Elämä jatkuu

Kaikki blogit puheenaiheesta Jatkosota

Puna-armeijan 3. Divisioona ja sen kujanjuoksu Aunuksen kesässä 1941

Puna-armeijan 3. Divisioona ja sen kujanjuoksu Aunuksen kesässä 1941

Espanjalaiset soturit Aunuksessa ja heidän muistomerkkinsä

*

PUNA-ARMEIJAN 3.D

Nostoväen 3. Vapaaehtoisdivisioona (3.D) muistamisen kohteena.

Miten jouduttiin toiseen maailmansotaan?

Kunhan sisällissota kamaluuksineen siirtyy taas odottamaan seuraavaa tasavuotta, onkin jo ovella Talvisodan tasavuosi. Itse asiassa jo tämä vuosi on tärkeä tasavuosi sen ja myös parin vuoden päästä odottavan Jatkosodan tasavuoden kannalta. Niinpä otan pienen varaslähdön ja aloitan sen muistelun jo nyt. Kas näin:

12.3.1938: Itävallan Anschluss

14.4.1938: Boris Jartsev ilmaantuu esittämään Stalinin alue- ja tukikohtavaatimukset Suomelle

30.9.1938: München ja ”rauha meidän elinaikanamme”

Amerikkalaislehti: Suomalaiset eivät ole ylpeitä jatkosodasta (?!)

Verkkouutiset 6.1.2018: "The Christian Science Monitorin mukaan yksi syy Tuntamattoman sotilaan hurjaan suosioon on suomalaisten halu kohdata historiansa. Lehti kuvailee suomalaisten olevan erittäin ylpeitä talvisodasta, mutta löytävän vain vähän ylpeydenaiheita jatkosodasta, jossa suomalaisjoukot ylittivät talvisotaa edeltäneen rajan ja miehittävät aiemmin Neuvostoliitolle kuuluneita alueita. Lehti mainitsee myös Suomen taistelleen jatkosodassa yhdessä natsi-Saksan kanssa.

Otto Ville Kuusinen ja hänen jälkensä SA-kuvien joukossa

Otto Ville Kuusinen ja hänen jälkensä SA-kuvien joukossa

Otto Ville Kuusinen (1881-1964) oli suomalainen vasemmistopoliitikko, joka teki omaperäisen uran Suomessa ja sittemmin vuoden 1918 kapinan jälkeen Neuvosto-Venäjällä ja Neuvostoliitossa.  Kuusinen on haudattu Kremlin muuriin ja hänellä on siellä muistolaatta.

Pommi iski keskelle Helsinkiä sunnuntaina 8.11.1942

Pommi iski keskelle Helsinkiä sunnuntaina 8.11.1942.

 - 75 vuotta sitten -

”Vihollisen pommikone hiipi Helsingin ylle” (HS, 8.11.2017)

Tuntematon sotilas – tuntemattomat Talvi- ja Jatkosota

Sodasta eivät päätä rivikansalaiset, eivätkä rivisotilaat. Sodasta päättävät vihollinen ja usein myös puolustaja. Viholliskandidaatti voi olla määrätietoinen ja/tai puolustaja vahva sekä taitava neuvottelija – estäen sodan syttymisen. Nämä vaihtoehdot olivat yllättäen tarjolla Suomelle vuosina 1939 [A] ja 1941 [B].

 

Stalin epäonnistui Suomessa surkeasti

Viikolla saatiin rutkasti uutta tietoa Stalinin suunnitelmista ja toimista Suomea kohtaan, kun historiantutkijat julkaisivat kirjansa Varjo Suomen yllä. Kirja taisi saada monet Suomen jatkosotaa kritisoineet itänaapurin hyödylliset idiootit hiljaiseksi, ainakin jos katsoo millä hiljaisuudella tiedot on otettu vastaan Suomessa.

Kertomus erillissodasta ei ole pelkkä myytti

Valtiotieteen tohtori ja eversti evp Pekka Visuri tekee mielestäni turhan pitkälle menevän päätelmän toteamalla, ettei ole mitään perusteita enää puhua erillissodista.

Asekauppias Willy Daugs Suomea aseistamassa

Lari Malmberg kirjoitti mielenkiintoisesta talosta ja miehestä Helsingin Kulosaaressa ja Ullanlinnanmäellä.

Asekaupoilla vaurastunut Willy Daugs , saksalainen hämäräheikki, toimi pitkään Suomessa.

Sodan loppuvaiheissa hän lähti livohkaan, jossain vaiheessa hänen jälkensä hävisivät. Kivitalot joutuivat Neuvostoliiton valtion omistukseen.

Mutta kuka oli tämä herrn Daugs, ja miten hänen salainen kauppatoimintansa liittyy Suomen historiaan ja Saksa-suhteeseemme?

Millä mielellä Suomen historiantutkijat katsovat tätä?

Olen juutuubin "Viestit Karjala"-tilaaja ja hämmästyin melko lailla kun katselin eilen tulleen videon ("Kuinka sotavankeja kohdeltiin Karhumäen piirissä 1941-1944", kesto: 3:58 min). Videon päiväys on 8.6.2017. Olkoon tämä blogi ainakin syötti suomalaisille tutkijoille:

https://

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset

Julkaise syötteitä