Karelia ENPI CBC: Vienan Karjalan valtaväylä

Kostamuksen DRSU:n (tielaitoksen) järeä tiehöylä muokkaa tien, Gennadin ohjauksessa, uuteen uskoon: valmisteluvaihe (20.9.2011).

Severstalin jenkkijyrä (20 t) tasoittaa tulevaa tietä ja nuijaa routakivet.

Sotkamolainen Kauko Martikainen seuraa täryjyrän työtä (Vuokkiniemi 51 km, Vuonninen 89 km ja Kalevala 142 km).

Tästä se alkaa: suodatinkankaat ja 30 cm mursketta päälle (Pentti Komulainen keltaisessa takissa).

Ensimmäiset neitsytkuormat (edessä 140 km).

Mursketta ajetaan noin 1000-1200 tonnia/vuorokausi.

Kuormaus kestää noin 3 min. Tässä Kalevalan Artur Leontiev:in KAMAZ saa 20 tonnin kuorman.

Lähikuva murskeesta, josta tehtiin seulontakäyräanalyysi Suomussalmella: huipputavaraa.

Ekan 3,7 km:n jälkeen suodatinkankaat voidaan jättää pois; pelkästään tiehöylän muotoilu ja 10 cm:n kerros riittää (1,5 km/pv).

Swedwood Karelian tiehöylä valmistelee seuraavaa tieosuutta suodatinkankaita (etualalla) varten.

Tien ongemallisen alkujakson kulutuskerroksen paksuus 30 cm; siitä eteenpäin 10 cm ja 5 %:n profiili.

MAZ (Minski Avtomobilnyi Zavod) tuo aina 30 tonnin kuorman.

Työmaapäällikkö, Petroskoin yliopiston tieinsinööri Aleksei Harlan ja tiehöyläkuski Gennadi neuvottelevat MAZ:in kuskin kanssa.

Kuva otettu tänä aamuna (27.9.2011).

Karelia ENPI CBC on EU:n "slangia" ja tarkoittaa uutta rajayhteistyöohjelmaa (CBC=cross border cooperation) Venäjän Federaation ja EU:n välillä. Ohjelman olisi pitänyt alkaa jo vuonna 2007, mutta erilaisten seikkojen vuoksi se käytännössä käynnistyi vasta tämän vuoden alusta. Kainuun, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Pohjanmaan korkeudella kyse on Karelia ENPI CBC-ohjelmasta ja siihen on varattu yhteensä 46 miljoonaa euroa (josta EU maksaa 23 miljoonaa ja Venäjä+Suomi saman verran). Ohjelmakausi päättyy vuonna 2013 lopulla. Lapissa pyörii vastaavasti Kolarctic ENPI CBC-ohjelma (EU: 28 milj.€/Venäjä+Suomi: 28 milj.€) ja Kaakkois-Suomessa South-East Finland Russia ENPI CBC-ohjelma (36+36 milliä).

Hankeidea

Monet venäläistuttavat ovat aina ihmetelleet miten suomalainen soratie voi olla paremmassa kunnossa kuin asfalttitie idässä. Myös minä olin jo ajat sitten tullut samaan tulokseen, liikkuessani Venäjän maanteillä vuosina 1990-2005 (ProAgrian maatalousprojektit). Kun tulin vuonna 2005 töihin, Suomussalmen kunnan maaseutusihteeriksi, ei mennyt montakaan kuukautta ennen kun eläkkeellä oleva tiemestari, Pentti Komulainen Sotkamosta, ilmestyi toimistooni juttelemaan. Karjalan ja Venäjän ystävä Pentti oli nimittäin Vuokkiniemellä kuullut, että "tuo Ilmari on sellainen mies, joka on liikkunut paljon Itä-Karjalassa ja Venäjällä". Pentin alkuperäinen idea oli, että "Vienan Karjalan valtaväylä", pölyinen soratie, kunnostettaisiin ainakin Vuokkiniemen saakka suomalaiskeinoin: kulutuskerroksen lisäys ja kesäsuolaus. Mies kysyi olisiko minulla tiedossa siihen jonkinlaista rahallista ratkaisua. Jokainen siellä liikkunut tietää, että lähes kaikki Karjalan soratiet ovat surkeita, mutta tämä toteamus pätee kyllä aivan erityisesti Kostamus-Vuokkiniemi-Vuonninen-Kalevalatielle (pituus: 140 km): monttu montun perään ja kesällä niin pölyinen, ettei pysty ohittamaan edessä ajavia tukkirekkoja. Suomussalmen ystävyyskunta on Kalevalan piiri ja kuntamme lähes jokainen päättäjä on saanut riittävän "perstuntuman" kyseisestä tiestä. Onneksi laitoin silloin Pentin yhteystiedot talteen, koska vuonna 2010 yhtäkkiä olikin rahoitusta tarjolla....   Aina ennakkoluuloton ja dynaaminen kunnanjohtaja Timo Säkkinen (nyt jo eläkkeellä, mutta johtaa Kainuun maakuntaa) kysyi minulta olisiko minulla ideoita tuon ENPI-ohjelman suhteen (silloin kun maakunnan mies kävi kertomassa uuden rajayhteistyöohjelman mahdollisuuksista). Välittömästi Pentin mainio idea palautui mieleen ja sain kunnanhallitukselta luvan tehdä hankehakemus. Suomussalmen kunta sitoutui hallinnoimaan mahdollista hanketta, muttei laittaisi penniäkään omia rahojaan siihen, koska edunsaaja on selkeästi rajan toisella puolella. Kunta on aiemmin vetänyt onnistuneesti useita rajahankkeita läpi (mm. Kesseli-hanke sekä Vuokkiniemen kylätalohanke: Vienan Silta). Itäistä hankekokemusta siis on, kuten kuuluukin olla itsetietoisella rajakunnalla.

Hakemus ja hakuvaiheen tulos

ENPI-hankkeiden edellytys on 10 %:n omarahoitus ja koska tiehankkeen tuleva budjetti oli kohtuullisen iso piti Venäjän puolelta löytyä peräti 120 000 euroa riihikuivaa rahaa. Tehtävä osoittautui yllättävän helpoksi sen jälkeen kuin tuleville hankepartnereille selvisi hankkeen ydin. Suurin maksaja on Karjalan Rakennusministeriö (MinStroi) 60 000 euroa, ruotsalainen Swedwood Karelia (Ikean kostamukselainen tytäryhtiö) maksaa 50 000 euroa ja Kostamuksen kaupunki sekä Kalevalan piiri kumpikin 5 000 euroa.

Ensimmäiseen hakuvaiheeseen osallistui 59 hakijaa, joista suomalaisvenäläinen valintakommisio valitsi 11 hanketta. Suomussalmen molemmat hankkeet menivät läpi (2,5-vuotinen Kostamus-Kalevalan tiehanke: 1,2 milj.€ sekä yksivuotinen Kalevalan lammastaloushanke: 75 000 €). Nämä hankkeet olivat ilmeisesti riittävän konkreettisia ja maanläheisiä.

Tiehankkeen ydin on siinä, että pohjoismaista (suomalaista ja ruotsalaista) tietotaitoa sorateiden hoidosta siirtyisi rajan yli Venäjän Karjalaan käytännön esimerkin kautta ja myöhemmin laajemmallekin Venäjänmaalle, venäjänkielisen videon avulla. Hanke ei rakenna uutta tietä vaan näyttää ainoastaan miten olemassa oleva soratie voidaan, kalsiumkloridin ja sopivan kulutuskerroksen avulla, saada hyvään kuntoon.

Käytännön työ

Hankesopimus allekirjoitettiin tämän vuoden toukokuussa, jonka jälkeen suomalais-venäläis-ruotsalais-projektiryhmä kokoontui kolme kertaa. Puheenjohtajana toimii Suomussalmen tekninen johtaja Antti Westersund. Suomalaiseksi hankepartneriksi valittiin Finnmap-Infra Oy, jolla on vankkaa kokemusta venäläisteiden hoidosta mm. pietarilaisen tytäryhtiönsä Finndorservis:in kautta. Finnmap-Infran tekemä, venäjänkielinen kunnostussuunnitelma sai pari viikkoa sitten hyväksynnän Karjalan Tasavallan Autoteiden Virastolta (mikä oli ehdoton edellytys ennen kuin päästiin aloittamaan työt). Parhaillaan syntyy "pohjoismaista soratietä" noin 1,5 km:n päivävauhdilla. Tarjouskilpailut on käyty ja niitä jatketaan ensi vuonna, mutta jo nyt hankkeen varsinaiseksi sankariksi voidaan nostaa Kostamuksen kombinaatin (Severstal/"Karelskii Okatish"in) johtaja Maksim Vorobjov. Juuri hän päätti, että hanke on niin hyvä, että tarvittava murske (0-20 mm) myydään omakustannushintaan: 1,20 €/tonni, kuormattuna. Sitä tavaraa ajetaan, nytkin yötä päivää, noin 1000-1200 tonnia vuorokausivauhdilla. Oheiset kuvat kertovat kaiken.

Suomalaiset tieasiantuntijat:

Juha Räty (Finnmap-Infra Oy)

Pekka Sysilä (Finnmap-Infra Oy)

Pentti Komulainen (Sotkamo)

Antti Westersund (Suomussalmi)

Raimo Moilanen (Suomussalmi)

Venäläiset tieasiantuntijat:

Aleksei Markov (Petroskoi)

Viktor Grushin (Petroskoi)

Pavel Nikutiev (Kalevala)

Vjateslav Kistanov (Kostamus)

Juri Petoshin (Kostamus)

Aleksei Harlan (Kostamus)

Stefan Sandgren (Kostamus/Ruotsi)

Alla Rumyantseva (Kostamus)

"Вместе этот сделаем!" / Tämä tehdään yhdessä!

www.gruntovaja.fi

P.S. Ikuisille valittajille tiedoksi seuraavaa:

Tämän tietotaidon hankkeen rahoitus 

Venäjän Federaatio 45 %

Euroopan Unioni 45 %

Karjalan Tasavallan Rakennusministeriö  5 %

Swedwood Karelia 4,16 %

Kostamuksen kaupunki 0,42 %

Kalevalan piiri 0,42 %

(Lammas- ym.hankkeissa on EU:n ja VF:n rahoituksen ohella myös Suomen valtion rahoitusta, mutta Suomen valtio ei osallistu tähän tiehankkeeseen, koska se on puhdas investointihanke).