Tämän blogin uusimmat kirjoitukset http://ilmari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/blogi/blog Tue, 15 Jan 2019 06:50:14 +0200 fi Oulun toksiset miesoletetut http://ilmari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/267626-oulun-toksiset-miesoletetut <p>Myös suomalaisessa mediassa esiintyvät, valitettavasti, yhä useammin termit <em>miesoletettu</em> tai <em>naisoletettu</em> (itse kuulin sen viimeksi eilen iltapäivällä, kun yle radio ykkösen kulttuuritoimittaja katsoi sen käyttämisen arvoiseksi). Alunperin nämä oudot ilmaisut ovat peräisin trans-aktivistien anglosaksisista kirjoituksista ja niiden käyttäjä haluaa korostaa avarakatseisuuttaan ja suvaitsevaisuuttaan. Tämä <em>siitäkin huolimatta</em>, että hyvin moni transsukupuolinen, intersukupuolinen ja muunsukupuolinen on julkisesti ilmoittanut, ettei ollenkaan pidä moisesta termistä..</p><p>Kuten tiedetään, valtaosa ihmisistä kokee edelleen sukupuoli-identiteettinsä vastaavan&nbsp;syntymässään määriteltyä sukupuolta ja he ovat siten naisia ja miehiä eli taviksia. Aktivistit puhuvat tästä (inhottavasta) enemmistöstä cis-miehinä ja cis-naisina (tämä nyt teille arvokkaaksi ja tarpeelliseksi oheistiedoksi).&nbsp;</p><p>Ainut tapa, jolla järki-ihminen voi ryhtyä kyseenalaistamaan moisia, varsin ärsyttäviä muotitermejä on niiden luova käyttö aivan muissa yhteyksissä.</p><p>Siis, otetaanpa esille Oulun surkeat tapahtumat. Kun onneksi vielä on olemassa sellainenkin perinnetermi kuin &quot;kunnon mies&quot;, niin nämä herrat edustavat sen ehdotonta vastakohtaa ja heille sopisi nimitys &quot;toksinen miesoletettu&quot; (ja kun kerran ruvettiin tarkastamaan termien käyttöä laajemmin, niin jatketaan hieman pohdintaa: aiemmin heitä olisi mediassa vielä nimitetty oululaisiksi, mutta, Kaarina <a href="https://twitter.com/kaarinahazard/status/1069984828320288768?lang=en">Hazardin</a> vastustuksesta huolimatta, poliisi ilmoitti heidät ulkomaalaistaustaisiksi. Yhä useammin huomataan myös, että sana pakolainen korvataan sanalla elintasopakolainen tai vielä korrektimpaa: siirtolainen). Todellisuus, taru ja semantiikkaa. Varsinaiset pakolaiset ja yhtä kunnioitettavat kiintiöpakolaisperheet aivan erikseen, tietysti.</p><p>Viime maaliskuussa Pasi Sillanpää, joka kirjoittaa myös US-blogistanissa, julkaisi mainion blogin tuosta miesoletettu-sanasta &quot;<a href="https://www.rapport.fi/journalistit/pasi-sillanpaa/kun-poikkeuksesta-tuli-paasaanto?rs=art_355145&amp;rsd=13329">Kun poikkeuksesta tuli pääsääntö</a>&quot;. Suosittelen!</p><p>P.S. Alaikäisten raiskaus on níín paha teko (koskee yhtä hyvin katolilaisia/lestadiolaisia saarnaajia, jammuja ym), että ainoana lohtuna tässä on varma tieto siitä, että nämä toksiset miesoletetut edustavat tulevassa vankilassaan kaikkein alinta kastia: lasten raiskaajat ja naisten hakkaajat/murhaajat. Yleensä vankilan &quot;kunnon miehet&quot; antavat heille selkäsaunaa tai kääntävät heille yksinkertaisesti selkäänsä.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Myös suomalaisessa mediassa esiintyvät, valitettavasti, yhä useammin termit miesoletettu tai naisoletettu (itse kuulin sen viimeksi eilen iltapäivällä, kun yle radio ykkösen kulttuuritoimittaja katsoi sen käyttämisen arvoiseksi). Alunperin nämä oudot ilmaisut ovat peräisin trans-aktivistien anglosaksisista kirjoituksista ja niiden käyttäjä haluaa korostaa avarakatseisuuttaan ja suvaitsevaisuuttaan. Tämä siitäkin huolimatta, että hyvin moni transsukupuolinen, intersukupuolinen ja muunsukupuolinen on julkisesti ilmoittanut, ettei ollenkaan pidä moisesta termistä..

Kuten tiedetään, valtaosa ihmisistä kokee edelleen sukupuoli-identiteettinsä vastaavan syntymässään määriteltyä sukupuolta ja he ovat siten naisia ja miehiä eli taviksia. Aktivistit puhuvat tästä (inhottavasta) enemmistöstä cis-miehinä ja cis-naisina (tämä nyt teille arvokkaaksi ja tarpeelliseksi oheistiedoksi). 

Ainut tapa, jolla järki-ihminen voi ryhtyä kyseenalaistamaan moisia, varsin ärsyttäviä muotitermejä on niiden luova käyttö aivan muissa yhteyksissä.

Siis, otetaanpa esille Oulun surkeat tapahtumat. Kun onneksi vielä on olemassa sellainenkin perinnetermi kuin "kunnon mies", niin nämä herrat edustavat sen ehdotonta vastakohtaa ja heille sopisi nimitys "toksinen miesoletettu" (ja kun kerran ruvettiin tarkastamaan termien käyttöä laajemmin, niin jatketaan hieman pohdintaa: aiemmin heitä olisi mediassa vielä nimitetty oululaisiksi, mutta, Kaarina Hazardin vastustuksesta huolimatta, poliisi ilmoitti heidät ulkomaalaistaustaisiksi. Yhä useammin huomataan myös, että sana pakolainen korvataan sanalla elintasopakolainen tai vielä korrektimpaa: siirtolainen). Todellisuus, taru ja semantiikkaa. Varsinaiset pakolaiset ja yhtä kunnioitettavat kiintiöpakolaisperheet aivan erikseen, tietysti.

Viime maaliskuussa Pasi Sillanpää, joka kirjoittaa myös US-blogistanissa, julkaisi mainion blogin tuosta miesoletettu-sanasta "Kun poikkeuksesta tuli pääsääntö". Suosittelen!

P.S. Alaikäisten raiskaus on níín paha teko (koskee yhtä hyvin katolilaisia/lestadiolaisia saarnaajia, jammuja ym), että ainoana lohtuna tässä on varma tieto siitä, että nämä toksiset miesoletetut edustavat tulevassa vankilassaan kaikkein alinta kastia: lasten raiskaajat ja naisten hakkaajat/murhaajat. Yleensä vankilan "kunnon miehet" antavat heille selkäsaunaa tai kääntävät heille yksinkertaisesti selkäänsä.

]]>
44 http://ilmari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/267626-oulun-toksiset-miesoletetut#comments Groomaus Nettisaalistus Oulun seksuaalirikokset Semantiikka Toksinen maskuliinisuus Tue, 15 Jan 2019 04:50:14 +0000 ilmari schepel http://ilmari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/267626-oulun-toksiset-miesoletetut
Uuden kansanmurhan alussa.. http://ilmari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/266519-uuden-kansanmurhan-alussa <p>Tämä blogi perustuu vahvaan epäilyyn, vaikka hartaasti toivon olevani väärässä. Minua surettaa jo nyt, etukäteen, kunnioittamieni kurdien kohtalo. Kun Donald Trump kertoo, että&nbsp;<a href="https://www.telegraph.co.uk/news/2018/12/24/trump-says-erdogan-will-finish-isil-syria-praises-turkish-leader/">Recep Tayyip Erdogan on ainut mies, joka pystyy tuhoamaan isis/daesh</a>, niin edes <em>hieman</em> asiaan ja alueeseen perehtynyt tietää, että tämä käytännössä tulee tarkoittamaan kurdien tappamista juurta jaksain (eradicate). Uusi kansanmurha lienee alullaan..&nbsp;Umpisurullista; olisin niin suonut kurdeille oman valtion....ymmärrän varsin hyvin miksi puolustusministeri Jim Mattis otti lopputilin, vaikka olen niitä viimeisiä miehiä, jotka kaipaavat maailman poliiisia saatikka miliisia. Tämä sotku jäi kesken ja nyt ohjakset annettiin kokonaan Erdoganille; pian saamme seurata siihen liittyviä uutisia, valitettavasti.</p><p>Jokainen tietää, että <em>ainoat kenttätaistelijat</em>, jotka pystyivät tuhoamaan isistä olivat/ovat kurdeja ja heitäkin on moneen lähtöön, kuten oheisista blogeista käy ilmi:</p><p><a href="http://ilmari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/213147-kurdistanin-kolme-kovaa-pyd-pkk-ja-krg" title="http://ilmari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/213147-kurdistanin-kolme-kovaa-pyd-pkk-ja-krg">http://ilmari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/213147-kurdistanin-kolme-kovaa-py...</a></p><p><a href="http://ilmari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/178107-kurdistan" title="http://ilmari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/178107-kurdistan">http://ilmari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/178107-kurdistan</a></p><p><a href="http://ilmari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244568-kirkukin-vapauttamisen-palkinto" title="http://ilmari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244568-kirkukin-vapauttamisen-palkinto">http://ilmari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244568-kirkukin-vapauttamisen-pal...</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tämä blogi perustuu vahvaan epäilyyn, vaikka hartaasti toivon olevani väärässä. Minua surettaa jo nyt, etukäteen, kunnioittamieni kurdien kohtalo. Kun Donald Trump kertoo, että Recep Tayyip Erdogan on ainut mies, joka pystyy tuhoamaan isis/daesh, niin edes hieman asiaan ja alueeseen perehtynyt tietää, että tämä käytännössä tulee tarkoittamaan kurdien tappamista juurta jaksain (eradicate). Uusi kansanmurha lienee alullaan.. Umpisurullista; olisin niin suonut kurdeille oman valtion....ymmärrän varsin hyvin miksi puolustusministeri Jim Mattis otti lopputilin, vaikka olen niitä viimeisiä miehiä, jotka kaipaavat maailman poliiisia saatikka miliisia. Tämä sotku jäi kesken ja nyt ohjakset annettiin kokonaan Erdoganille; pian saamme seurata siihen liittyviä uutisia, valitettavasti.

Jokainen tietää, että ainoat kenttätaistelijat, jotka pystyivät tuhoamaan isistä olivat/ovat kurdeja ja heitäkin on moneen lähtöön, kuten oheisista blogeista käy ilmi:

http://ilmari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/213147-kurdistanin-kolme-kovaa-pyd-pkk-ja-krg

http://ilmari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/178107-kurdistan

http://ilmari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244568-kirkukin-vapauttamisen-palkinto

]]>
22 http://ilmari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/266519-uuden-kansanmurhan-alussa#comments Donald Trump Kurdit Recep Tayyip Erdoğan Syyria Turkki Thu, 27 Dec 2018 13:58:46 +0000 ilmari schepel http://ilmari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/266519-uuden-kansanmurhan-alussa
Maartje (14 †) ja Derakshan http://ilmari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/266401-maartje-14-ja-derakshan <p>Tätä tosikertomusta minun oli yksinkertaisesti pakko kääntää suomeksi; sen verran ajankohtainen, monella tapaa, eikä vähintään näin joulun aikana. Vastuullisen kansalaisjournalismin sääntöjen mukaan alkuperäiset lähteet on mainittu kertomuksen lopussa:</p><p><a href="https://www.volkskrant.nl/kijkverder/v/2018/leven-in-de-plaats-van-maartje/media/42cbd78e8416c3ee4ff5f737c386a1f7.png">Hollantilaistyttö Maartje</a> oli vuonna 2004 vasta 14 vuoden ikäinen, kun sai lääkäriltä kuulla olevansa parantumattomasti syöpäsairas. Ennuste oli niin huono, että kuoleman uhka oli jo hyvin lähellä. Hänen elämänsä viimeisen syksyn aikana Maartje päätti kirjoittaa kirje ministeri Rita Verdonkille, jonka silloinen vastuualue oli maahanmuutto. Kirjeessään Maartje kertoi kuolevansa piankin ja ilmoitti, että &quot;<em>hänen paikkansa Hollannin yhteiskunnassa vapauttuisi</em>&quot;..Hän kertoi vielä täyttävänsä koulutuspaikan ja oli toivonut pääsevänsä yliopistoon kun 18 vuoden ikä olisi saavutettu. Mutta kun näin ei tulisi tapahtumaan niin hänen paikkansa olisi siis vapaa jollekin muulle.</p><p><strong>&quot;Anna minun paikkani Derakshanille&quot;</strong></p><p>Mitä ministerin sitten piti tehdä Maartjen vapaapaikan kanssa? Siihen Maartjella oli erikoinen ehdotus. Hänen paras kaverinsa oli nimeltään Derakshan (joka tarkoittaa &quot;loistava&quot; tai &quot;valoa antava&quot;). Derakshan pakeni perheensä kanssa Afganistanin Taliban-Al-Qaeda-hallintoa, viisi vuotta aiemmin, mutta sai Hollannin viranomaisilta kuulla, että heidät palautetaan, koska maassa on siirtolaisia ja pakolaisia jo ennestään niin paljon.</p><p>Tässä tapauksessa tyttö, joka ei pystynyt välttämään omaa kuolemaansa, yritti auttaa toista, jota uhkasi mahdollisesti Talibanin tekemää murhaa. Maartje kirjoitti näin: &quot;<em>Derakshan voisi ottaa minun paikkani yhteiskunnassa, silloin kun minua ei enää ole. Halusin aina tulla lääkäriksi ja nyt hän voisi sen tehdä minun tilallani</em>&quot;. Ministeri liikuttui kirjeestä niin paljon, että vieraili Maartjen sairasvuoteelle. Hän joutui kuitenkin kertomaan, että Hollannin lait sitovat hänenkin toimenpiteitä ja mahdollisuuksia. Yhdessä olivat kuitenkin sitä mieltä, että Derakshan oli ainakin muutamiksi vuosiksi saanut turvapaikan, vaikka nyt joutuikin palaamaan kotimaahansa. Vain pari kuukautta tämän jälkeen Maartje kuoli.</p><p><strong>Pelko tulla unohdetuksi</strong></p><p>Maartjen äiti kertoi Volkskrantin haastattelussa, että Maartje puhui loppuvaiheessa usein kuolemanpelosta. Pelko itse kuolemasta? Ei niinkään, vaan pikemmin &quot;<em>pelko siitä, ettei kukaan enää muistaisi häntä tai mainitsisi hänen nimeään</em>&quot;. Tällainen pelko lieneekin yleismaailmallinen ja meille kaikille tuttu.</p><p>Derakshan ei aiemmin käynyt koulua, koska Taliban oli sitä vastaan (&quot;naiset pysykööt tyhminä ja kotona..&quot;). Hän oli 11-vuotias kun saapui Hollantiin ja Driebergenin vastaanottokeskuksessa hän pystyi ainoastaan kirjoittamaan oman nimensä. Seuraava maahanmuuttoministeri tulkitsi laki hieman toisella (luovalla) tavalla ja Derakshan sai sittenkin jäädä maahan. Siihen aikaan hän kantoi vielä huivia (kuten näkyy videosta, kohdassa 1:12 min).</p><p><strong>Derakshanista tuli syöpälääkäri</strong></p><p>Derakshan kokee omaa kohtaloansa Maartjen surullisen kohtalon jatkona: &quot;<em>Olen alitajussani yrittänyt ottaa hartioillani Maartjen tehtävät; yrittänyt tulla eräänlaiseksi uudeksi tyttäreksi hänen tilalleen. Omat vanhempani ovat siihen rohkaisseet</em>&quot;.</p><p>Derakshan&nbsp;valmistui lääketieteellisestä tiedekunnasta ja toimii nyt&nbsp;<a href="https://images2.persgroep.net/rcs/BwV6ZjB_nZe4ql2mJtoXzKICvTU/diocontent/134200510/_fitwidth/763?appId=93a17a8fd81db0de025c8abd1cca1279&amp;quality=0.8">syöpälääkärinä&nbsp;Antoni van Leeuwenhoek-sairaalassa</a>. Jo ajat sitten hän jätti huivin pois; viidennessä koululuokassa hän teki isälleen selväksi, ettei enää suostu siihen. Isä antoi periksi; ei sentään&nbsp;perhesotaa yhden joutavan huivin takia..</p><p>Derakshan loistaa nyt hollantilaisena kansalaisena: &quot;<em>Se, mitä Maartje halusi tehdä minun puolestani on suurenmoista. En ikinä pysty tätä maksamaan takaisin. Koen onnellisuuttani hänen nimensä kautta</em>&quot;.</p><p>&nbsp;</p><p><u>Lähteet</u>:</p><p><a href="https://www.elsevierweekblad.nl/opinie/opinie/2018/12/hoe-het-noodlot-van-de-een-in-het-lot-van-de-ander-wordt-verweven-663799/" title="https://www.elsevierweekblad.nl/opinie/opinie/2018/12/hoe-het-noodlot-van-de-een-in-het-lot-van-de-ander-wordt-verweven-663799/">https://www.elsevierweekblad.nl/opinie/opinie/2018/12/hoe-het-noodlot-va...</a></p><p><a href="https://www.volkskrant.nl/nieuws-achtergrond/haar-stervende-vriendin-vroeg-of-dit-meisje-haar-plek-mocht-innemen-nu-maakt-derakshan-de-laatste-wens-van-maartje-waar~b715a433/" title="https://www.volkskrant.nl/nieuws-achtergrond/haar-stervende-vriendin-vroeg-of-dit-meisje-haar-plek-mocht-innemen-nu-maakt-derakshan-de-laatste-wens-van-maartje-waar~b715a433/">https://www.volkskrant.nl/nieuws-achtergrond/haar-stervende-vriendin-vro...</a></p><p><a href="https://newsbeezer.com/netherlandseng/dying-girl-wants-the-girlfriend-to-sit-down/" title="https://newsbeezer.com/netherlandseng/dying-girl-wants-the-girlfriend-to-sit-down/">https://newsbeezer.com/netherlandseng/dying-girl-wants-the-girlfriend-to...</a></p><p>https://<object width="648" height="390"><param name="movie" value="http://www.youtube.com/v/JSStqGgsQGY?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" /><param name="wmode" value="transparent" /><param name="allowFullScreen" value="true" /><param name="allowscriptaccess" value="always" /><embed src="http://www.youtube.com/v/JSStqGgsQGY?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" type="application/x-shockwave-flash" wmode="transparent" allowscriptaccess="always" allowfullscreen="true" width="648" height="390"></embed></object></p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tätä tosikertomusta minun oli yksinkertaisesti pakko kääntää suomeksi; sen verran ajankohtainen, monella tapaa, eikä vähintään näin joulun aikana. Vastuullisen kansalaisjournalismin sääntöjen mukaan alkuperäiset lähteet on mainittu kertomuksen lopussa:

Hollantilaistyttö Maartje oli vuonna 2004 vasta 14 vuoden ikäinen, kun sai lääkäriltä kuulla olevansa parantumattomasti syöpäsairas. Ennuste oli niin huono, että kuoleman uhka oli jo hyvin lähellä. Hänen elämänsä viimeisen syksyn aikana Maartje päätti kirjoittaa kirje ministeri Rita Verdonkille, jonka silloinen vastuualue oli maahanmuutto. Kirjeessään Maartje kertoi kuolevansa piankin ja ilmoitti, että "hänen paikkansa Hollannin yhteiskunnassa vapauttuisi"..Hän kertoi vielä täyttävänsä koulutuspaikan ja oli toivonut pääsevänsä yliopistoon kun 18 vuoden ikä olisi saavutettu. Mutta kun näin ei tulisi tapahtumaan niin hänen paikkansa olisi siis vapaa jollekin muulle.

"Anna minun paikkani Derakshanille"

Mitä ministerin sitten piti tehdä Maartjen vapaapaikan kanssa? Siihen Maartjella oli erikoinen ehdotus. Hänen paras kaverinsa oli nimeltään Derakshan (joka tarkoittaa "loistava" tai "valoa antava"). Derakshan pakeni perheensä kanssa Afganistanin Taliban-Al-Qaeda-hallintoa, viisi vuotta aiemmin, mutta sai Hollannin viranomaisilta kuulla, että heidät palautetaan, koska maassa on siirtolaisia ja pakolaisia jo ennestään niin paljon.

Tässä tapauksessa tyttö, joka ei pystynyt välttämään omaa kuolemaansa, yritti auttaa toista, jota uhkasi mahdollisesti Talibanin tekemää murhaa. Maartje kirjoitti näin: "Derakshan voisi ottaa minun paikkani yhteiskunnassa, silloin kun minua ei enää ole. Halusin aina tulla lääkäriksi ja nyt hän voisi sen tehdä minun tilallani". Ministeri liikuttui kirjeestä niin paljon, että vieraili Maartjen sairasvuoteelle. Hän joutui kuitenkin kertomaan, että Hollannin lait sitovat hänenkin toimenpiteitä ja mahdollisuuksia. Yhdessä olivat kuitenkin sitä mieltä, että Derakshan oli ainakin muutamiksi vuosiksi saanut turvapaikan, vaikka nyt joutuikin palaamaan kotimaahansa. Vain pari kuukautta tämän jälkeen Maartje kuoli.

Pelko tulla unohdetuksi

Maartjen äiti kertoi Volkskrantin haastattelussa, että Maartje puhui loppuvaiheessa usein kuolemanpelosta. Pelko itse kuolemasta? Ei niinkään, vaan pikemmin "pelko siitä, ettei kukaan enää muistaisi häntä tai mainitsisi hänen nimeään". Tällainen pelko lieneekin yleismaailmallinen ja meille kaikille tuttu.

Derakshan ei aiemmin käynyt koulua, koska Taliban oli sitä vastaan ("naiset pysykööt tyhminä ja kotona.."). Hän oli 11-vuotias kun saapui Hollantiin ja Driebergenin vastaanottokeskuksessa hän pystyi ainoastaan kirjoittamaan oman nimensä. Seuraava maahanmuuttoministeri tulkitsi laki hieman toisella (luovalla) tavalla ja Derakshan sai sittenkin jäädä maahan. Siihen aikaan hän kantoi vielä huivia (kuten näkyy videosta, kohdassa 1:12 min).

Derakshanista tuli syöpälääkäri

Derakshan kokee omaa kohtaloansa Maartjen surullisen kohtalon jatkona: "Olen alitajussani yrittänyt ottaa hartioillani Maartjen tehtävät; yrittänyt tulla eräänlaiseksi uudeksi tyttäreksi hänen tilalleen. Omat vanhempani ovat siihen rohkaisseet".

Derakshan valmistui lääketieteellisestä tiedekunnasta ja toimii nyt syöpälääkärinä Antoni van Leeuwenhoek-sairaalassa. Jo ajat sitten hän jätti huivin pois; viidennessä koululuokassa hän teki isälleen selväksi, ettei enää suostu siihen. Isä antoi periksi; ei sentään perhesotaa yhden joutavan huivin takia..

Derakshan loistaa nyt hollantilaisena kansalaisena: "Se, mitä Maartje halusi tehdä minun puolestani on suurenmoista. En ikinä pysty tätä maksamaan takaisin. Koen onnellisuuttani hänen nimensä kautta".

 

Lähteet:

https://www.elsevierweekblad.nl/opinie/opinie/2018/12/hoe-het-noodlot-van-de-een-in-het-lot-van-de-ander-wordt-verweven-663799/

https://www.volkskrant.nl/nieuws-achtergrond/haar-stervende-vriendin-vroeg-of-dit-meisje-haar-plek-mocht-innemen-nu-maakt-derakshan-de-laatste-wens-van-maartje-waar~b715a433/

https://newsbeezer.com/netherlandseng/dying-girl-wants-the-girlfriend-to-sit-down/

https://www.youtube.com/watch?v=JSStqGgsQGY

 

]]>
15 http://ilmari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/266401-maartje-14-ja-derakshan#comments Mon, 24 Dec 2018 10:04:09 +0000 ilmari schepel http://ilmari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/266401-maartje-14-ja-derakshan
Uuden Suomen joulupukin tervehdys http://ilmari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/266271-uuden-suomen-joulupukin-tervehdys <p>Kun minut kerran nimitettiin niinkin vaikuttavaan virkaan kuin&nbsp;<a href="http://arialsio.vapaavuoro.uusisuomi.fi/kulttuuri/265158-joulumuori-ja-joulupukki-on-valittu-2018">Uuden Suomen joulupukki</a>&nbsp;(vuosimalli 2018) niin tässä kaikille lukijoille yhtä syvä kumarrus kuin harras joulutoive siitä, että myös vastaisuudessa keskustellaan ihmisiksi: tiukkaa faktaa ilman henkilökohtaisuuksia.&nbsp; Kuten huomaatte pukki purjehtii talvellakin.</p><p>Koska joulu on myös huumorijuhla eikä kaikki aina mene niin kuin Strömsössä niin oheistan hauskahkon kuvan siperialaisesta Tjumen-kaupungista, joka minulle tuli mukavalla tavalla jo tutuksi:&nbsp;<a href="http://ilmari.vapaavuoro.uusisuomi.fi/vapaa-aika/226138-uudet-siperialaiset-ystavat">blogilinkki</a>. Vuonna 2014 Tjumenin tekninen johtaja oli tilannut oheiset katuvalot, josta&nbsp;<a href="http://uralfact.ru/news/item/?id=1852">myöhemmin</a>&nbsp;todettiin: &quot;Однако, не всегда праздничное освещение Тюмени было удачным. В 2014 году новогодняя иллюминация вызвала некоторый конфуз&quot;<em>&nbsp;</em>(Tjumenin juhlavalaistus ei kuitenkaan aina ole onnistunut. Vuonna 2014 uudenvuoden valaistus aiheutti jonkinlaista hämmennystä)..</p><p><strong>Hauskaa ja vaikkapa kiihkeätäkin joulua!</strong></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kun minut kerran nimitettiin niinkin vaikuttavaan virkaan kuin Uuden Suomen joulupukki (vuosimalli 2018) niin tässä kaikille lukijoille yhtä syvä kumarrus kuin harras joulutoive siitä, että myös vastaisuudessa keskustellaan ihmisiksi: tiukkaa faktaa ilman henkilökohtaisuuksia.  Kuten huomaatte pukki purjehtii talvellakin.

Koska joulu on myös huumorijuhla eikä kaikki aina mene niin kuin Strömsössä niin oheistan hauskahkon kuvan siperialaisesta Tjumen-kaupungista, joka minulle tuli mukavalla tavalla jo tutuksi: blogilinkki. Vuonna 2014 Tjumenin tekninen johtaja oli tilannut oheiset katuvalot, josta myöhemmin todettiin: "Однако, не всегда праздничное освещение Тюмени было удачным. В 2014 году новогодняя иллюминация вызвала некоторый конфуз" (Tjumenin juhlavalaistus ei kuitenkaan aina ole onnistunut. Vuonna 2014 uudenvuoden valaistus aiheutti jonkinlaista hämmennystä)..

Hauskaa ja vaikkapa kiihkeätäkin joulua!

]]>
17 http://ilmari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/266271-uuden-suomen-joulupukin-tervehdys#comments Joulu Fri, 21 Dec 2018 15:47:38 +0000 ilmari schepel http://ilmari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/266271-uuden-suomen-joulupukin-tervehdys
Jean-Claude... http://ilmari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265964-jean-claude <p>Tällainen herra on meidän rakkaan EU:mme pomo. Video on tuore (kuvattu 14.12), mutta ehkä muistanette myös aiemmat?</p><p>https://<object width="648" height="390"><param name="movie" value="http://www.youtube.com/v/_7YMhLnGONs?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" /><param name="wmode" value="transparent" /><param name="allowFullScreen" value="true" /><param name="allowscriptaccess" value="always" /><embed src="http://www.youtube.com/v/_7YMhLnGONs?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" type="application/x-shockwave-flash" wmode="transparent" allowscriptaccess="always" allowfullscreen="true" width="648" height="390"></embed></object></p><p>Nickname:&nbsp; &quot;<em>Jean-Claude Druncker</em>&quot;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tällainen herra on meidän rakkaan EU:mme pomo. Video on tuore (kuvattu 14.12), mutta ehkä muistanette myös aiemmat?

https://www.youtube.com/watch?v=_7YMhLnGONs

Nickname:  "Jean-Claude Druncker"

 

]]>
24 http://ilmari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265964-jean-claude#comments EU-komissio Jean-Claude Juncker Sun, 16 Dec 2018 18:27:00 +0000 ilmari schepel http://ilmari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265964-jean-claude
Macronin lupaukset ja niiden seuraukset http://ilmari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265701-macronin-lupaukset-ja-niiden-seuraukset <p>Vieläkin hieman hymyilyttää. Kuuntelin toissa aamuna kun viehkeä ranskattaremme Helena Petäistö kehui (Yle radio yhden ykkösaamu-ohjelmassa) Macronia siitä, että tämä uusi presidentti &quot;<em>oli saanut Ranskan talouden kuntoon</em>&quot;. Helena kirjoitti kirjankin miehestä, josta tuo ihailu kävi enemmän kuin selväksi (&quot;<a href="http://jormamelleri.vapaavuoro.uusisuomi.fi/kulttuuri/248175-saihkysaaren-ranskalaiset-korot">Ranska, Macron ja minä</a>&quot;, Otava 2017).</p><p>Lienee jo yleisessä tiedossa, että EU-jäsenvaltion alijäämä ei voi olla enempää kuin&nbsp;3 prosenttia. Ranskan kohdalla alijäämä on ollut jo reilut 10 vuotta yli kolme prosenttia (vuodesta 2007 lähtien) ja Macronin saavutus rajoittuu siihen, että tänä vuonna se jäisi ensimmäisen kerran &quot;vain&quot; 2,8 prosentin tasolla.</p><p>Nyt, tuoreiden ja rajujen mielenosoitusten jälkeen, Emmanuel Macron lupasi hädässään 100 euron noston minimipalkoille, mikä tarkoittaa varovaisten arvioiden mukaan 10 miljardin lisäkustannus Ranskan valtiolle...Pahasti näyttää siltä, että Italian tie on myös Ranskan tie.</p><p>Toivottavasti huomenna, Brysselissä, EU-jäsenmaat eivät sentään äänestä Ranskan ehdotuksen puolesta: nimittäin <em>EU:n yhteisen valtionvarainministerin</em> viran perustaminen...sehän olisi &quot;yhteisten velkojen&quot; alkusoitto.</p><p>Lisätietoa:&nbsp;</p><p><a href="https://www.zeit.de/news/2018-12/11/frankreich-sucht-nach-macrons-ankuendigungen-das-noetige-geld-181210-99-155925" title="https://www.zeit.de/news/2018-12/11/frankreich-sucht-nach-macrons-ankuendigungen-das-noetige-geld-181210-99-155925">https://www.zeit.de/news/2018-12/11/frankreich-sucht-nach-macrons-ankuen...</a></p><p><a href="https://www.euractiv.com/section/future-eu/news/eu-finance-ministers-struggle-for-eurozone-reform-deal/" title="https://www.euractiv.com/section/future-eu/news/eu-finance-ministers-struggle-for-eurozone-reform-deal/">https://www.euractiv.com/section/future-eu/news/eu-finance-ministers-str...</a></p><p>&nbsp;</p> Vieläkin hieman hymyilyttää. Kuuntelin toissa aamuna kun viehkeä ranskattaremme Helena Petäistö kehui (Yle radio yhden ykkösaamu-ohjelmassa) Macronia siitä, että tämä uusi presidentti "oli saanut Ranskan talouden kuntoon". Helena kirjoitti kirjankin miehestä, josta tuo ihailu kävi enemmän kuin selväksi ("Ranska, Macron ja minä", Otava 2017).

Lienee jo yleisessä tiedossa, että EU-jäsenvaltion alijäämä ei voi olla enempää kuin 3 prosenttia. Ranskan kohdalla alijäämä on ollut jo reilut 10 vuotta yli kolme prosenttia (vuodesta 2007 lähtien) ja Macronin saavutus rajoittuu siihen, että tänä vuonna se jäisi ensimmäisen kerran "vain" 2,8 prosentin tasolla.

Nyt, tuoreiden ja rajujen mielenosoitusten jälkeen, Emmanuel Macron lupasi hädässään 100 euron noston minimipalkoille, mikä tarkoittaa varovaisten arvioiden mukaan 10 miljardin lisäkustannus Ranskan valtiolle...Pahasti näyttää siltä, että Italian tie on myös Ranskan tie.

Toivottavasti huomenna, Brysselissä, EU-jäsenmaat eivät sentään äänestä Ranskan ehdotuksen puolesta: nimittäin EU:n yhteisen valtionvarainministerin viran perustaminen...sehän olisi "yhteisten velkojen" alkusoitto.

Lisätietoa: 

https://www.zeit.de/news/2018-12/11/frankreich-sucht-nach-macrons-ankuendigungen-das-noetige-geld-181210-99-155925

https://www.euractiv.com/section/future-eu/news/eu-finance-ministers-struggle-for-eurozone-reform-deal/

 

]]>
43 http://ilmari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265701-macronin-lupaukset-ja-niiden-seuraukset#comments Ulkomaat Budjetin alijäämä Emmanuel Macron Eurobondit Ranska Wed, 12 Dec 2018 09:54:29 +0000 ilmari schepel http://ilmari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265701-macronin-lupaukset-ja-niiden-seuraukset
Ranska pelkää EU:n sisäistä hansaklubia http://ilmari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264727-ranska-pelkaa-eun-sisaista-hansaklubia <p>Tälläkin foorumilla mahdollinen <a href="http://ilmari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/111986-hansaliitto-takaisin">Hansaliitto</a> on ollut esillä (blogi vuodelta 2012), mutta harva tietää EU:n sisäisen <em>hansaklubin</em> olemassaolosta. Koska Suomen mediassa tästä kiinnostavasta aiheesta on ollut vähän kirjoituksia, niin luetellaanpa siihen kuuluvat maat:</p><ul><li>Tšekin tasavalta</li><li>Tanska</li><li>Ruotsi</li><li>Suomi</li><li>Alankomaat (klubin johtohahmo: finanssiministeri <a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Wopke_Hoekstra"><strong>Wopke Hoekstra</strong></a>)</li><li>Liettua</li><li>Latvia</li><li>Viro</li><li>Irlanti</li><li>Slovakia</li></ul><p>Mitkä ovat hansaklubin arvot ja tavoitteet? Heti alkuun voidaan todeta, että ryhmä on selvästi kyllästynyt siihen, että toiset EU-maat noudattavat yhteisiä (talous)sääntöjä kun toiset viis veisaavat siitä. Hansaklubi vastustaa Ranskan pyrkimyksiä &quot;totaalieuron&quot; suuntaan sekä yhä tiivimpään integraatioon, jossa &quot;toiset&quot; saavat toimia maksajina. Juuri nyt, kun ranskalaisten ikävä vastapeluri Englanti näyttää jäävän EU:n ulkopuolelle ja maa yrittää solmia yhä tiivimpiä (<a href="https://www.telegraph.co.uk/content/dam/news/2018/11/13/TELEMMGLPICT000180645475_trans_NvBQzQNjv4BqL2PAfGWOBj0LpZQ6m31qIyomZDKJPGgkfFEN58E09AI.jpeg?imwidth=450">kahdenkeskisiä</a>) suhteita Saksaan, ilmestyi yhtäkkiä tuo 10 EU-maiden häiritsevä sisäkerho, joka vaatii talousryhtiä <em>kaikilta </em>EU-mailta..&nbsp;</p><p>Tämä oli liikaa Ranskan valtionvarainministeri Bruno Le Maire:lle ja viime torstaina hän antoikin täyslaidallisen Alankomaiden virkaveljellensä, Wopke Hoekstra:lle (lausutaan: Húkstra). Keski-Eurooppalaiset lehdet toteavat nyt, että tuon 10-minuuttisen raivokohtauksen ansiosta hansaklubin pisteet nousivat kertaheitolla ja alkaa olla korkea aika, että myös suomalaiset lukijat tietävät sen olemassaolosta.</p><p>Ranskan asema ei ole läheskaan niin vahva kuin Emmanuel Macron haluaa antaa ymmärtää. Ranskan talous on tunnetusti heikko (jatkuvat budjettivajeet, korkea valtiovelka) eikä vertailua Italiaan ole ollenkaan kaukana. Viimeaikaiset, jatkuvat yhteydenpidot väistyvän Merkelin ja Macronin välillä ovatkin olleet järkimaiden huolenaiheena: Ranska on (taas kerran) iltalypsyllä...</p><p>Bruno Le Maire haukkui Wopke Hoekstraa siitä, että EU:n sisäiset kerhot heikentävät Unionia sisältäpäin. Kun Le Maire:ltä tivattiin, kyseisen palaverin jälkeen: &quot;eikö Ranskan ja Saksan &quot;ystävyys&quot; ja jatkuvat yhteydenpidot todistavat myös kahden maan suljetun klubin olemassaolosta?&quot;, ministeri suuttui kysymyksestä ja sanoi: &quot;<em>Sehän on aivan eri asia. Kyse ei ole klubista. Tämä on eurooppalaisen ambition perusta: rauha Ranskan ja Saksan välillä. Sehän on koko Euroopan Unionin lähtökohta</em>&quot; (alkuperäinen Elsevier-artikkeli: &quot;Toen Le Maire na afloop van zijn treffen met Hoekstra werd gevraagd of de Duits-Franse &lsquo;vriendschap&rsquo; ook niet een &lsquo;gesloten club&rsquo; is, net zoals de Hanze-alliantie, zei hij: &lsquo;Dat is totaal verschillend. Dit is niet een club. Dit is de basis van de Europese ambitie: vrede tussen Frankrijk en Duitsland. Dit is de basis van de Europese Unie&quot;). Megalomaniaa on monenlaista..</p><p>Toivottavasti fiksu Wopke Hoekstra jaksaa taistella Ranskan ylimielisyyttä ja leväperäisyyttä vastaan ja toivottavasti Suomen nykyinen ja myös tuleva hallitus antaa täysin sivustatukea! Hienoa, että olemme edes tuollaisen <u>järkiklubin</u> jäseniä.</p><p>Lähteet:</p><p><a href="https://www.elsevierweekblad.nl/opinie/opinie/2018/11/waarom-frankrijks-le-maire-hoekstra-dreigt-met-oorlog-658002/ " title="https://www.elsevierweekblad.nl/opinie/opinie/2018/11/waarom-frankrijks-le-maire-hoekstra-dreigt-met-oorlog-658002/ ">https://www.elsevierweekblad.nl/opinie/opinie/2018/11/waarom-frankrijks-...</a> &nbsp;(+ kiinnostava kommenttiketju: 56 reaktiota)</p><p><a href="https://www.ft.com/content/d47c60cc-ef20-11e8-8180-9cf212677a57" title="https://www.ft.com/content/d47c60cc-ef20-11e8-8180-9cf212677a57">https://www.ft.com/content/d47c60cc-ef20-11e8-8180-9cf212677a57</a> (Financial Times: &quot;<em>France warns Hanseatic alliance risks weakening Europe</em>&quot;)</p><p><a href="https://twitter.com/hansaintheeu?lang=en" title="https://twitter.com/hansaintheeu?lang=en">https://twitter.com/hansaintheeu?lang=en</a></p><p><a href="http://ilmari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251185-petteri-orpo-annapa-tukesi-wopke-hoekstralle">Aiheeseen liittyvä blogi</a>&nbsp;(&quot;Petteri Orpo, annapa tukesi Wopke Hoekstralle&quot;)</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tälläkin foorumilla mahdollinen Hansaliitto on ollut esillä (blogi vuodelta 2012), mutta harva tietää EU:n sisäisen hansaklubin olemassaolosta. Koska Suomen mediassa tästä kiinnostavasta aiheesta on ollut vähän kirjoituksia, niin luetellaanpa siihen kuuluvat maat:

  • Tšekin tasavalta
  • Tanska
  • Ruotsi
  • Suomi
  • Alankomaat (klubin johtohahmo: finanssiministeri Wopke Hoekstra)
  • Liettua
  • Latvia
  • Viro
  • Irlanti
  • Slovakia

Mitkä ovat hansaklubin arvot ja tavoitteet? Heti alkuun voidaan todeta, että ryhmä on selvästi kyllästynyt siihen, että toiset EU-maat noudattavat yhteisiä (talous)sääntöjä kun toiset viis veisaavat siitä. Hansaklubi vastustaa Ranskan pyrkimyksiä "totaalieuron" suuntaan sekä yhä tiivimpään integraatioon, jossa "toiset" saavat toimia maksajina. Juuri nyt, kun ranskalaisten ikävä vastapeluri Englanti näyttää jäävän EU:n ulkopuolelle ja maa yrittää solmia yhä tiivimpiä (kahdenkeskisiä) suhteita Saksaan, ilmestyi yhtäkkiä tuo 10 EU-maiden häiritsevä sisäkerho, joka vaatii talousryhtiä kaikilta EU-mailta.. 

Tämä oli liikaa Ranskan valtionvarainministeri Bruno Le Maire:lle ja viime torstaina hän antoikin täyslaidallisen Alankomaiden virkaveljellensä, Wopke Hoekstra:lle (lausutaan: Húkstra). Keski-Eurooppalaiset lehdet toteavat nyt, että tuon 10-minuuttisen raivokohtauksen ansiosta hansaklubin pisteet nousivat kertaheitolla ja alkaa olla korkea aika, että myös suomalaiset lukijat tietävät sen olemassaolosta.

Ranskan asema ei ole läheskaan niin vahva kuin Emmanuel Macron haluaa antaa ymmärtää. Ranskan talous on tunnetusti heikko (jatkuvat budjettivajeet, korkea valtiovelka) eikä vertailua Italiaan ole ollenkaan kaukana. Viimeaikaiset, jatkuvat yhteydenpidot väistyvän Merkelin ja Macronin välillä ovatkin olleet järkimaiden huolenaiheena: Ranska on (taas kerran) iltalypsyllä...

Bruno Le Maire haukkui Wopke Hoekstraa siitä, että EU:n sisäiset kerhot heikentävät Unionia sisältäpäin. Kun Le Maire:ltä tivattiin, kyseisen palaverin jälkeen: "eikö Ranskan ja Saksan "ystävyys" ja jatkuvat yhteydenpidot todistavat myös kahden maan suljetun klubin olemassaolosta?", ministeri suuttui kysymyksestä ja sanoi: "Sehän on aivan eri asia. Kyse ei ole klubista. Tämä on eurooppalaisen ambition perusta: rauha Ranskan ja Saksan välillä. Sehän on koko Euroopan Unionin lähtökohta" (alkuperäinen Elsevier-artikkeli: "Toen Le Maire na afloop van zijn treffen met Hoekstra werd gevraagd of de Duits-Franse ‘vriendschap’ ook niet een ‘gesloten club’ is, net zoals de Hanze-alliantie, zei hij: ‘Dat is totaal verschillend. Dit is niet een club. Dit is de basis van de Europese ambitie: vrede tussen Frankrijk en Duitsland. Dit is de basis van de Europese Unie"). Megalomaniaa on monenlaista..

Toivottavasti fiksu Wopke Hoekstra jaksaa taistella Ranskan ylimielisyyttä ja leväperäisyyttä vastaan ja toivottavasti Suomen nykyinen ja myös tuleva hallitus antaa täysin sivustatukea! Hienoa, että olemme edes tuollaisen järkiklubin jäseniä.

Lähteet:

https://www.elsevierweekblad.nl/opinie/opinie/2018/11/waarom-frankrijks-le-maire-hoekstra-dreigt-met-oorlog-658002/   (+ kiinnostava kommenttiketju: 56 reaktiota)

https://www.ft.com/content/d47c60cc-ef20-11e8-8180-9cf212677a57 (Financial Times: "France warns Hanseatic alliance risks weakening Europe")

https://twitter.com/hansaintheeu?lang=en

Aiheeseen liittyvä blogi ("Petteri Orpo, annapa tukesi Wopke Hoekstralle")

]]>
22 http://ilmari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264727-ranska-pelkaa-eun-sisaista-hansaklubia#comments Budjetin alijäämä EU:n idea Hansa Hanseatic Alliance Ranska Mon, 26 Nov 2018 06:13:44 +0000 ilmari schepel http://ilmari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264727-ranska-pelkaa-eun-sisaista-hansaklubia
Sähköautojen pimeä puoli... http://ilmari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264431-sahkoautojen-pimea-puoli <p>Nyt, kun lähes jokainen suomalainen sai aamu-uutisissa (ja varmaankin tämän päivän iltauutisissa) kuunnella <a href="https://www.sitra.fi/uutiset/suomi-voi-vahentaa-paastojaan-kustannustehokkaasti/">Sitran ja McKinseyn ilosanomaa</a>, lienee tarpeen mainita muutamista dokumenteista. Suomen tuleviin 800 000:siin sähköautoihin liittyyy nimittäin myös valtavia ongelmia, etenkin muualla....Saksan ja englannin taitoiset saavat oheisista linkeistä jo sellaisenaan paljon irti, mutta hartaasti toivon, että nämä esitetään lähiaikoina myös Suomen televisiossa tai vaikkapa aamu-uutisissa:</p><p>&nbsp;</p><p>1. <strong>Der wahre Preis der Elektroautos Doku 2018 </strong>(kesto 28:27 min)</p><p>https://<object width="648" height="390"><param name="movie" value="http://www.youtube.com/v/HbawmdoaDSQ?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" /><param name="wmode" value="transparent" /><param name="allowFullScreen" value="true" /><param name="allowscriptaccess" value="always" /><embed src="http://www.youtube.com/v/HbawmdoaDSQ?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" type="application/x-shockwave-flash" wmode="transparent" allowscriptaccess="always" allowfullscreen="true" width="648" height="390"></embed></object></p><p>&nbsp;</p><p>2.&nbsp;<strong>The Real Cost of Electric Cars </strong>(kesto 3:41 min)</p><p>https://<object width="648" height="390"><param name="movie" value="http://www.youtube.com/v/NQOfz8xwZow?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" /><param name="wmode" value="transparent" /><param name="allowFullScreen" value="true" /><param name="allowscriptaccess" value="always" /><embed src="http://www.youtube.com/v/NQOfz8xwZow?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" type="application/x-shockwave-flash" wmode="transparent" allowscriptaccess="always" allowfullscreen="true" width="648" height="390"></embed></object></p><p>&nbsp;</p><p>3.&nbsp; <strong>The dark side of the electric car revolution </strong>(kesto 8:14 min)</p><p>https://<object width="648" height="390"><param name="movie" value="http://www.youtube.com/v/Tp2Ks8M40aE?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" /><param name="wmode" value="transparent" /><param name="allowFullScreen" value="true" /><param name="allowscriptaccess" value="always" /><embed src="http://www.youtube.com/v/Tp2Ks8M40aE?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" type="application/x-shockwave-flash" wmode="transparent" allowscriptaccess="always" allowfullscreen="true" width="648" height="390"></embed></object></p><p>&nbsp;</p><p><u>Sitran tavoite</u> (Suomi/vuonna 2030):</p><ul><li>800&nbsp;000 sähkö- ja hybridiautoa</li><li>180&nbsp;000 sähkö- ja ladattavaa hybridipakettiautoa ja -rekkaa</li><li>8&nbsp;000 sähköbussia.</li></ul><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Nyt, kun lähes jokainen suomalainen sai aamu-uutisissa (ja varmaankin tämän päivän iltauutisissa) kuunnella Sitran ja McKinseyn ilosanomaa, lienee tarpeen mainita muutamista dokumenteista. Suomen tuleviin 800 000:siin sähköautoihin liittyyy nimittäin myös valtavia ongelmia, etenkin muualla....Saksan ja englannin taitoiset saavat oheisista linkeistä jo sellaisenaan paljon irti, mutta hartaasti toivon, että nämä esitetään lähiaikoina myös Suomen televisiossa tai vaikkapa aamu-uutisissa:

 

1. Der wahre Preis der Elektroautos Doku 2018 (kesto 28:27 min)

https://www.youtube.com/watch?v=HbawmdoaDSQ&t=1s

 

2. The Real Cost of Electric Cars (kesto 3:41 min)

https://www.youtube.com/watch?v=NQOfz8xwZow

 

3.  The dark side of the electric car revolution (kesto 8:14 min)

https://www.youtube.com/watch?v=Tp2Ks8M40aE

 

Sitran tavoite (Suomi/vuonna 2030):

  • 800 000 sähkö- ja hybridiautoa
  • 180 000 sähkö- ja ladattavaa hybridipakettiautoa ja -rekkaa
  • 8 000 sähköbussia.

 

 

]]>
35 http://ilmari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264431-sahkoautojen-pimea-puoli#comments Optimismi Pessimismi Sähköautoilu Sähköautot Sitra Mon, 19 Nov 2018 12:19:15 +0000 ilmari schepel http://ilmari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264431-sahkoautojen-pimea-puoli
Puhtaan lentämisen myytit ja mahdollisuudet http://ilmari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264061-puhtaan-lentamisen-myytit-ja-mahdollisuudet <p>Ilmailualan usko siihen, että omat kasvihuonepäästöt voitaisiin ratkaista tekniikan keinoin, ei näillä näkymin perustu faktatietoon, ainakaan lyhyellä tähtäimellä. Alan ammattilainen Paul Peters toteaa, että uusien lentokoneiden polttoainetehokkuus paranee vuosittain noin 1 %:n vauhdilla, mutta samanaikaisesti&nbsp; lentoliikenteen kasvu on 5-7 %. Näin ollen uusienkin lentokoneiden hyöty ilmaston kannalta pysyy hyvin selkeästi negatiivisena.</p><p>YK:n alainen kansainvälinen siviili-ilmailujärjestö ICAO on laskenut, että lentoliikenne <em>kaksinkertaistuu</em> seuraavien 15 vuosien aikana. Näin lentämisen hiilidioksidipäästöt tulevat edelleen kasvamaan, yhä paremmista ja vähäpäästöisimmistä lentokoneista huolimatta. Samalla on mainittava, että lentoliikenne &quot;pääsi kuin koira veräjästä&quot; kun koko ilmailuala yksinkertaisesti jätettiin Pariisin ilmastosopimuksen ulkopuolella...On ajateltu, että muiden alojen saavutukset ja säästöt kasvihuonepäästöjen osalta voitaisiin lähitulevaisuudessa &quot;kompensoida&quot; lentoliikenteen hyväksi. Tämä&nbsp;Clean Development Mechanism (CDM) astuisi voimaan vuonna 2020 ja perustuu vapaaehtoisuuteen. Laskelmien mukaan näin voidaan kompensoida enintään 22 % lentoliikenteen hiilidioksidipäästöistä. Jo aiemmin mainittu Paul Peters on tullut siihen tylyyn lopputulemaan, että vuoteen 2070 mennessä lentoliikenne kumoaisi kaikkien muiden alojen ilmastosaavutuksia, joihin ne vuorostaan ovat sitoutuneet Pariisin ilmastosopimuksen yhteydessä.</p><p>Paljon puhutaan <strong>biokerosiinista</strong>, jossa lentokoneet lentävät kerosiinin ja palmuöljyn seoksella. Tässäkin on syytä pysyä maan pinnalla ja katsoa tylyt faktat. Vuonna 2013 tuotettiin maailmanlaajuisesti 50 miljoonaa tonnia palmuöljyä kun samana vuonna lentoliikenne kulutti yhteensä 285 miljoona tonnia kerosiinia. Paul Peters toteaa omassa arviossaan, että seuraavien 30-40 vuoden aikana laajamittainen biokerosiinin tuotanto on lähes mahdottomuus. Mikäli kuitenkin näin haluttaisiin, esimerkiksi vuonna 2050, niin silloin tarvitaan Intian kokoinen viljelyala pelkästään lentoliikenteen palmuöljyä varten. Biokerosiinia voidaan osittain myös tehdä jätteistä, kuten Richard Bransonin &quot;Virgin Atlantic&quot;-lentoyhtiö lokakuussa todisti (<a href="https://blog.nwf.org/2018/10/soaring-sustainability-historic-flight-on-low-carbon-jet-fuel/">low carbon jet fuel</a>&nbsp;from recycled waste industrial gases).</p><p>Myös <strong>sähkölentokoneet</strong> ovat olleet esillä, mutta siihen pätee tällainen kylmä suihku: yhdessä kerosiinikilossa on 60 kertaa enemmän energiaa kuin yhdessä akkukilossa.. Pienkone saadaan lentämään vaikkapa tunniksi, mutta isoa matkustajakonetta tuskin koskaan (mahdollisesti 80 vuoden kuluttua).</p><p>Ehkä ainoa tekninen ratkaisu, joka <em>voisi</em> toimia tulevaisuudessa, on&nbsp;<strong>vetylentokone</strong>. Kuten tiedetään vedyn palamisprosessin yhteydessä ei synny hiilidioksidia vaan pelkästään vettä. Vedyn ongelma lentokoneen kannalta ovat sen suuret tilavuusvaatimukset. Mikäli matkustajakone lentäisi pelkästään vedyllä tarvitaan matkustajakerroksen lisäksi samansuuruinen polttoainesäiliökerros.&nbsp;Tässä <a href="https://www.kijkmagazine.nl/app/uploads/2012/02/airbus-cryoplane.jpg">linkkikuva</a> airbusin mahdollisesta vetylentokoneesta (prototyyppi). Joka tapauksessa vetylentokone olisi yläilmoilla päästöjen suhteen takuulla puhdas, mutta sen polttoainevalmistus vaatii paljon energiaa (ja rahaa).</p><p>Mitä muuta konkreettista voitaisiin tehdä tilanteen parantamiseksi?</p><p>Paras on tietysti lentämisen vähentäminen yleensä ja saattaakin olla, että lentomatkustaminen pikku hiljaa poistuu &quot;muodista&quot;. Kun katsotaan pelkästään eurooppalaista lentoliikennettä, niin etenkin Keski-Euroopassa on havahduttu siihen, että yli 70 % keskieurooppalaisten lentokenttien lennoista on <em>lähiliikennettä</em>, jota voidaan aivan hyvin korvata supernopeilla junilla. Hollannin &quot;Schiphol&quot;-lentokentän lennoista yli 83 000 laskua tai nousua jäisi vuositasolla pois, mikäli lähilennot yksinkertaisesti kiellettäisiin.</p><p>Saksalaishollantilainen tutkijaryhmä (Joris Melkert, Paul Peters ja Harry Lehmann) ehdottaa seuraavat toimenpiteet, joiden avulla ainakin Euroopan turhat &quot;lähilennot&quot; voitaisiin lopettaa ja saada muutenkin iso osa liikenne- ja turismipäästöistä kuriin:</p><ul><li>lentoliikenne ei saa enää kasvaa (mieluimmin supistuu nykyisestä)</li><li>kaikki autot liikkuvat sähköllä vuonna 2050</li><li>korkein mahdollinen energiatehokkuus otetaan kaikessa liikkumisessa käyttöön</li><li>vuosittain investoidaan 175 miljardia euroa huippunopeisiin junayhteyksiin</li><li>hiilidioksidiveroa 90-450 euroa per CO2-tonnia</li><li>lentolippujen lisävero 200 %</li><li>julkisen liikenteen nopeus (etenkin junat) kasvaa keskimäärin 30 %</li></ul><p><a href="https://www.eerlijkovervliegen.nl/schiphollen-top-10/categorie-klimaat-bronnen/">LÄHDE</a></p><p><a href="https://www.nritmedia.nl/blogs/116/De_mythe_van_schoon_vliegen/">LÄHDE</a></p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Ilmailualan usko siihen, että omat kasvihuonepäästöt voitaisiin ratkaista tekniikan keinoin, ei näillä näkymin perustu faktatietoon, ainakaan lyhyellä tähtäimellä. Alan ammattilainen Paul Peters toteaa, että uusien lentokoneiden polttoainetehokkuus paranee vuosittain noin 1 %:n vauhdilla, mutta samanaikaisesti  lentoliikenteen kasvu on 5-7 %. Näin ollen uusienkin lentokoneiden hyöty ilmaston kannalta pysyy hyvin selkeästi negatiivisena.

YK:n alainen kansainvälinen siviili-ilmailujärjestö ICAO on laskenut, että lentoliikenne kaksinkertaistuu seuraavien 15 vuosien aikana. Näin lentämisen hiilidioksidipäästöt tulevat edelleen kasvamaan, yhä paremmista ja vähäpäästöisimmistä lentokoneista huolimatta. Samalla on mainittava, että lentoliikenne "pääsi kuin koira veräjästä" kun koko ilmailuala yksinkertaisesti jätettiin Pariisin ilmastosopimuksen ulkopuolella...On ajateltu, että muiden alojen saavutukset ja säästöt kasvihuonepäästöjen osalta voitaisiin lähitulevaisuudessa "kompensoida" lentoliikenteen hyväksi. Tämä Clean Development Mechanism (CDM) astuisi voimaan vuonna 2020 ja perustuu vapaaehtoisuuteen. Laskelmien mukaan näin voidaan kompensoida enintään 22 % lentoliikenteen hiilidioksidipäästöistä. Jo aiemmin mainittu Paul Peters on tullut siihen tylyyn lopputulemaan, että vuoteen 2070 mennessä lentoliikenne kumoaisi kaikkien muiden alojen ilmastosaavutuksia, joihin ne vuorostaan ovat sitoutuneet Pariisin ilmastosopimuksen yhteydessä.

Paljon puhutaan biokerosiinista, jossa lentokoneet lentävät kerosiinin ja palmuöljyn seoksella. Tässäkin on syytä pysyä maan pinnalla ja katsoa tylyt faktat. Vuonna 2013 tuotettiin maailmanlaajuisesti 50 miljoonaa tonnia palmuöljyä kun samana vuonna lentoliikenne kulutti yhteensä 285 miljoona tonnia kerosiinia. Paul Peters toteaa omassa arviossaan, että seuraavien 30-40 vuoden aikana laajamittainen biokerosiinin tuotanto on lähes mahdottomuus. Mikäli kuitenkin näin haluttaisiin, esimerkiksi vuonna 2050, niin silloin tarvitaan Intian kokoinen viljelyala pelkästään lentoliikenteen palmuöljyä varten. Biokerosiinia voidaan osittain myös tehdä jätteistä, kuten Richard Bransonin "Virgin Atlantic"-lentoyhtiö lokakuussa todisti (low carbon jet fuel from recycled waste industrial gases).

Myös sähkölentokoneet ovat olleet esillä, mutta siihen pätee tällainen kylmä suihku: yhdessä kerosiinikilossa on 60 kertaa enemmän energiaa kuin yhdessä akkukilossa.. Pienkone saadaan lentämään vaikkapa tunniksi, mutta isoa matkustajakonetta tuskin koskaan (mahdollisesti 80 vuoden kuluttua).

Ehkä ainoa tekninen ratkaisu, joka voisi toimia tulevaisuudessa, on vetylentokone. Kuten tiedetään vedyn palamisprosessin yhteydessä ei synny hiilidioksidia vaan pelkästään vettä. Vedyn ongelma lentokoneen kannalta ovat sen suuret tilavuusvaatimukset. Mikäli matkustajakone lentäisi pelkästään vedyllä tarvitaan matkustajakerroksen lisäksi samansuuruinen polttoainesäiliökerros. Tässä linkkikuva airbusin mahdollisesta vetylentokoneesta (prototyyppi). Joka tapauksessa vetylentokone olisi yläilmoilla päästöjen suhteen takuulla puhdas, mutta sen polttoainevalmistus vaatii paljon energiaa (ja rahaa).

Mitä muuta konkreettista voitaisiin tehdä tilanteen parantamiseksi?

Paras on tietysti lentämisen vähentäminen yleensä ja saattaakin olla, että lentomatkustaminen pikku hiljaa poistuu "muodista". Kun katsotaan pelkästään eurooppalaista lentoliikennettä, niin etenkin Keski-Euroopassa on havahduttu siihen, että yli 70 % keskieurooppalaisten lentokenttien lennoista on lähiliikennettä, jota voidaan aivan hyvin korvata supernopeilla junilla. Hollannin "Schiphol"-lentokentän lennoista yli 83 000 laskua tai nousua jäisi vuositasolla pois, mikäli lähilennot yksinkertaisesti kiellettäisiin.

Saksalaishollantilainen tutkijaryhmä (Joris Melkert, Paul Peters ja Harry Lehmann) ehdottaa seuraavat toimenpiteet, joiden avulla ainakin Euroopan turhat "lähilennot" voitaisiin lopettaa ja saada muutenkin iso osa liikenne- ja turismipäästöistä kuriin:

  • lentoliikenne ei saa enää kasvaa (mieluimmin supistuu nykyisestä)
  • kaikki autot liikkuvat sähköllä vuonna 2050
  • korkein mahdollinen energiatehokkuus otetaan kaikessa liikkumisessa käyttöön
  • vuosittain investoidaan 175 miljardia euroa huippunopeisiin junayhteyksiin
  • hiilidioksidiveroa 90-450 euroa per CO2-tonnia
  • lentolippujen lisävero 200 %
  • julkisen liikenteen nopeus (etenkin junat) kasvaa keskimäärin 30 %

LÄHDE

LÄHDE

 

]]>
21 http://ilmari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264061-puhtaan-lentamisen-myytit-ja-mahdollisuudet#comments Hiilidioksidipäästöt Ihmiskunnan tulevaisuus Ilmailu Kasvihuonekaasupäästöt Mon, 12 Nov 2018 15:25:07 +0000 ilmari schepel http://ilmari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264061-puhtaan-lentamisen-myytit-ja-mahdollisuudet
Herääkö Saksa vihdoinkin? http://ilmari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263740-heraako-saksa-vihdoinkin <p>Lokakuun loppuvaiheessa monet saksalaiset hieraisivat silmiään kun huomasivat Münchenin Marienplatz:illa&nbsp;<em>Nuclear Pride Party</em>-tapahtuman, jossa esiintyi myös Melty-niminen jääkarhumaskotti. Juuri Saksan kannattaisi harrastaa voimakasta itsekritiikkiä, koska sen hiilidioksidipäästöt ovat peräti 8-kertaiset (muuten leväperäiseen) Ranskaan verrattuna.</p><p>Fukushiman onnettomuuden jälkeen Saksa meni jonkinlaiseen shokkiin ja päätti vuonna 2011, että maan kaikki ydinvoimalat suljetaan nopeutetussa tahdissa. Samanaikaisesti ruskohiilen poltto jatkuu iloisesti, entiseen tapaan..itse asiassa sen kulutus koko ajan&nbsp;<a href="https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/talous/artikkeli-1.213907">lisääntyy</a>.</p><p>Pienestä se aina alkaa, jopa yleensä niin järkevien saksalaisten asennemuutos:</p><p>https://<object width="648" height="390"><param name="movie" value="http://www.youtube.com/v/0L9T9r6JxT8?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" /><param name="wmode" value="transparent" /><param name="allowFullScreen" value="true" /><param name="allowscriptaccess" value="always" /><embed src="http://www.youtube.com/v/0L9T9r6JxT8?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" type="application/x-shockwave-flash" wmode="transparent" allowscriptaccess="always" allowfullscreen="true" width="648" height="390"></embed></object></p><p>Ruskohiilen avolouhintaa (RWE-Garzweiler).......:</p><p>https://<object width="648" height="390"><param name="movie" value="http://www.youtube.com/v/o2mE2IYrwow?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" /><param name="wmode" value="transparent" /><param name="allowFullScreen" value="true" /><param name="allowscriptaccess" value="always" /><embed src="http://www.youtube.com/v/o2mE2IYrwow?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" type="application/x-shockwave-flash" wmode="transparent" allowscriptaccess="always" allowfullscreen="true" width="648" height="390"></embed></object></p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Lokakuun loppuvaiheessa monet saksalaiset hieraisivat silmiään kun huomasivat Münchenin Marienplatz:illa Nuclear Pride Party-tapahtuman, jossa esiintyi myös Melty-niminen jääkarhumaskotti. Juuri Saksan kannattaisi harrastaa voimakasta itsekritiikkiä, koska sen hiilidioksidipäästöt ovat peräti 8-kertaiset (muuten leväperäiseen) Ranskaan verrattuna.

Fukushiman onnettomuuden jälkeen Saksa meni jonkinlaiseen shokkiin ja päätti vuonna 2011, että maan kaikki ydinvoimalat suljetaan nopeutetussa tahdissa. Samanaikaisesti ruskohiilen poltto jatkuu iloisesti, entiseen tapaan..itse asiassa sen kulutus koko ajan lisääntyy.

Pienestä se aina alkaa, jopa yleensä niin järkevien saksalaisten asennemuutos:

https://www.youtube.com/watch?v=0L9T9r6JxT8

Ruskohiilen avolouhintaa (RWE-Garzweiler).......:

https://www.youtube.com/watch?v=o2mE2IYrwow

 

 

 

 

 

 

]]>
13 http://ilmari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263740-heraako-saksa-vihdoinkin#comments EU:n energia- ja ilmastopolitiikka Hiilidioksidipäästöt Saksa Vihreät Ydinvoima Tue, 06 Nov 2018 09:59:36 +0000 ilmari schepel http://ilmari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263740-heraako-saksa-vihdoinkin