Tämän blogin uusimmat kirjoitukset http://ilmari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/blogi/blog Mon, 12 Nov 2018 17:25:07 +0200 fi Puhtaan lentämisen myytit ja mahdollisuudet http://ilmari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264061-puhtaan-lentamisen-myytit-ja-mahdollisuudet <p>Ilmailualan usko siihen, että omat kasvihuonepäästöt voitaisiin ratkaista tekniikan keinoin, ei näillä näkymin perustu faktatietoon, ainakaan lyhyellä tähtäimellä. Alan ammattilainen Paul Peters toteaa, että uusien lentokoneiden polttoainetehokkuus paranee vuosittain noin 1 %:n vauhdilla, mutta samanaikaisesti&nbsp; lentoliikenteen kasvu on 5-7 %. Näin ollen uusienkin lentokoneiden hyöty ilmaston kannalta pysyy hyvin selkeästi negatiivisena.</p><p>YK:n alainen kansainvälinen siviili-ilmailujärjestö ICAO on laskenut, että lentoliikenne <em>kaksinkertaistuu</em> seuraavien 15 vuosien aikana. Näin lentämisen hiilidioksidipäästöt tulevat edelleen kasvamaan, yhä paremmista ja vähäpäästöisimmistä lentokoneista huolimatta. Samalla on mainittava, että lentoliikenne &quot;pääsi kuin koira veräjästä&quot; kun koko ilmailuala yksinkertaisesti jätettiin Pariisin ilmastosopimuksen ulkopuolella...On ajateltu, että muiden alojen saavutukset ja säästöt kasvihuonepäästöjen osalta voitaisiin lähitulevaisuudessa &quot;kompensoida&quot; lentoliikenteen hyväksi. Tämä&nbsp;Clean Development Mechanism (CDM) astuisi voimaan vuonna 2020 ja perustuu vapaaehtoisuuteen. Laskelmien mukaan näin voidaan kompensoida enintään 22 % lentoliikenteen hiilidioksidipäästöistä. Jo aiemmin mainittu Paul Peters on tullut siihen tylyyn lopputulemaan, että vuoteen 2070 mennessä lentoliikenne kumoaisi kaikkien muiden alojen ilmastosaavutuksia, joihin ne vuorostaan ovat sitoutuneet Pariisin ilmastosopimuksen yhteydessä.</p><p>Paljon puhutaan <strong>biokerosiinista</strong>, jossa lentokoneet lentävät kerosiinin ja palmuöljyn seoksella. Tässäkin on syytä pysyä maan pinnalla ja katsoa tylyt faktat. Vuonna 2013 tuotettiin maailmanlaajuisesti 50 miljoonaa tonnia palmuöljyä kun samana vuonna lentoliikenne kulutti yhteensä 285 miljoona tonnia kerosiinia. Paul Peters toteaa omassa arviossaan, että seuraavien 30-40 vuoden aikana laajamittainen biokerosiinin tuotanto on lähes mahdottomuus. Mikäli kuitenkin näin haluttaisiin, esimerkiksi vuonna 2050, niin silloin tarvitaan Intian kokoinen viljelyala pelkästään lentoliikenteen palmuöljyä varten. Biokerosiinia voidaan osittain myös tehdä jätteistä, kuten Richard Bransonin &quot;Virgin Atlantic&quot;-lentoyhtiö lokakuussa todisti (<a href="https://blog.nwf.org/2018/10/soaring-sustainability-historic-flight-on-low-carbon-jet-fuel/">low carbon jet fuel</a>&nbsp;from recycled waste industrial gases).</p><p>Myös <strong>sähkölentokoneet</strong> ovat olleet esillä, mutta siihen pätee tällainen kylmä suihku: yhdessä kerosiinikilossa on 60 kertaa enemmän energiaa kuin yhdessä akkukilossa.. Pienkone saadaan lentämään vaikkapa tunniksi, mutta isoa matkustajakonetta tuskin koskaan (mahdollisesti 80 vuoden kuluttua).</p><p>Ehkä ainoa tekninen ratkaisu, joka <em>voisi</em> toimia tulevaisuudessa, on&nbsp;<strong>vetylentokone</strong>. Kuten tiedetään vedyn palamisprosessin yhteydessä ei synny hiilidioksidia vaan pelkästään vettä. Vedyn ongelma lentokoneen kannalta ovat sen suuret tilavuusvaatimukset. Mikäli matkustajakone lentäisi pelkästään vedyllä tarvitaan matkustajakerroksen lisäksi samansuuruinen polttoainesäiliökerros.&nbsp;Tässä <a href="https://www.kijkmagazine.nl/app/uploads/2012/02/airbus-cryoplane.jpg">linkkikuva</a> airbusin mahdollisesta vetylentokoneesta (prototyyppi). Joka tapauksessa vetylentokone olisi yläilmoilla päästöjen suhteen takuulla puhdas, mutta sen polttoainevalmistus vaatii paljon energiaa (ja rahaa).</p><p>Mitä muuta konkreettista voitaisiin tehdä tilanteen parantamiseksi?</p><p>Paras on tietysti lentämisen vähentäminen yleensä ja saattaakin olla, että lentomatkustaminen pikku hiljaa poistuu &quot;muodista&quot;. Kun katsotaan pelkästään eurooppalaista lentoliikennettä, niin etenkin Keski-Euroopassa on havahduttu siihen, että yli 70 % keskieurooppalaisten lentokenttien lennoista on <em>lähiliikennettä</em>, jota voidaan aivan hyvin korvata supernopeilla junilla. Hollannin &quot;Schiphol&quot;-lentokentän lennoista yli 83 000 laskua tai nousua jäisi vuositasolla pois, mikäli lähilennot yksinkertaisesti kiellettäisiin.</p><p>Saksalaishollantilainen tutkijaryhmä (Joris Melkert, Paul Peters ja Harry Lehmann) ehdottaa seuraavat toimenpiteet, joiden avulla ainakin Euroopan turhat &quot;lähilennot&quot; voitaisiin lopettaa ja saada muutenkin iso osa liikenne- ja turismipäästöistä kuriin:</p><ul><li>lentoliikenne ei saa enää kasvaa (mieluimmin supistuu nykyisestä)</li><li>kaikki autot liikkuvat sähköllä vuonna 2050</li><li>korkein mahdollinen energiatehokkuus otetaan kaikessa liikkumisessa käyttöön</li><li>vuosittain investoidaan 175 miljardia euroa huippunopeisiin junayhteyksiin</li><li>hiilidioksidiveroa 90-450 euroa per CO2-tonnia</li><li>lentolippujen lisävero 200 %</li><li>julkisen liikenteen nopeus (etenkin junat) kasvaa keskimäärin 30 %</li></ul><p><a href="https://www.eerlijkovervliegen.nl/schiphollen-top-10/categorie-klimaat-bronnen/">LÄHDE</a></p><p><a href="https://www.nritmedia.nl/blogs/116/De_mythe_van_schoon_vliegen/">LÄHDE</a></p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Ilmailualan usko siihen, että omat kasvihuonepäästöt voitaisiin ratkaista tekniikan keinoin, ei näillä näkymin perustu faktatietoon, ainakaan lyhyellä tähtäimellä. Alan ammattilainen Paul Peters toteaa, että uusien lentokoneiden polttoainetehokkuus paranee vuosittain noin 1 %:n vauhdilla, mutta samanaikaisesti  lentoliikenteen kasvu on 5-7 %. Näin ollen uusienkin lentokoneiden hyöty ilmaston kannalta pysyy hyvin selkeästi negatiivisena.

YK:n alainen kansainvälinen siviili-ilmailujärjestö ICAO on laskenut, että lentoliikenne kaksinkertaistuu seuraavien 15 vuosien aikana. Näin lentämisen hiilidioksidipäästöt tulevat edelleen kasvamaan, yhä paremmista ja vähäpäästöisimmistä lentokoneista huolimatta. Samalla on mainittava, että lentoliikenne "pääsi kuin koira veräjästä" kun koko ilmailuala yksinkertaisesti jätettiin Pariisin ilmastosopimuksen ulkopuolella...On ajateltu, että muiden alojen saavutukset ja säästöt kasvihuonepäästöjen osalta voitaisiin lähitulevaisuudessa "kompensoida" lentoliikenteen hyväksi. Tämä Clean Development Mechanism (CDM) astuisi voimaan vuonna 2020 ja perustuu vapaaehtoisuuteen. Laskelmien mukaan näin voidaan kompensoida enintään 22 % lentoliikenteen hiilidioksidipäästöistä. Jo aiemmin mainittu Paul Peters on tullut siihen tylyyn lopputulemaan, että vuoteen 2070 mennessä lentoliikenne kumoaisi kaikkien muiden alojen ilmastosaavutuksia, joihin ne vuorostaan ovat sitoutuneet Pariisin ilmastosopimuksen yhteydessä.

Paljon puhutaan biokerosiinista, jossa lentokoneet lentävät kerosiinin ja palmuöljyn seoksella. Tässäkin on syytä pysyä maan pinnalla ja katsoa tylyt faktat. Vuonna 2013 tuotettiin maailmanlaajuisesti 50 miljoonaa tonnia palmuöljyä kun samana vuonna lentoliikenne kulutti yhteensä 285 miljoona tonnia kerosiinia. Paul Peters toteaa omassa arviossaan, että seuraavien 30-40 vuoden aikana laajamittainen biokerosiinin tuotanto on lähes mahdottomuus. Mikäli kuitenkin näin haluttaisiin, esimerkiksi vuonna 2050, niin silloin tarvitaan Intian kokoinen viljelyala pelkästään lentoliikenteen palmuöljyä varten. Biokerosiinia voidaan osittain myös tehdä jätteistä, kuten Richard Bransonin "Virgin Atlantic"-lentoyhtiö lokakuussa todisti (low carbon jet fuel from recycled waste industrial gases).

Myös sähkölentokoneet ovat olleet esillä, mutta siihen pätee tällainen kylmä suihku: yhdessä kerosiinikilossa on 60 kertaa enemmän energiaa kuin yhdessä akkukilossa.. Pienkone saadaan lentämään vaikkapa tunniksi, mutta isoa matkustajakonetta tuskin koskaan (mahdollisesti 80 vuoden kuluttua).

Ehkä ainoa tekninen ratkaisu, joka voisi toimia tulevaisuudessa, on vetylentokone. Kuten tiedetään vedyn palamisprosessin yhteydessä ei synny hiilidioksidia vaan pelkästään vettä. Vedyn ongelma lentokoneen kannalta ovat sen suuret tilavuusvaatimukset. Mikäli matkustajakone lentäisi pelkästään vedyllä tarvitaan matkustajakerroksen lisäksi samansuuruinen polttoainesäiliökerros. Tässä linkkikuva airbusin mahdollisesta vetylentokoneesta (prototyyppi). Joka tapauksessa vetylentokone olisi yläilmoilla päästöjen suhteen takuulla puhdas, mutta sen polttoainevalmistus vaatii paljon energiaa (ja rahaa).

Mitä muuta konkreettista voitaisiin tehdä tilanteen parantamiseksi?

Paras on tietysti lentämisen vähentäminen yleensä ja saattaakin olla, että lentomatkustaminen pikku hiljaa poistuu "muodista". Kun katsotaan pelkästään eurooppalaista lentoliikennettä, niin etenkin Keski-Euroopassa on havahduttu siihen, että yli 70 % keskieurooppalaisten lentokenttien lennoista on lähiliikennettä, jota voidaan aivan hyvin korvata supernopeilla junilla. Hollannin "Schiphol"-lentokentän lennoista yli 83 000 laskua tai nousua jäisi vuositasolla pois, mikäli lähilennot yksinkertaisesti kiellettäisiin.

Saksalaishollantilainen tutkijaryhmä (Joris Melkert, Paul Peters ja Harry Lehmann) ehdottaa seuraavat toimenpiteet, joiden avulla ainakin Euroopan turhat "lähilennot" voitaisiin lopettaa ja saada muutenkin iso osa liikenne- ja turismipäästöistä kuriin:

  • lentoliikenne ei saa enää kasvaa (mieluimmin supistuu nykyisestä)
  • kaikki autot liikkuvat sähköllä vuonna 2050
  • korkein mahdollinen energiatehokkuus otetaan kaikessa liikkumisessa käyttöön
  • vuosittain investoidaan 175 miljardia euroa huippunopeisiin junayhteyksiin
  • hiilidioksidiveroa 90-450 euroa per CO2-tonnia
  • lentolippujen lisävero 200 %
  • julkisen liikenteen nopeus (etenkin junat) kasvaa keskimäärin 30 %

LÄHDE

LÄHDE

 

]]>
21 http://ilmari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264061-puhtaan-lentamisen-myytit-ja-mahdollisuudet#comments Hiilidioksidipäästöt Ihmiskunnan tulevaisuus Ilmailu Kasvihuonekaasupäästöt Mon, 12 Nov 2018 15:25:07 +0000 ilmari schepel http://ilmari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264061-puhtaan-lentamisen-myytit-ja-mahdollisuudet
Herääkö Saksa vihdoinkin? http://ilmari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263740-heraako-saksa-vihdoinkin <p>Lokakuun loppuvaiheessa monet saksalaiset hieraisivat silmiään kun huomasivat Münchenin Marienplatz:illa&nbsp;<em>Nuclear Pride Party</em>-tapahtuman, jossa esiintyi myös Melty-niminen jääkarhumaskotti. Juuri Saksan kannattaisi harrastaa voimakasta itsekritiikkiä, koska sen hiilidioksidipäästöt ovat peräti 8-kertaiset (muuten leväperäiseen) Ranskaan verrattuna.</p><p>Fukushiman onnettomuuden jälkeen Saksa meni jonkinlaiseen shokkiin ja päätti vuonna 2011, että maan kaikki ydinvoimalat suljetaan nopeutetussa tahdissa. Samanaikaisesti ruskohiilen poltto jatkuu iloisesti, entiseen tapaan..itse asiassa sen kulutus koko ajan&nbsp;<a href="https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/talous/artikkeli-1.213907">lisääntyy</a>.</p><p>Pienestä se aina alkaa, jopa yleensä niin järkevien saksalaisten asennemuutos:</p><p>https://<object width="648" height="390"><param name="movie" value="http://www.youtube.com/v/0L9T9r6JxT8?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" /><param name="wmode" value="transparent" /><param name="allowFullScreen" value="true" /><param name="allowscriptaccess" value="always" /><embed src="http://www.youtube.com/v/0L9T9r6JxT8?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" type="application/x-shockwave-flash" wmode="transparent" allowscriptaccess="always" allowfullscreen="true" width="648" height="390"></embed></object></p><p>Ruskohiilen avolouhintaa (RWE-Garzweiler).......:</p><p>https://<object width="648" height="390"><param name="movie" value="http://www.youtube.com/v/o2mE2IYrwow?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" /><param name="wmode" value="transparent" /><param name="allowFullScreen" value="true" /><param name="allowscriptaccess" value="always" /><embed src="http://www.youtube.com/v/o2mE2IYrwow?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" type="application/x-shockwave-flash" wmode="transparent" allowscriptaccess="always" allowfullscreen="true" width="648" height="390"></embed></object></p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Lokakuun loppuvaiheessa monet saksalaiset hieraisivat silmiään kun huomasivat Münchenin Marienplatz:illa Nuclear Pride Party-tapahtuman, jossa esiintyi myös Melty-niminen jääkarhumaskotti. Juuri Saksan kannattaisi harrastaa voimakasta itsekritiikkiä, koska sen hiilidioksidipäästöt ovat peräti 8-kertaiset (muuten leväperäiseen) Ranskaan verrattuna.

Fukushiman onnettomuuden jälkeen Saksa meni jonkinlaiseen shokkiin ja päätti vuonna 2011, että maan kaikki ydinvoimalat suljetaan nopeutetussa tahdissa. Samanaikaisesti ruskohiilen poltto jatkuu iloisesti, entiseen tapaan..itse asiassa sen kulutus koko ajan lisääntyy.

Pienestä se aina alkaa, jopa yleensä niin järkevien saksalaisten asennemuutos:

https://www.youtube.com/watch?v=0L9T9r6JxT8

Ruskohiilen avolouhintaa (RWE-Garzweiler).......:

https://www.youtube.com/watch?v=o2mE2IYrwow

 

 

 

 

 

 

]]>
13 http://ilmari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263740-heraako-saksa-vihdoinkin#comments EU:n energia- ja ilmastopolitiikka Hiilidioksidipäästöt Saksa Vihreät Ydinvoima Tue, 06 Nov 2018 09:59:36 +0000 ilmari schepel http://ilmari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263740-heraako-saksa-vihdoinkin
Bongattu: ihkaoikea rasisti http://ilmari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262915-bongattu-ihkaoikea-rasisti <p>Vaikka täällä kotimaassa välillä siltä tuntuu, että ilmaisu <em>rasisti</em> (tai erään&nbsp;laulajattaren käyttämä &quot;<em>umpirasisti</em>&quot;) on hyvinkin pahasti kärsinyt inflaatiota, niin yhä uudestaan paljastuu, että heitä edelleen on olemassa. Katsokaa tämä tuore video Ryanair-lennosta Barcelona-Lontoo.</p><p>Kyseinen, hieman ihrainen herra ei hyväksy sitä, että tumma ikärouva istuu samalla tuolirivillä...</p><p>Tämä englantilainen herrasmies on ilmeisesti <em>niin</em> varakas, että joutuu käyttämään halpalennon economy-lippuja ja <em>niin</em> sivistynyt, että käyttää sellaisia ilmaisuja kuin ugly, black bastard..</p><p>Kanssamatkailijat ovat hienoja ja ehdottavat &quot;<em>heitä tuo mies lennosta pois</em>&quot;, mutta Ryanair mokaa pahemman kerran....no points. Pitkäaikainen tahra tarttui.</p><p>https://<object width="648" height="390"><param name="movie" value="http://www.youtube.com/v/QeWTqGye3ss?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" /><param name="wmode" value="transparent" /><param name="allowFullScreen" value="true" /><param name="allowscriptaccess" value="always" /><embed src="http://www.youtube.com/v/QeWTqGye3ss?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" type="application/x-shockwave-flash" wmode="transparent" allowscriptaccess="always" allowfullscreen="true" width="648" height="390"></embed></object></p><p>https://<object width="648" height="390"><param name="movie" value="http://www.youtube.com/v/VHipdGtbKa8?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" /><param name="wmode" value="transparent" /><param name="allowFullScreen" value="true" /><param name="allowscriptaccess" value="always" /><embed src="http://www.youtube.com/v/VHipdGtbKa8?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" type="application/x-shockwave-flash" wmode="transparent" allowscriptaccess="always" allowfullscreen="true" width="648" height="390"></embed></object></p> Vaikka täällä kotimaassa välillä siltä tuntuu, että ilmaisu rasisti (tai erään laulajattaren käyttämä "umpirasisti") on hyvinkin pahasti kärsinyt inflaatiota, niin yhä uudestaan paljastuu, että heitä edelleen on olemassa. Katsokaa tämä tuore video Ryanair-lennosta Barcelona-Lontoo.

Kyseinen, hieman ihrainen herra ei hyväksy sitä, että tumma ikärouva istuu samalla tuolirivillä...

Tämä englantilainen herrasmies on ilmeisesti niin varakas, että joutuu käyttämään halpalennon economy-lippuja ja niin sivistynyt, että käyttää sellaisia ilmaisuja kuin ugly, black bastard..

Kanssamatkailijat ovat hienoja ja ehdottavat "heitä tuo mies lennosta pois", mutta Ryanair mokaa pahemman kerran....no points. Pitkäaikainen tahra tarttui.

https://www.youtube.com/watch?v=QeWTqGye3ss

https://www.youtube.com/watch?v=VHipdGtbKa8

]]>
118 http://ilmari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262915-bongattu-ihkaoikea-rasisti#comments Ulkomaat Julkinen keskustelu ja rasismi Leimakirves Rasismi Ryanair Sun, 21 Oct 2018 14:18:01 +0000 ilmari schepel http://ilmari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262915-bongattu-ihkaoikea-rasisti
Miljardifloppi NH-90 http://ilmari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262546-miljardifloppi-nh-90 <p>Nyt kun uusien hävittäjien hankinta alkaa olla yhä ajankohtaisempaa ja toistetaan, syvällä rintaäänellä, vakava mantra: &quot;<em>annetaan hankintapäätösten olla ammattilaisten heiniä</em>&quot;, lienee tarpeen muistuttaa NH90-koptereiden katastrofista. Ei se aina tunnu menevän kuin strömsössä...</p><p>Tämän blogin kirjoittaja toi, täällä kotimaassamme, kyseisen kopterin ongelmat ensimmäisenä esille; ei siksi että olisi alan ammattilainen vaan pelkästään siitä syystä, että sattuu säännöllisesti lukemaan hollantilaisia ja saksalaisia julkaisuja (korvesta käsin). Vielä vuonna 2014 blogini aiheutti sellaiset reaktiot kuin: &quot;<em>Mahtaakohan nyt kuitenkin olla kyse Schepelin käyttämien lähteiden halusta tehdä kärpäsestä härkänen? Miten Schepel arvioi käyttämiään lähteitä - yleensä luotettavia vai lähinnä &quot;keltaiseen mediaan&quot; tai &quot;magneettimediohin&quot; kuuluvia?&nbsp;Käsittääkseni Suomen puolustusvoimat on nykyään tyytyväinen NH-90 -helikoptereihinsa</em>&quot; (<a href="http://ilmari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/163054-nh-90-kopterien-viat#comment-2546760">14.3.2014</a>).</p><p>Viimeistään viime kesänä, Iltalehden <a href="https://plus.iltalehti.fi/helikoptereista-armeijan-miljardifloppi/">Teppo Kuittisen artikkelin jälkeen</a>, virhehankinta alkaa olla laajassa tiedossa.</p><p>Suomen maavoimien ilmailun päällikkö, everstiluutnantti Tuure Lehtoranta totesi vuoden 2015 alussa, että helikoptereiden uudeksi käyttöastetavoitteeksi on asetettu 50 prosenttia. Hän myöntää, että käyttöastetavoitteeksi luku on matala.&nbsp;</p><p><em>&quot;Suomen Maavoimien tilaamista NH90-kuljetushelikoptereista pysyy maan pinnalla jatkuvasti yli puolet erilaisten vikojen vuoksi. Pahimmillaan tilanne äityi niin pahaksi viime vuonna, että parista kymmenestä kopterista käytössä oli kolme&quot; </em>(Helsingin Sanomat)<em>.</em></p><p>Meidän kaikkien kannalta<em> s</em>opii toivoa, että hävittäjähankintapäätös onnistuisi paremmin...</p><p><a href="http://jormanordlin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258490-puolustusvoimat-myontaa-tulleensa-huijatuksi-helikopterikaupassa">Jorma Nordlin kirjoitti aiheesta blogin 21.7.2018</a></p><p>Minun neljä NH90-blogiani löytyvät&nbsp;<a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/77220-hs-suomen-armeijan-karmiva-nh90-luku-paljastui">tältä US-uutissivulta</a> (linkin kautta):</p><ul><li>NH90-kopterien viat (14.3.2014)</li><li>NH90-kopterit, vikaostos? (28.6.2014)</li><li>NH90-kopterien ongelmat (15.10.2014)</li><li>NH90, lentävä susi (30.1.2015)</li></ul><p>Suomessa tästä laajasta ongelmasta uutisoi Uusi Suomi ensimmäisenä; jo alkuvuonna 2014. <strong>Hyvä, Uusi Suomi!</strong></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Nyt kun uusien hävittäjien hankinta alkaa olla yhä ajankohtaisempaa ja toistetaan, syvällä rintaäänellä, vakava mantra: "annetaan hankintapäätösten olla ammattilaisten heiniä", lienee tarpeen muistuttaa NH90-koptereiden katastrofista. Ei se aina tunnu menevän kuin strömsössä...

Tämän blogin kirjoittaja toi, täällä kotimaassamme, kyseisen kopterin ongelmat ensimmäisenä esille; ei siksi että olisi alan ammattilainen vaan pelkästään siitä syystä, että sattuu säännöllisesti lukemaan hollantilaisia ja saksalaisia julkaisuja (korvesta käsin). Vielä vuonna 2014 blogini aiheutti sellaiset reaktiot kuin: "Mahtaakohan nyt kuitenkin olla kyse Schepelin käyttämien lähteiden halusta tehdä kärpäsestä härkänen? Miten Schepel arvioi käyttämiään lähteitä - yleensä luotettavia vai lähinnä "keltaiseen mediaan" tai "magneettimediohin" kuuluvia? Käsittääkseni Suomen puolustusvoimat on nykyään tyytyväinen NH-90 -helikoptereihinsa" (14.3.2014).

Viimeistään viime kesänä, Iltalehden Teppo Kuittisen artikkelin jälkeen, virhehankinta alkaa olla laajassa tiedossa.

Suomen maavoimien ilmailun päällikkö, everstiluutnantti Tuure Lehtoranta totesi vuoden 2015 alussa, että helikoptereiden uudeksi käyttöastetavoitteeksi on asetettu 50 prosenttia. Hän myöntää, että käyttöastetavoitteeksi luku on matala. 

"Suomen Maavoimien tilaamista NH90-kuljetushelikoptereista pysyy maan pinnalla jatkuvasti yli puolet erilaisten vikojen vuoksi. Pahimmillaan tilanne äityi niin pahaksi viime vuonna, että parista kymmenestä kopterista käytössä oli kolme" (Helsingin Sanomat).

Meidän kaikkien kannalta sopii toivoa, että hävittäjähankintapäätös onnistuisi paremmin...

Jorma Nordlin kirjoitti aiheesta blogin 21.7.2018

Minun neljä NH90-blogiani löytyvät tältä US-uutissivulta (linkin kautta):

  • NH90-kopterien viat (14.3.2014)
  • NH90-kopterit, vikaostos? (28.6.2014)
  • NH90-kopterien ongelmat (15.10.2014)
  • NH90, lentävä susi (30.1.2015)

Suomessa tästä laajasta ongelmasta uutisoi Uusi Suomi ensimmäisenä; jo alkuvuonna 2014. Hyvä, Uusi Suomi!

]]>
54 http://ilmari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262546-miljardifloppi-nh-90#comments Hävittäjähankinta Helikopteri Helikopteriraha Uutiskriteerit Uutiskynnys Mon, 15 Oct 2018 07:18:36 +0000 ilmari schepel http://ilmari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262546-miljardifloppi-nh-90
Bin Salmanin eli MbS:n pimeä puoli http://ilmari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262505-bin-salmanin-eli-mbsn-pimea-puoli <p>Saudi-Arabian kruunuprinssi&nbsp;<a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Mohammad_bin_Salman">Mohammed bin Salman</a> pääsee pikkuhiljaa maailman maineeseen. Vaikka virallisesti isäukko on edelleen vallassa niin tällä nuorella miehellä (33 v) on jo nyt noussut vallanhimo päähän. Jälki on karmea. Viime kesänä Bin Salman piti Saudi-Arabian varsin mahtaville asevoimille seuraavan puheen: &quot;<em>Älkää välittäkö kansainvälisestä kritiikistä. Haluamme jättää lähtemätön vaikutus Jemenin tuleville sukupolville. Haluamme, että jemeniläiset naiset, lapset ja jopa miehet tärisevät pelosta silloin kun mainitaan Saudi-Arabian nimeä</em>&quot; (<a href="https://www.telegraaf.nl/nieuws/2674412/de-zwarte-kant-van-bin-salman">lähde</a>).</p><p>Se oli kesä ja nyt on syksy. Mies ei siedä minkälaista kritiikkiä, kuten toimittaja Jamal Khashoggi karmealla tavalla sai kokea. Onko Saudi-Arabiasta jo tullut uusi häirikkövaltio? Niitähän niin kovasti kaivattaisiin lisää, juuri Lähi-Idässä...</p><p><a href="https://www.aljazeera.com/programmes/upfront/2018/10/saudi-arabia-mbs-gaddafi-steroids-181013075238001.html" title="https://www.aljazeera.com/programmes/upfront/2018/10/saudi-arabia-mbs-gaddafi-steroids-181013075238001.html">https://www.aljazeera.com/programmes/upfront/2018/10/saudi-arabia-mbs-ga...</a></p><p>Toimittaja<strong>&nbsp;<a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Rula_Jebreal">Rula Jebreal</a></strong>: &quot;<em>This is Gaddafi on steroids. This is worse than Gaddafi because he [MBS] has billions of dollars to spend on the US, on PR, on lobbying, on buying consensus. This is where the danger lies</em>&quot;.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Saudi-Arabian kruunuprinssi Mohammed bin Salman pääsee pikkuhiljaa maailman maineeseen. Vaikka virallisesti isäukko on edelleen vallassa niin tällä nuorella miehellä (33 v) on jo nyt noussut vallanhimo päähän. Jälki on karmea. Viime kesänä Bin Salman piti Saudi-Arabian varsin mahtaville asevoimille seuraavan puheen: "Älkää välittäkö kansainvälisestä kritiikistä. Haluamme jättää lähtemätön vaikutus Jemenin tuleville sukupolville. Haluamme, että jemeniläiset naiset, lapset ja jopa miehet tärisevät pelosta silloin kun mainitaan Saudi-Arabian nimeä" (lähde).

Se oli kesä ja nyt on syksy. Mies ei siedä minkälaista kritiikkiä, kuten toimittaja Jamal Khashoggi karmealla tavalla sai kokea. Onko Saudi-Arabiasta jo tullut uusi häirikkövaltio? Niitähän niin kovasti kaivattaisiin lisää, juuri Lähi-Idässä...

https://www.aljazeera.com/programmes/upfront/2018/10/saudi-arabia-mbs-gaddafi-steroids-181013075238001.html

Toimittaja Rula Jebreal: "This is Gaddafi on steroids. This is worse than Gaddafi because he [MBS] has billions of dollars to spend on the US, on PR, on lobbying, on buying consensus. This is where the danger lies".

 

]]>
7 http://ilmari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262505-bin-salmanin-eli-mbsn-pimea-puoli#comments Hyvä journalismi Jemen Saudi-Arabia Yksinvaltijuus Sun, 14 Oct 2018 08:57:47 +0000 ilmari schepel http://ilmari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262505-bin-salmanin-eli-mbsn-pimea-puoli
Joko agendasta siirrytään urgendaan? http://ilmari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262325-joko-agendasta-siirrytaan-urgendaan <p>Kiinnostavaa nähdä miten eri tahot/puolueet välittömästi ryhtyivät käyttämään tuore ilmastoraportti omiin tarkoituksiinsa. Kotimaiset vihreät (Satu Hassin suulla) toteavat ihan aiheellisesti,&nbsp;<a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/261057-satu-hassi-tasta-ministeri-tiilikainen-vaikenee-paaministeripuolueella-kaksi-pahaa?ref=valinnat">Uuden Suomen haastattelussa</a>, että pääministeripuolue keskustalla on kaksi pahaa kipupistettä ilmastopolitiikkaan liittyen: hiilinielut ja turve.&nbsp;</p><p>Vastaavasti lähes jokainen tarkkailija on huomannut, että niin Saksan kuin kotovihreiden ylivomainen kipupiste on ydinvoima.....joko lopetetaan halpojen pisteiden keruu ja&nbsp;ryhdytään tosissaan luomaan <em>yhteinen agenda</em>? Tätä toivon (etenkin lasteni ja lapsenlasteni puolesta).</p><p>Uudelle yhteisagendalle pätevämpi nimitys lienee tästä eteenpäin <a href="https://dictionary.cambridge.org/dictionary/english/urgent"><strong>urgenda</strong></a>.</p><p><a href="http://henrikwejberg.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262263-tehokkain-tapa-pysayttaa-ilmastonmuutos">Oheisesen blogin kommenttiketjussa</a> on parhaillaan menossa hyvä listaus järkevistä toimenpiteistä, johon mielelläni lisäisin ainakin tämän: kahdesta lapsesta maksetaan lapsilisät, mutta sen jälkeen se on yksinkertaisesti loppu..&nbsp;</p><p>Oheislukemista:</p><p><a href="http://ilmari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/235936-robottivero-ja-vasektomia">Robottivero ja vasektomia</a></p><p><a href="http://ilmari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/210150-vielako-maailman-voi-pelastaa">Vieläkö maailman voi pelastaa?</a></p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kiinnostavaa nähdä miten eri tahot/puolueet välittömästi ryhtyivät käyttämään tuore ilmastoraportti omiin tarkoituksiinsa. Kotimaiset vihreät (Satu Hassin suulla) toteavat ihan aiheellisesti, Uuden Suomen haastattelussa, että pääministeripuolue keskustalla on kaksi pahaa kipupistettä ilmastopolitiikkaan liittyen: hiilinielut ja turve. 

Vastaavasti lähes jokainen tarkkailija on huomannut, että niin Saksan kuin kotovihreiden ylivomainen kipupiste on ydinvoima.....joko lopetetaan halpojen pisteiden keruu ja ryhdytään tosissaan luomaan yhteinen agenda? Tätä toivon (etenkin lasteni ja lapsenlasteni puolesta).

Uudelle yhteisagendalle pätevämpi nimitys lienee tästä eteenpäin urgenda.

Oheisesen blogin kommenttiketjussa on parhaillaan menossa hyvä listaus järkevistä toimenpiteistä, johon mielelläni lisäisin ainakin tämän: kahdesta lapsesta maksetaan lapsilisät, mutta sen jälkeen se on yksinkertaisesti loppu.. 

Oheislukemista:

Robottivero ja vasektomia

Vieläkö maailman voi pelastaa?

 

]]>
44 http://ilmari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262325-joko-agendasta-siirrytaan-urgendaan#comments Asenneilmasto Bio- ja energiatalous Hiili Ilmaston muutos Ilmastonmuutos Wed, 10 Oct 2018 09:10:46 +0000 ilmari schepel http://ilmari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262325-joko-agendasta-siirrytaan-urgendaan
Mainio "metsäradio"! http://ilmari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262052-mainio-metsaradio <p>Kuten jo aiemmin <a href="http://ilmari.vapaavuoro.uusisuomi.fi/kulttuuri/144889-muistojen-bulevardi">totesin</a>, Yle Radio Yksi on rakastettava radiokanava! Eilen ajelin edestakaisin pitkähkön matkan Haukiputaalle, jonka aikana kuuntelin sen rauhallisemman Rantala-toimittajan &quot;<em>Mikä maksaa?</em>&quot;-ohjelmasarjan jaksoa. Juho-Pekka Rantalan&nbsp;vieraana oli tällä kertaa Luonnonvarakeskuksen tutkijatohtori <strong>Sauli Valkonen</strong>.</p><p>Jos olet kiinnostunut juuri nyt ajankohtaisesta avohakkuukieltoaloitteesta ja jo pitkään esillä olevasta metsän jatkuvasta kasvatuksesta, niin kuuntele Sauli Valkosen ammattimainen selostus kiinnostavasta aiheesta:</p><p><a href="https://areena.yle.fi/1-4503172">Onko avohakkuulle taloudellisia vaihtoehtoja?</a> (kesto: 53 min)</p><p>Siinä tuli hyvin tiivissä muodossa mainio yhteenveto siitä, mitä tällä hetkellä tiedetään ja mihin suuntaan Suomen (paikkoin liiankin) tehokas metsätalous on menossa. Tässä muutamia muistiinpanojani:</p><ul><li>Metsän jatkuva kasvatus on Suomessa taas sallittu (vuodesta 2014) ja täysin metsänomistajan omassa harkinnassa.</li><li>Aina vuoteen 1948 asti puhuttiin &quot;harsinnasta&quot;, jonka jälkeen avohakkuu yleistyi.</li><li>Männyn jatkuvalla kasvatuksella pystytään tuottamaan huippulaatua.</li><li>Suomi on metsän jatkuvan kasvatuksen tutkimuksessa paljon pidemmällä kuin Ruotsi, joka tulee pahasti jälkijunassa (huippumaat: mm Sveitsi, Etelä-Saksa, Pohjois-Amerikan länsiosat, Balkanin maat). Boreaalisella vyöhykkeellä Suomi on edelläkävijä.</li><li>Jatkuvan kasvatuksen edut korostuvat mitä pohjoisemmaksi mennään.</li><li>Perinteisen avohakkuun kannattavuus kärsii kalliista uudistamiskuluista (n. 2000 euroa/ha: muokkaus, istutustyö, taimet).</li><li>Metsänomistajalle pääomansa pitkäaikaisena sijoituksena jatkuva kasvatus on usein kannattavampi vaihtoehto.&nbsp; &nbsp;</li><li>Perinteinen avohakkuu tuottaa enemmän kuutioita ja sillä on muutamia muitakin etuja.</li><li>Jatkuvan kasvatuksen mahdolliset haitat ovat juurikääpä, juurivaurioit, tuulivauriot ja lisääntyneet kaluston siirtokulut.</li><li>Jatkuva kasvatus sisältyy sellaisetkin muodot/ilmaisut kuin &quot;poimintahakkuu&quot;, &quot;pienaukkohakkuu&quot; sekä &quot;ylispuuston hoitotyö&quot;.</li><li>Jatkuva kasvatus on hyvin vaikeata toteutaa silloin kun metsässä vallitsee paksu sammalpohja.</li><li>Professori Erkki Lähde saa Sauli Valkoselta ansaitun huomion, sitkeänä joskin kärkevänä uranuurtajana.</li><li>Metsän jatkuva kasvatus yleistyy, muttei kuitenkaan ryminällä (ehkä päästään lähivuosina 5 %:n tasolle). Avohakkuu jatkaa edelleen ykkösmenetelmänä.</li><li>Suomalaisilla metsäalan ammattilaisilla alkaa olla jo hyvät perustiedot metsän jatkuvasta kasvatuksesta, mutta lisäkoulutusta ja -tutkimusta tarvitaan.</li></ul><p><em>Juho-Pekka Rantalalle ja Ylelle suurkiitos tästä mahtavasta tietoiskusta! </em>Suosittelen jokaiselle metsästä kiinnostuneelle (eli lähes jokaiselle suomalaiselle).</p><p><a href="https://smy.fi/artikkeli/mannyn-jatkuva-kasvatus-tuottaa-huippulaatua-kannattavuudessa-on-viela-tutkimista/">Oheislukemista</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kuten jo aiemmin totesin, Yle Radio Yksi on rakastettava radiokanava! Eilen ajelin edestakaisin pitkähkön matkan Haukiputaalle, jonka aikana kuuntelin sen rauhallisemman Rantala-toimittajan "Mikä maksaa?"-ohjelmasarjan jaksoa. Juho-Pekka Rantalan vieraana oli tällä kertaa Luonnonvarakeskuksen tutkijatohtori Sauli Valkonen.

Jos olet kiinnostunut juuri nyt ajankohtaisesta avohakkuukieltoaloitteesta ja jo pitkään esillä olevasta metsän jatkuvasta kasvatuksesta, niin kuuntele Sauli Valkosen ammattimainen selostus kiinnostavasta aiheesta:

Onko avohakkuulle taloudellisia vaihtoehtoja? (kesto: 53 min)

Siinä tuli hyvin tiivissä muodossa mainio yhteenveto siitä, mitä tällä hetkellä tiedetään ja mihin suuntaan Suomen (paikkoin liiankin) tehokas metsätalous on menossa. Tässä muutamia muistiinpanojani:

  • Metsän jatkuva kasvatus on Suomessa taas sallittu (vuodesta 2014) ja täysin metsänomistajan omassa harkinnassa.
  • Aina vuoteen 1948 asti puhuttiin "harsinnasta", jonka jälkeen avohakkuu yleistyi.
  • Männyn jatkuvalla kasvatuksella pystytään tuottamaan huippulaatua.
  • Suomi on metsän jatkuvan kasvatuksen tutkimuksessa paljon pidemmällä kuin Ruotsi, joka tulee pahasti jälkijunassa (huippumaat: mm Sveitsi, Etelä-Saksa, Pohjois-Amerikan länsiosat, Balkanin maat). Boreaalisella vyöhykkeellä Suomi on edelläkävijä.
  • Jatkuvan kasvatuksen edut korostuvat mitä pohjoisemmaksi mennään.
  • Perinteisen avohakkuun kannattavuus kärsii kalliista uudistamiskuluista (n. 2000 euroa/ha: muokkaus, istutustyö, taimet).
  • Metsänomistajalle pääomansa pitkäaikaisena sijoituksena jatkuva kasvatus on usein kannattavampi vaihtoehto.   
  • Perinteinen avohakkuu tuottaa enemmän kuutioita ja sillä on muutamia muitakin etuja.
  • Jatkuvan kasvatuksen mahdolliset haitat ovat juurikääpä, juurivaurioit, tuulivauriot ja lisääntyneet kaluston siirtokulut.
  • Jatkuva kasvatus sisältyy sellaisetkin muodot/ilmaisut kuin "poimintahakkuu", "pienaukkohakkuu" sekä "ylispuuston hoitotyö".
  • Jatkuva kasvatus on hyvin vaikeata toteutaa silloin kun metsässä vallitsee paksu sammalpohja.
  • Professori Erkki Lähde saa Sauli Valkoselta ansaitun huomion, sitkeänä joskin kärkevänä uranuurtajana.
  • Metsän jatkuva kasvatus yleistyy, muttei kuitenkaan ryminällä (ehkä päästään lähivuosina 5 %:n tasolle). Avohakkuu jatkaa edelleen ykkösmenetelmänä.
  • Suomalaisilla metsäalan ammattilaisilla alkaa olla jo hyvät perustiedot metsän jatkuvasta kasvatuksesta, mutta lisäkoulutusta ja -tutkimusta tarvitaan.

Juho-Pekka Rantalalle ja Ylelle suurkiitos tästä mahtavasta tietoiskusta! Suosittelen jokaiselle metsästä kiinnostuneelle (eli lähes jokaiselle suomalaiselle).

Oheislukemista

]]>
21 http://ilmari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262052-mainio-metsaradio#comments Avohakkuut Kansalaisaloite Luonnon monimuotoisuus Metsänhoito Metsien jatkuva kasvatus Fri, 05 Oct 2018 05:13:03 +0000 ilmari schepel http://ilmari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262052-mainio-metsaradio
Upea kauppa.. http://ilmari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261249-upea-kauppa <p>Tässähän tuntee suomalaisena ihan oikeutettua ylpeyttä. Kerrankin. Kaikkihan me muistamme soneran onnettomat &quot;ilmakaupat&quot; Saksanmaalla tai StoraEnson Härmälän jenkkiskeidat (Consolidated Papers).</p><p>Vuonna 2007 kanssasuomalaisemme möivät 4,05 miljardilla suoranaista kakkaa (Sampo+Mandatum) tanskalaisille. Kyseisen kaupan voitto oli kuulemma 3 miljardia. &quot;<em>Sillä lailla</em>&quot;, sanoisi edesmennyt Niilo Tarvajärvi. Hyvä, pojat!</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tässähän tuntee suomalaisena ihan oikeutettua ylpeyttä. Kerrankin. Kaikkihan me muistamme soneran onnettomat "ilmakaupat" Saksanmaalla tai StoraEnson Härmälän jenkkiskeidat (Consolidated Papers).

Vuonna 2007 kanssasuomalaisemme möivät 4,05 miljardilla suoranaista kakkaa (Sampo+Mandatum) tanskalaisille. Kyseisen kaupan voitto oli kuulemma 3 miljardia. "Sillä lailla", sanoisi edesmennyt Niilo Tarvajärvi. Hyvä, pojat!

]]>
10 http://ilmari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261249-upea-kauppa#comments Rahanpesu Thu, 20 Sep 2018 10:09:44 +0000 ilmari schepel http://ilmari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261249-upea-kauppa
Eläintuoteveroa, hohhoijaa... http://ilmari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261098-elaintuoteveroa-hohoijaa <p>Vihreiden puoluevaltuuskunta hyväksyi 9.9.2018 uuden maatalousohjelman, joka tähtää Suomen maatalouden kehittämiseen ja eläintuotteiden kulutuksen vähentämiseen. <a href="https://www.vihreat.fi/artikkeli/2018/09/vihreiden-maatalousohjelma-suomalaisesta-maataloudesta-tehtava-maailman-eettisinta-kestavinta">Julkilausumassa</a> todetaan että &quot;Suomen maatalouspolitiikan tavoitteena tulee olla tehdä suomalaisesta maataloudesta maailman eettisintä ja kestävintä&quot;. Maatalousohjelmasta käy selkeästi ilmi, että vihreiden eettisyys tarkoittaa tässä tapauksessa etenkin kasvisruokaa. &quot;Maatalous tuottaa noin 20 prosenttia Suomen kasvihuonekaasupäästöistä. Yksi keino vähentää maatalouden päästöjä on vähentää eläinperäisten tuotteiden kulutusta. Siihen ohjelmassa esitetty keino on eläinperäisten tuotteiden hintaohjaus&quot;.&nbsp;</p><p>Mainittu &quot;hintaohjaus&quot; tarkoittaisi oikeassa elämässä&nbsp;<em>eläintuoteveroa.&nbsp;</em>Toisaalta,&nbsp;maatalousohjelman valmistelua johtanut Maaseutu- ja erävihreiden puheenjohtaja&nbsp;Silja Keränen&nbsp;toteaa Kainuun Sanomissa (15.9.2018), että vihreät haluavat eläintuoteveroon myös hyvinvointi-kytkyn: mitä paremmat olot eläimillä on ollut, sen pienempi olisi vero. &quot;<em>Eläintuoteverolla olisi myös globaalisti merkitystä. <strong>Sellaista ei ole käytössä missään</strong>. Se herättäisi varmasti mielenkiintoa ja sillä voi olla globaaliakin ohjausvaikutusta</em>&quot;...hohhoijaa.</p><p>Vihreiden maatalousohjelman eräänä tavoitteena on luomutuotannon osuuden lisääminen 30 prosenttiin peltopinta-alasta vuoteen 2030 mennessä (nykyisin 12%). Tämä on kuitenkin melkoisessa ristiriidassa saman ohjelman eläintuotantovähentämistavoitteen kanssa, koska juuri luomutilat toimivat kaikkein parhaiten yhdistelmätiloina, joissa on sekä karjataloutta että kasvinviljelyä. Luomutila, jossa on pélkästään kasvinviljelyä, on paljon tehottomampaa (koska osa pelloista on aina viherkesannon &quot;latausvaiheessa&quot;). Kun tilan tuottama lanta käytetään tarkan ja johdonmukaisen viljelykierron raaka-aineena syntyy uskomattoman suuria säästöjä väkilannoitekäytössä. Tanskan maajussin pientila on hyvä ja mukava esimerkki, mutta oheinen kärsämäkeläinen suurtila, jossa on 340 lypsylehmää, 268 ha sekä 5 lypsyrobottia, toimii jo 1990-luvun alusta lähtien kuin sveitsiläinen kello, ilman minkälaista &quot;apulantaa&quot; (<a href="http://ilmari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/33425-itameripalkinto-maitotilalle">linkki</a>). Itse ehdotin 1980-luvun loppupuolella, että Suomen maatalouden kannattaisi erikoistua luomuun, mutta eläintuoteverosta en edes silloinkaan osannut nähdä painajaisunia. Luomu-Suomen juna meni jo; nyt on lähinnä kyse siitä miten me lähitulevaisuudessa edes pystymme riittävästi säilyttämään kotimaista alkutuotantoa...</p><p>Juuri tällä hetkellä Suomen maatalouden ykkösongelma on siinä, että MMM:n ja MTK:n tietoisen linjavalinnan seurauksena meillä on syntynyt (vuoden 1995 jälkeen) rutkasti hollantilaistyyppisiä suursikaloita ja -navettoja, joissa velkaantunut isäntäväki taistelee yhä huonoimpien tuottajahintojen puristuksessa. Se on ollut hyvin traaginen kehitys, johon vihreiden eläintuotevero istuu kaikkea muuta kuin hyvin. Surkea esitys ja aika huono tilannetaju, sanoisin.&nbsp;&nbsp;</p><p><strong>Hollannin maatalousministerin tulevaisuusvisio 8.9.2018</strong></p><p>Lähes samalla hetkellä kun Vihreät julkaisivat melko kevyen maatalousohjelmansa, Hollannin tuore maatalousministeri <a href="https://www.google.fi/search?q=carola+schouten+landbouw+toekomst&amp;source=lnms&amp;tbm=isch&amp;sa=X&amp;ved=0ahUKEwiFs-aU3sHdAhUDkywKHY9TACYQ_AUIDigB&amp;biw=1920&amp;bih=943">Carola Schouten</a> julkaisi oman visionsa. Hollannin LTO-tuottajajärjestön puheenjohtaja Marc Calon oli nimittäin hyvinkin suoraan kysynyt tältä maatilalla kasvaneelta naiselta, mihin suuntaan hollantilaista maataloutta kannattaisi kehittyä. Sen seurauksena Carola Schouten julkaisi oman työryhmänsä tulokset 8.9.2018 ja koska ehdotus ei ole vielä kokonaan käännetty englanniksi niin tässä pääkohdat:</p><ul><li>Hollannista tehdään <u>kierrätysmaatalouden</u>&nbsp;tai <u>kiertomaatalouden</u> johtava maa maailmassa (hollanniksi: <em>kringlooplandbouw</em>)</li><li>Matalat tuotantokustannukset ja suuret sadot/tuotokset eivät enää saa olla päätekijöitä&nbsp;</li><li>Tuontirehun sijasta siirrytään kokonaan omaan rehutuotantoon (ilman soijaa, tuontiviljaa ym.)&nbsp;</li><li>Maatilojen keskenäinen yhteistyö ja synergia tehostetaan, etenkin ravinteiden kierrätyksessä</li><li>Lainsäädännön avulla maataloustuotanto ohjataan yhä suurempaan ympäristöystävällisyyteen</li><li>Viljelijät ja puutarhurit saisivat tuotteistaan oikean markkinahinnan, joka on hyvitys korkeammasta laadusta, turvallisuudesta ja kestävästä tuotannosta</li></ul><p><a href="https://www.dutchnews.nl/news/2018/09/farming-needs-to-shift-from-low-cost-high-production-focus-says-minister/">Lyhyt linkki englanniksi </a>(&quot;<em>Farming needs to shift from low-cost, high production focus</em>&quot;, says minister)</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Vihreiden puoluevaltuuskunta hyväksyi 9.9.2018 uuden maatalousohjelman, joka tähtää Suomen maatalouden kehittämiseen ja eläintuotteiden kulutuksen vähentämiseen. Julkilausumassa todetaan että "Suomen maatalouspolitiikan tavoitteena tulee olla tehdä suomalaisesta maataloudesta maailman eettisintä ja kestävintä". Maatalousohjelmasta käy selkeästi ilmi, että vihreiden eettisyys tarkoittaa tässä tapauksessa etenkin kasvisruokaa. "Maatalous tuottaa noin 20 prosenttia Suomen kasvihuonekaasupäästöistä. Yksi keino vähentää maatalouden päästöjä on vähentää eläinperäisten tuotteiden kulutusta. Siihen ohjelmassa esitetty keino on eläinperäisten tuotteiden hintaohjaus". 

Mainittu "hintaohjaus" tarkoittaisi oikeassa elämässä eläintuoteveroa. Toisaalta, maatalousohjelman valmistelua johtanut Maaseutu- ja erävihreiden puheenjohtaja Silja Keränen toteaa Kainuun Sanomissa (15.9.2018), että vihreät haluavat eläintuoteveroon myös hyvinvointi-kytkyn: mitä paremmat olot eläimillä on ollut, sen pienempi olisi vero. "Eläintuoteverolla olisi myös globaalisti merkitystä. Sellaista ei ole käytössä missään. Se herättäisi varmasti mielenkiintoa ja sillä voi olla globaaliakin ohjausvaikutusta"...hohhoijaa.

Vihreiden maatalousohjelman eräänä tavoitteena on luomutuotannon osuuden lisääminen 30 prosenttiin peltopinta-alasta vuoteen 2030 mennessä (nykyisin 12%). Tämä on kuitenkin melkoisessa ristiriidassa saman ohjelman eläintuotantovähentämistavoitteen kanssa, koska juuri luomutilat toimivat kaikkein parhaiten yhdistelmätiloina, joissa on sekä karjataloutta että kasvinviljelyä. Luomutila, jossa on pélkästään kasvinviljelyä, on paljon tehottomampaa (koska osa pelloista on aina viherkesannon "latausvaiheessa"). Kun tilan tuottama lanta käytetään tarkan ja johdonmukaisen viljelykierron raaka-aineena syntyy uskomattoman suuria säästöjä väkilannoitekäytössä. Tanskan maajussin pientila on hyvä ja mukava esimerkki, mutta oheinen kärsämäkeläinen suurtila, jossa on 340 lypsylehmää, 268 ha sekä 5 lypsyrobottia, toimii jo 1990-luvun alusta lähtien kuin sveitsiläinen kello, ilman minkälaista "apulantaa" (linkki). Itse ehdotin 1980-luvun loppupuolella, että Suomen maatalouden kannattaisi erikoistua luomuun, mutta eläintuoteverosta en edes silloinkaan osannut nähdä painajaisunia. Luomu-Suomen juna meni jo; nyt on lähinnä kyse siitä miten me lähitulevaisuudessa edes pystymme riittävästi säilyttämään kotimaista alkutuotantoa...

Juuri tällä hetkellä Suomen maatalouden ykkösongelma on siinä, että MMM:n ja MTK:n tietoisen linjavalinnan seurauksena meillä on syntynyt (vuoden 1995 jälkeen) rutkasti hollantilaistyyppisiä suursikaloita ja -navettoja, joissa velkaantunut isäntäväki taistelee yhä huonoimpien tuottajahintojen puristuksessa. Se on ollut hyvin traaginen kehitys, johon vihreiden eläintuotevero istuu kaikkea muuta kuin hyvin. Surkea esitys ja aika huono tilannetaju, sanoisin.  

Hollannin maatalousministerin tulevaisuusvisio 8.9.2018

Lähes samalla hetkellä kun Vihreät julkaisivat melko kevyen maatalousohjelmansa, Hollannin tuore maatalousministeri Carola Schouten julkaisi oman visionsa. Hollannin LTO-tuottajajärjestön puheenjohtaja Marc Calon oli nimittäin hyvinkin suoraan kysynyt tältä maatilalla kasvaneelta naiselta, mihin suuntaan hollantilaista maataloutta kannattaisi kehittyä. Sen seurauksena Carola Schouten julkaisi oman työryhmänsä tulokset 8.9.2018 ja koska ehdotus ei ole vielä kokonaan käännetty englanniksi niin tässä pääkohdat:

  • Hollannista tehdään kierrätysmaatalouden tai kiertomaatalouden johtava maa maailmassa (hollanniksi: kringlooplandbouw)
  • Matalat tuotantokustannukset ja suuret sadot/tuotokset eivät enää saa olla päätekijöitä 
  • Tuontirehun sijasta siirrytään kokonaan omaan rehutuotantoon (ilman soijaa, tuontiviljaa ym.) 
  • Maatilojen keskenäinen yhteistyö ja synergia tehostetaan, etenkin ravinteiden kierrätyksessä
  • Lainsäädännön avulla maataloustuotanto ohjataan yhä suurempaan ympäristöystävällisyyteen
  • Viljelijät ja puutarhurit saisivat tuotteistaan oikean markkinahinnan, joka on hyvitys korkeammasta laadusta, turvallisuudesta ja kestävästä tuotannosta

Lyhyt linkki englanniksi ("Farming needs to shift from low-cost, high production focus", says minister)

 

]]>
35 http://ilmari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261098-elaintuoteveroa-hohoijaa#comments Karjatalous Kiertotalous Luomu maatalous Vihreät Mon, 17 Sep 2018 09:31:10 +0000 ilmari schepel http://ilmari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261098-elaintuoteveroa-hohoijaa
Noam Chomskyn muistutus http://ilmari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260928-noam-chomskyn-muistutus <p>Nyt jo 89-vuotias <a href="https://www.google.fi/search?q=Noam+Chomsky&amp;source=lnms&amp;tbm=isch&amp;sa=X&amp;ved=0ahUKEwjq9NnP57fdAhXRp4sKHUwGDkwQ_AUICigB&amp;biw=1920&amp;bih=943"><strong>Noam Chomsky</strong></a> on&nbsp;yhdysvaltalainen filosofi, kielititeilijä, historoitsija, yhteiskuntakriitikko ja poliittinen aktivisti. Etenkin viime aikoina on yhä useammin tullut tarvetta muistuttaa kanssakeskustelijoita (ja ennen kaikkea <em>leimakirveen käyttäjiä</em>) Chomskyn tärkeästä huomautuksesta:</p><p>&ldquo;<em>Goebbels was in favor of free speech <strong>for views he liked</strong>. So was Stalin. If you&rsquo;re really in favor of free speech, then you&rsquo;re in favor of freedom of speech for precisely the views you despise. Otherwise, you&rsquo;re not in favor of free speech</em>.&rdquo;</p><p>(<a href="https://www.goodreads.com/quotes/688824-goebbels-was-in-favor-of-free-speech-for-views-he">lähde</a>)</p><p>Keskustellaanpa aktiivisesti, innostuneesti ja jopa kiihkeästikin, mutta ilman sitä typerää ja tylsää leimakirvestä tai tahallista väärinymmärrystä...&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Nyt jo 89-vuotias Noam Chomsky on yhdysvaltalainen filosofi, kielititeilijä, historoitsija, yhteiskuntakriitikko ja poliittinen aktivisti. Etenkin viime aikoina on yhä useammin tullut tarvetta muistuttaa kanssakeskustelijoita (ja ennen kaikkea leimakirveen käyttäjiä) Chomskyn tärkeästä huomautuksesta:

Goebbels was in favor of free speech for views he liked. So was Stalin. If you’re really in favor of free speech, then you’re in favor of freedom of speech for precisely the views you despise. Otherwise, you’re not in favor of free speech.”

(lähde)

Keskustellaanpa aktiivisesti, innostuneesti ja jopa kiihkeästikin, mutta ilman sitä typerää ja tylsää leimakirvestä tai tahallista väärinymmärrystä... 

]]>
24 http://ilmari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260928-noam-chomskyn-muistutus#comments Asiallinen keskustelu Julkinen keskustelu ja rasismi Leimakirves Metakeskustelu Vihapuheet Thu, 13 Sep 2018 10:40:28 +0000 ilmari schepel http://ilmari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260928-noam-chomskyn-muistutus