*

Elämä jatkuu

Itäiset lainasanat

  • Itäiset lainasanat
  • Hyvin vajaavainen kartta, kun muka saamelaiskielistä ei lainattu mithään..puhumatta pomoreista.
    Hyvin vajaavainen kartta, kun muka saamelaiskielistä ei lainattu mithään..puhumatta pomoreista.

Unkarin kieli on todistettavasti sukukielemme, vaikka vain valitettavan harva sana enää muistuttaa yhteisestä, 4500-vuotuisesta taustasta (alkukantaiset, komeat sanat kuten: pää, käsi, veri, pesä, rukki, mesi, voi, miniä, vävy, elävä, sarvi, kala, mennä, repeää, niellä). Paljon meillä on tietysti lainasanoja ruotsin- ja saksankielestä (ja hyvä niin), mutta noista venäläisistä lainasanoista puhutaan sittenkin melko vähän.

Heitänpä, muina miehinä, silmiemme eteen kohtalaisen luettelon, josta itsekin hämmästyin pikaisen maallikkoselvitystyöni yhteydessä. Aihe on älyttömän kiinnostava:

Varhaisemmat venäläiset lainasanat mm: 
lusikka, pakana, pappi, papu, piirakka, raamattu, risti, ruoska, rusakko, saapas, tavara, tuuma, värttinä, leipä, ikkuna, kasku, katiska, lavitsa, läävä, piirakka, rotu, rukkanen, tolkku, torakka, tuska, vapaus (!), vesseli.  

Nuoremmat venäläiset lainasanat mm: 
kanava, kapakka, majakka, toveri, ukaasi, viesti, voro, porukka, revohka, kolpakko, pohatta, lutka, rosmo, rosvo, kohmelo, rokuli, ohrana, putka, tyrmä, patukka, pomo, sapiska, tolvana, pirssi, mesta, sapuska, lafka, pumaska, bulvaani, kiisseli, kutrit, leima, pierrä, savotta, sepeli (heh, heh).

Sen verran kielemme ovat kuitenkin erkaantuneet neuvostovallan aikana, että sana putka (будка) tarkoittaa meillä edelleen poliisin selliä kun se Venäjällä tarkoittaa nykyisin lähinnä koirankoppia tai taukotupaa. Sana tyrmä (тюрьма) tarkoittaa kuitenkin edelleen aivan samaa, rajaa molemmin puolin.    

Pirjo Hämäläinen valaisi "Venäjän aika"-lehdessä (3/2011) vuorostaan seuraavien suomalaissanojen alkuperää:

Sassiin (venäläistä sotilaskieltä: sejtshas/heti paikalla).

Siisti (tshistyj). Lienee kohtalaisen henkinen kynnys, että itse siisti-sanamme tulee Venäjältä?

Helsingin, Kotkan, Haminan ja Viipurin paikallisslangit toivat aikoinaan paljon lainasanoja idästä ja sellaiset kuplettimestarit kuten J.Alfred Tanner toivat siihen vielä mokoman lisää (Mista muuten mokoma-sana tulee? Tämä ei ole tehtävää vain vilpitön kysymys. Onko se aitoa suomea?).

LÄHDE 1

LÄHDE 2

LÄHDE 3

Lähde 4: Ikioma pääkoppani (=sitä mitä on tullut kuultua idässä).

Veijo Meren reunahuomautus Sanojen synty-kirjan johdannossa: “Tämä kirja on amatöörin amatöörille tekemä. Sen tarkoitus on ällistyttää, yllättää ja huvittaa lukijaa.

(P.S. Majakat ovat sen verran kiehtoavia rakennelmia, että siitä joskus lisää).

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (47 kommenttia)

fabu land

Ja missä jamassa sitä taas ollaankaan! :) (jama=kuoppa)

Pekka Roponen

Tietääkseni sukunimeni eli ropo oli alun perin merkitykseltään sama, kuin nykyajan taksvärkki eli päivätyö, jolloin kantasana on työn tekeminen, rabota? Samaa juurtahan on Capekin keksimä robotti.

Pekka Roponen

Niin, ja Mansessa apukuski on repsikka.

Harri Räsänen

Remontti on ainakin täällä Itä-Suomessa hyvin usein käytetty venäjästä lainattu sana.

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel

Kalojen nimet kuten harjus, kampela, ahven tai siika ovat kiinnostavia. Olivatko alunperin suomenugrilaisia nimiä vaiko slaavilaisia?

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel

Löysinpä itse vastauksen siihen: kalojen nimet ovat suomalais-ugrilaisia.

"Venäjän kirjakielessä suomalaisia tai muista suomalais-ugrilaisista kielistä lainattuja sanoja on sen sijaan varsin vähän. Monet niistä liittyvät vanhoihin pyyntikulttuureihin":

siika — sig

taimen — tajmen

harjus – harius

norppa — nerpa

mursu — morž

purkuilma – purga

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

"Siististä" puheen ollen: peseytymisessä käytetään vannaa ja koussikkaa; on siitä puhtaudesta osattu itänaapurissakin huolehtia.

Käyttäjän jooel kuva
Jooel Jaakkola

Kiinnostavaa. Itse olen monesti miettinyt, että turun murteessa on muita murteita enemmän samankaltaisuuksia viron kielen kanssa. Kotietymologi sisässäni on kertonut, että ensimmäiset hylkeenpyytäjät saapuivat Virosta näille seuduille.

Entäs "sapuska"? Tuleeko ihan suoraan jostain venäjän sanasta?

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel

Terve Joel. Kyllä se tulee suoraan venäjän sanasta, hieman muunneltuna, kuten kuuluu ollakin: sapuska (закуска, zakuska eli alkupala).

Seppo Hildén

Jooel, eikös Turku ole Viron sijaan saanut vaikutteita Venäjältä. Turkuhan oli aiemmin pääkaupunkimme ja eikös venäläiset antaneet sille nimenkin, Turku, joka venäläisille tarkoittaa kait jonkinlaista kauppapaikkaa.

Se taas, mistä turun murre on syntynyt, siitä ei ota selvää pirukaan, mutta villi veikkaukseni on, ettei mikään järjellinen sivilisaatio.

Olisiko humanoideija joltain kaukaiselta galaksilta joskus vierailleet Turussa?

Käyttäjän jooel kuva
Jooel Jaakkola

No tää ny o tiätty simmone kosmopoliittine paik, et joka pualelt o pruukannu(bruka) tul sanoi. Emmää kyl usko, et mistä avaruurest kummiska.

Mut joo, veivä Karjala ja sit viäl pääkaupunginki. Koskas nämä vääryre korjata oikke?!

Käyttäjän jooel kuva
Jooel Jaakkola

Viroksi tori tai kauppapaikka on "turg" ja muinaisvenäjäksi "turgu". Mistä sitten on taas periytynyt minnekin.

Seppo Hildén

Piti oikein tarkistaa muistinko oikein joskus lukeneeni tuon Turku-sanan ja Venäjän yhteyden, joten veljet, harvinaista kyllä, tällä kertaa en tainnutkaan olla väärässä.

Ohessa tarkistukseni Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisusta 125:

"Turku

Kaupungin vanhin keskus oli maanteiden yhtymäkohta, tori eli turku. Nimi Turku juontunee muinaisvenäjän kauppapaikkaa merkinneestä sanasta turgu. Samasta vanhasta indoeurooppalaisesta sanakannasta ovat peräisin myös Saksan kaupunginnimi Torgau ja Italian kaupunginnimi Trieste. Muinaisvenäjän sanan oletetaan kulkeutuneen Suomeen novgorodilaisten kauppamiesten mukana. Se elää nykyään enää sellaisissa sanonnoissa kuin "turhuuden turuilla" ja "maailman turuilla". Sana on siirtynyt kauppiaiden matkassa myös Skandinaviaan. Sen perillinen on mm. ruotsin toria merkitsevä sana torg, josta juontuu suomen sana tori. Samalla tavalla Venäjältä Turun tienoille kulkeutuneeksi on selitetty Aurajokivarren kylännimen Paaskunta alkuelementti, joka olisi peräisin venäjän kylää, kylänosaa ja asutusta merkitsevästä sanasta pogost."

Mutta ei noillakaan sivuilla kehdata paljastaa, mistä se turun murre on saanut alkunsa.

J. Gagarin

Wanhassa stadin slangissa on paljon venäläisiä lainasanoja, joista osa on säilynyt nykynuorisolle asti.

Tunnetuimpia ovat: snaijata, bonjata, safka, mesta ja lafka. Pois käytöstä sen sijaan sotien jälkeen on jäänyt esimerkiksi sana "kaveerata", mikä slangissa tarkoitti puhumista ("govoritj").

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

Noinkos se meneekin? "Kaveri" on tietääkseni yhdistelmä sanoista "kamrat" ja "toveri". Olin luullut, että kaveeraaminen on ystävyyden tavoittelua ja saavuttamista, siis kaverisuhteen rakentamista.

Jos olet varma asiastasi, on minulla varaa antaa periksi.

Pekka Roponen

Govorit tarkoittaa myös ymmärtämistä, ei pelkkää puhumista. Minäkin kyllä ymmärrän kaveeraamisen juuri tuolla tavoin.

Vanhempani puhuivat vielä kortteerista.

J. Gagarin

Siis "govoritj" tarkoittaa venäjän kielessä nimenomaan puhumista ja "kaveerata" sillä tavoin kuin sitä ennen sotia käytettiin stadin slangissa tarkoitti myös yksinomaan puhumista.

Toki suomen nykypuhekielessäkin on sana "kaveerata", joka tarkoittaa nimenomaan kaverina olemista.

Veli-Pekka Kortelainen

Väärin.

Kaveri on yksi harvoja moderneja lainasanoja hebreasta.

Hebr. Khaver = ystävä, -> kaveri.

Nimi tuli levisi käyttöön narinkka-kauppiailta, jotka ystävällisesti nimittivät asiakkaitaan ystäviksi, Khaveri.

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel

Gagarinin "kaveri"selitys tuntuu kyllä huomattavasti todennäköisemmältä.

J. Gagarin

Itse asiassa en ottanut kantaa onko "kaveri" -sana samaa juurta kuin slangiin venäjästä tullut "kaveerata".

Intiassa oli muuten taannoin erään kuvernementin johdossa henkilö, jonka nimi oli Kamala Kaveri.

Pekka Roponen

Gagarin on muuten ihan oikeassa, kyllä se govorit onkin vain puhumista kuvaava verbi eli lainasanan merkitys on muuttunut. Ilmeisesti siis kaveri on samaa juurta?

Pertti Metsä

Mistäs se konkurssi tuli, ja mitä se tarkoittikaan?

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel

Autonomian ajan loppupuolella venäläisiä lainasanoja siirtyi varsinkin suomen puhekieleen ja slangiin:

mašina ‘kone, auto’ > masiina

palto ‘takki’ > palttoo

mesto ‘paikka’ > mesta

lavka ‘kauppa’ > lafka

staryj ‘vanha’ > stara

bumaga ‘paperi’ > pumaga

ponjat ‘ymmärtää’ > ponjata

znat ‘tuntea, tietää’ > snaijata

tolk ‘järki, tolkku’ > tolkku

sejtšas ‘nyt, heti’ > sassiin

metki ‘tarkka, osuva’ > metka

Venäläisiä lainasanoja on runsaasti myös suomen murteissa:

holodno ‘kylmä’ > holotna

molit ‘anoa, rukoilla’ > molia

sani ‘reki’ > sani

Jorma Laine

Kaikki muut uskon hyvinkin, mutta..

staryj ‘vanha’ > stara

Sanaan "stara" en ole törmännyt missään sotavuosia (WWII) vanhemmassa tekstissä. Sen jälkeen se on alkanut yleistymään monissakin yhteyksissä samaa tahtia amerikkalaistumisemme kanssa. Liekäö sitten kuitenkin sen juuri amerikanenglannissa, MovieStar, Rockstar tyyppisissä sanoissa.

"Tässä tulee vanha stara läpi elämän.."

J. Gagarin

Ehei Jorma!

"Stara" on vanha sana suomen puhekielessä. Sen toinen muoto on "starikka", jota ennen kaikkea luovutetun Karjalan alueella käytettiin vanhoista ukoista.

Jorma Laine

Kiitos JG tiedosta. Mutta kuten sanoin, en ole törmännyt tuohon sanaan vanhemmissa teksteissä, en myöskään karjalaisen isoisäni puheissa. Joskin saattaa olla, että asiaan liittyy paljolti se, että "olemme kotoisin" nykyisen rajan juuri ja juuri väärältä puolelta. Rajalta on matkaa alle 30 km sinne missä asuisin ilman sotia..

Väitän silti että varsinkin nykyään "staralla" viitataan englanninkieliseen alkuperäsanaan, ei niinkään tähän starikkaan. Liekö syy sitten ilmaisujen samankaltaisuus.

kati sinenmaa

Suomi on englannin sukulaiskieli, koska suomessa on satoja lainasanoja engalannista. Näin on.

Jos meinaan lainat ovat todiste kielisukulaisuudesta, jota ne minusta eivät ole.

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel

Lainasanat eivät ole todistetta sukulaiskielestä (eikä aloituksessa näin väitettykään), korkeintaan todiste naapuruuskielestä. Englannin kieli on nykyisin naapuruuskielemme television, tieteen ja netin ansiosta.

J. Gagarin

Juu, jos ei ole perehtynyt lingvistiikkaan tieteenä, ei pitäisi alkaa esittää tällaisia mielipiteitä.

Unkarin kielen rakenne on ainoa, joka itämerensuomalaisten kielten ohella eurooppalaisista kielistä muistuttaa suomea lukuisine sijamuotoineen ja nominien taivutuksineen. Unkarin kielessä on jopa partitiiviobjekti suomen kielen tavoin.

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel

Aloituksessa kirjoitin kohtuullisella selkokielellä: "Unkarin kieli on todistettavasti sukukielemme". Kaikki blogissa mainitut venäläiset lainasanat ovat kielitieteilijöiden poimintoja.

Veijo Meri kirjoitti "Sanojen synty"-kirjansa johdannossa hauskasti: “Tämä kirja on amatöörin amatöörille tekemä. Sen tarkoitus on ällistyttää, yllättää ja huvittaa lukijaa". Tässä blogissa on kyse samasta lähestymistavasta. Heips.

kati sinenmaa

Suomi on sumerin lähisukulaiskieli; Sumerissa ja suomenkielessä useita satoja samoja sanoja, joiden merkitys on sama.

Sumeri -> Suomeri -->Suomi

:-)

Huraa, olemme muinaista kansaa.

J. Gagarin

"Kritiikkini" kohdistui Kati Sinnemaalle.

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel

Katille vielä kerran selvyyden vuoksi: vaikka meillä onkin yllättävän paljon venäläisiä lainasanoja, kyse ei ole sukulaiskielestä; eikä näin ole väitettykään. Tämän pitäisi olla selvää tekstiä (sanoi jo Kekkonen aikoinaan).

Luulen, että monet lainasanat tulevat aika monelle silti yllätyksinä.

Varsinaisen sukulaiskieli Unkarin kanssa meillä on yllättävän vähän yhteisiä sanoja (lähinnä nuo aloituksessa mainitut "ikisanat").

J. Gagarin
Matti Vuorio

Englanti ei ole mikään kieli, vaan kaikenmaailman lainasanoja peräkkäin, jolloin VASTUU SIIRTYY KUULIJALLE !
SUOMI on OIKEA kieli !

kati sinenmaa

Gagarin: ""Kritiikkini" kohdistui Kati Sinnemaalle."

Mua saa kritisoida -- sillä edellytyksellä että kritisoija ei kiellä minua kritisoimasta maahanmuuttoa, islamia ja muuta hömpösötystä.

J. Gagarin

Noilla asioilla ei liene tämän kielitiedoblogin kanssa mitään tekemistä.
Enkä toki kiellä sinua kritisoimasta mitään.

Totesin vain, että kannanottosi oli ohi maalin ampuva, koska et tunne kielitiedettä tarpeeksi. Unkarin kielen sukulaisuutta suomen kielen kanssa ei todistella ensisijaisesti samankantaisten sanojen kautta, vaan nimenomaan rakenteen kautta.

Pekka Roponen

Dieselöljyä sanottiin ennen naftaksi.

Entäs patja? Ettei vaan ole siinäkin R takaperin lopussa alun perin...

Seppo Hildén

En ole täysin tietoinen mistä kielemme on alkujaan lähtöisin, mutta tiedän kyllä, ketkä sitä maassamma eniten käyttää.

Ei Suomessa turhaan puhuta isänmaasta ja äidinkielestä.

Käyttäjän jooel kuva
Jooel Jaakkola

Budapestistä on jäänyt mieleen, kun myyjä huusi: "telefoonkaarttiaaa, telefoonkaarttiaaaa!" Metrossa jäi mieleen yhden aseman kohdalla "Kossuth Lajos tér", maltoin kuitenkin perille asti.

Toi "tér" taitaa olla jonkinlainen tori myös eli ainakin hyvällä mielikuvituksella samansuuntainen kuin täälläkin.

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel

Näitä idästä lainattuja sanoja löytyy lisää, vaikka ne kuulostavatkin supisuomalaisilta:

kauha, karsina, karsta, laatia, lusia, miero, muokata, murju, nuusniekka, pirtti, porkkana, riesa, simpukka, urakka, virsut

http://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_ven%C3%A4j%C...

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel

Blogin aloituksen kartan kohdalla ihmettelin jo sen vajaavaisuutta (muka ei olhenkaan lainasanoja saamelaiskielistä). Niitä on paljonkin; Suomen kielen saamelaiset lainasanat löytyvät täältä:

http://www.sgr.fi/sust/sust253/sust253_hakkinen.pdf

Veli-Pekka Kortelainen

Yksi huomio.

Novgorod, joka tunnettiin vielä ennen 800-luvun loppua myös vatjalaisella nimellään "Uuslinn'" eli Uuslinna, oli alkujaan vatjalaisten ja merjalaisten perustama kauppapaikka, jonne alkoi etelästä valua slaavikauppiaita 700-luvulta alkaen.

Tilanne 900-luvulla oli se, että neljä kansaa taisteli paikan hallinasta, itämerensuomalaiset vatjalaiset, volgansuomalaiset merjalaiset ja kaksi slaaviheimoa; krivitshit ja slovenit.

Slaavilainen kieli sai, merjalaisten väistyttyä, yliotteen kaupungissa vasta 1100-luvulla. Nimi Novgorod taas sai tuli enemmän käyttöön, slaavilaisena käännöksenä Uuslinnasta, vasta 900-luvun taitteesta alkaen.

Venäjän kielessä on paljon enemmän suomalais-ugrilaisia lainasanoja kuin luullaan. Monet näistäkin slaavilainoiksi luulluista ovat su-ug. lainoja slaaveille, ja monet yhteiset sanat vanhempia iraanisia lainoja balteilta (balttilaiset kielet iraanisten yksi haara) tai skyytteiltä.

kati sinenmaa

Tää oli hyvä huomio; Venäjän kielestä suomeen tulleet eivät siis olekaan lainaa, vaan meidän omia sanoja, jotka ovat venäjänkielessä lainaa meiltä.

Sen olinkin jo aiemmin kuullut, että suomalais-ugrilaiset hallitsivat muinoin puolta Eurooppaa; Slaavit ovat maahantunkeutujia ja valloittajia, kun taasen me suomalaiset olemme suoraan neanderilaisten perillisiä suurine päinemme ja sini-harmaa-vihersilminemme :-)

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel

Suomalaiset lingvistit kirjoittavat kuitenkin näin (ja luotan sittenkin enemmän tutkijoihin):

"Venäjän kirjakielessä suomalaisia tai muista suomalais-ugrilaisista kielistä lainattuja sanoja on sen sijaan varsin vähän. Monet niistä liittyvät vanhoihin pyyntikulttuureihin":

siika — sig

taimen — tajmen

harjus – harius

norppa — nerpa

mursu — morž

purkuilma – purga

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset