*

Elämä jatkuu

Severo-Zapad / Luoteis-Venäjä, osa 5

  • Vologdan lippu
    Vologdan lippu
  • Vologdan läänin kartta.
    Vologdan läänin kartta.
  • Volgo-Baltiiski kanal, Vytegra
    Volgo-Baltiiski kanal, Vytegra
  • Tällaistakin näkyy Vytegran piirissä...
    Tällaistakin näkyy Vytegran piirissä...
  • Kirillo-Belozerskin vaikuttava luostari
    Kirillo-Belozerskin vaikuttava luostari
  • Kirillo-Belozerskin luostari, ilmakuvana.
    Kirillo-Belozerskin luostari, ilmakuvana.
  • Belozersk (perustettu vuonna 862).
    Belozersk (perustettu vuonna 862).
  • Belozerskin lapset (kuvattu vuonna 1909!), Sergei Prokudin-Gorskii.
    Belozerskin lapset (kuvattu vuonna 1909!), Sergei Prokudin-Gorskii.
  • Belozerskin kartta, josta näkyy kiinnostava rantakanava (matala järvi).
    Belozerskin kartta, josta näkyy kiinnostava rantakanava (matala järvi).
  • Vologda, samannimisen läänin pääkaupunki (Vologdan Kremlin).
    Vologda, samannimisen läänin pääkaupunki (Vologdan Kremlin).
  • Vologdan kaupunki kuvattuna kellotornista.
    Vologdan kaupunki kuvattuna kellotornista.
  • Tserepovets, "Severstal":in teräskaupunki.
    Tserepovets, "Severstal":in teräskaupunki.
  • Totma-maaseutukaupunki.
    Totma-maaseutukaupunki.
  • Menossa itään (Veliki Ustjug:iin enää 530 km).
    Menossa itään (Veliki Ustjug:iin enää 530 km).
  • Djed Moroz:in Joulumaa, Veliki Ustjug.
    Djed Moroz:in Joulumaa, Veliki Ustjug.
  • Pakkasukon palatsi, Veliki Ustjug.
    Pakkasukon palatsi, Veliki Ustjug.
  • Veliki Ustjug, kahden joen rannalla.
    Veliki Ustjug, kahden joen rannalla.
  • Veliki Ustjug:in vaakuna.
    Veliki Ustjug:in vaakuna.
  • "Punaisen heisipuun" lähteillä (Shukshinin filmin saarivankila).
    "Punaisen heisipuun" lähteillä (Shukshinin filmin saarivankila).

Matka lähiseuduille jatkuu. Vologdan lääni on lähempänä kuin tiedostetaan ja alkaa välittömästi Äänisen etelärannalta. Suomesta katsottuna on olemassa useampi tuloväylä. Joko Petroskoista Vosnesenjen lossin kautta (Syvärin yli) ja siitä Vytegraan tai tuohon Äänisen rantakaupunkiin pääsee myös Lotinapellon ja Podporozhen kautta. Kolmas tulotie kulkee etelämpänä Volgovin ja Tihvinän kautta (myös Lotinapellosta on hyvä tie Tihvinään). Tihvinästä on sitten pitkä, mutta hyväkuntoinen korpitie Babajevon ja Tserepovetsin kautta itse Vologda-kaupunkiin. Pietarista pääsee myös yöjunalla tai lensikalla. He, jotka tulevat pohjoisesta, pääsevät myös Äänisen itärannan kautta: Karhumäki-Puutoinen-Vytegra (uusi tie).

Suosittelen ainakin menomatkan osalta reittiä Vytegra-Kirillov-Vologda. Vytegran jälkeen lyhyt pätkä on huonokuntoista, mutta eteenpäin tie on suorastaan loistava, kuten muutkin valtatiet Vologdan läänissä. Vologdalaiset autot tunnistaa muuten viimeisestä numerosta 35.  

Kirillov on kaupunki, jonka yhteydessä sijaitsee Kirillo-Belozerskin luostari. Se kuuluu Venäjän parhaisiin nähtävyyksiin, aivan kuten lähellä sijaitseva Ferapontovkin. Lähes matkan varrella, hieman sivulla, sijaitsee ikivanha Belozerskin kaupunki, samannimisen matalan järven rannalla. Suomeksi tämän kaupungin nimi on Valkeajärvi ja se perustettiin vuonna 862. Kirjoitin aiemmin blogin huippuvalokuvaaja Sergei Mihailovitsh Prokudin-Gorskin (1883-1944) viime vuosisadan alun uskomattoman kauniista värikuvista. Eräs kuva esittää Belozerskin lapsia, jotka istuvat kirkon edessa olevan maavallin ruohikolla.

Itse Vologda on viihtyisä ja siisti kaupunki, jossa sijaitsee läänin hallinto. Alueen talouskeskus on kuitenkin Tšerepovets, jossa suuri ja mahtava Severstal tarjoaa työtä takomalla rautaa ja terästä. 

Vologdan lääni on pitkä, eritoten länsi-itäsuunnassa. Vologdasta on erinomainen tie Totman kautta Veliki Ustjug:iin, jossa kannattaa käydä. Tämä vanha kaupunki sijaitsee komeasti kahden joen yhtymäkohdassa (Suhona- ja Jugjoet). Paikan erikoisuus on sikäläinen joulumaa, joka vetää talvisin paljon lapsia Moskovasta ja Pietarista. Venäläinen joulupukki on Dedushka Moroz eli pakkasukko.

Veliki Ustjugista pääsee suoraan Komin Tasavallan Syktyvkariin, johon ollaan menossa seuraavassa blogissa.

Seuraava: Osa 6, Komin Tasavalta, joskus tuonnempana. Mitäs kiirettä meillä on? Ennen kesää kuiteskin:

  • Murmanskin lääni
  • Arkangelin lääni
  • Nenetsian autonominen piiri
  • Karjalan tasavalta
  • Vologdan lääni
  • Komin tasavalta
  • Leningradin lääni
  • Novgorodin lääni
  • Pihkovan lääni

(juttusarjan tunnus: "pelko pois, Rosmarie") 

P.S. Vuonna 2003 tein vanhalla Volgalla pitkän reissun Venäjän halki. Tässä matkakertomuksen Vologda-osio, joka alkaa Arkangelin läänin Kargopolista (josta piti kulkea tie Vologdan läänin puolelle):

Kargopol on pieni, mukavantuntuinen maaseutukaupunki, jonka ensimmäinen maamerkki on lentokenttä, äsken mainittu valtiontila ja vasta sen jälkeen hieno keskusta. Jätän kyytiin tulleet lypsääjät kyseiseen keskustaan ja suuntaan kohti etelää, koska suomalaisen karttakeskuksen tekemä, hieno ”avtodorogi severo-zapada rossii”-kartta näyttää optimistisesti, että Kargopolista kulkee päällystetty tie Vologdaan. Tie onkin alussa todella hyvä ja vauhti sen mukainen. Kun Arkhangelin ja Vologdan läänien raja lähestyy tie yhtäkkiä kapenee ja muuttuu Solza-kylän jälkeen aivan olemattomaksi. Käännyin takaisin kylään ja kysyn huru-ukkojen muodostamasta ”kyläparlamentista” pääsenkö tästä eteenpäin Vologdaan. ”Tästä eteenpäin noin 35 km on periaatteessa vain talvitie. Sen jälkeen alkaa uusi Vytegra-Vologda-tie, joka on hyvä. Uusi tiepätkä on kyllä tulossa, mutta siihen menee vielä muutama vuosi. Näin kesällä talvitie on monessa kohti poikki, purojen takia. Tuolla sinun Volgallasi voisit ehkä päästääkin, kun sillä on hyvä maavara, mutta takeita on vaikeata antaa”…. Päätin kokeilla, koska muuten olisi pitänyt kääntää takaisin ja ajaa kiertotietä Plesetskin kautta (tuo tunnettu rakettilaukaisukeskus, joka tarjosi 80-luvulla nuo Suomessa niin usein nähdyt ”oudot valoilmiöt” itätaivaalla).
Auton jousitus osoittautui todella hyväksi juuri tällaisille teille ja puron ylitykset onnistuivat, koska niiden pohja oli aina kova. Hikisen ohjausurakan jälkeen pääsin vihdoin Vytegra-Vologda-tielle, joka on loistokunnossa. Saavuin Vologdaan kuitenkin niin myöhään, etten rohjennut enää soittaa viljelijäyhdistyksen Sergeille, joka oli luvannut tarjota minulle venäläisen illallisen kotona. Majoittauduin hotelli Spaskajaan ja sain taas kerran nauttia venäläishotellien mukavasta käytännöstä: kun saavut keskiyön jälkeen hotellitiskiin saat yhden päivän hinnalla huoneen kahdeksi yöksi eli seuraavaan keskipäivään asti. Myöhäisestä tulostani hotelliin oli muutenkin sen verran hyötyä, ettei ilotyttöjen soitoista enää ollut haittaa. Kokeneen venäjäkävijän tapana on nimittäin vetää puhelimen johdon heti pois seinästä tai vaihtoehtoisesti nostaa luurin pysyvästi puhelimen viereen, jolloin ”kaupallisista soitoista” ei ole haittaa. Monen venäläishotellin henkilökunta ilmoittaa nimittäin alan naisille (korvausta vastaan) missä huonenumerossa on ulkomaalainen. Jo kauan sitten tein päätöksen etten sotkeudu maksullisiin naisiin periaate- ja tautisyistä. Tuttava, murmanskilainen kirjailija/maalari Sven Lokka sanoi minulle kerran osuvasti, pohjoisen jätkän suoruudella, että hänkin on aina pysynyt erossa maksullisista naisista, koska ”se olisi muuten ihan samanlaista kuin joisit jonkun sylkykupista”.

Vologda
Siitä lähtien kun kävin ensimmäisen kerran Vologdassa, kyseinen kaupunki on jäänyt mieleisenä mieleeni. Ero Karjalan ja Vologdan alueen välillä on muutenkin melkoinen. Vologdan lääni on selvästi vauraampi, mikä johtuu ehkä osittain naapurikaupungin Tserepovetsin suurista Severstal-terästehtaista. Joka paikassa rakennetaan tai kunnostetaan rakennuksia. Kadut ovat hyvässä kunnossa ja katukuva on siisti. Itse Vologda-nimi ei ole venäjänkieltä vaan tulee jostain suomalais-ugrilaiskielestä ja tarkoittaa ”valoisa, kirkas”. Minusta luonnehdinta sopii hyvin tälle pohjoiselle kaupungille. Kaupungin lähellä oleva luostari, kremlin ja kirkkokeskus on äskettäin kunnostettu. Lähempi tarkastelu paljastaa kuitenkin, että kunnostukseen on käytetty sitä samaa, tuhoisaa ulkolateksimaalia kuin aikoinaan Helsingin Tuomiokirkon ”restauroinnissa”. Uusi lateksimuovimaali on jo tulossa levyinä alas ja ainoa lääke siihen olisi hiekkapuhallus…Olisivatpa restauroijat käyttäneet perinteistä, kestävää kalkkilaastia lateksin sijasta. Näin maalitehtaiden (myös suomalaistehtaiden) kiivas tv-mainonta Venäjällä tuottaa surullista satoa kirkkoarkkitehtuurin upeissa rakennuksissa. En ole suinkaan ainoa, jonka mielestä ulkolateksia ei pitäisi myydä enää ollenkaan tai korkeintaan varustettuna ankarilla varoituksilla (myös venäjäksi).

Seuraavana päivänä tapaan Sergein kotibileessä hauskan Galinan, ikäiseni eronneen naisen, joka työskentelee sanatoriossa. Kerroin, että olen lähdössä matkalla itään ja sovimme, että paluumatkalla, kun hänelläkin on lomaa, tulisin tervehtimään. Galina haluaa näyttää minulle Belozerskin sekä paikan, missä filmattiin vuonna 1973 filmi Kalina Krasnaja (Punainen heisipuu), jonka ohjaajana, käsikirjoittajana ja pääroolissa toimi hieno näyttelijä Vasili Shukshin. Filmi teki aikoinaan minuun suuren vaikutuksen. Shukshin oli tavallaan Venäjän Mikko Niskanen.
Jatkan seuraavana päivänä Vologdasta itäpohjoiseen suuntaan Veliki-Ustjugiin ja saan tuttavien osoitteita Siktivkarissa, johon on jo kauan tehnyt mieli mennä, mutta johon olen ensisijaisesti menossa hoitamaan erään suomalaisarkkitehdin projektikuvioita. Vanha Veliki-Ustjug on nyttemmin Venäjällä tullut tunnetuksi ”joulumaana”. Moskovalaisrahoilla on viime vuosina hieman kaupungin ulkopuolella rakennettu Djed Moroz:in eli Pakkasukon linnanpuisto. Itse Veliki-Ustjug on kaunis, ikivanha (840 v.) rantakaupunki Suhona- ja Dvinajoen yhtymäkohdassa. Valitettavasti myös täällä ulkolateksi oli tehnyt jo tuhojaan vanhoissa kirkoissa. Hotelli Suhona on kuitenkin siisti, halpa ja ennen kaikkea siellä oli lämmintä vettä. Ravintolassa suurperheen vanha mummo vietti omia synttäreitään niin vauhdikkaasti tanssien etten vastaavaa hienoa ole nähnyt missään aiemmin. Tukeva ja tulinen mummo jaksoi rokata yhteen kyytiin niin lujaa, että ukot (mies, pojat, sedät) tippuivat armotta kyydistä.

<välimatka leikattu pois; kertomus jatkuu kun saavutaan uudestaan Vologdaan>

Belozersk ja Kalina Krasnaja
Kultaisen kolmion (mm.Kostroma, Jaroslav) kautta pääsen takaisin Vologdaan. Galina lupasi näyttää, missä Punainen Heisipuu on aikoinaan filmattu. Belozersk-järven lähellä sijaitsee, pölyisen matkan takana, Sladkij Ostrov (makeasaaret) ja Ogennij Ostrov (tulisaaret). On hämmästyttävä nähdä nuo samat paikat, mitkä olivat syöpyneet jo aiemmin muistiini. Juuri tällä vankilasaarella istuvat Venäjän elinkautisvangit, mm. tuo nuori Birjukov, josta Suomen televisio näytti äsken riipaisevan dokumentin hänestä ja hänen äidistään. Birjukov tappoi sotilasaikana esimiehen, joka käytti häntä hyväksi…
Itse Belozersk on kaunis linnoituskaupunki, jonka kautta kulkee Volga-Baltijskij kanal. Hautausmaa on täynnä kalastajia, jotka ovat hukkuneet tämän suuren, mutta matalan järven jyrkissä aalloissa. Haudat on koristeltu pelastusrenkailla. Venäläiset alumiiniveneet ilman minkäänlaisia kellukkeita ovat tunnetusti vaarallisia. Sikäläiset hautausmaat ovat aivan omaa laatuaan ja jokainen hauta on erilainen. Ero meidän suorien viivojen hautausmaihin on virkistävä. Pidän venäläisen hautausmaan ilmapiiristä ja myös siitä tavasta, joilla siellä vainajia muistetaan.

Vytegra ja Petroskoi
Ajan ”Venäjän Pohjola”-luonnonpuiston kautta aivan loistavaa tietä Vytegraan, jossa näen erään kauppavaraston seinällä kauppiaan maalaman, iskevän pelotuslauseen ”varkaille ei seisoo!”. Muuten Vytegra on pieni, uinuva paikka Äänisen etelärannalla. Vytegran jälkeen tie muuttuu todella kuoppaiseksi, joka on aina hyvä merkki siitä, että läänin raja on lähestymässä. Vozhnesenin kohdalla ylitän lossilla Syväri-joen ja kuljen vepsäläiskylien kautta Äänisen länsirantatietä Petroskoita kohti. Vasta siellä näen ensimmäiset suomalaisautot kuukauden jälkeen. Matkan varrella näin ulkomaanautoina ainoastaan saksalaisia, valkovenäläisiä ja ukrainalaisia ajoneuvoja.
Petroskoin hienolla rantabulevardilla syön shaslikkeja oluen kanssa ja käyn ystävien kanssa matkan vaiheet läpi.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Ohessa hieno nostalgialaulu neuvostoajalta: Vologda

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (7 kommenttia)

J. Gagarin

Vueläkö Vologdan läänin alueella asuu 1600-luvulla Ruotsin valloituksen jälkeen pakolaisiksi lähteneitä karjalaisia?

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel

Sitä en tiedä, mutta monet suomalaissotavangit joutuivat Tserepovetsiin. Moni jäi sille reissulle...

Käyttäjän erlandsalo kuva
Erland Salo

Tserepovetsiin kuoli hyvin moni suomalainen sotilas. Hengissä olleet palasivat noin 40-kiloisina luurankoina.

Juttu oli hyvä, mutta vaikka haluaisin lähteä matkalle sinne, niin enpä taida uskaltaa. Suomalainen rekisterikilpi ja venäjää täydellisesti osaamaton on aika yhdistelmä.

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel

Jutusarjan teema on "pelko pois, Rosmarie". Ei suomalainen rekisterikilpi ole enää riskitekijä. Enimmäkseen olen liikkunut siellä suomalaisrekkarilla, ilman ongelmia. Verotussyistä venäläiset ajavat paljon hienoimmilla autoilla kun finskit.. Pahimmat ajat olivat 1990-luvun alussa. Tuo venäjänkieli on tietysti yksi rajoittava tekijä etenkin kun venäläiset puhuvat niin huonosti/harvoin englantia.

Heille, jotka hieman pelkäävät, tällainen nojatuolimatkustaminen on tietysti turvallinen vaihtoehto. Sarjan tarkoituksena on aueta hieman nuo lähiseudut rajan takana. Onhan jo kulunut 20 vuotta rautaisen esiriipun häviämisestä..

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Hei, Ilmari!
On Vologdassakin käyty ja luisteltu, niin kuin Tsherepovetskissakin. Siellä, silloin "rautaisen esiriipun" toisella puolella. Kiva kun pääsen nyt matkoille "kanssasi", vaikka näin visuaalisestikin..Piristelet muistiani ja elämäni tunteita.Mukavia seuraavia reissuja odotelleen..hyvää kevät/kesää...

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel

Mukavaa kun pidät juttusarjasta. Kohta mennään Komin tasavaltaan.

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel

Lisäsin tänään blogikirjoitukseen tuon sympaattisen laulun: "Vologda"

http://www.youtube.com/watch?v=gSPRusDeggs

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset