.

Vienan Karjala on kiinnostava ja hauska seutu, koska vienankarjalainen kieli muistuttaa hyvin paljon suomea. Seesjärven ja erityisesti Aunuksen karjalaa on jo paljon vaikeampaa ymmärtää ellei osaa venäjää. Jyskyjärvi lienee seudun ellei koko Karjalan kaunein kylä ja vaikka tie sinne on hieman kiharainen niin sen eteen kannattaa hieman kärsiä. Jyskyjärven tien PIM-luokitus lähentelee kesäisin jo 100 yksikköä (PIM= perseiskua/minuutti). Muita karjalaiskyliä ovat mm. Vuokkiniemi, Luusalmi, Vuonninen, Tiiksjärvi (harvinaisen kaunis sekin), Rukajärvi, Kepa, Kuusiniemi, Paanajärvi jne. Kuhmolainen Juminkeko-säätiö on tehnyt paljon työtä sen eteen, että alue ja sen kulttuuri vaalitaan. He järjestävät myös kulttuurimatkoja sinne. Oman kunnan bravuuriprojektimme on ollut Vienan Silta-hanke, jonka seurauksena Vuokkiniemen entisestä koulurauniosta tehtiin kylätalo.

Belomorskin ja Äänisen kalliopiirrokset (петроглифы) ovat hätkähdyttävän elämäniloisia, jopa niin, että osa niistä markkinoidaan Karjalan "Kama-Sutra":na. Kyse on tietysti paljon muustakin, kuten oheinen hirvenmetsästyskuvaus todistaa. Äänisen (Onega-järven) itärannalla on laaja esiintymä, lähellä Muromskin rantaluostaria (joka sekin on kiinnostava, mutta vaikeasti lähestyvä kohde: vain nelivedolla jolla on suuri maavara). Toinen, hyvinkin vaikuttava kalliopiirrosten"ulkoilmanäyttely" löytyy hieman ennen Belomorskia. Itse osaan polun sinne jo ulkoa, mutta ensikertalaisille paikallinen opas on välttämätön.

Laatokan Karjala, tässä tapauksessa sen pohjois- ja länsirannan paikkakunnat (Lahdenpohja, Sortavala, Pitkäranta, Salmi, Rajakontu, Vitele, Aunus) on laaja alue, jota käsitellään Markuksen matkaoppaassa hyvinkin yksityiskohtaisesti. Itse toimin pitkään Aunuksessa silloin kun ProAgria Pohjois-Karjalan Tacis-CBC-hanke oli menossa. Suomen entiset paikkakunnat ovat melko huonossa kunnossa, mutta pikku hiljaa niidenkin ulkoasu kohenee. Etenkin Sortavalan kasvot ovat siistyneet viime vuosien aikana. Sortavalasta pääsee kantosiipialuksella nopeasti vanhaan Valamoon.

Mainittavia ovat vielä Kivatsin vesiputous sekä Vodlajärven, Paanajärven ja Kalevalan kansallispuistot. Niin, ja puhumattakaan Louhen, Kemin ja Belomorskin merenrantakylistä, joissa on aivan oma henki. Tutustuin Karjalaan vuonna 2004 myös purjeveneestä käsin silloin kun tein tuon fennoskandian ympäripurjehduksen.

Karjala sijaitsee hyvin lähellä eikä ole millään tavalla pelottava matkakohde. Suosittelen. Mitä majoitukseen tulee, useimmissä karjalaiskylissä tarjotaan pientä korvausta (10-30 euroa) vastaan kotimajoitusta, johon kuuluu lähes aina myös "kyly". Matkailuvaunu ja perinteinen teltta ovat myös hyviä ratkaisuja. Alkuvaiheessa nukuimme usein myös farmariladassa (VAZ-2104), jonka sivuikkunoissa oli harsoista tehdyt hyttysverhot. Hyvin nukutti rankan ajomatkan jälkeen vaikka pituutta on lähes pari metriä.

Seuraava: Osa 5, Vologdan lääni, joskus tuonnempana. Mitäs kiirettä meillä on? Ennen kesää kuiteskin:

  • Murmanskin lääni
  • Arkangelin lääni
  • Nenetsian autonominen piiri
  • Karjalan tasavalta
  • Vologdan lääni
  • Komin tasavalta
  • Leningradin lääni
  • Novgorodin lääni
  • Pihkovan lääni

(juttusarjan tunnus: "pelko pois, Rosmarie")

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (17 kommenttia)

Petri Aaltonen

Kiitos infopaketista. Oletko käynyt koskaan syvemmällä Venäjällä vai kierrellyt vain Karjalan korpia?

Käyttäjän ilmari kuva
Ilmari Schepel

Kiitos palautteesta. En ole suinkaan kierrellyt "vain Karjalan korpia", kuten olet saanut lukea tästä Severo-Zapadsarjasta. Luepas tämä matkakertomus:

http://www.belkku.fi/foorumi/viewtopic.php?f=2&t=3...

terveisin,
Suomen Baikal-uimarikerhon jäsen.

Käyttäjän ilmari kuva
Ilmari Schepel

Unohtui itse aloituksesta varsin tähdellinen tieto: sarjan joka kirjoituksen yhteydessä on ollut maininta kyseisen alueen autojen viimeisestä numerosta (venäläiset autot ovat vähän kuin ranskalaisia tai saksalaisia: aina näkee mistä ovat kotoisin).

Karjalan autojen rekkaritunnus on 10 ja niitä näkee Suomen maanteillä jo hyvinkin paljon.

Käyttäjän Enologi kuva
Aki Pulli

Kiitos hyvästä kirjoituksestasi,
pari kommenttia vain nimipolitiikasta:

Belomorsk vääntyy luonnollisemmin historiallisempaan nimimuotoon Sorokka, samoin kuin että Kalevala mielenkiintoisesta nimestään huolimatta kuitenkin historiallinen Uhtua. En ole kumpaakaan myöhempää nimeä vastaan, olen kuitenkin sitä mieltä että niitä historiallisten nimien osalta niistä tietoisuus tulee säilyttää ja missä mahdollista, myös käyttää niitä.

Noita Sorokan lähellä olevia kalliokaiverruksia kutsuisin mieluummin Uikujoen kalliokaiverruksia, sillä ne ovat aika kaukana kaupungista. Ja nimen omaan kaiverruksiksi eikä piirroksiksi. Piirroksia ovat Astuvansalmen ja muut, jotka maalattu. Nämä kaiverrukset taas hakattu/kaiverrettu suoraan kallioon.

Luostari Aunuksen tuntumassa on Aleksanteri Syväriläisen luostari. Äänisen itärannan luostaria kutsuisin suomeksi Muromalaisen taivaanastumisen luostariksi. Venäjänkielinen nimi kun Муромский Успенский монастырь ja Uspenskij on taivaaseenastuminen, erityisesti Neitsyt Marian taivaasenastuminen ja luostari sijaitsee Muromskoje -järven ja Äänisen välisellä kannaksella. Muromskoje saanut lienee nimensä luostarin perustajaksi tituleeratulta Lazar Muromskijlta. Suomalaisittain nimi olisi Lasarus Muromalainen (ei pidä sekoittaa Ilja Muromalaiseen joka Илья Муромец eli Ilja Muromets venäjäksi). Luostarin lähellä olevia Äänisen rannan kallioiden kaiverruksia kutsuisin Pirunniemen tai Pirunnokan kalliokaiverruksiksi, venäjäksi paikka on muuten samanniminen eli Бесов нос / Besov noc.

Terveisin

Aki Pulli

Käyttäjän ilmari kuva
Ilmari Schepel

Hyviä lisäyksiä ja vielä parempia löytyy Markus Lehtipuun matkaoppaasta. Blogissa on rajoitettua tilaa. Tätä Belomorsk-keskustelua käytiin jo Arkangeli-blogin aikana ja on hieman turhaa. Nimenomaan matkailijoille nimi Sorokka on täysin hyödytön, koska niin Google-maps kuin muut kartat puhuvat pelkästään Belomorskista. Muutenkin, Sorokka-nimi (ven. Сорока) ei ole suomalaisperäinen vaan on tullut venäjänkielen sanasta sorok=40. Sorokka on muodostunut saarille Vik-joen (Uikujoen) suistoon ja saaria on 40. Mutta jokainen käyttäköön ne nimet johon on tottunut. Vuokkiniemi on minulle "Vuokkiniemi" eikä "Voknavolok", koska on täysin karjalainen paikkakunta. Belomorsk on minulle "Belomorsk" eikä "Sorokka", koska on täysin venäläinen kaupunki. Vaikka karjalaisten pääkaupunki Aunus on minullekin "Aunus", niin sen karttanimi on "Olonets". Saisit etsiä pitkään...

Бесов нос/Besov noc oli mainittu kuvien yhteydessä. Kun tehdään google-haku sanoista kalliopiirrokset/kalliokaiverrukset huomataan seuraavaa:

Kalliopiirrokset: 9610 tulosta
Kalliokaiverrukset: 600 tulosta (josta ensimmäinen osuma näkyy olevan minun käyttämäni 19.7.2009).

Makuasioita siis, tuo "nimipolitiikka".

Käyttäjän ilmari kuva
Ilmari Schepel

Hauska kokemus Karjalan matkojen alkuajoilta: Suomen ja Karjalan maatalousministeriöiden välillä oli sovittu, että suomalaiset tuovat laadukasta siemenperunaa Karjalan fermereille ja kylille. Minulla oli siihen aikaan tohon tarkoitukseen Ural-kuorma-auto (6-vetoinen dieseli) ja kun tulimme ystäväni ”Pikku-Timo”:n (pituus 2 m) kanssa Sovporogin eli Sohjanasuun puomiin, syntyi pieni ongelma. Siihen aikaan oli vielä Kalevalan ja Louhen piirirajalla tarkastuspiste, juuri tuon Sohjanasuun kapean salmen kohdalla. Senaikaiset viisumitkin olivat sellaisia, että niissä piti aina lukea mihin paikkakuntiin se oikeuti. Minun viisumissa luki kylläkin Louhen piiri, mutta Timon viisumissa ainoastaan Kostamus ja Kalevala. Nuori rajamies oli tiukkana: ”Sinä kuski pääset läpi, mutta tuo apumies ei”.
Olimme juuri tuoneet siemenpottua Pääjärven fermerille ja siksi käänsimme takaisin hänen luo. Mies sanoi, ettei tässä ole mitään hätää; hän tuntee majurin, joka on päävastuussa tuosta tarkastuspisteestä. Ajelimme fermerin auton perässä kunnes tulimme suomalaisten rakentamaan kerrostaloon. Oli lauantain iltapäivä ja majuri oli kuulemma saunomassa. Fermeri neuvotteli talon edessä hetken kylpytakissa olevan, lyhyehkön majurin kanssa, jolloin tämä kuulemma sanoi ”hyvä on, mutta haluan nähdä minkälaisista miehistä on kyse”. Fermeri vinkkasi minulle ja huusi "tule kättelemään". Niin teinkin, jonka jälkeen majuri kysyi ”missä on tuo toinen mies?”. Huusin Timolle (joka, apumiehenä, oli mukavasti ottanut olutta). Timo ilmestyi näkyviin, Uralissa tarvittavat kuulosuojaimet kääntyneinä päänsä päällä, ja puristi majurin kättä aivan täysillä kailauttaen: ”terveisiä Suomussalmen kunnasta!”. Majuri kalpeni ja totesi ”vso horosho, vso horosho!”.

Kun ajelimme takaisin puomille fermerin auto kiilasi vielä kerran meidän eteemme, samalla kun mies meinasi tukehtua naurusta. Hän kertoi, että majuri oli todennut meidän lähtömme jälkeen, että ”Jumalauta, Suomessa on isot miehet!”. Siihen asti suomalaisa ei vielä paljon näkynyt Karjalan maanteillä..vuosi taisi olla 1991.

Tässä blogi tuosta Uralista:
http://ilmari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/21004-kuusi...

(Puheenvuorot-uudistuksen yhteydessä valokuvat valitettavasti hieman "puolittuivat"; pitäisi joskus ladata uudestaan).

fabu land

Tein tässä jo matkanostatuksessa Autoradioon omat eväät!
(Laulumailta kohti cityä)

Suojärvi & Sibelius
http://quietube.com/v.php/http://www.youtube.com/w...

Sortavala-Laatokka & Oskar Merikanto/Larin Kyösti
http://quietube.com/v.php/http://www.youtube.com/w...

Käkisalmi (Vuoksi-Laatokka) & Veikko Lavi
http://quietube.com/v.php/http://www.youtube.com/w...

Laatokka-Konevitsa & trad.
http://quietube.com/v.php/http://www.youtube.com/w...

Viipuri & Erik Lindström/Aili Runne
http://quietube.com/v.php/http://www.youtube.com/w...

Säkkijärvi & trad.
http://quietube.com/v.php/http://www.youtube.com/w...

Nämä kaverit tais olla menossa Petroskoihin asti ;)
http://quietube.com/v.php/http://www.youtube.com/w...

Harri Räsänen

Jukka Tolonen on tehnyt Säkkijärven polkasta oman versionsa kitaralla soitettuna. Hieno on tämäkin.

http://www.youtube.com/watch?v=Xqrx3gpKhZo&feature...

Käyttäjän ilmari kuva
Ilmari Schepel

Suomalaisbändeistä juuri FOLKSWAGEN on erikoistunut Itä-Karjalaan ja itänaapuriin muutenkin. Hauskoja veikkoja ja vieläpä venäjäntaitoisia:

http://www.folkswagen.fi/diskografia.html

Esiintyivät Vienan Silta-juhlissa, niin Suomussalmella kuin Vuokkiniemessä.

J. Gagarin

"Seesjärven ja erityisesti Aunuksen karjalaa on jo paljon vaikeampaa ymmärtää ellei osaa venäjää."

Tuohon pieneksi korjaukseksi mainitsisin, että aunuksenkarjalan ymmärtäminen ei aukene venäjän kautta, vaan itse aunuksenkarjalan eli livvin opiskelemisen kautta. Lainasanoja on jonkin verran venäjästä, mutta varsinainen syy siihen, että se tottumattoman korvissa kuulostaa venäläismäiseltä "paginalta" johtuu vain foneettisista seikoista.

Käyttäjän ilmari kuva
Ilmari Schepel

Pitkän jakson aikana Aunuksessa asuneena voin omasta puolestani todeta, että aunuksenkarjalaa aukesi minulle nimenomaan venäjänkielen avulla. Lainasanoja (ja läheltä liipaavia sanoja) on yllättävän paljon.

Käyttäjän Enologi kuva
Aki Pulli

Sanoisin, että molemmat olette hyvin oikeassa. Aunuksenkarjala aukenee perussuomalaiselle sekä yleisen karjalan osaamisen (jopa mummovainaani Vammelsuun murre ollut itselleni suureksi avuksi vaikka kielitieteilijät saattavat läheisyydestä olla eri mieltä) että venäjän hallinnan kautta. Venäjän osalta on kuitenkin mainittava, että kielitaidon pitää mieluusti olla otsen prijatno -tasoa korkeampi kun moni lainasana vanha eikä edes nyky-Venäjässä juuri tai ollenkaan käytössä tai sitten niin erilaiseksi vääntynyt karjalaisen fonetiikan takia, että tunnistaminen sellaisenaan hankalaa.

fabu land

(En tunne karjalamurteita mitenkään erityisesti, mutta otaksun että tässä seuraavassa on aunuksenkarjalaa.)

Kuuskytluvun suosikkilevytyksiä eli Heli Keinonen laulaa itäkarjalaisia lauluja:

Tässä Ajettih da tsiganaiset, jonka video info-osuudesta katsoa nuo sanat käännöksineen. Siellä näkyy nuo venäläisvaikutteet.
http://www.youtube.com/watch?v=1HlLyUK8Fm4&feature...

Tässä puolestaan alkuperäinen venäläinen laulu. Sisältö suurinpiirtein sama (kannattaa katsoa tästä myös info, englanti/venäjä)
Эх загулял (tai Ехали цыгане eli Ajoivat mustalaiset)
http://www.youtube.com/watch?v=oUqaHdxx0u0

fabu land

Jos joku haluaa katsella kuvia ympäri Itä-Karjalaa, tässä löytyi kiva sivusto. Voi tänne laittaa omiakin joukon jatkoksi.
Paikkojen/kuvakohteiden nimet etupäässä venäjäksi, karttapohja liikkuu hiirellä vetämällä jne.:
http://www.panoramio.com/map/#lt=61.673423&ln=32.2...

fabu land
Käyttäjän ilmari kuva
Ilmari Schepel

Hienoa tiestötietoa. Tuosta tie No.9:stä (Kostamus-Vuokkiniemi-Vuonninen-Kalevala) sen verran, että laitoin juuri lehdistötiedotteen jakeluun. Tämä pilottihanke tulee palvelemaan Vienan Karjalaa, jos mikäkin. Sikäläiset aina ihmettelevät, miten suomalainen soratie voi olla paremmassa kunnossa kuin venäläinen asfalttitie...

Pannaanpa tähänkin:

Lehdistötiedote, 4.5.2011

Suomussalmen kunta onnistui saamaan kaksi ENPI-hanketta.

Toukokuussa käynnistyvät kaksi Suomussalmen kunnan hallinnoimaa ENPI-hanketta. Kyse on cross-border-cooperation-hankkeista ja kohdealueena Vienan Karjala.
Uudessa Karelia ENPI CBC-ohjelmassa on jaossa peräti 46 miljoonaa euroa ja ohjelma jatkuu vuoden 2013 loppuun. Ensimmäiseen hakuun jätettiin 59 hakemusta, joista loppuvaiheessa 11 valittiin. Näistä 3 hanketta tulivat Kainuuseen: kaksi Suomussalmelle ja yksi Kuhmon Juminkeko-säätiölle.

Suomussalmen kunta sitoutui hallinnoimaan molempia hankkeita, mutta ei sido niihin kuitenkaan omia määrärahoja. Kunnalla on oikeus veloittaa 7 % hallinnointi-kuluja molemmista hankebudjeteista.

Rahallisesti suurin hanke on Kostamus-Kalevalan soratien kunnostushanke (”Improving the gravelroad Kostomuksha-Kalevala”). Sen kokonaisbudjetti on 1,2 miljoonaa euroa, josta 10 %:n omarahoitus tulee kokonaan Venäjältä (Karjalan Rakennusministeriö, Ikean tytäryhtiö Swedwood Karelia sekä Kos-tamus ja Kalevala). Vajaa puolet hankerahasta tulee EU:sta ja toinen puoli Venäjän Federaatiosta, koska kyse on investointihankkeesta. Tämä ENPI-projekti ei rakenna uutta tietä vaan pyrkii osoittamaan, että tiettyjen toimenpiteiden avulla jo olemassa oleva soratie voi olla lähes samantasoinen kuin päällystetty tie: tien muotoilu, 0-16 mm kulutuskerros sekä kalsiumkloridin säännöllinen käyttö ovat tässä avainasemassa. Tien koko pituus on 144 km, josta 13 km on jo asfaltoitu. Noin 100 km on kantavuudeltaan jo niin hyvä, että sen kunnostaminen voidaan tehdä noin kilometrin päivävauhdilla. Pahin tienosuus (36 km) on Ponkalahti-Vuonninen-Pistojoki, johon tullaan käyttämään suodatinkangasta savikoiden päälle sekä riittävää määrää kantavaa mursketta.
Hankkeen tavoitteena on, että koko tie tulee olemaan samanveroinen kuin hyvin hoidettu suomalainen soratie. Prosessin eri vaiheista tehdään venäjän-kielinen opetusvideo. Hankkeen henkinen isä on eläkeellä oleva tiemestari Pentti Komulainen ja hänen lisäksi ohjausryhmän suomussalmelaisjäsenet ovat tekninen johtaja Antti Westersund (pj), hankevetäjä Ilmari Schepel (siht), rkm Eero Tapio sekä Oulusta Henna-Mari Helenius (Karelia ENPI-toimisto) ja Helsingistä dipl.ins. Juha Räty (Finnmap-Infra Oy). Ohjausryhmään kuuluvat heidän lisäksi venäläiset ja ruotsalaiset partnerit. Tiehanke alkaa 5.5 ja kestää 31.12.2013 saakka. Ohjausryhmä kokoontuu ensimmäisen kerran Barents Link-keskuksessa 25.5 Kostamuksessa. Hanke koostuu eri osioista joita tullaan kilpailuttamaan. Hankkeen tulevat nettisivut ovat: www.gruntovaja.fi

Suomussalmen kunnan toinen hanke on vuoden kestävä ja alkaa 15.5. Tämän hankkeen tavoitteena on elvyttää lammastaloutta Kalevalan piirissä yhdessä venäläisten ja suomalaisten asiantuntijoiden kanssa. Hankkeen virallinen nimi on ”Sheephusbandry in the Kalevala District” ja sen kokonaisbudjetti on 75 000 euroa, josta Kalevalan piiri maksaa 7 500 eli 10 %. Loppura-hoituksesta EU maksaa vajaat puolet ja Venäjän Federaatio ja Suomen Valtio noin 25 %. Hankkeella tulee olemaan venäläinen hankevetäjä ja hakuilmoitus julkaistiin Kalevalan paikallislehdessä. Hakuaika päätyy 13.5. Hanketoimisto perustetaan Kalevalaan ja jalostukseen tarvittavat Romanov-rotulampaat hankitaan Jaroslavin alueelta. Kuten tiehankkeessakin, Suomussalmen kunta ei osallistu kustannuksiin vaan ainoastaan hallinnoi kyseistä hanketta. Suomussalmelaisten lampureiden asiantuntemus hyödynnetään korvausta vastaan. Kyse on tietotaidon siirrosta Kalevalan piiriin, niin Keski-Venäjältä kuin itärajamme yli ystävyyskuntaamme. Hankkeen tulevat netti-sivut: www.lampahat.fi

(This programme is funded by the European Union, the Russian Federation and the Republic of Finland)

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset